NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja lakiesityksestä, joka sisältää kolme maankäyttö- ja rakennuslakia muuttavaa säännöskokonaisuutta.Lakiesityksellä toimeenpannaan EU:n säännöksiä, ja se on kiireellisyyden takia valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Nyt esitettävät muutokset huomioidaan sellaisenaan laajemman lakiuudistuksen valmistelussa.Uusiutuvan energian osuudelle asetettaisiin vähimmäisvaatimus rakennuksen kokonaisenergiasta. Tämä koskisi uudisrakentamista sekä laajamittaisia peruskorjauksia. Rakennuksen lämmön ja sähkön uusiutuvan energian osuudeksi ostoenergiasta asetettaisiin kansallisesti 38 %, mikä käytännössä estäisi fossiilisen energian käytön rakennuksen pääenergialähteenä. Tämänkaltaisten rakennusten määrä on jo nykyisin vähäinen ja laskusuunnassa. Lakiesityksellä toimeenpantaisiin uudelleenlaadittu uusiutuvan energian direktiivi (ns. REDII).Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) edellyttävien hankkeiden rakennusluvan kuulemis-, lausunto- ja valitusoikeus laajennettaisiin koskemaan paikallisia, rekisteröityneitä yhteisöjä, joiden sääntöihin kuuluu luonnon, terveyden tai ympäristön suojelu. Muutos koskisi vuosittain arviolta 50–110 hanketta. Lisäksi valtakunnan rajat ylittävien YVA-hankkeiden menettelyt päivitettäisiin vastaamaan jo aikaisemmin muutettua YVA-lainsäädäntöä. Muutoksilla täydennettäisiin YVA-direktiivin toimeenpanoa.
NordenBladet — Hallitusohjelman mukaisesti laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma on päivitetty vuosille 2021–2024. Ohjelman tarkoituksena on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti laittomaan maahantuloon ja maassa oleskeluun, rajat ylittävään rikollisuuteen sekä siihen, ettei Suomeen syntyisi varjoyhteiskuntaa virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle.Kyseessä on järjestyksessään neljäs kansallinen laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma. Siinä on otettu kattavasti huomioon edellisten ohjelmien toimenpidekirjaukset sekä asiakokonaisuutta koskevat hallitusohjelman kirjaukset. Ohjelmassa tarkastellaan myös ilman oleskeluoikeutta maassa oleskelevien asemaa, heihin liittyviä hyväksikäytön ilmiöitä ja alttiutta joutua osaksi ihmiskauppaa.– Ilman oleskelulupaa maassa olevat ovat vaarassa syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia ja joutua itsekin rikollisten hyväksikäyttämiksi, jopa ihmiskaupan uhreiksi. Tästä syystä on sekä yhteiskunnan että yksilöiden etu, että Suomessa pystytään kokonaisvaltaisesti ehkäisemään varjoyhteiskunnan muodostumista, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo. Toimenpiteillä vaikutetaan kattavasti muuttoliikkeen eri vaiheisiinPäivitetty toimintaohjelma sisältää sekä strategisen että operatiivisen tason toimenpiteitä, joita on kaikkiaan 52. Niistä 49 on jaettu kronologisesti viiden eri teeman alle: toimet lähtö- ja kauttakulkumaissa, toimet rajalla, toimet Suomessa, toimet paluiden edistämiseksi sekä toimet koskien maassa ilman oleskeluoikeutta olevia. Osa toimenpiteistä edellyttää lisäselvityksiä ja mahdollisia muutoksia lainsäädäntöön. Toimenpiteet on vastuutettu eri viranomaisille.Monilta osin kyse on olemassa olevasta viranomaistoiminnasta ja sen edelleen kehittämisestä. Etenkin kansallisella tasolla poikkihallinnollinen yhteistyö ja tiedonvaihto ovat avainasemassa. Suomelle on myös tärkeää olla aktiivisesti mukana EU-yhteistyössä, sillä sen tulokset ovat usein vaikuttavampia kuin pienen jäsenvaltion kansalliset toimet. – Ohjelmalla jatketaan viranomaisten pitkäjänteistä työtä osin hyvin vaikeiden haasteiden ratkaisemiseksi. Yksinkertaisia patenttiratkaisuja ei ole, vaan ilmiöitä on tarkasteltava monelta kantilta. Itsestään ne eivät katoa, ministeri Ohisalo toteaa.