NordenBladet — Metropolipolitiikalla tiivistetään valtion ja Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä. Työ keskittyy erityisesti parantamaan työllisyyttä ja maahanmuuttajien asemaa sekä edistämään hiilineutraalia metropolialuetta. Metropolipolitiikan yhteistyöryhmä linjasi kokouksessaan 18.5., miten käytännön työ etenee kolmessa valitussa teemassa.Työllisyysteema tarttuu kysymyksiin, jotka ovat leimallisia metropolialueen työmarkkinoille. Yhteistyöryhmän alainen työryhmä tarkastelee, mitkä metropolialueen toimintaympäristön erityispiirteet on tärkeää huomioida TE-palvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Työ kytkeytyy tiiviisti osaksi koko työllisyyspalveluiden palvelurakenteen uudistusta, jonka lähtökohdista hallitus linjasi puoliväliriihessään.Sosiaalisen kestävyyden teema keskittyy toimenpiteisiin, jotka ehkäisevät maahanmuuttajien syrjäytymistä. Yhteistyöryhmä näkee, että on tarpeen selvittää, miten maahanmuuttajat on huomioitu syrjäytymistä ehkäisevissä hankkeissa. Teemassa kehitetään myös valtionavustustoimintaa ja panostetaan erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistymiseen ja kotoutumiseen. Kokouksen keskustelussa painotettiin pitkäaikaisia vaikutuksia ja hanketoiminnassa syntyvien hyvien käytäntöjen juurruttamista pysyvästi työhön.Kolmannessa teemassa hiilineutraali metropolialue yhteistyöryhmä edistää esimerkiksi fossiilitonta liikkumista ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa. Näissä teemoissa alueella on isot vaikutusmahdollisuudet. ”Esimerkiksi liikenteen päästöjä voidaan vähentää kattavan joukko- ja kevyen liikenteen avulla. Metropolialueen julkisten hankintojen ja rakentamisen määrä on niin suuri, että niillä voidaan saada aikaan huomattavia muutoksia”, yhteistyöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen summasi.Metropolipolitiikalla tiivistetään valtion ja Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä asioissa, jotka tukevat metropolialueen kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä alueen erityishaasteiden ratkaisua. Metropolipolitiikan yhteistyöryhmän toimikausi on hallituskauden loppuun.
NordenBladet — Kustannustuesta järjestetään neljäs hakukierros, jossa yritykset voisivat hakea tukea maalis-toukokuulta. Tuen ehdot säilyisivät ennallaan. Lisäksi suurille yrityksille maksettaisiin erillistä korvausta, jos niiden toimitilat on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä koronaepidemian vuoksi. Sulkemiskorvauksen ehdoista ja määrästä neuvotellaan parhaillaan Euroopan komission kanssa.Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kustannustukilakiin ehdotetuista muutoksista lausuntoja 21.5.2021 mennessä. Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnan käsittelyyn toukokuussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Kustannustuen neljännen hakukierroksen ja suurten yritysten sulkemiskorvauksen haut aukeaisivat yrityksille Valtiokonttorissa elokuussa.– Koronapandemia on rajoittanut voimakkaasti yritysten toimintaa tänäkin keväänä, joten kustannustuen neljäs hakukierros on tarpeen. Tuemme sillä yritysten selviämistä pandemian yli. Neuvottelemme parhaillaan Euroopan komission kanssa sulkemiskorvauksesta myös suurille yrityksille, jotka jäivät EU:n valtiontukisääntöjen takia aiemmin katveeseen, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kustannustuen ehdot säilyvät ennallaanKustannustuen neljäs hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019.Kaikkien toimialojen yritykset voisivat jatkossakin hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa erikseen asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuuluisi asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen olisi perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.Yksinyrittäjät voisivat edelleen hakea kustannustukea. Tuki olisi vähintään 2000 euroa, jos tuen ehdot täyttyvät. Tuen enimmäismäärä olisi jatkossakin miljoona euroa.Sulkemiskorvaus valmisteilla myös suurille yrityksilleSuurten yritysten sulkemiskorvauksesta neuvotellaan parhaillaan Euroopan komission kanssa. Se koskisi yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka on määrätty suljettavaksi lain tai viranomaisen päätöksellä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ravintolat ja muut ravitsemisyritykset, jotka suljettiin tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla.Korvausta voitaisiin maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on sulkenut tartuntatautilailla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot. Suurille yrityksille maksettaisiin korvauksena 70 prosenttia sulkemisajan kustannusten ja tulojen erotuksesta. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut vähintään 30 prosenttia sulkemiskaudella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Tuesta vähennettäisiin sulkemisaikaan ja koronapandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset sekä muut samoihin kustannuksiin kohdistuvat valtiontuet.Yrityksen olisi hakemuksessaan toimitettava tilintarkastajan tarkastusraportti tukikauden liikevaihdosta, voitto-osuudesta ja kustannuksista, vertailukauden liikevaihdosta ja saaduista vakuutuskorvauksista tai muusta valtiontuesta. Suurten yritysten sulkemiskorvaukseen sovellettaisiin uutta EU:n valtiontukiohjelmaa, jossa koronatukien maksimisumma on 10 miljoonaa euroa. Tukiohjelman nojalla olisi mahdollista myöntää myös kustannustukea. Tukiohjelma edellyttää vielä Euroopan komission lopullista hyväksyntää.Mikro- ja pienyritysten sulkemiskorvauksen haku on jo käynnistynyt Valtiokonttorissa. Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa 2020. Toinen hakukierros käynnistyi joulukuussa 2020 ja päättyi helmikuussa 2021. Kolmas hakukierros on parhaillaan meneillään, ja se päättyy 23.6.2021.
