NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja neljästä valmisteverotukseen liittyvästä hallituksen esityksen luonnoksesta.Valmisteverotuslaki Valmisteverotuslakiin tehtäisiin muutokset, jotka ovat välttämättömiä valmisteverotusdirektiivin panemiseksi täytäntöön. Muutokset ovat teknisluonteisia ja koskevat yhdenmukaistetun valmisteveron alaisten tuotteiden (alkoholi-, tupakka- ja energiatuotteet) jäsenvaltioiden välisiä siirto- ja valvontamenettelyjä.Valmisteverotuslain muutoksia koskevat lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 20.8.2021.
NordenBladet — Lunastuslain korvausperusteisiin ehdotetaan uudistuksia. Tavoitteena on turvata nykyistä paremmin lunastettavan omaisuuden haltijan asema ja varmistaa, että lunastuskorvaus täyttää perustuslain edellyttämän täyden korvauksen vaatimuksen. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti tarkoituksena on toteuttaa maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain uudistus. Luonnos hallituksen esitykseksi on lähetetty lausunnolle.Lakiluonnoksen mukaan lunastettavasta omaisuudesta suoritettavan korvauksen tulisi perustua markkina-arvoon, kun tällä hetkellä perusteena on käypä arvo. Markkina-arvon määrittäminen voisi perustua nykyistä monipuolisemmin myös erilaisten arviointimenetelmien hyödyntämiseen. Arvonleikkaussääntely esitetään pysytettäväksi lainsäädännössä nykyisenlaisena.Koska kiinteistöarviointiin sisältyy epävarmuustekijöitä, täyden korvauksen vaatimus ei välttämättä aina toteudu. Tämän riskin poistamiseksi luonnoksessa ehdotetaan, että lunastuskorvaus olisi suoritettava 15 prosentilla korotettuna. – Omaisuudensuoja on erittäin tärkeä perusoikeus. Lunastuslain uudistuksen keskeisiä tavoitteita on hallitusohjelman mukaisesti parantaa maanomistajan oikeusturvaa. Lakiluonnoksessa esitetty lunastuskorvauksen korottaminen 15 prosentilla on selkeä parannus omaisuudensuojan kannalta, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Luonnoksessa ehdotetaan myös, että lunastuslain niin sanotun asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan nykyisestä poiketen kaikkia lunastustilanteita. Tarkoitus on turvata omistajan asemaa erityisesti silloin, kun on kyse omana asuntona käytetystä kiinteistöstä tai ammattitoiminnassa välttämättömästä omaisuudesta. Lisäksi lakiluonnoksessa ehdotetaan muutoksia, joiden tarkoituksena on ajantasaistaa ja keventää lunastusmenettelyä. Lunastustoimikunnan kokoonpanoa koskevia säännöksiä esitetään tarkistettavaksi siten, että uskottujen miesten kutsuminen ei olisi enää välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Lisäksi esitetään lunastuskorvauksen maksamista ja tallettamista koskevan menettelyn yksinkertaistamista. Lakiehdotus on lausunnolla lausuntopalvelu.fissä 15.9.2021 saakka.
