NordenBladet — Rekrytointisyrjintä on Suomessa ja monessa muussa maassa kielletty lailla. Kielloista huolimatta ilmiötä esiintyy laajasti työmarkkinoilla. 14. toukokuuta julkaistussa katsauksessa käydään läpi tutkimuksia, joissa rekrytointisyrjintää on osoitettu tapahtuneen. Katsauksessa tarkastellaan tutkimuskirjallisuuden pohjalta rekrytointisyrjinnän luonnetta, yleisyyttä ja sen vastaisten keinojen toimivuutta.”Tutkimuksen perusteella nykyiset rekrytointisyrjinnän vastaiset keinot eivät riitä tai toimi. Aiheesta tarvitaan myös lisää laadukasta tutkimusta”, toteaa tutkimushanketta koordinoiva erikoistutkija Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.Rekrytointisyrjinnän vähentämiseen ei ole yhtä yksittäistä työkaluaKatsauksessa on tarkasteltu tutkimuksia, joiden avulla voidaan arvioida luotettavasti rekrytointisyrjinnänvastaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan syitä ja tekijöitä syrjinnän taustalla. Niiden ymmärtäminen on keskeistä, jotta syrjinnänvastaiset toimet voidaan suunnata tehokkaimmin.
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen tapaa perjantaina 14.5. viljelijöitä ja paikallista hanhityöryhmää Liperissä. Vierailun tarkoituksena on keskustella viljelijöiden kanssa ratkaisuista valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi.Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja ympäristöministeriö tiedottavatYmpäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen tapaa perjantaina 14.5. viljelijöitä ja paikallista hanhityöryhmää Liperissä. Vierailun tarkoituksena on keskustella viljelijöiden kanssa ratkaisuista valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi.”Valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet paljon haittaa viljelyksille Pohjois-Karjalassa. Olemme tarttuneet valkoposkihanhiongelmaan ja pistäneet joukon monipuolisia toimia käyntiin niiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Tänä keväänä saadaan arvokasta tietoa uusien tai ensimmäistä kertaa laajemmin käytössä olevien keinojen toimivuudesta. On ensiarvoisen tärkeää, että viljelijät voivat hoitaa työnsä rauhassa”, ministeri Mikkonen sanoo.Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentäminen edellyttää monipuolisia ratkaisuja. Ratkaisu koostuu sekä lintujen karkottamisesta poikkeusperusteisesti, että niille soveltuvista ruokailupaikoista, joille karkotetut linnut voivat siirtyä. Jos vahinkoja ei voida ehkäistä karkottamalla, korvataan vahinkoja.Viljelijöiden lisäksi ministeri tapaa Joensuun seudun lintutyöryhmän jäseniä ja tutustuu Luonnonvarakeskuksen hanhipeltotutkimukseen.Valkoposkihanhia on tänä keväänä havaittu Liperin pelloilla n. 30 000, muualla Itä- ja Kaakkois-Suomessa yhteensä yli 100 000. Hanhien päämuuton odotetaan tapahtuvan viikonloppuna tai ensi viikon alussa, jolloin hanhien määrän odotetaan lisääntyvän merkittävästi. Valkoposkihanhien käyttäytyminen on viime vuosina muuttunut, ja niitä pysähtyy nykyisin lepäämään suurin määrin erityisesti Pohjois- ja Etelä-Karjalan pelloille. Viime vuosina valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet merkittäviä tuhoja viljelysmailla.Tilaisuuden järjestävät Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari matkustaa 12.-14. toukokuuta vierailulle Kazakstaniin.Vierailun tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Kazakstanin välisiä kaupallistaloudellisten suhteita. Vierailua isännöi Suomen ja Kazakstanin hallitusten välisen talouskomission puheenjohtaja, ympäristö-, geologia- ja luonnonvaraministeri Magzum Mirzagalijev. Ministeri Skinnari toimii talouskomission Suomen osapuolen puheenjohtajana. Kyseessä on ensimmäinen tapaaminen puheenjohtajien välillä. Vierailuohjelmaan sisältyy myös muita korkean tason tapaamisia. Tapaamisissa on tarkoitus keskustella kaupallistaloudellisen yhteistyön vahvistamisen lisäksi muista ajankohtaisista asioista. Matkalle osallistuu myös yritysdelegaatio. Kazakstan on Keski-Aasian suurin talous. Öljy- ja raaka-aineista riippuvainen maa pyrkii monipuolistamaan talouttaan ja viime vuonna julkaistussa elpymissuunnitelmassa prioriteeteiksi nousivat muun muassa vihreä kasvu, digitalisaatio ja infrastruktuuri. Nämä sektorit tarjoavat hyviä markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Sijaintinsa takia maalla on myös tärkeä rooli kehitettäessä logistiikkayhteyksiä Euroopasta Kiinaan.
