NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Lausuntokierros on käynnissä 8. joulukuuta asti.Enimmäistulorajoja sovellettaisiin niin sanottuihin tavallisiin vuokra-asuntoihin, joihin on myönnetty aravalainaa tai valtion pitkäaikainen korkotuki. Asunnot, jotka on tarkoitettu erityisryhmille, kuten opiskelijoille, ikääntyneille ja vammaisille, jäisivät tulorajasääntelyn ulkopuolelle, vaikka niissä muuten on käytössä sama asukasvalintasäännöstö.Asukkaat valittaisiin jatkossakin asunnon tarpeen, tulojen ja varallisuuden perusteella, mutta tulorajan avulla valtion tukemat vuokra-asunnot halutaan ohjata hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti entistä vahvemmin pienituloisille ja vähävaraisille.  Esityksessä yhden hengen ruokakunnan tulot voivat olla korkeintaan 3 540 euroa, kahden aikuisen ruokakunnassa 6 020 euroa. Tulorajat on määritelty siten, että ne ovat samat, kuin lyhyen korkotuen, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotettaisiin ensimmäisestä lapsesta 650 eurolla ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 eurolla. Myös etävanhemmalle esitetään mahdollisuutta lapsikorotukseen.Enimmäistulorajojen piiriin tulisi noin 242 000 ARA-vuokra-asuntoa. Näihin ARA-vuokra-asuntoihin oli keväällä 2023 yhteensä 116 000 hakijaa. Hakemuksista 45 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseudulle, ja hakijoista 22 prosenttia luokiteltiin erittäin kiireellisiksi.Jatkossakin rajoitusten alaisiin asuntoihin voitaisiin ottaa asukkaaksi poikkeussäännöksillä kiireellisessä tarpeessa, kuten tulipalon tai kosteusvaurion takia, asuntoa etsivä. Samoin poikkeus voidaan tehdä, jos asunnon saanti edistää paikkakunnan kannalta kriittisen työvoiman liikkuvuutta tai, jos asunto muutoin jäisi tyhjilleen.  Muutos koskee valtioneuvoston asetusta asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin. Enimmäistulorajat otettaisiin asukasvalinnassa käyttöön 1.1.2025 alkaen.Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy lisäksi ARA-vuokra-asuntojen tulorajoihin liittyviä selvityksiä. Hallitus tulee selvittämään mahdollisuutta ylläpitää sosiaalisen asuntotuotannon edullista vuokratasoa nostamalla hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan jälkeen. Samoin selvitetään mahdollisuutta solmia jatkossa vuokrasopimukset määräaikaiseksi siten, että asunnot eivät ole määräajan jälkeen hyvätuloisten käytettävissä. Lausuntokierros ei koske näitä selvityksiä, jotka käynnistetään myöhemmin hallituskauden aikana.Muutos on lausuntokierroksella 8.11.-8.12.LisätiedotMatleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
p. 029 525 0332
[email protected]

Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Lausuntokierros on käynnissä 8. joulukuuta asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö selvitti tuulivoimaloiden purkamisen lainsäädäntöä arvioidakseen, onko kansallista lainsäädäntöä tarve muuttaa.Selvityksessä tarkastellaan maalla sijaitsevien ja käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden purkamista ja jätehuoltoa koskevaa lainsäädäntöä Suomessa ja valituissa vertailumaissa Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Vertailumaat valittiin sen perusteella, että niiden voimaloiden purkamisen käytännöt ja lainsäädäntö ovat erilaisia kuin Suomessa.Suomessa ei ole erityislainsäädäntöä tuulivoimaloiden purkamisesta. Myöskään rakentamisen, ympäristönsuojelun tai jätehuollon lainsäädäntö