NordenBladet — Uusia koronatapauksia todettiin 1 282 kappaletta viime viikon aikana (28.6.-4.7.) ja noin 960 sitä edeltävällä viikolla (21.-27.6.). Tartuntamäärä on kaksinkertaistunut tätä edeltävään kahden viikon jaksoon verrattuna: Kahden viimeisen viikon aikana tapauksia todettiin yhteensä 2 240, ja niitä edeltävillä kahdella viikolla 1 093. Viikoittainen tapausmäärä oli alimmillaan viikolla 24 (14.-20.6.), jolloin todettiin yhteensä noin 530 tapausta. Uusien tartuntojen määrän kasvua selittää suurimmalta osin EM-kisaturisteilla todetut tartunnat. EM-kisamatkalta tulleet tartunnat ovat nyt pitkälti tiedossa ja tarvittavat henkilöt on asetettu karanteeniin. Sairaanhoitopiirit ovat raportoineet THL:lle 6.7. mennessä yhteensä 481 kisamatkoihin liittyvää tartuntaa, ja näistä on raportoitu koituneen 165 jatkotartuntaa. Suurin osa tartunnoista on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Viikolla 25 yli 40 % todetuista tartunnoista liittyi suoraan jalkapallon EM-kisoihin, ja viikolla 26 vastaava osuus oli 15 %.Testimäärät kääntyivät nousuunKesä-heinäkuun vaihteessa viikolla 26 tehtiin lähes 97 000 koronatestiä, mikä on noin 26 500 testiä enemmän kuin edellisviikolla. Covid-19-tapausten osuus testatuista näytteistä on kahden viimeisen viikon aikana ollut suurempi kuin kesäkuun alkupuoliskolla, ollen 1,4 % viikolla 25 ja 1,3 % viikolla 26. Epidemiatilanne heikentynyt osalla alueista Epidemiatilanne on osalla alueista heikentynyt. Jalkapallon EM-kisaturismin lisäksi kasvaneita tartuntamääriä selittää lisääntynyt ulkomaanmatkailu ja rajaliikenne sekä Venäjän heikentynyt epidemiatilanne, mutta alueilla esiintyy myös paikallisia tartuntarypäitä ja sosiaalisista kontakteista peräisin olevia tartuntoja.Osalla alueista tartuntoja todetaan erityisesti kausityöntekijöiden keskuudessa. Kausityöläiset työskentelevät usein keskenään ja toiminta on tarkasti ohjeistettua, minkä ansiosta tapaukset eivät ole johtaneet laajoihin tartuntaketjuihin alueilla. Tartuntoja todetaan edellisen viikon tapaan eniten 20-29-vuotiaiden ikäryhmässä.Tehohoidon tarve kuta kuinkin ennallaanSairaalahoidossa Covid-19-potilaita oli 7.7.2021 sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan yhteensä 44, joista perusterveydenhuollon osastoilla 7, erikoissairaanhoidon osastoilla 30, ja teho-osastoilla 7 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 7.7.2021 ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 976.
NordenBladet — Merityösopimuslakiin ehdotetaan työntekijöiden puhalluttamista koskevia säännöksiä. Lausuntokierrokselle lähetettävässä lakiluonnoksessa ehdotetaan työnantajalle oikeutta velvoittaa aluksen työntekijä puhalluskokeeseen sen selvittämiseksi, onko työntekijä alkoholin vaikutuksen alaisena työajalla. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää muutoksesta lausuntokierroksen 8.7.– 3.9.2021.Työntekijöiden puhalluskokeet aluksilla ovat perusteltuja merenkulun turvallisuusvaatimusten ja erityisolosuhteiden näkökulmasta. Nykyinen lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, joiden nojalla työnantaja voisi velvoittaa aluksella työskentelevän työntekijän puhalluskokeeseen. Ehdotettujen muutosten mukaan työnantaja voisi velvoittaa työntekijät puhallutuksiin laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Satunnaispuhallutukset tai järjestelmällisesti esimerkiksi kunkin työvuoron alussa tehtävät puhallutukset olisivat mahdollisia niissä tehtävissä, joissa päihtyneenä työskentely voi vaarantaa turvallisuutta aluksilla. Työnantaja voisi velvoittaa myös yksittäisen työntekijän puhalluskokeeseen, jos työnantaja perustellusti epäilee työntekijän olevan päihtyneenä työssä.Lisäksi lakiin ehdotetaan säännöksiä, jotka edellyttävät asianmukaisten menettelytapojen käyttöä puhalluskokeiden järjestämisessä sekä säännöksiä henkilötietojen käsittelystä puhalluskokeiden yhteydessä.Uutta sääntelyä sovellettaisiin myös losseilla, jotka eivät kuulu merityösopimuslain soveltamisalaan.
