NordenBladet — Uusien koronatapausten määrä on ollut kasvussa viimeiset neljä viikkoa. Viikolla 28 (12.-18.7.) uusia tapauksia todettiin yhteensä 2 210. Viikoittainen tapausmäärä on nelinkertaistunut ja positiivisten näytteiden osuus on noussut 2,3 prosenttiin kesäkuun puolivälin jälkeen. Rokotuskattavuuden nousun ansiosta vakavien, sairaalahoitoa vaativien tautitapausten määrä ei ole kesän kuluessa noussut suhteessa tartuntojen määrään yhtä nopeasti kuin aiemmin epidemian aikana. Tartuntojen määrän nopeasta lisääntymisestä johtuen epidemian kokonaiskuva on kuitenkin huolestuttava.Tehollisen tartuttavuusluvun arvio on nyt 1,0-1,25 (90% todennäköisyysväli). Tartuntoja saadaan tällä hetkellä pääosin kotimaassa, esimerkiksi nuorten aikuisten baari-illoissa ja tapaamisissa. Viikolla 28 todetuista tartunnoista lähes 60 % todettiin 10-29-vuotiailla, joiden keskuudessa tapaukset painottuivat erityisesti 18-23-vuotiaisiin. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten tulisikin vähentää tartuntariskiä aiheuttavia sosiaalisia kontakteja ja toisaalta ottaa rokotus heti, kun siihen on mahdollisuus. Tartuntojen määrän lisääntyminen erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa ja siitä johtuvat altistumiset ovat aiheuttaneet tartunnanjäljityksen ruuhkautumisen osalla Suomen alueista. Altistuneet itse ovat ruuhkan purkamisessa avainasemassa. Asianosaisten on lain mukaan autettava viranomaisia tartunnanjäljityksessä ja noudatettava heidän ohjeitaan, jotta tartuntaketjujen muodostuminen saadaan katkaistua viiveettä. Kaikenikäisten tartunnoista 10 % oli peräisin ulkomailta viikolla 28. Niistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 2 %. Covid-19-tapausten osuus testatuista näytteistä on kuukauden aikana noussut lähes yhden prosenttiyksikön, ollen 2,3 % viikolla 28. Osuuden kasvu kertoo siitä, ettei kaikkia tartuntoja havaita enää yhtä tehokkaasti kuin aiemmin. Testien määrä on samalla tasolla kuin edelliselläkin viikolla. Toisaalta viikolla 28 kotimaassa saaduista tartunnoista 72 prosentissa tartunnanlähde saatiin selvitettyä. Osuus on parantunut, eli lukema on kasvanut, edeltävästä viikosta 8 prosenttiyksikköä. Karanteeniin asetettiin yli 6000 henkilöä, mikä on yli 1200 henkilöä enemmän kuin edellisellä viikolla. Rokotukset lieventävät sairaalahoidon tarpeen kasvua Rokotusten ansiosta sairaalahoidon tarve ei enää nouse samaa tahtia kuin tartuntojen lukumäärä. Tällä hetkellä tehohoidossa olevista koronapotilaista yli puolet on alle 50-vuotiaita. Koronapotilaita oli 21.7.2021 sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan sairaalahoidossa yhteensä 56, joista perusterveydenhuollon osastoilla 6, erikoissairaanhoidon osastoilla 40, ja teho-osastoilla 10 potilasta. Tulevan viikon ennusteet valtakunnallisten uusien erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat edelleen loivassa nousussa. Tartuntatautirekisteriin ei ole ilmoitettu yhtään uutta koronavirustautiin liittyvää kuolemaa ajalla 14.-21.7.2021. Koko epidemian aikana tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu 21.7.2021 mennessä yhteensä 978. Suomessa on annettu yli 5,1 miljoonaa koronarokoteannosta. Koko maassa noin 64 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen, ja toisen annoksen 28 %.