ei huomioi tuulivoimatoiminnan päättymisen tai voimaloiden ja niiden perustusten purkamisen erityistarpeita. Sääntelyn yleispiirteisyydestä johtuen tuulivoimayhtiöiden ja tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien väliset maanvuokrasopimukset ovat keskeinen keino tuulivoimaloiden purkamiseen liittyvien kysymysten hallinnassa. Sääntelyn kehittämistarpeen taustalla on myös huoli siitä, kenelle vastuu voimaloiden purkamisesta ja sen rahoituksesta kuuluu tilanteissa, joissa tuulivoimayhtiö on maksukyvytön.Selvitys tunnistaa vaihtoehtoisia keinoja voimaloiden purkamisen tarkemmalle sääntelylle Suomessa. Esiin nousee mahdollisuus lisätä rakentamista koskevaan lainsäädäntöön säännöksiä tuulivoimalan purkamisvelvoitteista ja ehtoja rakennusluvan myöntämiseen. Selvitys esittää myös mallin, jossa kunnan kanssa tehtävissä kaavoitussopimuksissa tuulivoimatoimija velvoitetaan purkamaan tuulivoimala sen käytön päätyttyä ja asettamaan purkamistoimenpiteiden suorittamista turvaava vakuus kunnan hyväksi. Esimerkiksi Ranskassa on erityislainsäädäntöä tuulivoimaloiden purkamisvastuusta ja vakuuden asettamisesta. Malli mahdollistaisi alan erityispiirteiden huomioimisen ja säännösten yhteensovittamisen tuulivoimarakentamisen nykyiseen suunnittelu- ja luvitusjärjestelmään. Selvityksen toteutti Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy kesällä 2023. Havaintoja hyödynnetään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman toimeenpanossa. Selvitys tuulivoimaloiden purkamista koskevasta lainsäädännöstäLisätiedotMari-Linda Harju-Oksanen
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
puh. 0295 250 554
[email protected]Klaus Metsä-Simola
Asianajaja
Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy
puh. +358 45 262 8916
[email protected]Minna Juhola
Asianajaja
Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy
puh. +358 40 557 1210
[email protected]

Ympäristöministeriö selvitti tuulivoimaloiden purkamisen lainsäädäntöä arvioidakseen, onko kansallista lainsäädäntöä tarve muuttaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen uudeksi alueidenkäyttölaiksi. Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.Uusi alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset. Tavoitteena on muun muassa vähentää maakuntakaavan yksityiskohtaisuutta sekä sisällyttää lakiin maanomistajan aloiteoikeus yleis- ja asemakaavalle ja mahdollisuus kumppanuuskaavoitukseen.”Alueidenkäyttölakia uudistamalla sujuvoitamme kaavoitusta. Tämä tukee kaupunkien ja kuntien kasvua, alueiden elinvoimaisuutta, yritysten kilpailukykyä ja Suomen houkuttelevuutta investointikohteena”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Alueidenkäyttölain työryhmän puheenjohtajana toimii yksikön johtaja Anna-Leena Seppälä ympäristöministeriöstä. Työryhmän toimikausi on 10.11.2023–30.9.2024. Tavoitteena on, että hallitus voi antaa lakiesityksen eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025. Työryhmä huolehtii vuorovaikutuksesta keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.Työryhmä valtioneuvoston HankeikkunassaEnsimmäinen sidosryhmätilaisuus alueidenkäyttölaista 4.12.Ympäristöministeriö järjestää kaikille avoimen sidosryhmätilaisuuden alueidenkäyttölain uudistamisesta 4. joulukuuta 2023 kello 9–11 Teamsin välityksellä. Tilaisuuteen voi ilmoittautua 30.11. mennessä.