NordenBladet — Lainsäädännön jälkiarviointia valtioneuvostossa kehitetään. Tavoitteena on yhtenäistää sitä, miten jonkin aikaa voimassa olleiden lakien vaikutuksia ja toimivuutta arvioidaan. Näkemyksiä jälkiarvioinnin kehittämisestä kysytään nyt laajalla lausuntokierroksella.Tavoitteena on löytää valtioneuvoston yhteiset periaatteet muun muassa siitä, minkälaisista laeista jälkiarviointi laaditaan, kuka ne toteuttaisi, miten jälkiarvioinnit rahoitetaan ja kuinka varmistetaan arviointien laatu.Lainsäädännön jälkiarvioinnit voivat olla niin tieteelliseen koeasetelmaan perustuvia tutkimuksia kuin yksittäisen lain toimivuuden seurantaa.Lainsäädännön jälkiarviointien kehittäminen sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan ja on osa paremman sääntelyn toimintaohjelmaa. Toimintaohjelmalla halutaan parantaa valtioneuvoston lainvalmistelun laatua, suunnitelmallisuutta ja avoimuutta.Taustalla on lisäksi lainsäädännön arviointineuvoston vuonna 2019 tekemä aloite valtioneuvostotasoisen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmän laatimisesta. Lisäksi viime vuosina on julkaistu selvityksiä, joissa on pohdittu lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämistä Suomessa ja annettu suosituksia, kuten esimerkiksi, että laadukas ja luotettava jälkiarviointi tulisi ottaa kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää.
NordenBladet — Sähköpotkulautojen yölliset ja alueelliset nopeusrajoitukset astuvat voimaan Helsingissä, kun kaikki kolme operaattoria sitoutuivat liikenneturvallisuuden edistämiseen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan koolle kutsumassa kokouksessa keskiviikkona 7.7.2021. Ministeri Harakka oli tyytyväinen yhteistyön henkeen ja yhteiseen huoleen liikenneturvallisuudesta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti, eikä odotettava hitaasti valmistuvaa lainsäädäntöä.Kokoukseen osallistui liikenne- ja viestintäministeriön edustajien lisäksi alan yrityksiä sekä Liikenneturvan, Helsingin kaupungin ja poliisin edustajia.Liikennesäännöt velvoittavat käyttäjääMinisteri Harakka kertoi saaneensa valtavasti palautetta kansalaisilta, joita sähköpotkulautailijat pelottavat. Erityisesti jalankulkijat, ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset ovat Liikenneturvan tutkimuksen mukaan kokeneet turvallisuutensa heikentyneen. – Vaaratilanteita syntyy, kun liikennesääntöjä ei noudateta. Sähköpotkulaudat rinnastuvat lainsäädännössä polkupyöriin, joilla ei saa ajaa jalkakäytävällä. Lisäksi laki velvoittaa varomaan muita tienkäyttäjiä. Humalassa ajoa on vaikeutettava, mikä puolestaan vähentäisi kuljettajien onnettomuuksia, ministeri toteaa. Vuokrausyritykset sitoutuivat esittämään liikennesäännöt selkeästi sekä sovelluksessa että nettisivuillaan. Käyttäjän on syytä ymmärtää ja hyväksyä vaatimukset ehtona vuokraukselle. Nopeusrajoituksia yöksi ja Helsingin keskustaanHelsingissä toimivat vuokrausyritykset Voi, TIER ja Lime sitoutuvat vapaaehtoisesti rajoittamaan nopeuksia yöllä koko kaupungin alueella ja keskustassa myös päivällä. Yhteisiä toimenpiteitä valmistellaan Helsingin kaupungin johdolla, mutta yritykset ilmoittivat valmiutensa rajoituksiin jo nyt.Osa vuokrausyrityksistä on valmis myös kokonaan estämään sähköpotkulaudan käytön yöaikaan tai rajoittamaan saatavuutta suosituimmilla ravintola-alueilla. Helsingin kaupunki valmistelee myös toimia, joilla sähköpotkulautojen pysäköinti järjestettäisiin siten, ettei vaaraa muille tienkäyttäjille enää aiheudu. Poliisi voi pysäyttää humalaiset kuskitKokouksen osallistujat jatkavat syksyllä yhteistyötä osana liikenne- ja viestintäministeriön laajempaa liikenneturvallisuusstrategian valmistelutyötä. Kaikki vuokrausyritykset tekevät myös tahollaan käytännön toimia humalassa ajamisen vähentämiseksi ja poistamiseksi.– Esitämme, että poliisille tulisi valtuus estää humalaisen liikkeelle lähtö polkupyörällä tai sähköpotkulaudalla. Moni ei myöskään tiedä, että toiselle aiheutetuista vahingoista joutuu vastuuseen rikoslain nojalla. Öinen päähänpisto voi johtaa karuihin seurauksiin, ministeri Harakka muistuttaa.