NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 13.8. työryhmän koronapassia koskevan lainsäädännön valmistelua varten. Työryhmän toimikausi on 13.8.2021-30.9.2021.Hallitus päätti 5.8.2021 jatkaa koronapassin käyttöönoton valmistelua. Valmistelua johtaa sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, valtionvarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, oikeusministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. 
 
Koronapassin tavoitteena on vähentää koronatartuntojen esiintyvyyttä ihmisten kokoontumisissa ja edistää yhteiskunnan terveysturvallista avaamista. Koronapassin avulla henkilö voisi todentaa muille henkilöille oman alentuneen riskin koronainfektion tartuttavuuteen. Koronapassilla tarkoitettaisiin luotettavaa todistusta saadusta rokotesarjasta, sairastetusta taudista tai tuoreesta negatiivisesta testituloksesta.Valmistelua tehdään yhteistyössäSTM on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, liikenne- ja viestintäministeriötä sekä ympäristöministeriötä toimittamaan 16.8.2021 mennessä tiedot missä tilanteissa tai tapahtumissa niiden toimialoilla koronapassia tultaisiin käyttämään. Ministeriöt ovat toimittaneet tiedot ja ryhmä tukee ministeriöiden valmistelutyötä. Koronapassia koskevan säädösvalmisteluhankkeen lisäksi STM käynnistää koronapassin teknistä toteutusta koskevan projektin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain muuttamisesta. Esityksellä on tarkoitus tarkistaa erityisesti ympäristöluvan muuttamista ja jätteenkäsittelyn vakuutta koskevaa sääntelyä. Lausuntoja voi antaa 17.9.2021 saakka.Ympäristönsuojelulain 89 §:n perusteella ympäristölupaa voidaan muuttaa tietyin edellytyksin. Säännöksen soveltaminen on korostunut vuodesta 2015 alkaen, kun ympäristölupien määräaikaisesta tarkistamisesta luovuttiin. Luvan muuttamista koskeva säännöksen soveltamisessa on huomattu haasteita, joihin pyritään nyt tarttumaan. Haasteet ovat koskeneet erityisesti luvan muuttamiseen tähtäävän aloitemenettelyn soveltamista esimerkiksi siinä tapauksessa, että lupaviranomainen ei ole saanut aloitteen käsittelemiseksi tarvittavia selvityksiä. Esityksessä myös ehdotetaan säännökseen lisäystä jätteenkäsittelyn vakuutta koskevan lupamääräyksen muuttamisesta.Valmisteilla olevan hallituksen esityksen yhteydessä arvioidaan myös jätteenkäsittelyn vakuussääntelyn toimivuus ja mahdolliset muutostarpeet siihen. Ehdotuksilla pyritään tukemaan jätteenkäsittelyn vakuusmäärien ajantasaistamista sekä riittävyyttä mahdollisissa vakuuksien realisoimistilanteissa, minkä johdosta esimerkiksi konkurssitilanteissa ei jouduttaisi turvautumaan rahoitukseen valtion talousarviosta tarvittavien jätehuoltotoimien suorittamiseksi. Kaivosten osalta jätteenkäsittelyn vakuussääntelyn tarkistamisella on edellä kuvatulla tavalla tarkoitus toteuttaa osaltaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausta: ”Parannetaan kaivosten ympäristösuojelua; Kehitetään vakuussääntelyä siten, että ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa”. Jätevakuussääntelyn tarkistamisen yhteydessä päivitetään vakuuksia koskevia ohjeistuksia.Esityksellä lisättäisiin myös ympäristönsuojelulakiin ja vesilakiin vanhojen päätösten julkaisemista koskevat säännökset, jotka mahdollistaisivat päätöksiin sisältyvien henkilötietojen julkaisemisen yleisessä tietoverkossa. Lisäksi esityksellä tehtäisiin ympäristönsuojelulakiin liha-luujauhon polttoa koskevat tarvittavat säännösmuutokset, jotka johtuvat EU:n sivutuoteasetuksen täytäntöönpanoasetukseen (EU) 142/2011 vuonna 2020 tehdyistä muutoksista.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2021.Lausuntopyyntö lausuntopalvelu.fi:ssä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkojen täyttäminenKimmo Sinivuori, kaupallinen neuvos p. 0295 350 061