NordenBladet — Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisten oikeuksien, kohtelun ja mahdollisuuksien vahvistaminen on vuodesta 2020 alkaen ollut osa Pohjoismaiden ministerineuvoston työtä. Tänä vuonna myönnetään ensimmäiset apurahat pohjoismaisesta HLBTI-rahastosta.Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän pohjoismaisen strategian toimeenpano on alkanut vuonna 2021. Osana yhteistyötä on perustettu pohjoismainen HLBTI-rahasto.”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen on voitava elää vapaata, avointa ja hyvää elämää kaikissa Pohjoismaissa. Yhteinen HLBTI-rahasto on tärkeä askel tavoitteen saavuttamisessa. Rahasto on ainutlaatuinen tapa tukea pohjoismaista työtä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin edistämiseksi”, sanoo pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist. Hakuprosessin alustava aikatauluHakemus jätetään lomakkeella, joka löytyy hakuaikana Pohjoismaisen tasa-arvotiedon keskuksen (NIKK) kotisivuilta.Valmistaudu hakemuksen jättämiseen lukemalla ohjeet rahoitusta hakevalle. 1.9.2021 hakuaika alkaa 30.9.2021 hakuaika päättyymarras-/joulukuu 2021 hakijat saavat tiedon päätöksistäjoulukuu 2021 sopimukset kirjoitetaan
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tutkimusohjelmaa, jossa linjataan sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimusrahoituksen painopisteet lähivuosille. Nyt kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin sosiaalityön tutkimusta suunnataan. STM on avannut verkossa aivoriihen, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet pääsevät kertomaan näkemyksiään sosiaalityön ja sosiaalihuollon tutkimuksesta ja tutkimustarpeista nyt ja tulevaisuudessa. Vastauksia toivotaan laajasti sosiaalihuollon edustajilta ja yhteistyötahoilta. Aivoriiheen voi osallistua 31.5.2021 klo 16.15 asti:Osallistu suomen kielelläOsallistu ruotsin kielelläSTM myöntää vuosittain valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Tutkimusrahoitushaku perustuu 1.9.2020 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolain muutokseen. Valtio rahoitti yliopistotasoista sosiaalityön tutkimusta ensimmäistä kertaa vuonna 2020.Sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustus
NordenBladet — Hankkeiden tulee edistää avoimen, yhdenvertaisen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävän liikuntatoiminnan pitkäjänteistä ja laadukasta järjestämistä. Erityisavustukset on tarkoitettu kehittämisavustuksiksi valtakunnallisten järjestöjen liikunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuushankkeisiin.Kehittämistoiminnan kautta pyritään löytämään inkluusioperiaatteen mukaisia toimintamalleja ja kehittämään liikuntatoimintaa siten, että se mahdollistaa entistä paremmin eri väestöryhmien osallistumisen. Tavoitteena ovat yhteinen ja kaikille avoin liikuntakulttuuri, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikuntapalvelujen saatavuudessa.Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa tavoitteena on toimintatapojen, -menetelmien ja -rakenteiden kehittäminen. Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi normaalia toimintaa ja palvelujärjestelmää.Jaettavissa on noin 900 000 euroa. Hakuaika päättyy 18.6.2021 klo 16.15.Erityisavustus liikunnan kansalaistoiminnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämishankkeisiin
NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa mietinnössään muutoksia yrityssaneerausmenettelyyn. Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi.Työryhmän ehdotuksen mukaan yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin luotaisiin uusi varhainen saneerausmenettely. Velallinen voisi hakeutua tähän menettelyyn, kun velallinen ei ole vielä maksukyvytön vaan maksukyvyttömyys on vasta uhkana. Varhaiseen saneerausmenettelyyn pääseminen olisi nykyistä helpompaa, sillä siinä olisi vähemmän esteperusteita menettelyn aloittamiselle. Jos saneerauksen aikana kävisi ilmi, että velallinen on maksukyvytön, velallisella olisi mahdollisuus siirtyä varhaisesta saneerausmenettelystä perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn, joka vastaisi nykyistä yrityssaneerausmenettelyä. Perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn voisi jatkossakin hakeutua maksukyvytön velallinen tai velkojien puolloilla tai yhdessä velkojien kanssa hakemuksen tekevä velallinen. Velkojat voisivat ilman velallisen myötävaikutusta hakea ainoastaan perusmuotoista saneerausmenettelyä. Lisäksi perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn tehtäisiin vastaavat menettelyä sujuvoittavat muutokset kuin varhaisessa saneerausmenettelyssä. Laissa säädettäisiin esimerkiksi saneerauksen varalta laadittujen sopimusehtojen ja muiden sitoumusten, järjestelyjen ja toimenpiteiden pätemättömyydestä. Mietinnössä ehdotetaan lisäksi muun muassa, että päätöksen yrityksen saneeraukseen hakeutumisesta tekisi jatkossa osakeyhtiössä ja osuuskunnassa hallitus.– On koko Suomen etu, että meillä on vahva yrityskenttä. Yritysten auttaminen uuteen alkuun on aivan keskeinen toimi. Olen erityisen iloinen, että työryhmä on päässyt yksimielisyyteen. Se lupaa hyvää esityksen jatkokäsittelylle, ja oikeusministerinä aion viedä asiaa aktiivisesti eteenpäin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Muutokset voimaan ensi vuoden aikanaMuutosten ehdotetaan tulevan voimaan ensi keväänä. Työryhmän mietintöön voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 2.7.2021 asti.Työryhmä jatkaa työtään tämän vuoden loppuun. Tavoitteena on saneerausmenettelyn keston lyhentäminen ja siitä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Taustalla on myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää yrityssaneerauksen muutostarpeet ja selvittää maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädännön uudistamista, tavoitteina etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on arvioinut liikenteen verotuksen uudistamistarpeita valtiontalouden ja ilmastotavoitteiden kannalta hallituskautta pidemmällä aikajaksolla. Työryhmän selvityksen mukaan liikenteen verotulot laskevat liikenteen sähköistymisen myötä, mikä edellyttää muutoksia verotukseen.Toimenpidevaihtoehtoja on arvioitu hallituskautta pidemmällä ajanjaksolla. Työryhmä on kiinnittänyt selvitystyössään erityistä huomiota siihen, että vaihtoehdot ohjaavat kustannustehokkaasti päästövähennysten aikaansaamiseen. Vaikutuksia on tarkasteltu sekä vero-ohjauksen alueellisen kohdentumisen ja tulonjakovaikutusten näkökulmasta, mutta myös elinkeinoelämän kustannusten kannalta.”Liikenteen verotuottojen alenema pitkällä aikavälillä on merkittävä valtiontalouden näkökulmasta. Tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten verotuottojen pudotus katetaan alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja samalla yritysten kilpailukyky turvaten. Polttoaineveroa ei olla tällä vaalikaudella kiristämässä jo tehtyjen päätösten lisäksi”, valtiovarainministeri Matti Vanhanen painottaa.”Pidän luontevana, että tulevaisuudessa polttoainelitrojen verottamisesta siirryttäisiin ajettujen kilometrien verottamiseen. Näin kaikki autoilijat olisivat kerryttämässä verotuloja riippuen siitä, missä ajavat ja onko esimerkiksi joukkoliikennettä saatavilla. Uuden verojärjestelmän luominen vaatii jatkotyötä. Käynnistän selvityksen kilometriverotuksen kokeilusta, jonka tulosten perusteella voidaan tehdä päätöksiä tulevaisuuden liikenneveromallista”, Vanhanen jatkaa. Liikenteen verotulot laskevat voimakkaasti ilman