– On tärkeää, että toimet ovat samanaikaisesti tehokkaita ja inhimillisiä. Toimintaohjelman läpileikkaavia periaatteita ovat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen sekä ihmiskaupan ilmitulon edistäminen ja haavoittuvassa asemassa olevien tunnistaminen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lapsen edun toteutumiseen, sanoo sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Sisäministeriö ja Poliisihallitus seuraavat ohjelman toimeenpanoaSisäministeriö järjestää ohjelman valmisteluun osallistuneille tahoille yhteisen seminaarin. Sen ja myöhemmin pidettävien seurantaseminaarien avulla varmistetaan, että ohjelman toimeenpano etenee johdonmukaisesti.Strategisten ja ministeriötasoisten toimien toimeenpanoa seuraa sisäministeriö. Operatiivisten toimien toimeenpanoa seuraa edellisten toimintaohjelmien tavoin laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmä, joka toimii Poliisihallituksen johdolla. Sisäministeriö ja Poliisihallitus raportoivat toimeenpanosta oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmälle ohjelmakauden puolivälissä ja lopussa.Suomeen muutetaan pääasiassa laillisesti työn, perheen ja opiskelun vuoksi EU:n alueelle saavutaan pääasiassa laillisesti perheeseen liittyvien tekijöiden ja töiden vuoksi, ja vain pieni osa ihmisistä saapuu laittomasti. Myös Suomeen muutetaan pääasiassa laillisesti työn, perhesiteiden ja opiskelun perusteella. Laiton maahantulo ja maassa oleskelu on Suomessa edelleen vähäistä, kun määrää verrataan kaikkeen Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Koronapandemia on vähentänyt liikkumista entisestään.Edellisessä, vuosille 2017−2020 laaditussa toimintaohjelmassa keskityttiin toimintaympäristön muutokseen, joka seurasi turvapaikanhakijoiden määrän nopeasta kasvusta vuosina 2015–2016. Näiden henkilöiden osalta toimia tarvitaan yhä. Tarve on tunnistettu myös hallitusohjelmassa: sen kirjauksissa tavoitteeksi on asetettu vapaaehtoisen paluun järjestelmän kehittäminen, palautussopimukset keskeisten kolmansien maiden kanssa, joiden kansalaisia Suomi voi turvallisesti palauttaa, sekä laittoman maassa oleskelun ja siihen liittyvän ihmiskaupan ja hyväksikäytön ehkäiseminen ja torjunta.Ohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössäToimintaohjelma on valmisteltu hanketyöryhmässä ajalla 10.9.2020−15.1.2021. Hanketyöryhmän työskentelyyn ovat sisäministeriön maahanmuutto-, poliisi-, rajavartio- sekä hallinto- ja kehittämisosaston lisäksi osallistuneet edustajat ulkoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta ja Poliisihallituksesta. Hanketyöryhmä on kuullut toimintaohjelman valmistelun aikana useita sidosryhmiä. Toimintaohjelma on viimeistelty poliittisessa käsittelyssä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Suomen Punainen Risti (SPR) ovat päivittäneet yhteistyötä koskevan pöytäkirjan, jossa sovitaan varautumisesta yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja valtakunnallisesta ensiaputoiminnasta.Yhteistyöpöytäkirjaa päivitettiin ensiaputoiminnan rakenteiden muuttumisen vuoksi. Olennaiset muutokset koskevat ensiapua antavien kouluttajien pätevyysvaatimuksia. Yhteispöytäkirjan mukaan SPR ei jatkossa enää yksinomaan vastaa valtakunnallisesti ensiavun kouluttajien koulutuksesta. Vastedes ensiavun kouluttajat voivat saada kelpoisuuden muillakin tavoin kuin SPR:n koulutuksissa.SPR:n rooli säilyy valtakunnallisten suositusten antajana siten, että SPR:n ensiavun ja terveystoiminnan asiantuntijaryhmä määrittelee suositeltavat sisällöt valtakunnallisille ensiavun kouluttajakoulutuksille. Lisäksi se antaa suositukset vaatimuksesta ensiapukouluttajien pohjakoulutukselle.