”Kazakstan on jo nyt merkittävin vientimarkkinamme Keski-Aasiassa. Sen sijainti on keskeinen Itä-Aasiaan suuntautuvan raideliikenteen osalta. Nyt on aika sopia tärkeistä asioista koko tälle vuosikymmenelle. Suomalaisten yritysten kiinnittyminen nopeaan kasvuun tarvitsee meitä kaikkia”, Skinnari toteaa.
NordenBladet — Suomi seuraa erittäin huolestuneena kriisin kärjistymistä Israelissa ja Palestiinalaisalueella. Kaikki siviileihin kohdistuva väkivalta on jyrkästi tuomittavaa.Nyt kärjistynyt tilanne painottaa jälleen kiireellistä tarvetta saavuttaa oikeudenmukainen ratkaisu israelilaisten ja palestiinalaisten välille. Suomen kanta Israelin ja Palestiinan konfliktissa on muuttumaton. Suomi tukee osapuolten tasavertaisten neuvotteluiden avulla aikaansaatavaa kahden valtion ratkaisua. Voiman ja väkivallan sijaan tarvitaan nyt neuvotteluja.Israelin valtiolla on oikeus suojella kansalaisiaan terroristisilta iskuilta. Samalla on kuitenkin kunnioitettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja suojeltava siviilejä. Gazan kestämätön tilanne vaatii kiireisesti ratkaisua. Kestävä ratkaisu on löydyttävä myös Itä-Jerusalemin ja koko Länsirannan vaikeaan tilanteeseen. Israelin siirtokuntatoiminta on kansainvälisen oikeuden vastaista ja heikentää mahdollisuuksia kahden valtion mallin toteuttamiseen.Johtajilta edellytetään nyt vastuullisuutta. Tämän hetken väkivaltaisuudet voivat pahimmillaan luoda epävakautta koko Lähi-idän alueelle. Suomi suhtautuu myönteisesti alueen toimijoiden välitysyrityksiin vaikeassa tilanteessa.EU:n korkean edustajan lausunto Euroopan ulkosuhdehallinnon verkkosivuilla (englanniksi): Israel/Palestine: Statement by the High Representative on the escalation of confrontations
NordenBladet — Viikolla 18 uusien koronavirustapausten jo viikkoja jatkunut väheneminen on pysähtynyt. Perhepiirin ulkopuolisten sosiaalisten kontaktien osuus tartunnanlähteenä on merkittävä. Paikallisia tartuntaryppäitä on syntynyt eri puolilla maata esimerkiksi seurauksena vapun yksityisistä kokoontumisista. Riski epidemian uudelleen kiihtymisestä erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa on todellinen.Sosiaali- ja terveysministeriö teki 10.5.2021 päätöksen, jonka mukaan koronaepidemian torjunnassa luovutaan valtakunnallisista toimenpidetasoista. Torjunnassa painotetaan jatkossa alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Käänne epidemiatilanteessa osoittaa, että tehtyjä suosituksia ja rajoituksia on purettava maltillisesti epidemiatilanteen hallitsemiseksi.Valtakunnallisesti tällä hetkellä todettujen tartuntojen määrä vastaa lokakuun 2020 tilannetta.Viikolla 18 (ajalla 3.−9.5.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 1 500 uutta koronatapausta, mikä on yli 100 tapausta enemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus viikolla 18 oli 27 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 25.Viimeisen kahden viikon aikana raportoitiin lähes 2 880 uutta tapausta, mikä on noin 670 tapausta vähemmän kuin kahden edellisen viikon aikana. Tartuntojen ilmaantuvuus oli 52 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun kahden edeltävän viikon aikana ilmaantuvuus oli 64.Arvioitu tartuttavuusluku on hieman suurempi kuin viime viikolla: tällä hetkellä se on 0,8–1,0 (90 %:n todennäköisyysväli). Ihmiset ovat hakeutuneet koronatesteihin kiitettävästiViikolla 18 koronavirustestejä tehtiin yli 130 000 kappaletta, kun niitä edellisviikolla tehtiin noin 116 000. Viikolla 18 positiivisten näytteiden osuus testatuista oli sama kuin viime viikolla, noin 1,2 %.Viikolla 18 tartuntojen ilmaantuvuus kasvoi 10–59-vuotiaiden ikäryhmissä edellisviikkoon nähden. Eniten ilmaantuvuus kasvoi 30–39-vuotiaiden joukossa, 19 % edellisviikkoon verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) säännöllisesti keräämän tiedon valossa lasten ja nuorten riski tartunnan saamiselle kouluympäristössä on pieni. Suurin osa 10–19-vuotiaiden tartunnoista saadaan kotoa tai muista sosiaalisista kontakteista.Rokotukset ovat edenneet työikäisiinKoko maassa 70 vuotta täyttäneistä 89 % on saanut yhden rokoteannoksen, ja kaikista yli 16-vuotiaista 35 %. Rokotuksissa on jo pääosin edetty riskiryhmistä työikäisten rokotuksiin. Arvio on, että heinäkuun loppuun mennessä kaikki halukkaat 16 vuotta täyttäneet ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksen. Rokotusten arvioidaan vähentäneen covid-19-tautiin sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen arvioidaan vähenevänCovid-19-potilaiden aiheuttama sairaalahoidon kuormitus oli suurimmillaan maaliskuun lopulla ennen pääsiäistä (viikoilla 12 ja 13). Tästä sairaalahoidon yhteenlaskettu potilasmäärä on vähentynyt yli 60 %. Viikolla 18 erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastoilla hoidettavien potilaiden määrä väheni edellisviikosta, mutta tehohoidon potilasmäärä on pysynyt suurin piirtein samana. Ennusteet tulevan viikon valtakunnallisista erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat hieman laskeneet edellisen viikon ennusteista.Keskiviikkona 12.5. tehohoidossa oli 24 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla niin ikään 24 potilasta, ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 66 koronapotilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 114 potilasta koronavirustaudin vuoksi. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 12.5.2021 mennessä raportoitu yhteensä 930.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 12. toukokuuta vuosien 2022-2025 julkisen talouden suunnitelmasta, joka sisältää myös valtiontalouden kehyspäätöksen.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahat ovat kehyskaudella keskimäärin 3,25 mrd. euroa vuodessa.Perusväylänpidon vuotuinen määräraha on kehyskaudella keskimäärin 1,3 mrd. euroa. Tavoitteena on korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja sen vähentäminen. Perusväylänpidon määrärahojen mitoituksessa on huomioitu vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa esitettävä 50 milj. euron aikaistus vuodesta 2022 vuodelle 2021.Väyläverkon kehittämisen vuotuinen määräraha on keskimäärin 344 milj. euroa. Määrärahassa on huomioitu hallinnonalalle kohdennettu 110 milj. euron säästö vuodesta 2023 eteenpäin. Säästön lopullinen kohdennus ratkaistaan ensi kevään kehysriihessä. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee kohdennuksen huomioiden hallinnonalan kehittämistarpeet.Julkisen henkilöliikenteen tuesta osoitetaan 20 milj. euron vuodessa ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haettavaksi ensimmäiset kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan korona-tukipakettiin kuuluvat avustukset. Tukipaketti on yhteensä noin 230 miljoonaa euroa, ja se sisältyy eduskunnalle annettuun vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioesitykseen. Ensimmäisenä haettavaksi tulevat valtionosuutta saavien taidelaitosten ja museoiden sekä kansallisten kulttuurilaitosten avustukset.Kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle suunnattavalla tukipaketilla tuetaan kulttuurin, taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymistä koronapandemiasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu tukemaan avustuksilla valtionosuusrahoitusta saavia museoita, orkestereita ja teattereita sekä Kansallisgalleriaa, Suomen kansallisoopperaa ja -balettia ja Suomen Kansallisteatteria. Avustuksia niille voidaan jakaa yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, jos eduskunta hyväksyy käsiteltävänä olevan lisätalousarvioesityksen.Avustukset on tarkoitettu toiminnan tukemiseen koronapandemiasta aiheutuvien rajoitusten johdosta. Tarkoituksena on myös edistää toiminnan jatkumista mahdollisimman joustavasti rajoitusten päätyttyä. Museoille, orkestereille ja teattereille jaettavissa on avustuksina yhteensä noin 15,5 miljoonaa euroa ja kansallisille kulttuurilaitoksille yhteensä noin 4,5, miljoonaa euroa. Avustusten hakuaika päättyy 27.5.2021.Lisää avustushakuja avautumassa lähiaikoinaHallituksen linjaamassa tukipaketissa on pyritty huomiomaan erityisesti alan moninaisuus ja työnteon erilaiset muodot, kuten keikkatyöläiset, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat. Paketista suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen yhteensä 127,36 miljoonaa euroa. Avustukset ja apurahat tulevat haettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen elokuvasäätiön kautta. Lisäksi tapahtuma-alalle suunnataan työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu tapahtumatakuu. Hakuilmoitus: koronatuki teattereille, orkestereille ja museoilleHakuilmoitus: koronatuki kansallisille kulttuurilaitoksilleUsein kysyttyä kulttuurin, liikunnan ja tapahtuma-alan tukipaketista VN-tiedote 21.4.2021 Hallitus linjasi tukipaketista kulttuuriin, taiteeseen, liikuntaan ja tapahtuma-alalleTEM-tiedote 6.5.2021: Lakiesitys eduskuntaan: Tapahtumatakuu pienentää järjestäjien taloudellista riskiä