uusia päätöksiäTyöryhmä arvioi, että nykyisillä verotasoilla liikenteen verotulot olisivat vuonna 2030 nimellisesti noin 1,1 miljardia euroa alempana kuin vuonna 2019, mikä tarkoittaisi reaalisesti noin 1,7 miljardin euron vähenemää. Nykyisellä hiilidioksidipäästöihin perustuvalla verotuksella verotuottojen alenemaa voidaan korvata melko rajallisesti.Vaikka ajoneuvovero ei ole tehokas keino päästöohjauksessa, voi sillä olla merkitystä kuitenkin puhtaasti verotuloja tuottavana keinona. Jos katsotaan tarpeelliseksi kerätä liikenteestä veroja tulevaisuudessa vastaavasti kuin nyt, ajoneuvoveron tasakorotus olisi hallinnollisesti tehokas ja yksinkertainen tapa.Työryhmä on myös selvittänyt kilometriverotusta toisena vaihtona kerätä verotuloja liikenteestä pitkällä aikavälillä. Pelkästään fiskaalisena verona paikannukseen perustuva kilometrivero olisi kallis, mutta tällainen verojärjestelmä olisi yksi keino hillitä sähköisen liikenteen mahdollisesta kasvusta aiheutuvia haittoja. Työryhmän käsityksen mukaan kilometriverotukseen liittyy huomattavia epävarmuuksia, joiden takia toistaiseksi ei ole riittäviä edellytyksiä päättää tällaiseen verotustapaan siirtymisestä. Aihe edellyttää jatkoselvitystyötä ja kansainvälisen kehityksen seuraamista.Verotuksen päästöohjausta voidaan tehostaaTyöryhmän mukaan polttoainevero on selvästi tehokkain päästöohjauskeino, koska sillä voidaan vaikuttaa liikkumisen määrään ja kulkutapoihin sekä eri ajoneuvojen käyttövoimiin ja niiden energiatehokkuuteen. Vero-ohjauksen tehokkuutta voitaisiinkin parantaa siirtämällä polttomoottori-autojen päästöohjausta vuotuisen ajoneuvoveron perusverosta polttoaineveroon. Työryhmä suosittaa, että polttoaineveroa korotettaisiin ja ajoneuvoveron perusveroa alennettaisiin keventämällä perusveron päästöporrastusta. Muutos ei lisäsi keskimäärin kotitalouksien verorasitusta. Uutta ajoneuvoa hankittaessa kertaluonteisesti maksettava autovero toimii selvästi tehokkaammin päästöohjauskeinona kuin vuosittain maksettava ajoneuvoveron perusvero. Tämä johtuu siitä, että kuluttajat ottavat ajoneuvon hankinnasta päättäessään paremmin huomioon hankintahetken kannustimet kuin vuosien kuluessa verotuksessa realisoituvat kannustimet. Tästä syystä sähköautojen kannustimia olisi aiheellista siirtää ajoneuvoveron perusverosta autoveroon siten, että sähköautojen autoveroa alennettaisiin ja muutos rahoitettaisiin niiden ajoneuvoveroa korottamalla. Muutoksen vaikutus kotitalouksien verorasitukseen olisi pitkällä aikavälillä neutraali.Dieselpolttoaineen verotuen pienentäminen laskisi päästöjäTyöryhmä on myös arvioinut päästöohjausta heikentäviä verotukia. Tieliikenteestä olisi saavutettavissa päästövähenemiä pienentämällä dieselpolttoaineen nykyistä verotukea. Jos dieselin verotukea pienennetään, tulisi myös vastaavasti pienentää dieselhenkilöautojen käyttövoimaveroa. Vaikutukset taloudelle olisivat maltillisia, ja tarvittaessa niitä voitaisiin kompensoida esimerkiksi raskaalle liikenteelle. Päästöohjausta tulisi ylläpitää vuosittainPolttomoottoriautoilun keskimääräinen verorasitus on alentunut ja jatkaa alenemista, mikä johtuu yleisen hinta- ja tulotason kehityksestä sekä polttoainetehokkuuden parantumisesta. Työryhmä ehdottaa, että päästöohjauksen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi polttoaineverotasoja korotettaisiin vuosittain yleisen hintatason ja polttoainetehokkuuden kehittymisen mukaan. Polttomoottoriautojen verorasitus kilometriä kohden pysyisi tällöin ennallaan, vaikka laskisi suhteessa tulojen kehitykseen. Asiantuntijatyöryhmä kuuli keskeisiä sidosryhmiäLiikenteen verotuksen uudistamista tarkastelleeseen työryhmään osallistui asiantuntijoita valtiovarainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Liikenne- ja viestintävirastosta sekä Verohallinnosta. Työryhmä kuuli työnsä tueksi tutkijoita, järjestöjä ja keskeisiä sidosryhmiä.Keväällä 2020 työryhmä antoi väliraportin työsuhde-etujen tuloverotuksen käyttämisestä liikenteen päästöohjauskeinona.