​​​​​​​Ilmoittautuminen alueidenkäyttölain sidosryhmätilaisuuteen 4.12.2023Yhdyskuntakehittämislakia ja yhdyskuntarakentamislakia valmisteleva työryhmä asetetaan loppuvuoden aikanaYmpäristöministeriö asettaa myöhemmin tänä vuonna toisen työryhmän valmistelemaan uutta yhdyskuntakehittämislakia ja uutta yhdyskuntarakentamislakia. Tämä kokonaisuus sisältää maankäyttö- ja rakennuslain säännökset, jotka koskevat kuntien maapolitiikkaa, tonttijakoa, katuja ja muita yleisiä alueita, kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista, maan luovuttamista ja lunastamista, hulevesiä, yleiskaavan ja asemakaavan toteuttamisesta johtuvaa korvausta sekä kehittämisalueita.Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat lain katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta säännökset. Työryhmän asettamisesta tiedotetaan erikseen.Käynnistyvät lakiuudistukset ovat jatkoa vuonna 2018 alkaneelle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle, jossa alueidenkäytön säännösten uudistus jäi kesken. Eduskuntaan etenivät viime hallituskaudella rakentamisen osuus ja alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säädökset.Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Samalla maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen osuus, ja lain nimeksi tulee alueidenkäyttölaki. Alueidenkäytön lainsäädännön uudistuksessa huomioidaan soveltuvin osin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen aikana tehdyt selvitykset ja muu pohjatyö.LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]Anna-Leena Seppälä
Yksikönjohtaja, rakennusneuvos
puh. 0295 250 242
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen uudeksi alueidenkäyttölaiksi. Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen yhtiö Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Maalahdelle. Maalahdessa on näkyvää intoa puurakentamisen edistämiseen, mikä tulee esiin strategisella ja käytännön tasolla. Vaikka Maalahti on pieni kunta, puurakentamista edistetään yhteisvoimin kunnassa.Ympäristöministeriö ja Motiva Oy tiedottavat”Puun käyttö rakentamisessa on vaikuttava keino vähentää rakentamisen päästöjä. Maalahden kunta toimii esimerkkinä siitä, miten puurakentamista voidaan edistää määrätietoisesti. Vähähiiliseen rakentamiseen panostaminen ei ole kiinni kunnan koosta”, ministeri Mykkänen toteaa.Maalahdessa on näkyvää tahtoa puurakentamisen edistämiseen. Tämä näkyy kunnan strategiassa, jossa puurakentamisen tulevaisuuden tavoitteet on määritelty selkeästi. Maalahden kestävän kehityksen strategian pääsanoma on ”Se kestää 100 vuotta”.Kunnassa on selkeä ohjeistus ja toimintamalli puurakentamiseen. Kunta korostaa rakentamisessaan rakennuksen koko elinkaarta. Jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan muunneltavuus ja osien mahdollinen kierrättäminen purkuvaiheessa.Vaikka Maalahti on pieni kunta, puurakentaminen on koko kunnan yhteinen asia.  Kunta toimii esimerkkinä, että asioita voidaan edistää paljon, kunhan tahtoa riittää.Kunnilla iso rooli puurakentamisen edistäjinäJulkinen sektori on merkittävä rakennuttaja ja puurakentamisen veturi. Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustus myönnettiin vuonna 2021 ensimmäistä kertaa ja sen sai Tampereen kaupunki. Vuonna 2022 palkinnon sai Tuusulan kunta.Kunniamaininnan tuomaristoon kuuluivat Petri Heino ja Sini Koskinen ympäristöministeriöstä, Anu Turunen Puuinfosta, Mikko Simpanen Kuntaliitosta, Elizaveta Parkkonen SAFA ry:stä sekä Markku Norvasuo Tampereen yliopistosta.

Ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen yhtiö Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Maalahdelle. Maalahdessa on näkyvää intoa puurakentamisen edistämiseen, mikä tulee esiin strategisella ja käytännön tasolla. Vaikka Maalahti on pieni kunta, puurakentamista edistetään yhteisvoimin kunnassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Seurantaryhmä keskustelee rakentamislain nojalla valmistelussa olevista asetusluonnoksista ja kommentoi niitä. Ryhmä antaa ehdotuksia siitä, miten rakentamisen sääntelyä ja hallinnollista taakkaa voidaan keventää ja byrokratiaa vähentää pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.”Hallituksen tavoite on sujuvoittaa sääntelyä ja purkaa normeja. Toivon seurantaryhmältä konkreettia ehdotuksia siitä, kuinka voimme toteuttaa tätä tavoitetta parhaiten rakentamisen sääntelyssä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ryhmän tehtävänä on myös lisätä kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyötä sekä varmistaa tiedonvaihto ja vuorovaikutus asetuksia valmistelevien virkahenkilöiden kanssa.Seurantaryhmän toimikausi kestää 1.11.2025 asti. Ryhmän puheenjohtaja toimii ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Ryhmässä ovat edustettuina keskeiset kiinteistö- ja rakentamisalan sidosryhmät.Eduskunnan viime keväänä hyväksymä rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Ympäristöministeriö valmistelee lain nojalla annettavia asetuksia, kuten ympäristöministeriön asetuksia rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta, rakennuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä, rakentamislain tietomallien toimittamisesta ja asuin-, majoitus- ja työtiloista sekä valtioneuvoston asetusta rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista.Seurantaryhmän asettamiskirje HankeikkunassaLisätiedot:Teppo Lehtinen
ylijohtaja
puh. 0295 250 157
[email protected]

Seurantaryhmä keskustelee rakentamislain nojalla valmistelussa olevista asetusluonnoksista ja kommentoi niitä. Ryhmä antaa ehdotuksia siitä, miten rakentamisen sääntelyä ja hallinnollista taakkaa voidaan keventää ja byrokratiaa vähentää pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan osapuolikokous on sopinut 965 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuesta kehittyville maille tulevalla kolmivuotiskaudella. Suomen maksuosuus on noin 1,24 miljoonaa dollaria vuodessa.Rahoituksen tarkoituksena on tukea kehittyviä talouksia vähentämään voimakkaina kasvihuonekaasuina tunnettujen HFC-yhdisteiden, eli fluorihiilivetyjen, tuotantoa ja kulutusta.  Kehitysmaat saavat taloudellista tukea Montrealin pöytäkirjassa sovittujen velvoitteiden toimeenpanoon Monenvälisen otsonirahaston (Multilateral Fund, MLF) kautta. Tulevalla kolmivuotiskaudella käynnistyvät HFC-yhdisteiden tuotantoa ja kulutusta vähentävät toimet kehittyvissä maissa, ja siksi rahoituksen nostaminen edellisiltä kausilta on välttämätöntä.”Teollisuusmaiden sitoutuminen MLF:n rahoitukseen ja kaikkien maailman maiden sitoutuminen tiukkoihin rajoitustoimiin, joilla estetään merkittävä määrä kasvihuonekaasupäästöjä, osoittaa lujaa yhteistä tahtoa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi”, sanoo Suomea kokouksessa edustanut neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ympäristöministeriöstäOsapuolet sopivat myös toimista, jotka tähtäävät pöytäkirjan säätelemien otsonikerrosta heikentävien aineiden ja HFC-yhdisteiden elinkaaren aikaisen hallinnan parantamiseen. Koko elinkaaren huomioiminen on tärkeää, jotta yhdessä kohdassa vältetyt päästöt eivät siirtyisi elinkaaren seuraavaan vaiheeseen.Montrealin pöytäkirjan 35. osapuolikokous järjestettiin 23.-27. lokakuuta Nairobissa. Montrealin pöytäkirja on kaikkien maiden ratifioima sopimus, joka rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden ja fluorihiilivetyjen tuotantoa, kulutusta ja kauppaa.LisätietojaEeva Nurmi