Tilannekatsaus joka viikko myös heinäkuussaEpidemiologista tilannetta seurataan läpi kesän. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin klo 10.THL: Tilannekatsaus 22.7.2021Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:24)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.ValtiovarainministeriöToni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411– Virkavapauden myöntäminen valtiovarainministeriön neuvottelevalle virkamiehelle

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslian Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hanke edistää käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa.Hankkeen työryhmä (Markus Kanerva, Matti Heino, Maarit Lassander, Ville Ojanen ja Lauri Sääksvuori) julkaisi muistion koronaväsymyksestä ja sen lievittämisestä pohjautuen WHO:n vastaavaan raporttiin ja viimeaikaiseen tutkimukseen. ”Koronaväsymyksellä tarkoitetaan sitä, miten ihmisillä on taipumusta väsyä rajoituksiin ja tämän myötä alkaa käyttäytyä riskialttiimmin. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta väsymyksestä, johon auttaisi lepo tai loma. Tiukkojen rajoitusten jälkeen helpottunut tilanne ei välttämättä toimi palautumispaikkana, jos näköpiirissä on kriisin jatkuminen. Vaikka rokotusten eteneminen on tuonut toiveikkuutta, on tärkeää myös huomioida, että rajoitukset tulevat jatkumaan, ja niiden myötä koronaväsymystä tullaan kokemaan myös kesän jälkeen”, sanoo Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen projektipäällikkö, erityisasiantuntija Maarit Lassander valtioneuvoston kansliasta.Muistiossa todetaan, että koronaväsymys pitää sisällään tottumista, turhautumista ja pyrkimystä normaaliin. Koronakriisi on muistion mukaan henkisesti erityisen haastava, sillä se vaatii ihmisiltä jatkuvaa sopeutumista uuteen. Samalla kriisi luo epävarmuutta siitä, millaista arkea kannattaa missäkin rajoitusten vaiheessa rakentaa. Tämän myötä vapauden kaipuu ja sisäinen tarve hallita omaa elämää kasvaa. ”Päätöksenteossa joudutaan reagoimaan tilanteeseen, josta ei ole aikaisempaa kokemusta, eikä tarkkaa tietoa niiden vaikuttavuudesta, seurauksista tai kohtuullisuudesta. Muistiossa suositellaankin tiettyjä strategioita päätöksentekijöille ja viestijöille. Niiden avulla voidaan ennakoida haastavia vaiheita ja lisätä ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä”, Lassander toteaa.Muistiossa todettuja strategioita koronaväsymyksen torjumiseen ovat esimerkiksi tutkimusten ja kyselyjen säännöllinen seuraaminen tilannekuvan parantamiseksi. Suomalaisille tutkimustietoa tuottaa esimerkiksi Kansalaispulssi. Lisäksi yksilöiden ja yhteisöjen osallistaminen ratkaisujen laatimiseen lisää kokemusta siitä, että jokainen voi osaltaan vaikuttaa koronakriisin hallintaan. Muistiossa myös todetaan, että koronakriisiin liittyvien vaikeuksien huomioiminen on tärkeää, sillä kriisi on kohdellut ihmisiä hyvin eri tavoin.Pandemiaväsymysmuistion voi kokonaisuudessaan lukea Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen sivustolta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen vierailee Tokion kesäolympialaisissa 23.–27.7.2021. Ministeri osallistuu olympialaisten avajaisiin ja kannustaa vierailunsa aikana suomalaisurheilijoita. Matkan aikana ministeri keskustelee myös koulutukseen sekä tutkimukseen ja innovaatioihin liittyvistä aiheista japanilaisten kumppaneiden kanssa.Ministeri Kurvinen seuraa suomalaisurheilijoiden suorituksia kisapaikoilla. Vierailulla ministeri Kurvinen tapaa Japanin hallituksen edustajia ja keskustelee koulutuksen ja osaamisen teemoista erityisesti digitalisaation, tutkimuksen ja innovaatioiden näkökulmista.– Urheilijat ovat joutuneet korona-aikana tiukille ja valmistautuminen olympialaisiin on ollut erittäin haastavaa. Olemme saaneet tästä huolimatta jalkeille hienon joukkueen. Lajiensa huipulle kuuluvilla suomalaisurheilijoilla on mahdollisuus näyttää osaamistaan. Haluan tukea osallistumisellani Suomen olympiajoukkuetta ja suomalaista urheilua, ministeri Antti Kurvinen sanoo.Ministeri vierailee Tokiossa myös Suomen suurlähetystön alueella sijaitsevassa Metsä-paviljongissa. Se on Suomen 15 kuukauden mittainen vienninedistämisen projekti, jolla pyritään vahvistamaan kauppasuhteita maiden välillä. Projektin kantavina teemoina ovat digitaalisuus ja teknologia, kestävä kehitys sekä matkailu ja luonto. Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat esillä keskusteluissa myös urheiluun ja liikuntapaikkarakentamiseen liittyen.Matkan aikana noudatetaan tarkasti terveysturvallisuusohjeistuksia ja kisajärjestäjien antamia koronaan liittyviä määräyksiä. Tokion kesäolympialaiset kisataan 23.7.–8.8.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pitkittynyt koronakriisi on aiheuttanut poikkeuksellisen tilanteen matkailuun. Tänä kesänä rajat ovat alkaneet vähitellen avautua ja rokotukset mahdollistavat enenevässä määrin terveysturvallista matkailua. Monet suomalaisetkin suuntaavat ulkomaille lomamatkoille. On kuitenkin syytä muistaa, että koronaviruspandemia on edelleen käynnissä ja useissa suomalaistenkin suosimissa lomakohteissa tartunnat ovat jälleen nousussa. Kaikilla matkoilla on tärkeää olla vastuullinen ja noudattaa terveysturvallisuutta vahvistavia toimia.Matkaa suunniteltaessa on hyvä ymmärtää, että varotoimenpiteistä huolimatta matkalla saattaa sairastua koronaviruksen aiheuttamaan tautiin tai altistua taudille jonkun toisen sairastuessa. Tällaisissa tilanteissa on noudatettava paikallisten terveysviranomaisten ohjeita ja määräyksiä. Käytännössä tämä useimmiten tarkoittaa pysymistä karanteenissa määrätyn ajan tai siihen saakka, kunnes COVID19-testitulos on negatiivinen. Matka saattaa siis pitkittyä jo pelkän positiivisen testituloksen perusteella.Vastuu karanteenipäätöksestä on paikallisviranomaisilla. Matkailijan tulee varmistaa oman matkavakuutuksen kattavuus koronavirustartunnan tai altistuksen aiheuttaessa muutoksia matkasuunnitelmaan.Vakavissa tautitapauksissa mahdollisuudet päästä tilanteen edellyttämään hoitoon vaihtelevat huomattavasti eri maissa. Paikallisilla sairaaloilla saattaa olla varsin rajallinen kapasiteetti esimerkiksi lisähapen antamiseen. Hoidon saatavuuteen tai hoitoon pääsyyn liittyviin asioihin ei maassa oleva Suomen suurlähetystö ja konsulaatti tai muut Suomen viranomaiset voi vaikuttaa. Suomesta käsin, esimerkiksi ulkoministeriön kautta, ei ole myöskään mahdollista toimittaa ulkomaille rokotteita tai lääkkeitä suomalaisille.Matkalla on myös varauduttava siihen, että kohdemaan rajoitukset saattavat nopeastikin muuttua. Esimerkiksi yllättäen kesken matkan voimaan tuleva ulkonaliikkumiskielto saattaa muuttaa matkaohjelmaa merkittävästi. Kun tämän ja muut matkan aikana mahdollisesti voimaan tulevat paikalliset rajoitukset ottaa huomioon jo matkaa suunniteltaessa, on helpompi suhtautua joustavasti yllättäviin muutoksiin.Matkalta palattaessa on aina noudatettava kotimaan terveysviranomaisten suosituksia. Passin voimassaolo