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaSanna Helopuro, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 170 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatHeidi Kaila, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 313 – Suomen ehdokkaiden nimeäminen kahteen unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin tehtäväänUlkoministeriöSari Mäkelä, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 446 – 1) Valtioneuvoston asetus kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdystä yleissopimuksesta 2) Valtioneuvoston asetus ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävästä pöytäkirjasta 3) Valtioneuvoston asetus rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdystä pöytäkirjastaSari Annika Rautio, lähetystöneuvos p. 0295 351 534 – Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon EK 19/2021 vp – VNS 4/2020 vp johdosta.Saija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202 – Ulkoministeriön osastopäällikön tehtävään määrääminenSisäministeriöLaura Yli-Vakkuri, ylijohtaja p. 0295 488 250 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta ja toiminnasta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja asetuksen (EU) N:o 1053/2013 kumoamisesta.Anne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisesta – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaValtiovarainministeriöIsmo Mäenpää, hallitusneuvos p. 0295 530 231 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EU) 2020/1706 muuttamisesta tiettyjä kalastustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden sisällyttämiseksi siihen (unionin autonomiset tariffikiintiöt; kalastustuotteet)Maarit Huotari, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 518 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 74/2021 vp; EV 107/2021 vp)Anna Hyvärinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 405 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin vuoden 2022 talousarvioesityksen valmisteluun liittyvästä ennakkoarviosta vuodelle 2022 (budjetti; Euroopan unioni)Opetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Heinivirta, suunnittelupäällikkö p. 0295 330 136 – Opetushallituksen johtokunnan kokoonpanon muuttaminen 30.9.2023 päättyväksi toimikaudeksiMaa- ja metsätalousministeriöTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Valtioneuvoston periaatepäätös Kotimaisen kalan edistämisohjelmastaTyö- ja elinkeinoministeriöEeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082 – Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaKanerva Sunila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 138 – Valtioneuvoston periaatepäätös sähkön toimitusvarmuuden tavoitetasoksi (luotettavuusstandardi)
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun Helsingissä 8. heinäkuuta.Ulkoministerit keskustelevat ajankohtaisista aiheista, kuten Suomen ja Turkin kahdenvälisistä suhteista, Turkin ja EU:n suhteista sekä ajankohtaisista kansainvälistä kysymyksistä.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys merenkulun päästökaupan vaikutuksista merenkulun kustannuksiin, kansantalouteen ja Suomen kilpailukykyyn on valmistunut. Kansantaloudelliset vaikutukset ovat negatiivisia, mutta vaikutusten suuruusluokka on maltillinen.Euroopan komission odotetaan ehdottavan meriliikenteen päästökauppaa osana laajaa Fit for 55 -ilmastopakettia, joka julkistetaan heinäkuun puolivälissä.Suomeen kohdistuvien kansantaloudellisten vaikutusten kannalta on olennaista, miten merenkulun päästökauppa ja sen vaihtoehtoiset toteutustavat vaikuttaisivat Suomen viennin ja tuonnin kuljetuskustannuksiin ja sen kautta tuotteiden ja palvelujen hintoihin Suomessa. Lisäksi kuljetuskustannusten muutoksilla on vaikutusta Suomen vientitoimialojen kansainväliseen kilpailukykyyn.Vaikutukset kustannuksiin ja kilpailukykyyn arvioitavanaSelvityksen ensimmäisessä osiossa arvioitiin päästökaupan vaikutuksia kansantalouteen ja toisessa kilpailukykyyn. Selvitys pohjautuu Sitowise Oy:n MERIMA-mallilla arvioimiin Suomen kauppamerenkulun päästömäärätietoihin ja virkatyönä laadittuun arvioon päästöoikeuksien ostamisen välittömistä kustannuksista.Välittömien kustannusvaikutusten arvioinnin jälkeen Ramboll Finland Oy ja Merit Economics laativat mallinnuksen päästökaupan kansantaloudellisista vaikutuksista. Lisäksi vaikutuksia kilpailukykyyn arvioitiin laadullisesti ulkomaankauppatilastojen avulla. Keskeisenä kysymyksenä päästökaupan maantieteellinen kattavuusPäästökaupan vaikutukset riippuvat siitä, minkälaisia valintoja päästökaupan toteutuksesta tehdään. Komission ehdotuksen sisällöstä ei ole vielä varmuutta. Yksi merkittävä valinta on se, minkä maantieteellisen alueen päästökauppa kattaa. Vaihtoehtoja ovat 1) ainoastaan EU:ssa sijaitsevien satamien välisiin matkoihin sovellettava päästökauppa, 2) myös EU:n satamien ja kolmansien maiden satamien väliset matkat käsittävä päästökauppa tai 3) näiden välimuodot.Päästökaupan vaikutuksia arvioitiin neljällä eri skenaariolla. Näissä arvioinnin lähtökohtana oli MERIMA-mallilla tuotettu arvio päästökaupan suorista kustannuksista merikuljetusten hintaan. Skenaarioissa varioitiin päästökaupan maantieteellistä kattavuutta sekä päästökaupan soveltamiseen asetettavan aluskoon alarajaa. Päästöoikeuden hinnaksi oletettiin 35 €/t vuonna 2025 ja 50 €/t CO2 vuonna 2040. Päästöoikeuden hintaoletukseen liittyy merkittävää epävarmuutta.Ilmaston kannalta päästökaupan laajempi maantieteellinen kattavuus olisi vaikuttavampi, sillä se toisi päästökaupan piiriin enemmän päästöjä. Selvitys osoittaa, että mitä laajemmin meriliikenne on päästökaupan piirissä, sitä kalliimpaa se on logististen kustannusten ja kansantalouden näkökulmasta. Mallinnuksen perusteella päästökaupan suppeampi kattavuus vähentää negatiivisia vaikutuksia merenkulkua paljon hyödyntäviin toimialoihin, kuten metsä- ja kemianteollisuuteen, ja lopulta kansantalouteen. Kansantuote on mallinnetuissa skenaarioissa 0,04-0,08 prosenttia alhaisempi vuonna 2040 verrattuna perusskenaarioon ilman merenkulun päästökauppaa. Kilpailukykyanalyysin perusteella toimialojen välillä ja sisällä on suuriakin vaihteluja siinä, onko laaja vai suppea maantieteellinen kattavuus niiden kannalta parempi vaihtoehto.Karkeasti ottaen toimialoilla, joiden vienti suuntautuu vahvasti kolmansiin maihin Euroopan ulkopuolelle, päästökaupan laaja maantieteellinen kattavuus lisää kustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa sijaitsevilla samoille markkinoille pyrkivillä toimialoilla. Sen sijaan päästökaupan laaja maantieteellinen kattavuus osin parantaa niiden vientitoimialojen suhteellista kilpailukykyä, jotka käyvät kauppaa pääosin muihin EU-maihin.Merenkulun päästövähennystoimien odotetaan luovan liiketoimintamahdollisuuksia Suomen meriklusterille ja tämä voi johtaa pidemmällä tähtäimellä positiivisiin vaikutuksia kansantalouteen ja kilpailukykyyn. Näitä vaikutuksia ei arvioitu osana mallinnusta.Mitä seuraavaksi?Neuvottelut merenkulun päästökaupasta alkavat sen jälkeen, kun komissio antaa ehdotuksensa päästökauppadirektiivin muuttamiseksi. Neuvottelujen ja toimeenpanon odotetaan vievän useita vuosia. Valtioneuvosto on ennakkovaikuttanut merenkulun päästökaupan valmisteluun Euroopan komissiossa viime vuodesta alkaen. Merenkulun päästövähennystoimien tulee olla tehokkaita ilmastomielessä ja luoda mahdollisuuksia Suomen edistykselliselle meriklusterille. Suomen ulkomaankauppa on kuitenkin erittäin riippuvaista merenkulusta ja talvimerenkulku sekä Suomen maantieteellinen sijainti kasvattavat logistiikkakustannuksia. Talvimerenkulku tulisi huomioida päästökaupassa.
NordenBladet — Suomen koronaexit koskee myös työpaikkoja. Nyt on työnantajien ja työntekijöiden oikea hetki yhdessä suunnitella, kuinka siirtyminen ’uuteen normaaliin’ tapahtuu ja miten työpaikan arkea kannattaa uudistaa. Samalla on päättäjien ja viranomaisten käsissä huolehtia rokotusten etenemisestä siten, että tautitilanteen takapakilta vältytään.Työmarkkinajärjestöt vetoavat onnistuneen koronaexitin puolesta niin työpaikoilla kuin niitä ympäröivässä yhteiskunnassa.