NordenBladet — Jatkokaudelle asetetun neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä vakuutuslääkäritoiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisen neuvottelukunnan työ jatkuu 3.5.2021–30.4.2024. Neuvottelukunnan edellinen toimintakausi päättyi 30.4.2021. Samalla neuvottelukunnan nimi muuttuu, mutta tehtävät säilyvät ennallaan.Neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä vakuutuslääkäritoiminnan ja sosiaalivakuutusjärjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa kansalaisten luottamusta siihen. Tähän pyritään muun muassa kehittämällä vakuutuslääkäreiden koulutusta ja hoitavien lääkärien sosiaaliturvaan liittyvää osaamista. Lisäksi neuvottelukunta seuraa ja kehittää kansalaisille suunnattua tiedotusta ja neuvontaa. Neuvottelukunnan työhön kuuluu myös sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmän avoimuuden ja koetun oikeudenmukaisuuden kehittäminen ja aiempien toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta.Neuvottelukunta koostuu useiden alan järjestöjen ja ministeriöiden edustajista. Neuvottelukunnan puheenjohtajan toimii sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Lainsäädäntöä ja viestintää kehitetty jo aiemmissa hankkeissaSosiaali- ja terveysministeriön aiemmissa vakuutuslääkärihankkeissa on kehitetty päätösten perusteluja, viestintää, lääkäreiden osaamista ja eri osapuolten yhteistyötä sekä muutoksenhakua. Vuonna 2019 toteutettiin terveydenhuoltolain muutos, jolla yliopistosairaaloille säädettiin velvollisuus antaa lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja tuomioistuimille erilliskorvausta vastaan. Muutoksen odotetaan parantavan muutoksenhakijoiden oikeusturvaa.Tällä hallituskaudella vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtia on korjattu muuttamalla työtapaturma- ja ammattitautilakia, työeläkelakeja ja Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Lakeihin lisättiin aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset tavasta, jolla vakuutuslääkäri ottaa kantaa etuusasiassa saatuihin lääketieteellisiin selvityksiin. Lisäksi kansalaisille on pyritty tarjoamaan verkossa entistä ajantasaisempaa ja helpommin löydettävää tietoa vakuutuslääkäritoiminnasta.
NordenBladet — Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä hyväksyi laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman sisällön. Ohjelma on hallitusohjelman mukaisesti päivitetty vuosille 2021–2024.Ohjelman tarkoituksena on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti laittomaan maahantuloon ja maassa oleskeluun, rajat ylittävään rikollisuuteen sekä siihen, ettei Suomeen syntyisi varjoyhteiskuntaa virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Sisäministeriö julkistaa ohjelman myöhemmin tänään, 5. toukokuuta.
Ministerityöryhmä keskusteli luonnoksesta sisäisen turvallisuuden selonteoksi. Selonteko viimeistellään ja annetaan eduskunnalle valtioneuvoston istunnossa toukokuussa.Ministerityöryhmä keskusteli myös virkamiestyönä tehdystä esityksestä rikos- ja riita-asioiden sovittelun siirrosta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle.
NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto pitää tärkeänä, että lakiesitykset on kirjoitettu hyvällä yleiskielellä. Ymmärrettävä kieli tukee eduskunnan tiedonsaantioikeutta. Myös tavallisten kansalaisten ja yritysten tulee saada selkoa heitä koskevasta sääntelystä.Lainsäädännön arviointineuvoston keskeisin tehtävä on antaa lausuntoja hallituksen esitysluonnoksista. Arviointineuvosto arvioi esitysten vaikutusarvioita ja tarkastelee, kuinka laadukkaasti esitysluonnos on valmisteltu.Arviointineuvoston antamien lausuntojen suosituksista huomioidaan 60 % osittain tai kokonaan hallituksen esityksissä. Arviointineuvosto on huolestunut, koska noin 40 % neuvoston lausumista jää kokonaan huomiotta.– Tulisi selvittää niitä käytäntöjä, joilla ministeriöt ottavat lainvalmistelussa huomioon neuvoston lausunnoissa esitetyt suositukset, ja myös niitä syitä, miksi suosituksia ei noudateta, esittää arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen.Vuoden 2020 aikana arviointineuvosto on toistuvasti joutunut puuttumaan samoihin asioihin kuin aikaisempinakin vuosina. Erityisesti on kuitenkin kiinnitetty huomiota perusoikeusvaikutusten arviointiin, vaihtoehtoisten ratkaisujen esittämiseen ja arviointiin sekä hallituksen esitysten kieleen.
Hallituksen esitysten ymmärrettävä yleiskieli on hyvän lainvalmistelun olennainen osa. Ymmärrettävä kieliasu osaltaan takaa eduskunnan tiedonsaantioikeutta ja on ehdoton edellytys lain onnistuneelle toimeenpanolle. Arviointineuvosto on useita kertoja huomauttanut, että lainsäädäntöä ei pidä kirjoittaa alan asiantuntijoille, vaan sen kanssa arjessa eläville kansalaisille ja yrityksille.Lainsäädännön arviointineuvoston julkaisema vuosikatsaus käsittelee arviointineuvoston työtä vuonna 2020. Lisäksi siinä on havaintoja lainvalmistelusta arviointineuvoston näkökulmasta.
NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártón Helsingissä 5. toukokuuta.Ulkoministerien lehdistötilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä kello 12.45 alkaen:
NordenBladet — EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan keskiviikkona 5. toukokuuta Suomen kantoja Portossa 7. ja 8. toukokuuta järjestettävään sosiaalialan huippukokoukseen, Eurooppa-neuvoston jäsenten epäviralliseen kokoukseen sekä EU–Intia-päämieskokoukseen.Perjantaina 7. toukokuuta järjestettävä Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallinen kokous keskittyy sosiaalikysymyksiin. Kokous hyväksyy aiheesta Porton julistuksen. Suomi katsoo, että koronapandemiasta toipuminen, vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä väestörakenteen muutokseen sopeutuminen eivät voi onnistua ilman vahvaa sosiaalista ulottuvuutta ja panostuksia työllisyyteen, osaamiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma on tarpeellinen täydennys Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle, ja sen täysimääräinen toimeenpano on olennaista sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen, työelämän oikeudenmukaisuuden ja toimivien sisämarkkinoiden kannalta. Jäsenmaat ovat järjestäneet sosiaali-, työllisyys-, terveys- ja koulutuspolitiikkansa eri tavoin ja eri periaattein, ja tämä tulee ottaa lähtökohdaksi tulevaisuudessakin.Päämiesten epävirallisella illallisella perjantaina 7. toukokuuta aiheina ovat ennakkotietojen mukaan EU:n yhteiset toimet koronapandemiassa sekä seuraavan päivän EU:n ja Intian päämieskokous.Lauantaina 8. toukokuuta järjestetään EU:n ja Intian päämieskokous, johon osallistuvat Intian pääministeri Narendra Modi sekä Eurooppa-neuvoston jäsenet. Intian pahentuneen koronatilanteen vuoksi Intian pääministeri osallistuu videoyhteydellä. Kokouksen tarkoituksena on vahvistaa EU:n ja Intian strategista kumppanuutta ja edistää viime heinäkuussa järjestetyn EU:n ja Intian huippukokouksen tulosten toimeenpanoa. Asialistalla on yhteistyö seuraavissa aiheissa: • Covid-19-pandemia ja globaali terveysturvallisuus • vihreä kasvu, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato • kaupallistaloudelliset kysymykset, teknologia ja yhteyspolitiikka • ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sääntöpohjainen monenvälinen yhteistyö.Suomi pitää päämieskokouksen järjestämistä tärkeänä EU:n ja Intian kumppanuuden vahvistamiseksi.