on hyvä tarkistaa jo ennen matkan varaamista.Kohdemaan maahantulorajoitukset ja -määräykset on selvitettävä kyseisen maan viranomaisilta.Koronaan sairastuessa tai sille altistuessa on noudatettava kohdemaan terveysviranomaisten ohjeita, ml. karanteenia koskevat määräykset.Korona saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia paitsi sairaanhoidon vuoksi myös mahdollisen karanteeniajan majoituksen tai lentomatkan siirtymisen vuoksi.Jo ennen matkalle lähtöä on syytä tutustua oman matkavakuutuksen ehtoihin koronan aiheuttaman hoidon ja muiden mahdollisten kustannusten korvaamista koskien.UM:n matkustustiedotteita päivitetään säännöllisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio, jossa tarkastellaan rikosvahinkolain muutostarpeita rikoksen uhrin ja surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojan parantamiseksi.Rikoksella aiheutetun vahingon korvaamisesta valtion varoista säädetään rikosvahinkolaissa. Lain tarkoituksena on turvata erityisesti rikoksen uhrin asemaa ja selviytymistä tapahtuneen rikoksen johdosta, mutta myös uhrin läheisillä on tietyissä tilanteissa oikeus korvaukseen. Vaikka rikoksentekijä vastaa aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta, ovat rikoksentekijät usein vähävaraisia eikä heiltä ole mahdollista saada korvauksia. Rikosvahinkolain tarkoituksena on turvata uhrin asemaa ja selviytymistä myös niissä tilanteissa, joissa korvausta ei rikoksentekijältä saada. Rikoksen uhriksi joutuneen henkilön kannalta on tärkeää, että on olemassa oikeudenmukaiseksi koettu ja hyvin toimiva järjestelmä, josta rikoksella aiheutetut vahingot korvataan tietyssä laajuudessa valtion varoista.Arviomuistiossa on tarkasteltu rikosvahinkolain muutostarpeita rikoksen uhrin ja surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojan parantamiseksi. Esitetyt muutokset koskevat korvauskattoja, surmansa saaneen läheisen kärsimyskorvausta, korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä silloin, kun rikoksen uhria on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty, perusvähennyksen poistamista, Valtiokonttorilta etukäteen saatavaa maksusitoumusta terapiakulujen korvaamiseen sekä Valtiokonttorin tiedonsaantioikeutta. Arviomuistion taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan rikoksen uhrin ja henkirikoksen uhrin omaisten mahdollisuus saada korvauksia Valtiokonttorilta turvataan.Arviomuistio on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle, ja siitä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 3.9.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on päättänyt lähettää Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua Liettuaan. Liettua on pyytänyt kansainvälistä apua EU:n pelastuspalvelumekanismilta, johon Suomi kuuluu.Suomi lähettää Liettuaan hallitelttoja ja huopia. Liettuan viranomaiset ovat pyytäneet materiaaliapua muilta EU-mailta, koska Liettuaan on saapunut Valko-Venäjän kautta viime viikkoina ennätysmäärä pakolaisia.Avustusmateriaali lähetetään EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta osana unionin yhteistä avustusoperaatiota. Sisäministeriö on tehnyt yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa tarvikkeiden hankinnassa ja kuljetuksessa. Euroopan komissio tukee apua lähettäviä jäsenvaltioita kuljetuskustannuksissa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat 19. heinäkuuta Brysselissä Slovenian puheenjohtajakauden ensimmäisessä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät luonnonmukaisen tuotannon toimintasuunnitelmaa koskevasta komission tiedonannosta. Suomi pitää päätelmiä hyvinä ja tasapainoisina. Suomen kansallinen Luomu 2.0 –ohjelma on linjassa hyväksyttyjen päätelmien kanssa.Ministerit korostivat, että luomutuotannon kasvattaminen on tärkeää ja että tarjonnan on oltava tasapainossa kysynnän kanssa. Ministerien mielestä jäsenvaltioiden kansalliset lähtökohdat ja olosuhteet on otettava huomioon, kun luonnonmukaista tuotantoa kehitetään.Komissio antoi katsauksen maataloustuotteiden kansainvälisestä kaupasta. Ministerit keskustelivat mm. kauppapolitiikan roolista vihreän siirtymän tukemisessa. ”Ruokajärjestelmien maailmanlaajuinen kestävyys niin ympäristöllisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisesti pitää olla yhteisenä tavoitteenamme”, totesi ministeri Jari Leppä.Yhdysvaltojen maatalousministeri Tom Vilsack osallistui etäyhteydellä neuvoston epäviralliselle lounaalle. Lounaalla keskusteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja siirtymisestä kestävämpään ruokajärjestelmään maailmanlaajuisesti. Yhdysvaltain uuden hallinnon ja Euroopan unionin näkemykset ovat näiltä osin pitkälti yhteneväiset. Neuvostossa keskusteltiin vielä useasta eläinten hyvinvointiin liittyvästä asiakohdasta sekä kuultiin Saksan ja Belgian tulvien aiheuttamista vahingoista maataloudelle. Ministerit korostivat eläinten hyvinvoinnin edistämisen tärkeyttä. Ministerit totesivat, että lainsäädännön uudistamisen on perustuttava tutkittuun tietoon ja vaikutusanalyyseihin. Jäsenmaat antoivat tukensa ja osoittivat solidaarisuutta Saksalle ja Belgialle niiden kärsimien tulvavahinkojen johdosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajana tämä vuonna toimiva Ruotsin ulkoministeri Ann Linde on nimittänyt suurlähettiläs Mikko Kinnusen Etyjin puheenjohtajan erityisedustajaksi Ukrainaan ja kolmikantaiseen kontaktiryhmään (Special Representative of the OSCE Chairperson-in-Office in Ukraine and in the Trilateral Contact Group). Kinnunen aloittaa tehtävässä 1. elokuuta. Mikko Kinnunen. Kuva: Petri Krook.Kolmikantatyöryhmä on vuonna 2014 perustettu pysyvä neuvotteluprosessi, jonka tavoitteena on tukea Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisua. Kolmikantaryhmällä on neljä alatyöryhmää, joiden teemoina ovat turvallisuus-, poliittiset, taloudelliset sekä humanitaariset kysymykset.Mikko Kinnunen työskentelee tällä hetkellä ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä. Hän on työskennellyt ministeriössä vuodesta 1996 ja toiminut muun muassa turvallisuuspolitiikan yksikön päällikkönä sekä Suomen ensimmäisenä hybridiuhkien torjunnasta vastaavana suurlähettiläänä. Kinnunen toimi suurlähettiläänä Kazakstanissa ja Kirgisiassa vuosina 2009-2013. Lisäksi hän on työskennellyt Suomen suurlähetystöissä Moskovassa ja Washingtonissa sekä YK-edustustossa New Yorkissa.Kinnunen seuraa Etyj-tehtävässä sveitsiläistä suurlähettilästä Heidi Grauta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistuu 20.