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriössä käynnistetään lakihanke, jossa valmistellaan sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankintatukia. Tavoitteena on uudistaa ajoneuvokantaa, mikä pienentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Uusia tukia olisivat sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki ja sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki.Uudet tuet sekä nykyisten hankinta- ja konversiotukien jatkaminen ja tukisumman korottaminen ovat osa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, josta valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen 6.5.2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Tukien rahoituksesta ei ole vielä päätetty. Tukien määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Tavoitteena on nopeuttaa teknologista siirtymää, jotta nolla- ja vähäpäästöisten autojen osuus uusista myytävistä henkilöautoista kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista mahdollisimman lähelle sataa prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarkoituksena on edistää nolla- ja vähäpäästöisten pakettiautojen ja kuorma-autojen osuutta liikenteessä. Pakettiautoista ja kuorma-autoista vielä valtaosa kulkee dieselillä tai bensiinillä. Kuorma-autojen osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on suuri ja hankintatuen avulla voitaisiin helpottaa myös yritysten siirtymistä pois fossiilisesta dieselistä. Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia.Autojen energiatehokkuudella ja käyttövoimilla on keskeinen rooli liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Ajoneuvojen käyttövoimat ovat globaalissa murroksessa ja polttomoottoriautoista luovutaan vaiheittain.Lakihankkeessa valmistellaan neljää tukea1) uusi hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille vuosina 2022-20252) uusi hankintatuki sähkökäyttöisille kuorma-autoille ja nykyisen kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuen jatkaminen ja korottaminen 2022-20303) nykyisen täyssähköautojen hankintatuen jatkaminen vuosina 2022-2025 ja tukisumman korottaminen4) nykyisten konversiotukien jatkaminen bensiiniauton muuttamiseksi etanoli- tai kaasukäyttöiseksi 2022-2030Mitä seuraavaksi?Lakia valmistellaan liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana järjestetään lausuntokierros loppukesästä 2021. Tukien määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.Tuet on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2022.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin kansallista täytäntöönpanoa ja kuljetuksen tilaajan vastuita koskevasta lakiluonnoksesta. Esityksillä on tarkoitus muuttaa liikennepalvelulakia, työntekijöiden lähettämisestä annettua lakia ja ylikuormamaksulakia.Lausunnoille lähetetty luonnos liittyy tieliikenteen sosiaali- ja markkinalainsäädännön muutoksiin, joita liikkuvuuspaketin EU-säädökset tuovat mukanaan Suomen lainsäädäntöön.Liikkuvuuspaketin täytäntöönpanon lisäksi esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjauksia harmaan talouden torjunnasta laajentamalla tilaajan vastuita ylikuormilla ajamiseen sekä ajo- ja lepoaikojen rikkomiseen.Samalla on tarkoitus myös vahvistaa tavaraliikennettä alle 3,5-tonnisilla kevyillä hyötyajoneuvoilla harjoittavan palveluntarjoajan rekisteröitymisvelvollisuutta sekä palveluntarjoajan ja henkilö- ja tavaraliikenneluvan haltijan ammattimaisessa liikenteessä käyttämän ajoneuvon rekisteröintivelvollisuutta.Esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa EU:n sisämarkkinoiden tieliikenteen sosiaali- ja markkinalainsäädäntöä ja sen soveltamista jäsenmaissa, edistää reilua ja tasapuolista kilpailua sekä parantaa valvontaviranomaisten toimintaedellytyksiä ja liikenneturvallisuutta.Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 23.6.2021. Lakiluonnoksesta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.Tarkoitus on, että lakimuutokset tulevat voimaan 1.2.2022.