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin: • Ulkoasiainneuvosto 10.5. • Yleisten asioiden neuvosto 11.5.Ulkoasiainneuvoston kokouksen aiheina ovat transatlanttiset suhteet ja Länsi-Balkan. Lisäksi käydään epävirallinen keskustelu Yhdysvaltojen ilmastolähettiläs John Kerryn kanssa. Yleisten asioiden neuvosto saa tilannekatsauksen EU:n yhteisistä toimista koronapandemiassa ja tilannekatsauksen Euroopan tulevaisuuskonferenssista, jonka käynnistystilaisuus on Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta. Neuvosto myös keskustelee 25. toukokuuta järjestettävän ylimääräisen Eurooppa-neuvoston asialistasta.
NordenBladet — Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.6. Vaaleissa valitaan kuntien valtuustoihin jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi. Valtuustojen toimikausi alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.5.2025.Kotimaan ennakkoäänestysaika on tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksi viikkoa, 26.5.-8.6. Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 2.-5.6., mutta monissa ulkomailla sijaitsevissa ennakkoäänestyspaikoissa äänestysajanjakso on tätä lyhyempi.Vaalipäivänä voi äänestää vain äänioikeusilmoitukseen merkityssä äänestyspaikassa. Ennakkoäänestyksessä äänestyspaikan voi valita vapaasti. Luettelo ennakkoäänestyspaikoista löytyy oikeusministeriön vaalit.fi-sivustolta. Sivustolle päivitetään 19.5. myös tiedot niistä ennakkoäänestyspaikoista, joissa äänestys toteutetaan ulkona.Äänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista saa tietoja myös maksuttomasta vaalipalvelunumerosta. Suomenkielisen puhelinpalvelun numero on 0800 9 4770 ja ruotsinkielisen 0800 9 4771. Vaalien WhatsApp-viestipalvelun numero on 050 438 8730.Äänioikeutetut kuntavaaleissaHenkilöllä, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta, on äänioikeus kuntavaaleissa omassa kotikunnassaan. Suomen kansalaisten ohella äänioikeutettuja ovat ne EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.Vuoden 2021 kuntavaaleissa äänioikeuskunta määräytyy väestötietojärjestelmässä 23.4. olleiden tietojen perusteella. Äänioikeutettuja on koko maassa 4 464 814.Äänioikeutetut saavat Digi- ja väestötietovirastolta ilmoituksen äänioikeudesta (ilmoituskortti). Sen liitteenä on luettelo äänioikeutetun lähialueen ennakkoäänestyspaikoista sekä ohjeet turvalliseen äänestämiseen koronaepidemian aikana.Äänioikeusilmoitukset lähetetään postitse. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus lähetetään Suomi.fi-palveluun.Ehdokkaat kuntavaaleissaKuntavaaleissa voi äänestää oman kunnan ehdokkaita. Ehdokashakemukset tuli tehdä kuntien keskusvaalilautakunnille viimeistään 4.5. Kunnat tarkistavat hakemukset ja vahvistavat ehdokasasettelun 14.5. Ehdokaslistojen yhdistelmät, mukaan lukien ehdokasnumerot, julkaistaan vaalit.fi-sivustolla 14.5.Ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikanaVaalit.fi-sivustolta löytyy äänestäjille ohjeita turvalliseen äänestämiseen korona-aikana. Kuntavaaleja koskevat ohjeet on valmisteltu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.Sivuston tarkoituksena on jakaa helppolukuista tietoa turvallisista vaalijärjestelyistä korona-aikana. Kasvomaskin ja käsidesin käyttö on tärkeää samoin kuin kahden metrin turvavälin säilyttäminen äänestettäessä. Vaalivirkailijat valvovat turvallisuutta äänestyspaikalla ja neuvovat ohjeiden noudattamisessa.Hengitystieoireisia ja lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevia äänestäjiä varten on suunniteltu erityistoimenpiteitä äänestyksen mahdollistamiseksi. Äänestäjät voivat kysyä neuvoa erityisjärjestelyistä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalta. Henkilöllisyyden todistaminenÄänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään. Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla, esim. ajokortilla tai poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla. Selvitykseksi kelpaa myös ns. pahvinen ajokortti, jos vaalivirkailija tunnistaa äänestäjän siinä olevasta kuvasta. Oleellista on, että vaalivirkailija voi varmistua äänestäjän henkilöllisyydestä. Jos äänioikeutetulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa voimassa olevaa asiakirjaa, hän voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten.Vaalivirkailija voi pyytää äänestäjää poistamaan hetkeksi kasvomaskin henkilöllisyyden toteamiseksi.Kotiäänestys ja laitosäänestysKotiäänestyksessä saa äänestää henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on rajoittunut siinä määrin, ettei hän pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivän äänestyspaikkaan. Kotiäänestys tapahtuu henkilön kotona ennakkoäänestysajanjaksona. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava oman kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 1.6. ennen kello 16. Myös samassa taloudessa asuva omaishoitaja voi tietyin edellytyksin äänestää kotiäänestyksen yhteydessä.Hallituksen esityksen mukaan tänä vuonna kuntavaaleissa toimitetaan laitosäänestys ensimmäistä kertaa Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä.Myös sairaaloissa, vankiloissa ja hoitolaitoksissa järjestetään laitosäänestys kuten aiemmissakin vaaleissa.Kirjeäänestys ulkomailtaVaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää kuntavaaleissa kirjeitse. Äänioikeutetun on kirjeäänestystä varten tilattava kirjeäänestysasiakirjat etukäteen ulkomaille, ne saatuaan äänestettävä ja postitettava äänensä lähetekuoressa ulkomailta Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle. Kirjeäänestäminen on mahdollista 14.5. alkaen. Kirjeäänen on oltava perillä oikeassa keskusvaalilautakunnassa viimeistään vaalipäivää edeltävänä perjantaina 11.6. ennen kello 19.Tulostietoja julkaistaan laskennan valmistumisen mukaanEnnakkoäänestyksen aikana vaalisivuille päivitetään tunnin välein tietoja ennakkoon äänestäneiden määristä kunnittain, vaalipiireittäin ja koko maassa.Ennakkoäänten laskenta aloitetaan kuntien keskusvaalilautakunnissa 13.6. aikaisintaan kello 12. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan kello 20 alkaen. Vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana.Vaalipäivänä alustavan tuloslaskennan etenemistä voi seurata verkossa. Alustavan laskennan valmistuttua vaalisivuilla kerrotaan valittujen nimet ja äänimäärät. Lisäksi kerrotaan puolueiden äänimäärät ja ääniosuudet kunnittain, vaalipiireittäin ja koko maassa. Alustavan laskennan tulokset julkaistaan laskennan valmistuttua myös ladattavina tiedostoina.Tarkastuslaskennan valmistuttua kuntien keskusvaalilautakunnat vahvistavat vaalien tuloksen keskiviikkona 16.6. viimeistään kello 18 aloitettavissa kokouksissaan. Vahvistetut tulokset päivitetään vaalit.fi-sivustolle 16.6.Tietoa kuntavaaleista monissa kanavissa ja monilla kielilläVaalit.fi-sivustolta löytyy tietoa kuntavaaleista monilla eri kielillä (suomi, ruotsi, koltansaame, inarinsaame, pohjoissaame, suomen ja suomenruotsin viittomakielet sekä useita eniten käytettyjä vieraita kieliä, kuten englanti, viro, venäjä). Oikeusministeriön YouTube-kanavalta löytyy lisäksi selko- ja viittomakielisiä ohjevideoita äänestämisestä. Suomeksi ja ruotsiksi on saatavilla selkokieliset esitteet.Vaalirahoituksesta tehtävä ilmoitus VTV:lleValtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valittujen on tehtävä ilmoitus vaalirahoituksestaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle viimeistään 16.8.2021. Kukin ehdokas voi halutessaan tehdä myös vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen vaalimenoistaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle.
NordenBladet — Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on tänään julkaissut raporttinsa tarkastuskäynnistä Suomessa. Raportissa käydään läpi komitean havainnot ja annetaan suosituksia vapautensa menettäneiden olosuhteiden parantamiseksi.Kidutuksen vastainen komitea (CPT) teki kuudennen määräaikaisen tarkastuskäynnin Suomeen viime syyskuussa. Komitean tehtävänä on suojella vapautensa menettäneitä henkilöitä kidutukselta, epäinhimilliseltä tai halventavalta kohtelulta. Tarkastuskohteina oli muun muassa poliisin säilytystiloja, vankiloita, ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö, psykiatrinen sairaala ja ensimmäistä kertaa kaksi koulukotia.
CPT:n tietoon ei tullut vapautensa menettäneiden epäasiallista kohtelua näissä laitoksissa.Suosituksissa korostuu tutkintavankien tilanneKiduksen vastaisen komitean raportin päähuomio kohdistuu vapautensa menettäneiden kohteluun erityisesti poliisin säilytystiloissa. Tutkintavankien sijoittaminen vankilan sijaan poliisin säilytystiloihin on vähentynyt edellisen vuoden 2014 tarkastuskäynnin jälkeen, mutta on edelleen CPT:n suurin huolenaihe. CPT kannustaa Suomea toteuttamaan suunnitelmat luopua tutkintavankien säilyttämisestä poliisin tiloissa vuoteen 2025 mennessä. CPT suosittelee myös kohentamaan poliisin säilytystilojen kuntoa ja lisäämään terveydenhuoltohenkilökunnan saatavuutta poliisin tiloissa oleville.CPT vieraili Oulun ja Turun vankiloissa. Vankiloiden peruskorjaus- ja uudisrakentamisohjelman eteneminen sai kiitosta mutta samalla CPT kiirehti uuden Oulun vankilan rakentamista. Yleisesti CPT suosittelee, että vankilahenkilökuntaa koulutetaan vankien kohtaamiseen ja vuorovaikutusta vankien kanssa lisätään. Tässä kohtaa CPT kiinnitti huomiota vankilahenkilökunnan riittämättömyyteen. Lisäksi CPT suosittelee, että vankien kuntoutusta, ammatillista koulutusta ja muuta heidän tarpeidensa mukaista toimintaa tehostetaan.Vankiterveydenhuollossa CPT kiinnitti huomiota erityisesti lääkärien puutteeseen, vaikka koulutettua terveydenhuollon henkilökuntaa muuten on. Tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon osalta CPT totesi muun muassa, että hallinto-oikeuden tulisi kuulla potilasta hänen hakiessaan muutosta hoitoa koskevaan päätökseen.Suomi antaa vastauksensa komitealle syksyllä– Kidutuksen vastainen komitea on tehnyt tarkastuskäynnillä ja sen raportoinnissa perusteellista ja arvokasta työtä. Raportin havainnot ja suositukset käydään nyt tarkkaan läpi, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Suomella on syyskuun loppuun asti aikaa antaa CPT:lle selvitys toimista, joihin suositusten johdosta on ryhdytty.