Neuvotteleva virkamies
ympäristöministeriö
p. 0295 250 209
[email protected] Tapio Reinikainen
Johtava asiantuntija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 252 082
[email protected]Annika Johansson
Tutkija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 252 006
[email protected]

Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan osapuolikokous on sopinut 965 miljoonan Yhdysvaltain dollarin tuesta kehittyville maille tulevalla kolmivuotiskaudella. Suomen maksuosuus on noin 1,24 miljoonaa dollaria vuodessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kotieläinten lannan syyslevitys on ollut kuluneena syksynä hankalaa poikkeuksellisen sateisen kasvukauden vuoksi. Tapauskohtaisesti syyslevityksen pidentäminen marraskuulle onnistuu ilmoituksella, jos sääolosuhteet ovat sen aikaisemmin estäneet ja sää pysyy suotuisana. Ilmoitus on tehtävä lokakuun loppuun mennessä.Sää on kuluneella kasvukaudella ollut poikkeuksellisen haastava viljelylle. Kesäkuu oli helteinen ja sateeton. Heinäkuussa saadut sateet ja viileä sää helpottivat kasvustojen tilannetta, mutta vaikeuttivat viljelytöitä, kuten kotieläinten lannan ja muiden kierrätysravinteiden levittämistä. Syksyn sateet ovat  paikoitellen olleet poikkeuksellisen runsaita elo-, syys- ja lokakuussa. Siitä johtunut liiallinen märkyys ja ajoittain vallinnut viileä sää hidastivat peltokasvien valmistumista ja siirsivät kasvukauden aikaisia työvaiheita myöhään syksyyn. Sääolosuhteet myös rajoittivat syysmuotoisten kasvien kylvöä. Lannan syyslevitys ei ole sallittua lokakuun jälkeen kuin poikkeuksellisina vuosina. Nitraattiasetuksen poikkeus mahdollistaa tapauskohtaisesti lannan levityksen marraskuun loppuun saakka. Mikäli tila arvioi sen välttämättömäksi, siitä tulee tehdä välittömästi, viimeistään lokakuun loppuun mennessä, ilmoitus kuntaan esimerkiksi tällä lomakkeella.Nitraattiasetuksen poikkeus edellyttää, että syys- ja lokakuun kelien on pitänyt olla niin poikkeuksellisen märät ja sateiset, ettei levitys ole onnistunut ajallaan. Toisaalta marraskuun kelin pitäisi pysyä suosiollisena, koska routaantuneeseen, veden kyllästämään tai lumipeitteiseen maahan lantaa ei muutenkaan saa levittää. Valvonnassa arvioidaan tilannetta säätilastojen lähtökohdasta ja viljelijä voi todistaa poikkeukselliset sääolosuhteet esimerkiksi valokuvilla.Kovin pitkälle marraskuulle lannan levityksen lykkääminen on riskialtista, koska maa voi jäätyä tai lumi peittää pellon. Lannan syyslevityksen muita rajoituksia ei ilmoituksella voi ohittaa, vaan ne ovat voimassa. Lantalavarastot mitoitetaan Suomessa 12 kuukauden tarpeen mukaan, mutta heikkojen levitysolojen vuoksi voi olla tarpeellista etsiä vaihtoehtoisia varastointipaikkoja, jos tavanomaisesti käytössä olevat varastot eivät riitä. Viljelijätukien kannalta on olennaista, että nitraattiasetuksen mukaisia vaatimuksia noudatetaan. Nitraattiasetuksen noudattamista valvotaan ja seurataan yhtenä osana maatalouden laajoja ympäristövaatimuksia.Lannan kovin myöhäinen syyslevitys ei ole ensisijainen tapa käyttää lantaa lannoitteena ravinteiden tehokkaan hyötykäytön kannalta. Käytännössä siihen joskus joudutaan turvautumaan heikkojen sääolosuhteiden vuoksi. 