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Arktisen neuvoston ministerikokoukseen 19. – 20.5.2021 Reykjavikissa.Kokous päättää Islannin kaksivuotisen puheenjohtajakauden, jonka pääteemoja ovat olleet arktisen meriympäristön suojelu, vihreän energian ratkaisut sekä neuvoston työn vahvistaminen. Lisäksi Islannin kaudella on mietitty ratkaisuja Covid-19 –pandemian aiheuttamiin haasteisiin arktisella alueella sekä vahvistettu yhteistyötä Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenten kanssa.Reykjavikin kokouksessa hyväksytään Islannin puheenjohtajakauden päättävä loppujulistus ja vuoteen 2030 asti ulottuva Arktisen neuvoston strateginen ohjelma.Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy kokouksessa Islannilta Venäjälle seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaturekistereitä koskevasta asetuksesta. Asetusluonnoksessa nimetään kymmenen terveydenhuollon potilas- ja toimenpidekohtaista laaturekisteriä laitoksen vastuulle. Laaturekisterien ylläpito on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteinen tehtävä. Nyt lausuntokierroksella oleva sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnos määrittäisi, mitkä laaturekisterit olisivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterinpidollisessa vastuussa. Laaturekistereiden tietorakenteista ja tietosisällöistä antaa määräyksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Laaturekisterit parantamassa hoidon ja palveluiden vaikuttavuuttaLaaturekisteriin kerätään henkilötietoja asiakkaista ja potilaista, heidän saamastaan hoidosta ja palveluista sekä näiden tuloksista. Laaturekisteritiedon avulla voidaan parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoidon ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää vertaiskehittämisessä, tutkimuksessa, seurannassa ja arvioinnissa.Asetusluonnoksessa esitetyt asiakasryhmäkohtaiset laaturekisterit ovat aivohalvaus-, diabetes-, HIV-, munuais-, psykoosi-, selkä-, suun ja hampaiden sairauksien, sydän-, tehohoito- ja tulehduksellisten reumasairauksien rekisterit. Laaturekistereihin on valittu merkittäviä kansansairauksia sekä asiakasryhmiä, joiden hoidon ja palvelun laadun tai vaikuttavuuden arvioinnissa on hyötyä eri lähteistä saatavan tiedon yhdistämisestä. Lisäksi valinnoissa on huomioitu tiedon saatavuus sekä tietosuojaan liittyvät yksityiskohdat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt kansallisia, asiakas- ja potilasryhmäkohtaisia laaturekistereitä pilottihankkeessa vuosina 2018-2020. Laaturekisteritoiminnan kehittämistyö jatkuu vuonna 2021.Lausuntoaika päättyy 30.6.2021.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 27 hakemusta. Virka on tarkoitus täyttää 1. lokakuuta alkaen viiden vuoden määräajaksi.Virkaa hakivat seuraavat henkilöt:Jari CavernelisAki EskelinenPäivi HutukkaMikko HuuskonenTomi HytönenMinna-Marja JokinenRiku JylhänkangasSaija KaukonenPiotr LehtonenVesa LipponenTuula LybeckCaj LövegrenArja-Tuulikki MalinHarri MartikainenMinna MattilaKirsi MoisanderAntti MulariAnu NousiainenTopias OllilaToni PallaspuroJuhapekka RistolaJuha SavelaErik SemeniusMarko SillanpääKairit TahvolaTaisto TuominenOuti ÖrnHallinto- ja kehitysjohtaja toimii ministeriön kehittämis- ja hallintotoiminnon päällikkönä. Hän johtaa hallinnonalan yhtiöiden omistajaohjausta, vastuullaan olevien hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi hän kehittää ministeriön sisäistä toimintaa, taloutta, organisaatiota ja henkilöstöpolitiikkaa.