–21.7. EU:n epäviralliseen ympäristöministerikokoukseen Slovenian Ljubljanassa. Kokouksessa käsitellään EU:n ilmastoprioriteetteja Fit for 55 -lainsäädäntöpaketin julkaisun jälkeen sekä valmistautumista Glasgow’n COP26-ilmastokokoukseen ja Kiinan Kunmingin COP15-biodiversiteettikokoukseen. Lisäksi ministerit kuulevat tilannekatsauksen EU:n pölyttäjäaloitteesta.Komissio julkaisi mittavan 13 ilmastolainsäädäntöehdotuksen Fit for 55 -paketin keskiviikkona 14.7. Paketista alustaa kokouksessa ilmastokomissaari ja komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans.”Komissio esittää EU:n ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi laajaa valikoimaa työkaluja. Ilmastotyön kannalta on tärkeää, että sopu niistä saadaan mahdollisimman nopeasti. Vuosi 2030 on käytännössä jo kulman takana ja jokainen vuosi tuo ilmastonmuutoksen vaikutukset konkreettisemmin iholle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Vaikka Fit for 55 -paketin yksityiskohtia tullaan varmasti viilaamaan, sen kokonaisuutta ei tule vaarantaa, vaan toimia on löydettävä vähintään 55 prosentin päästövähennysten saavuttamiseksi. Korostaisin tässä sanaa ’vähintään’, sillä tavoite on pyrittävä ylittämään. Suomi pitää tärkeänä esimerkiksi päästökaupan vahvistamista. Päästökauppa on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi välineeksi vähentää fossiilisia päästöjä sähköntuotannossa ja teollisuudessa.”EU valmistautuu tuleviin kansainvälisiin ympäristökokouksiin – tavoitteena kirittää ilmastotoimia ja pysäyttää luontokatoSeuraava YK:n ilmastokokous järjestetään Glasgow’ssa marraskuussa. Glasgow’n ilmastokokouksesta odotetaan kiritystä ilmastositoumusten kunnianhimoon sekä Pariisin ilmastokokouksen sääntöjen viimeistelyä. Ilmastokokouksen valmisteluista ministereille alustaa COP26-puheenjohtaja Alok Sharma.”Glasgow’ssa huomio kiinnittyy siihen, olemmeko me sellaisella uralla, että pääsemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Vastaus on toki tiedossa – vielä toimet eivät riitä rajaamaan maapallon kuumenemista 1,5 asteeseen. Erityisesti suurilta talouksilta tarvitaan tiukempia tavoitteita ja tehokkaampia toimia. Uskon, että EU:n ilmastopaketti auttaa kirittämään myös muita”, ministeri Mikkonen sanoo.Ministerit valmistautuvat myös kaksivaiheeseen YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen (COP15). Kiinan Kunmingissa on määrä sopia uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi keväällä 2022. Neuvottelut aloitetaan jo osapuolikokouksen ensimmäisessä osassa lokakuussa.Ensimmäinen luonnos tavoitteista, päämääristä ja kehyksen rakenteesta julkaistiin 12. heinäkuuta. Sen mukaan muun muassa suojelualueiden määrää maa- ja merialueilla tulisi lisätä 30 prosenttiin globaalisti. Ministerit kuulevat alustuksen biodiversiteettisopimuksen pääsihteeriltä Elizabeth Maruma Mremalta ja keskustelevat sopimusluonnoksen vahvuuksista ja kehittämistarpeista sekä siitä, millainen rooli EU:lla tulisi olla kunnianhimoisten kansainvälisten tavoitteiden neuvottelemisessa.”Luonto köyhtyy ennennäkemätöntä tahtia, ja nyt tähän vihdoin aletaan herätä eri puolilla maailmaa. 30 prosentin suojelutavoite on tarpeellinen, jotta luontokato saadaan vihdoin aisoihin. EU:lla on aivan keskeinen rooli uusien, kunnianhimoisten luontotavoitteiden neuvottelemisessa. Odotan mielenkiintoista keskustelua ensimmäisestä luonnoksesta”, Mikkonen toteaa.Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja merten muoviroskat ovat osa esitystä ja tavoitteita.EU:n oma työ luontokadon pysäyttämiseksi pohjaa komission keväällä 2020 julkaisemaan luonnon monimuotoisuusstrategiaan, jossa määritetään EU:n luonnon monimuotoisuustavoitteet vuoteen 2030 saakka. Strategia viimeistellään, kun kansainväliset tavoitteet on päätetty Kunmingissa.Komission Fit for 55 -ilmastopakettiEnsimmäinen luonnos uusiksi kansainvälisiksi luontotavoitteiksiPuheenjohtajamaa Iso-Britannian COP26-kokoussivut

Lähde: Valtioneuvosto.fi