– Valtioneuvoston asetus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta Suomen ja Liettuan välillä tehdyn sopimuksen irtisanomisesta tehdystä sopimuksestaSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaPuolustusministeriöAnna Gau, hallitussihteeri p. 0295 140 085
– Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kokoonpanon muuttaminen määräajaksiValtiovarainministeriöMikko Spolander, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 530 006
– Tuottavuuslautakunnan asettaminen toimikaudelle 1.9.2021 – 31.8.2024Sari Ojanen, neuvottelujohtaja p. 0295 530 109
– Valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenOpetus- ja kulttuuriministeriöAntti Randell, hallitusneuvos p. 0295 330 173
– Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvoksen viran täyttäminen
– Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenTyö- ja elinkeinoministeriöKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Työ- ja elinkeinoministeriön johtajan viran täyttäminenElli Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 048 247
– Valtioneuvoston asetus tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetussa laissa säädettyjen laiminlyöntimaksujen enimmäis- ja vähimmäismäärien tarkistamisestaYmpäristöministeriöKatariina Haavanlammi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 072
– Valtioneuvoston asetus eräistä muovituotteista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntien turvallisuustilannetta ja turvallisuustilanteen parantamisen keinoja selvittänyt työryhmä toteaa loppuraportissaan, että kokonaiskuva kuntien turvallisuustilanteesta antaa aihetta turvallisuuden parantamiseen. Erityisesti sote- ja opetustoimialat nousevat esiin sektoreina, joilla uhkaavien ja väkivaltaisten tilanteiden yleisyyteen on haettava ratkaisuja laajalla keinovalikoimalla. Asia ei ole pelkästään kuntien ratkaistavissa, vaan turvallisuuden johtamista ja käytäntöjä on kehitettävä kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyönä.Viranomaisiin ja julkisiin tiloihin kohdistuvat turvallisuusuhat ovat lisääntyneet viime vuosina. Kehityssuunta on nähtävissä niin kuntien turvallisuustilanteita selvittäneissä tutkimuksissa, työhyvinvointiraporteissa kuin julkisten toimijoiden turvallisuuspoikkeamia kuvaavissa tilastoissa. Kuntien työntekijät kokevat enemmän uhka- ja väkivaltatilanteita kuin muut julkisella sektorilla työskentelevät. Myös kuntien luottamushenkilöihin kohdistuu häirintää ja vihapuhetta. ”Raportti kuntien turvallisuustilanteesta on hälyttävä. Kansalaisia kunnissa palvelevat ja kuntalaisten asioita luottamushenkilönä hoitavat ihmiset ansaitsevat rauhan työlleen,” painottaa kuntaministeri Sirpa Paatero.Raportissa on käyty läpi monia vaihtoehtoja parantaa lainsäädäntöä. Raportin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä yksi tehokkaimmin turvallisuutta parantavista toimista olisi laajentaa järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia niin, että heillä olisi oikeus tehdä ennakollisia turvallisuustarkastuksia.  Raportissa ehdotetaan myös, että järjestyksenvalvojat voisivat toimia myös kunnanvaltuuston ja kuntayhtymän ylimmän toimielimen julkisissa kokouksissa. Nämä ehdotukset edellyttäisivät lainsäädännön muuttamista.Raportissa on kiinnitetty myös huomiota kunnan turvallisuuden hallintakeinojen käyttöön, kuten tiedonkulkuun, turvallisuuskoulutuksiin ja yhteistyöhön eri viranomaisten välillä. Se, ettei uhka- ja väkivaltatilanteista ilmoiteta eteenpäin, on ilmeinen ongelma monilla kunnan toimialoilla.Muutosta on saatava ilmoittamisen toimintatapoihin ja ilmoitusjärjestelmien käytettävyyteen.  
Uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen liittyvää koulutus on myös yksi keskeinen turvallisuuden hallintakeino, johon on jatkossa panostettava kunnan palveluissa. Henkilöstön taidot ja valmius kohdata mahdollisia uhkia on merkittävä tekijä niin tilanteiden hallinnan kannalta kuin myös oman työn hallinnan ja työhyvinvoinnin kannalta.”Raportin avulla voimme löytää kehittämiskohteet kunnissa ja toivottavasti myös keinot parantaa turvallisuutta laajasti. Asia on yhteinen. Meidän olisikin syytä löytää valtion ja kuntien kesken nopeasti hyviä keinoja turvata toiminta kunnissa,” Paatero patistaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaisten lautasille on tulossa tarjolle entistä enemmän särkeä, silakkaa, muikkua ja muita vajaasti hyödynnettyjä kaloja. Taustalla on kalatalouden yrityksille suunnattu miljoonan euron kehittämisrahoitus, jonka turvin kuusi yritystä pääsee toteuttamaan ideoitaan kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi.Rahoitettavissa hankkeissa kehitetään uusia tuotteita muun muassa silakasta ja särkikaloista sekä kotimaan markkinoille että vientiin, luodaan vajaasti hyödynnetyistä kaloista uudenlaisia välipala- ja kuivatuotteita, sovelletaan uutta teknologiaa pienen kalan ja kasvispohjaisten raaka-aineiden yhdistämiseen sekä kehitetään pienen kalan pakkaamista suurkeittiöille sopivaan muotoon. Yhteensä hankkeiden arvioidaan lisäävän silakan, särkikalojen ja muikun elintarvikekäyttöä yli kuudella miljoonalla kilolla vuodessa. – Vajaasti hyödynnetyt kotimaiset kalat ovat paitsi terveellistä myös ilmasto- ja ympäristöystävällistä ruokaa. Luonnonkalan hiilijalanjälki on pieni ja kalastus vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi kotimaisen kalan käyttö luo työpaikkoja. Tehtävää on vielä, koska suomalaisten ostamasta kalasta yli 80 prosenttia tuodaan ulkomailta ja silakkasaaliista valtaosa käytetään eläinten rehuna, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Avustusta saaneiden joukossa oli sekä alan suuria toimijoita että uudempia yrityksiä. Avustusta saivat Hätälä Oy, Kamaboko Finland Oy, Martin Kala Oy, Pielisen Kalajaloste Oy, Saarioinen Oy sekä Small Fish Foods Oy, jotka saivat hakemuksia arvioineilta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta eniten pisteitä hankkeiden uutuusarvosta ja vaikuttavuudesta. Yhteensä hakemuksia tuli 30 kappaletta. Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411, timo.halonen(at)mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)mmm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt kokoontuvat vuosittaiseen tapaamiseensa 23.–25. elokuuta. Kokouksessa keskustellaan ulkopolitiikasta, kansainvälisten suhteiden ja globaalin talouden tilasta sekä Suomen asemoitumisesta pandemian jälkeisessä maailmassa. Koronaviruspandemian vuoksi ulkoministeriö järjestää kokouksen virtuaalisesti uudistetuissa Merikasarmin tiloissa. Merikasarmi. Kuva: Joonas Lehtipuu.Kokouksen ohjelmaan kuuluvat myös ajankohtaiset valtiojohdon puheenvuorot ja luottamukselliset keskustelut lähettiläiden kanssa. Virtuaaliyhteyksien äärelle kokoontuville suurlähettiläille puhuvat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin, ulkoministeri Pekka Haavisto, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist sekä eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Kokouksen puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Matti Anttonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rekrytointiongelmia oli vuonna 2020 kokenut 40 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista, ja rekrytointiongelmien taso oli Suomessa koronakriisistä huolimatta mittaushistorian kolmanneksi korkein. Toimialoista rekrytointiongelmia oli eniten sosiaali- ja terveysaloilla, missä 54 %:lla työvoimaa hakeneista toimipaikoista oli ongelmia löytää tarvitsemaansa työvoimaa, kertoo 18.8.2021 julkistettu TEM-analyysi.Työvoimapulaa kokeneiden, eli kokonaan tai osittain ilman sopivaa työvoimaa jääneiden toimipaikkojen osuus oli kaikilla toimialoilla yhteensä 19 %. Osuus oli sama kuin koronaa edeltäneenä vuonna 2019. Toimipaikoissa jäi työllistämättä yhteensä 58 000 työntekijää.Rekrytointiongelmat vähenivät kaikilla muilla toimialoilla paitsi julkisten palveluiden ja koulutuksen aloilla. Koronakriisin vaikutus nähdään selkeimmin majoitus- ja ravitsemisaloilla, joissa rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus laski 13 %-yksiköllä vuodesta 2019.Osaamiseen liittyvät puutteet olivat useimmin mainittuja rekrytointiongelmien syitä. Työpaikkaan liittyvät syyt saivat toiseksi eniten mainintoja. Työpaikkaan liittyvät syyt olivat vuonna 2020 harvi-naisempia yksityisellä sektorilla muihin sektoreihin nähden.Rekrytointitarpeen syynä oli uuden työpaikan syntyminen yli puolessa yksityisen sektorin rekrytoinneista. Sen sijaan kuntasektorilla suurin osa työvoiman hankinnasta on poistuman korvaamista. Yli puolet työpaikoista täytettiin toisesta työpaikasta siirtyvillä työntekijöillä ja 19 % työttömillä työnhakijoilla.Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot olivat ilmoitus omalle henkilökunnalle ja työvoiman rekrytointi TE-toimiston avulla. TE-toimistoa käytti 44 % rekrytoineista toimipaikoista. Sosiaalisen median merkitys työvoiman hankintakanavana kasvoi jälleen.16 % toimipaikoista ilmoitti viime vuonna, että heillä on suunnitelmissa palkata lisää henkilöstöä seuraavien 12 kuukauden aikana. 11 % toimipaikoista ilmoitti suunnittelevansa henkilöstön vähentämistä. Toimialoittain tarkasteltuna henkilöstön määrän kasvua on odotettavissa suhteellisesti eniten informaatio- ja viestintäalalla. Henkilöstömäärän kasvattamista suunniteltiin myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä liike-elämän palveluissa.Analyysi perustuu Tilastokeskuksen TEM:lle vuodesta 1993 lähtien tuottamaan työnantajahaastatteluun.– Lisää työvoimaa tarvitaan nyt useilla aloilla. Työvoiman saatavuusongelman yleisin syy raportin mukaan on puutteet osaamisessa. Osaamisen kehittäminen onkin keskeinen asia, johon on keskityttävä kohtaanto-ongelman ja sitä kautta työllisyyden parantamiseksi, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyön jatkon edellytyksiä ja muotoja arvioidaan yhdessä kansainvälisen yhteisön sekä kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kanssa Afganistanin tilanteen selkeytyessä.Afganistan on ollut Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa viime vuosina. Suomen tuki maan humanitaariseen apuun, kansainvälisten järjestöjen työhön ja miinanraivaukseen on ollut noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Avun tarve jatkuu, mutta sen antamisen edellytykset ovat muuttuneet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaikilla opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opintojen aloitukseen. Yhteisenä tavoitteena on, että lähiopetusta voidaan syyslukukaudella merkittävästi lisätä korkeakouluissa. Ihmisten välinen kanssakäyminen niin lähiopetuksessa kuin vapaa-ajan opiskelijatoiminnassa edistää hyvinvointia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin parantaminen on erityisen tärkeää pandemiatilanteen yhä jatkuessa.Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry haluavat muistuttaa, että yhteiset ponnistukset turvaavat mahdollisuuden lähiopetuksen jatkumiseen sekä edesauttavat pandemian saamista hallintaan mahdollisimman pian.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seuranta on osoittanut, että riski koronaviruksen leviämiseen lähiopetuksessa on pieni, kun torjuntatoimia noudatetaan. Korkeakouluissa on erinomaiset edellytykset toteuttaa näitä toimia. Erilaisista vapaa-ajan tapahtumista alkaneita tartuntaketjuja sen sijaan on ilmennyt, ja vallitsevassa epidemiatilanteessa riski tartuntoihin onkin suuri, jollei tapahtumissa toteuteta riittäviä torjuntatoimia.Vertaistuen ja tutustumisen mahdollistavien opiskelijatapahtumien järjestämisessä tulisi noudattaa alueellisia ja paikallisia määräyksiä, ohjeita ja suosituksia. On tärkeää, ettäkäytetään maskia, vaikka rokotukset olisi saatuvältetään fyysisiä kontakteja ja huolehditaan turvaväleistä, varsinkin sisätiloissahuolehditaan riittävästä ilmanvaihdostaei tulla muiden seuraan oireisena vaan hakeudutaan testiinopiskelijat ottavat täyden rokotussarjanNäin voimme toivottavasti jo myöhemmin syksyllä kokoontua vapaammin.Terveysturvallinen ja vastuullinen tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen on kaikkien edun mukaista. OKM, SYL ja SAMOK esittävät opiskelijajärjestöille kiitokset menneestä ja tulevasta luovuudesta turvallisten ratkaisujen löytämisessä tapahtumia järjestettäessä sekä yhteisöllisyyden rakentamisessa. Olette tukeneet monen korkeakouluopiskelijan hyvinvointia ja opiskelukykyä viimeiset hankalat ja poikkeukselliset 1,5 vuotta!Ajantasaiset alueelliset rajoitukset ja suositukset voi tarkastaa valtioneuvoston verkkosivuilta. Sieltä löytyvät linkit sairaanhoitopiirien verkkosivuille, joilta saatavissa tarkempaa aluekohtaista tietoa:  Alueiden koronatilanne ja rajoitukset sairaanhoitopiirien sivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Julkisten elintarvikehankintojen kriteerit on nyt saatavilla myös ruotsiksi.Maa- ja metsätalousministeriö päivitti loppuvuodesta 2020 vastuullisten julkisten elintarvikehankintojen kriteerit. Päivitetty opas on nyt julkaistu ruotsiksi. Molemmat kieliversiot voi ladata Motivan verkkosivuilta. Opas sisältää kriteerisuositusten lisäksi tuoretta tutkimustietoa eri elintarvikkeiden keskeisistä ympäristövaikutuksista ja tietoa niiden tuotantoon liittyvistä sosiaalisista vastuullisuuskysymyksistä. Opas on hyödyksi niin hankkijoille kuin kuntapäättäjille, jotka asettavat strategisia tavoitteita julkisille hankinnoille. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi