NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 24. elokuuta ylimääräisessä istunnossa, että Afganistanista Suomeen voidaan ottaa aiempien päätösten lisäksi enintään 45 Suomen Kabulin suurlähetystön entistä työntekijää mukaan lukien heidän perheensä. Suomeen voidaan ottaa myös uutena ryhmänä turva-alan työntekijöitä perheineen yhteensä enintään 83 henkilöä.Uusi päätös täydentää 13. ja 15. elokuuta tehtyjä päätöksiä yhteensä 170 henkilön ottamisesta Suomeen. Näiden kolmen päätöksen nojalla Suomeen voidaan tuoda Afganistanista yhteensä 298 henkilöä.Ulkomaalaislain 93 §:n humanitaarisen perusteen nojalla valtioneuvosto päätti, että Suomeen otetaan enintään 45 Suomen Kabulin-suurlähetystön kanssa työsuhteessa 1.1.2016 – 31.12.2020 välisenä aikana ollutta afganistanilaista työntekijää, mukaan lukien heidän perheensä. Kyse on henkilöistä, jotka ovat pyytäneet Suomelta maahanpääsyä. Tämä yhteensä 45 hengen kiintiö sisältää työntekijät sekä perheenjäsenet.Lisäksi Suomeen otetaan henkilöitä, jotka ovat olleet 13.8.2021 työsuhteessa Suomen Kabulin suurlähetystölle turvallisuuspalveluita tarjonneeseen Tahiri Protection Risk Management Consulting –yritykseen. Päätös on rajattu koskemaan yrityksen työntekijöitä, jotka ovat vastanneet Suomen suurlähetystön henkilökunnan turvallisuudesta. Kyse on henkilöistä, jotka ovat pyytäneet Suomelta maahanpääsyä. Näitä henkilöitä perheineen otetaan Suomeen yhteensä enintään 83.Henkilöt pyritään siirtämään Suomeen valtion tilauslennolla. Maahanmuuttovirasto huolehtii ensivaiheessa maahantulijoiden vastaanotosta Suomessa. Heille myönnetään oleskelulupa.Valtioneuvoston päätös 24.8.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 24. elokuuta ylimääräisessä istunnossa, että Afganistanista Suomeen voidaan ottaa aiempien päätösten lisäksi enintään 45 Suomen Kabulin suurlähetystön entistä työntekijää mukaan lukien heidän perheensä. Suomeen voidaan ottaa myös uutena ryhmänä turva-alan työntekijöitä perheineen yhteensä enintään 83 henkilöä.Uusi päätös täydentää 13. ja 15. elokuuta tehtyjä päätöksiä yhteensä 170 henkilön ottamisesta Suomeen. Näiden kolmen päätöksen nojalla Suomeen voidaan tuoda Afganistanista yhteensä 298 henkilöä.Ulkomaalaislain 93 §:n humanitaarisen perusteen nojalla valtioneuvosto päätti, että Suomeen otetaan enintään 45 Suomen Kabulin-suurlähetystön kanssa työsuhteessa 1.1.2016 – 31.12.2020 välisenä aikana ollutta afganistanilaista työntekijää, mukaan lukien heidän perheensä. Kyse on henkilöistä, jotka ovat pyytäneet Suomelta maahanpääsyä. Tämä yhteensä 45 hengen kiintiö sisältää työntekijät sekä perheenjäsenet.
NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä valmistautui tiistaina hallituksen budjettineuvotteluihin, jotka pidetään 7.-8.9. Budjettiriihessä on määrä linjata lopuista hiilineutraaliuteen tarvittavista päästövähennystoimista.Suomen tähän asti suunnittelemat toimet eivät vielä riitä Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttamiseksi. Lisätoimia sisällytetään valmisteilla oleviin uuteen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan ja ilmasto- ja energiastrategiaan. Ministerityöryhmä kuuli riihipäätösten pohjaksi alustukset valmistelun etenemisestä.”Hiilineutraaliustavoitteen ja päästövähennysten välinen kuilu on pienentynyt hallituskauden aikana, mutta tarvitsemme vielä päätöksiä, jotka vievät meidät sille polulle, että päästöt ja nielut ovat tasapainossa 14 vuoden kuluttua. Virkavalmistelussa on tehty pohjaksi arvokasta työtä, ja nyt hallituksen on linjattava valmistelun pohjalta, mitkä päästövähennystoimet otetaan käyttöön”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Lisäksi ministerityöryhmä keskusteli elokuun alussa julkaistun IPCC-raportista, joka kokoaa yhteen tiedeyhteisön näkemyksiä ilmaston nykytilasta ja sen tulevaisuudesta. Raportista alusti tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.Raportin mukaan maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 C esiteollisesta ajasta, ja ihmistoiminta aiheuttanut siitä lähes kaiken. Pohjoiset alueet, myös Suomi, lämpenevät selvästi nopeammin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset ovat nopeita ja osin ennennäkemättömiä.IPCC:n mukaan lämpeneminen ylittää 1,5 asteen rajan jo 2030-luvulla, ja lämpeneminen voidaan rajoittaa alle kahden asteen vain skenaarioissa, joissa päästöt kääntyvät nopeasti laskuun. Jo aikaisemmat IPCC-raportit ovat osoittaneet, että kuluva vuosikymmen on ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta ratkaiseva.
NordenBladet — Lanta on maatalouden ja vesistönsuojelun keskeinen haaste. Se pitäisi saada alueellisesti keskittyneiltä isoilta kotieläinyksiköiltä lannoitteeksi kasvinviljelytiloille. Teknologiaa pitää vielä kehittää, jotta lanta saadaan prosessoitua oikeanlaiseen muotoon.Itämeri on matala ja herkkä sisämeri, jonka keskeinen ongelma on rehevöityminen. Sen alueella asuu lähes 90 miljoonaa ihmistä 14:stä eri valtiosta. Suomessa Itämerta kuormittaa erityisesti maatalous. Siksi myös maa- ja metsätalousministeriössä kymmenet asiantuntijat tekevät pitkäjänteistä työtä meren ravinnekuorman hillitsemiseksi.
NordenBladet — Turun Eurooppa-foorumi kokoaa suomalaisvaikuttajia ja kansalaisia keskustelemaan Suomen roolista Euroopassa 25.–27. elokuuta 2021. Tarjolla on monipuolinen kattaus keskusteluja EU:n tulevaisuudesta sekä Suomen ja EU:n paikasta muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. Ulkoministeriön ministerit ja virkamiehet osallistuvat foorumin aikana puhujina muiden järjestäjien tilaisuuksiin. Lisäksi ulkoministeriön Eurooppatiedotus järjestää Turussa keskustelutilaisuuden avoimen Euroopan tulevaisuudesta perjantaina 27. elokuuta.Torstaina 26.8. Turussa keskustellaan EU:n vientipolitiikan tulevaisuudesta ja suomalaisyritysten mahdollisuuksista Turku Science Parkin järjestämässä tilaisuudessa klo 14.15 hotelli Radisson Blu Marina Palacessa. Keynote-puhujana on kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Perjantaina 27.8. klo 11.15 ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Virastotalolla Turun Paasikivi-seuran järjestämään keskusteluun EU:n ja Venäjän suhteista. Miten Euroopan unioni ja Venäjä hakevat paikkaansa muuttuvassa maailmanjärjestyksessä? Jatkuuko vastakkainasettelu vai onko lisääntyvälle yhteisymmärrykselle edellytyksiä?Ulkopoliittiset teemat puhuttavat myös ”Vakautta ja vaurautta: Eurooppa-politiikka osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa” -seminaarissa perjantaina 27.8. klo 13 alkaen Marinassa. Tilaisuuden aluksi ministeri Haavisto pitää keynote-puheenvuoron, jossa käsitellään Suomen ja EU:n roolia muuttuvien suurvaltasuhteiden maailmassa. Lisäksi ulkoministeriön alivaltiosihteeri Kai Sauer osallistuu seminaarissa EU:n ja Yhdysvaltain suhteita käsittelevään paneeliosuuteen.Perjantaina ohjelmassa on myös ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen järjestämä keskustelu vapaan liikkuvuuden tulevaisuudesta koronakriisin jälkimainingeissa. Unionin yksi kulmakivistä, vapaa liikkuvuus, on kokenut kovia koronapandemian aikana. Miltä näyttää tulevaisuus koronakriisin jälkeen? Teemaa pohtimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski, MEP Sirpa Pietikäinen sekä Ninni Norra, joka toimii kansalaisedustajana Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunnossa. Tilaisuus järjestetään perjantaina 27.8. klo 16 hotelli Radisson Blu Marina Palacessa.Koronavirustilanteen vuoksi paikalla olevan yleisön määrää rajoitetaan, mutta kaikkia Turun Eurooppa-foorumin keskusteluja voi seurata livenä verkossa. https://europeforum.fi/live/Turun Eurooppa-foorumi edistää monipuolista EU-keskusteluaTurun Eurooppa-foorumi tarjoaa avoimen foorumin yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämän hetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa. Tapahtuma järjestetään nyt neljättä kertaa.”Turun Eurooppa-foorumi alkaa olla perinne, jota odotetaan ja jolla on paikkansa Suomen kesässä. Foorumi on erinomainen tilaisuus käydä laaja-alaista keskustelua ajankohtaisista ja kansainvälisistä kysymyksistä”, toteaa ministeri Haavisto.Ulkoministeriö ja Eurooppa-Foorumi Turussa ry ovat sopivat hiljattain aiempaa pitkäaikaisemmasta kumppanuudesta, jossa ulkoministeriö tukee vuosittain järjestettävää Eurooppa-foorumia vuosina 2021–2023. Kumppaneiden yhteinen tavoite on edistää korkeatasoista, monipuolista ja mielenkiintoista EU-keskustelua.Keskustelua voi seurata myös Twitterissä tunnisteella #EurooppafoorumiTurun Eurooppa-foorumin ohjelma: https://europeforum.fi/ohjelma/Tiedote 12.8.2021: Ulkoministeriö ja Turun Eurooppa-foorumi tiivistävät yhteistyötäänhttps://um.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/ued5t2wDmr1C/content/ulkoministerio-ja-turun-eurooppa-foorumi-tiivistavat-yhteistyotaan
NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä järjesti 24.8.20321 virtuaalisen sidosryhmätilaisuuden, jossa kuultiin elinkeinoelämän ja eri toimialojen näkemyksiä Euroopan komission heinäkuussa julkaisemasta Fit for 55 -ilmastopaketista ja sen sisältämistä haasteista. Tilaisuuteen osallistui kutsuttuna noin 50 henkilöä laajasti eri toimialoilta.– EU:n ilmastopaketti on valtava, koko yhteiskuntaan vaikuttava kokonaisuus, joka vaatii huolellisen läpikäynnin. Toimialojen vähähiilisyystiekarttojen valmistelu on ollut osoitus hyvästä yhteistyöstä etsittäessä tehokkaita keinoja kohti päästövähennyksiä. Siksi pidän tärkeänä toimialojen laajaa kuulemista Suomen muodostaessa kantojaan EU:n ilmastopakettiin, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. Lintilä korosti avauspuheenvuorossaan investointien merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.– Suomi tukee vahvasti EU:n päästöjen vähentämistä 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Tässä kuljemme etunenässä. Uskon, että kunnianhimoiset tavoitteet kaikkiaan luovat edellytyksiä suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen kasvattamiseen ja kasvattavat markkinoita puhtaille ratkaisuille Lintilä arvioi.– Tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka tukee tarvittavia mittavia investointeja vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuus ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi ennustettavuuteen ja sääntelyn sujuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota Lintilä muistuttaa.Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot 14 eri toimialalta. Niiden mukaan ilmastopaketin toimeenpano kasvattaa kestävien ratkaisujen kysyntää, mutta samalla se edellyttää yrityksiltä merkittäviä investointeja. Tärkein tavoite tulee olla päästöjen vähentäminen, jonka tavoitteet tulee asettaa sitovasti, muut tavoitteet tulee pitää indikatiivisina.– Toimialojen näkemyksissä painottuvat päästövähennysten tärkeinä keinoina esimerkiksi sähköistäminen, digitalisaatio ja vetytalous. Jaamme periaatteet, että päästöjen vähentäminen on tehtävä kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti. Ilmeinen riski on, että liian yksityiskohtainen sääntely voi jarruttaa tarvittavia investointeja, toteaa ministeri Lintilä. Eri toimialojen edustajat korostivat esitysten arviointia kokonaisuutena, jotta vältetään ristiriidat ja päällekkäinen sääntely. Nykyistä päästökauppaa pidettiin toimivana ja markkinaehtoisena välineenä, mutta erityisesti energiatehokkuusdirektiiviin esitetyt rajoituksen energian käytölle ja kuljetuskustannusten kasvu herättivät huolta.Yrityksiltä tarvitaan suuria investointeja hyvin nopealla aikataululla, joten rahoitukselle ja sujuvalle luvitukselle tulee luoda hyvät edellytykset. Muutokseen tarvitaan riittävästi oikein kohdennettuja TKI-panoksia. EU:ssa tarvitaan panostuksia sekä vetyyn että hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen.Tilaisuudessa alustanut ylijohtaja Riku Huttunen esitteli ilmastopaketin sisältöä energiasektorin osalta. Hän huomautti, että paketin päästövähennykset kohdistuivat odotettua vahvemmin taakanjakosektorille, mikä vaikuttaa erityisesti liikenteen ja maatalouden päästövähennystarpeisiin.Huttunen arvioi, että paketilla on merkittävät vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle. Teollisuuden kuljetuskustannuksiin vaikuttaa mm. meriliikenteen liittäminen päästökauppaan ja kasvihuonekaasurajat, tieliikenteen päästökauppa sekä verotukseen tehtävät muutokset. Näiden vaikutus voi ajan myötä kohota satoihin miljooniin euroihin vuodessa ja tässä suhteessa neuvotteluissa pitää olla hereillä.
NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut valtion omistaman DigiFinland Oy:n kehittämistyön jatkamista tavoitteena yhtiön liiketoiminnan ja omistuspohjan laajentaminen hyvinvointialueille, HUS-yhtymälle ja Helsingin kaupungille 1.1.2023 lähtien.Lisäksi valtiovarainministeriö käynnistää lainvalmisteluhankkeen DigiFinlandin sääntelystä. Hankkeessa valmistellaan säännökset tilanteisiin, joissa yhtiön toiminnan voidaan katsoa täyttävän julkisen hallintotehtävän hoitamisen.DigiFinland on selvittänyt talouspoliittisen ministerivaliokunnan 12.6.2020 linjausten mukaisesti omistaja-asiakkuuden ja ansaintalogiikan laajentamisen tarkoituksenmukaisuutta yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa vuosien 2020 ja 2021 aikana. DigiFinlandin esittämässä tulevaisuuden liiketoimintamallissa ensisijaisena asiakasryhmänä ovat hyvinvointialueet. Muita keskeisiä asiakasryhmiä ovat ministeriöt.Yhtiön omistajaohjaajana toimiva valtiovarainvarainministeriö käynnistää yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa keskustelut omistusrakenteesta tulevien hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin kanssa hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän väliaikaishallinnon perustamisen jälkeen syksyllä 2021.DigiFinlandille annetaan tehtäväksi valmistella syksyllä 2021 palvelukohtaiset liiketoimintamallit ja ansaintalogiikka omistaja-asiakkaiden tarpeisiin. Samalla yhtiö selvittää toimintamalleja muiden alueellisten toimijoiden kuten kuntien, kuntayhtymien ja alueellisten in-house-yhtiöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.Valtiovarainministeriö tuo kehittämistyön perusteella tehdyt johtopäätökset ja vaihtoehdot yhtiön omistusrakenteesta ja liiketoimintamallista talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan alkuvuodesta 2022. DigiFinlandin tavoitteena on kehittää ja tuottaa kansallisia vaikuttavia ja yhdenvertaisia digitaalisia palveluja perustuen asiakkaiden tarpeisiin, hyödyntää olemassa olevia ratkaisuja ja osaamista, luoda kumppanuuksia ja lisäarvoa koko julkiselle hallinnolle sekä mahdollistaa puitteet tehokkaille ja terveille markkinoille. DigiFinland on voittoa tavoittelematon yhtiö. Yhtiö tuottaa ratkaisuja mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tarpeisiin sekä kehittää toimialariippumattomasti tiedolla johtamisen edellytyksiä. Lisäksi tällä hetkellä DigiFinlandin ylläpitovastuulla on kaksi kansallisesti merkittävää asukkaiden sote-palvelua (Omaolo-palvelu ja 116 117-päivystysapu).
NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 10. kerran keskiviikkona 25.8. Kokouksen aiheena on EU:n Fit for 55 –valmiuspaketti, jossa esitetään keinot, joilla EU vähentää päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Sitova päästövähennystavoite on kirjattu myös EU:n ilmastolakiin, joka tuli voimaan kesällä 2021.Fit for 55 –lainsäädäntöpaketin ehdotukset kattavat laaja-alaisesti talouden eri sektorit ja koskevat muun muassa päästökaupan kiristämistä ja laajentamista meriliikenteeseen, rakennusten lämmitykseen ja liikenteeseen, maiden välistä taakanjakoa, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja, energiaveroja ja hiilitulleja.Pyöreä pöytä keskustelee siitä, miten EU:n 55-valmiuspaketin ehdotukset tukevat Suomen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista ja miten oikeudenmukaisuus tulisi huomioida yhtäältä jäsenmaiden kesken ja toisaalta kansallisesti. Kokouksen puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Suomen tähän asti suunnittelemat toimet eivät vielä riitä EU:n ilmastotavoitteen tai Suomen oman hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttamiseksi. Lisätoimia sisällytetään valmisteilla olevaan uuteen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan ja ilmasto- ja energiastrategiaan. Linjaukset lisätoimista on tarkoitus tehdä syksyn budjettiriihessä.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 322 600 työtöntä työnhakijaa. Se on 64 900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 53 700 enemmän kuin kaksi vuotta sitten heinäkuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 6 400:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 166 600 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna heinäkuun lopussa 44 400 henkilöä, mikä on 55 600 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 32 400 henkilöä, mikä on 49 600 vähemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kesäkuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 1 700:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 113 900, mikä on 36 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 113 400 eli 12 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 13 700 vähemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa eli yhteensä 40 300. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-heinäkuussa 58,5 prosenttia, mikä on 4,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin heinäkuun aikana 72 200 eli 25 800 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 136 000 työpaikkaa, mikä on 49 300 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli heinäkuun lopussa 97 800 henkilöä, mikä on 3 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 7,1 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli heinäkuussa 86 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 74,9 prosenttia, mikä on 2,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 202 000, mikä oli 5 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,1 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
NordenBladet — Suomessa ensi-iltansa saanut Luonnon konserttisali -tapahtuma tarjoili tieteen ja taiteen yhteensolmittuja elämyksiä kajaanilaisille elokuun illassa. Tapahtuman sankarilaji kartanokimalainen ja pölyttäjien elinympäristöt tulivat tutuiksi lukuisista eri näkökulmista. Illan kruunu oli Kajaanin rauniolinnan edustalla esitetty huikea audiovisuaalinen konsertti. Seuraavaksi tapahtuma koetaan Punkaharjulla.Pieni kartanokimalainen valloitti Kajaanin keskustan lähiluonnon perjantaina 20. elokuuta. Luonnon konserttisali -tapahtuma levittäytyi Kajaanin rauniolinnan ympäristöön tarjoten yleisölleen runsaasti ihasteltavaa ja tehtävää.Kimalaistutkija Olli Loukola oli tuonut Oulun yliopiston tutkimuspisteeltään koulutettuja kimalaisia ihmisten ihmeteltäväksi. Pörriäisten lentoareenan äärellä riittikin ihastelijoita. Kainuulaisia kiinnostivat muun muassa vinkit, kuinka istuttaa omalle pihalle pölyttäjäystävällisiä kasveja. Metsähallituksen Luontopalvelut on tuonut Luonnon konserttisali -konseptin Latviasta, jossa luonnonsuojeluviestiä kantavasta tapahtumasta on kehittynyt jokavuotinen yleisösuosikki.Luonnon konserttisalin huipentuma, illan audiovisuaalinen konsertti käynnistyi noin puoli kymmeneltä. Kimalaisen vuodenkierrosta kertovan teoksen säveltäneet Max Lilja ja Ringa Manner esiintyivät lavalla näyttävän videotaiteen pyöriessä taustalla. Lavan edustalla ja ajoittain yleisön seassa seikkaili tanssija Kaisa Niemi.Kajaaninjoen rantaan kerääntyi iltakonsertin aikaan noin 600 hengen yleisö. Kaiken kaikkiaan tapahtumapäivään osallistui arviolta 1000 henkeä.Kajaanista Luonnon konserttisalin tapahtumatuotanto siirtyy Punkaharjulle. Tulevana lauantaina, 28. elokuuta eli Suomen luonnon päivänä Luonnon konserttisali levittäytyy Suomen metsämuseo Luston ympäristöön. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtumien järjestäjänä toimii Metsähallituksen Luontopalvelut, ja toteutuksessa on mukana suuri joukko valtakunnallisia ja paikallisia kumppaneita. Rahoitus tapahtumiin on saatu Koneen Säätiöltä. Myös maa- ja metsätalousministeriö tukee tapahtumaa.