Kotieläinten lannan syyslevitys on ollut kuluneena syksynä hankalaa poikkeuksellisen sateisen kasvukauden vuoksi. Tapauskohtaisesti syyslevityksen pidentäminen marraskuulle onnistuu ilmoituksella, jos sääolosuhteet ovat sen aikaisemmin estäneet ja sää pysyy suotuisana. Ilmoitus on tehtävä lokakuun loppuun mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tavoitteeseen vähentää elintarvikejätteen ja tekstiilijätteen määrää sekä ympäristövaikutuksia näiden koko elinkaaren aikana. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen jätedirektiivin muuttamisesta elintarvikkeiden ja tekstiilien osalta.EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteessa ei ole edistytty riittävästi, joten komission direktiiviehdotuksessa esitetään jäsenmaille oikeudellisesti sitovat tavoitteet elintarvikejätteen vähentämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä elintarvikejätettä vähennettäisiin 10 prosenttia elintarviketeollisuudessa sekä 30 prosenttia asukasta kohden yhteisesti vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja ruokapalveluissa sekä kotitalouksissa.Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen vähentää elintarvikejätteen määrää eri sektoreilla. Valtioneuvoston mukaan voisi olla perusteltua asettaa omat elintarvikejätteen vähentämisen tavoitteet elintarviketeollisuuden lisäksi myös vähittäiskaupalle ja muulle jakelulle, ravintoloille ja ruokapalveluille sekä kotitalouksille, koska vähentämistoimet ovat erilaisia ruokaketjun eri vaiheissa. Oikeudellisesti sitovia tavoitteita kotitalouksille valtioneuvosto pitää hyvin haasteellisina. Kotitalouksissa elintarvikejätteen määrän vähentämistavoitteen tulee koskea vain ruokahävikkiä eli syömäkelpoista osaa elintarvikejätteestä (ei esimerkiksi kasvisten kuoria). Valtioneuvosto pitää hyvänä sitä, että komission on arvioitava tavoitteita elintarvikejätteen vähentämiseksi uudelleen vuonna 2027, jolloin on saatavilla luotettavampaa tietoa ja pidempiä aikasarjoja elintarvikejätteen määristä eri jäsenvaltioissa. Elintarvikejätteen määrä EU:ssa oli lähes 59 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Elintarvikkeiden tuotanto- ja kulutusketjussa syntyy ympäristöhaittoja ja taloudellisia kustannuksia, jotka tuotetaan turhaan, jos elintarvikkeet menevät hävikkinä jätteeksi. Valtioneuvosto toivoo kansallista liikkumavaraa tekstiilijätteen tuottajavastuuseenKomissio ehdottaa, että tekstiilien valmistajille ja maahantuojille säädetään vastuu tekstiilituotteiden koko elinkaaresta (eli ns. tuottajavastuu). Ehdotuksen mukaan tuottajat vastaisivat tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta sekä lajittelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sekä jätteen käsittelystä ja erityisesti kuidusta kuiduksi -kierrätyksestä. Tarkoituksena on vauhdittaa tekstiilien erilliskeräyksen, lajittelun, uudelleenkäytön ja kierrätysalan kehittymistä EU:ssa. Esityksen mukaan tuottajavastuu koskisi kotitalouksien vaatteita, asusteita ja jalkineilta. Komission esitys tekstiilien tuottajavastuusta on hyvin yksityiskohtainen. Valtioneuvosto korostaakin jäsenmaiden kansallista liikkumavaraa tuottajavastuun toimeenpanossa. Lisäksi valtioneuvosto korostaa tekstiilien tuottajavastuun kannalta olevan erityisen tärkeää, että etäkauppa saadaan kattavasti mukaan, jotta tuottajavastuun kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti.EU:ssa syntyy tekstiilijätettä 12,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Pelkästään vaate- ja jalkinejätettä syntyy noin 12 kilogrammaa henkilöä kohti vuodessa. EU:n komissio antoi jätedirektiivin muutosehdotuksen 5.7.2023. Direktiiviehdotuksen neuvottelut eivät ole vielä käynnistyneet Brysselissä.Direktiiviehdotus on osa EU:n Pellolta pöytään -strategian sekä tekstiilistrategian toimeenpanoa. 

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tavoitteeseen vähentää elintarvikejätteen ja tekstiilijätteen määrää sekä ympäristövaikutuksia näiden koko elinkaaren aikana. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen jätedirektiivin muuttamisesta elintarvikkeiden ja tekstiilien osalta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö jakoi ensimmäisen Muovin kierto -palkinnon Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakalle tänään Muovifoorumissa. Palkinnolla halutaan nostaa esiin muovihaasteen ratkaisijoita, jotka ovat edistäneet muutosta kohti muovin kiertotalouden läpimurtoa.Sumi Oy on yritysten ja järjestöjen omistama yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Sen tehtävä on vastata yli 2 700 yrityksen pakkausten tuottajavastuun toteutuksesta.Palkinnon ojensivat valtiosihteeri Timo Jaatinen ympäristöministeriöstä sekä Johanna Kohvakka, joka edusti palkinnon tuomaristona toiminutta kansalaisten muoviraatia. Muoviraati on aktiivisista, muovihaasteen ratkaisemisesta kiinnostuneiden kansalaisten ryhmä. Se toimii Muovitiekartan, laajan kansallisen ohjelman yhteydessä. Ohjelman tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä.”Voittajan valintaan vaikutti edelläkävijyys. Vuoden 2023 Muovin kierto -palkinnon voittaja on ehdottajan mukaan tehnyt enemmän muovinkierrätyksen toteutumiseksi kuin kukaan, Johanna Kohvakka kertoi.”Palkinnon saa henkilö, joka on todellinen muovin kierrätyksen uranuurtaja. Hän on uransa 25 vuoden aikana tehnyt kymmenien tuhansien muovitonnien ja miljardien muoviesineiden kierrätyksestä totta ja perustanut vapaaehtoisen maatalousmuovien tuottajayhteisön”, valtiosihteeri Jaatinen totesi.Tuomaristo sai yhteensä 14 ehdotusta Muovin kierto -palkinnon saajaksi. Ehdotukset kattoivat muovitiekartan kaikki osa-alueet: muovin vähentämisen, välttämisen, kierrättämisen ja korvaamisen. Etenkin kierrätys ja uudelleenkäyttö sekä muoviroskan kerääminen korostuivat ehdotusten teemoissa. Ehdolle tarjottiin niin henkilöitä kuin organisaatioita, ja niin pitkän linjan toimijoita kuin tuoreempia muovihaasteen ratkaisijoita. Vuosittain järjestettävä Muovifoorumi on osa Muovitiekartta 2.0:n toteutusta.LisätietojaMerja Saarnilehto
ohjelmapäällikkö
0295 250 259
[email protected]

Ympäristöministeriö jakoi ensimmäisen Muovin kierto -palkinnon Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakalle tänään Muovifoorumissa. Palkinnolla halutaan nostaa esiin muovihaasteen ratkaisijoita, jotka ovat edistäneet muutosta kohti muovin kiertotalouden läpimurtoa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kuntien kannattaisi panostaa koulurakennusten kiinteistötietojen hallintaan ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmiin. Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toimivuuden hallinnassa sekä sisäilmaolosuhteiden selvittämisessä on aina tarkasteltava koko rakennusta ja sen toimintaa kokonaisvaltaisesti, mikä ei vielä toteudu säännönmukaisesti.Näin todetaan 24. lokakuuta julkaistussa Aalto-yliopiston, Rakennustietosäätiön, Tampereen yliopiston ja Kuntaliiton yhteisessä tutkimuksessa, jossa selvitettiin laajojen aiemmin koottujen ja uusien aineistojen perusteella koulurakennuskannan kuntoa ja sisäilmaston tilannetta sekä muuttuvien sääolosuhteiden ja energiansäästötavoitteiden vaikutuksia koulurakennuksiin.Tiedonhallintamenetelmät eivät nykyisellään tue yleiskuvan muodostamista koulurakennusten kunnostaTutkimus vahvisti aiempia havaintoja siitä, että kuntien tiedonhallintajärjestelmät ovat hyvin monimuotoisia ja niissä oleva tieto on hajanaista. Näin ollen sekä yksittäisten rakennusten ja kiinteistöjen että koko koulurakennuskannan kunnon ja sisäilmaston tilan kokonaiskuvan muodostaminen kunnissa ja valtakunnan tasolla on käytännössä mahdotonta.Koulurakennusten sisäilmaston tilasta on saatavilla vain vähän luotettavaa tietoa, joka perustuisi kuntotutkimustasoiseen ja kokonaisvaltaiseen arviointiin rakennuksesta. Kuntien olisi hyvä ottaa käyttöön laajemmin kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten yhteydessä tehtävät ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimukset ja -selvitykset sekä selvittää myös rakenteiden ilmavuotoreittien vaikutukset sisäilmastoon. Rakennusta olisi tarkasteltava aina kokonaisuutena.”Koulurakennuskanta on vanhaa ja suurin korjaus- ja investointitarve on vanhoissa rakennuksissa. Olisi erityisen tärkeää tehdä ja noudattaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Rakennukset palvelevat ensisijaisesti niiden käyttäjiä, joten niiden on oltava terveellisiä ja turvallisia”, Katja Tähtinen Rakennustietosäätiöstä toteaa.Kuntien tulisi panostaa pitkän aikavälin investointiohjelmaan, ja varmistaa riittävä budjetointi, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan tehdä ilman merkittäviä viivästyksiä.”Tulevaisuuden investointisuunnitelmat kunnissa edellyttävät ennakoivaa tietoa rakennusten kunnosta ja sisäilmasto-olosuhteista. Samalla on tärkeää huomioida kunnan taloudellinen kantokyky pitäen kiinteistökanta ja -investoinnit realistisissa raameissa”, kertovat Mikko Simpanen Kuntaliitosta ja Paavo Kero FCG:ltä.Ilmanvaihdon poissaolonaikainen pysäyttäminen on turvallista oikein toteutettunaPainesuhteiden hallinta tilojen välillä ja rakennuksen vaipan yli on vaikeaa riippumatta rakennuksen iästä, ja kokonaisuutena ilmavirtojen suunnitelmienmukaisuus on heikkoa, myös peruskorjatuissa rakennuksissa. Koulujen kuiva sisäilma aiheuttaa käyttäjille haittoja, mitä olisi syytä tutkia enemmän.Ilmanvaihdon poissaolonaikainen pysäyttäminen on puolestaan oikein toteutettuna turvallista sisäilman laadun kannalta, ja lämmitysenergiansäästö voi olla jopa 26 %.”Koulu- ja päiväkotirakennusten ilmanvaihto on mahdollista sammuttaa kokonaan poissaoloaikoina siten, että se sammutetaan kaksi tuntia sen jälkeen, kun työskentely loppuu, ja laitetaan päälle 2–3 tuntia ennen työskentelyn alkua. Olosuhteita on kuitenkin seurattava mittauksilla, jotta mahdolliset muutokset ja viat ilmanvaihdon toiminnassa voidaan havaita nopeasti”, kertoo Juha Vinha Tampereen yliopistolta.Muuttuva ilmasto vaikuttaa uudis- ja korjausrakentamiseenIlmastonmuutos on rakentamiselle merkittävä haaste. Ulkoilman ja sääolosuhteiden aiheuttama kosteusrasitus rakenteille lisääntyy ja rakenteiden kuivumismahdollisuudet heikkenevät, joten ulkovaipparakenteiden suunnittelu ja toteutus vaativat entistä enemmän huolellisuutta ja nykyisiin rakennetyyppeihin joudutaan tekemään muutoksia. Pääosin muutokset ovat pieniä parannuksia, mutta joissain tapauksissa rakenteiden suunnitteluperusteet muuttuvat.Paikalliset olosuhteet on aina otettava huomioon. Pääosin nykyinen rakennuskanta selviää kuitenkin tulevaisuuden olosuhteista. Uusinta tutkimustietoa ja suosituksia rakennusten sietokyvyn varmistamiseksi ilmastonmuutoksen edetessä kannattaa seurata tiiviisti myös kuntien kiinteistönpidossa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Kuntien kannattaisi panostaa koulurakennusten kiinteistötietojen hallintaan ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmiin. Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toimivuuden hallinnassa sekä sisäilmaolosuhteiden selvittämisessä on aina tarkasteltava koko rakennusta ja sen toimintaa kokonaisvaltaisesti, mikä ei vielä toteudu säännönmukaisesti.

Lähde: ym.fi