NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Business Finland ovat käynnistäneet Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman, jonka kautta tuetaan vuosina 2021–2023 yhteensä 40 miljoonalla eurolla suomalaisia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita rakennetun ympäristön vähähiilisyyden edistämisessä.Ympäristöministeriö ja Business Finland tiedottavat”On aika tehdä ilmastonmuutoksen torjunnasta hyvää bisnestä ja rakentamisesta keskeinen osa ilmastoratkaisua. Suomalaisyrityksissä on valtavasti potentiaalia luoda uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja, jotka rakentavat hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Tuon potentiaalin haluamme valjastaa nyt käyttöön. Vähähiilisyyteen panostavat edelläkävijät korjaavat sadon myös kansainvälisillä markkinoilla”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Rahoitusta haettavana innovaatioita luovaan tutkimukseenOhjelman ensimmäinen rahoitushaku on käynnistynyt. Business Finlandin kautta haettavana on 2 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 15 miljoonaa euroa vuonna 2022 rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen torjuntaa tukeville innovatiivisille tutkimushankkeille.Rahoitusta voivat saada kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset sekä niitä tukevat tutkimusorganisaatiot. Vuonna 2021 myönnettävän rahoituksen hakemus on jätettävä viimeistään 15.10.2021 ja vuoden 2022 rahoituksen viimeistään 31.3.2022.Hankkeet voivat liittyä esimerkiksi rakentamiseen, kaavoitukseen, suunnitteluun, kiinteistönpitoon, infraan, energiaan, digitalisaatioon tai rakennustuotteisiin ja -palveluihin. Toteuttajat voivat olla miltä toimialalta tahansa, kunhan tulokset kohdistuvat rakennettuun ympäristöön.Pk-yritysten hankkeita avustetaan enintään 50 prosentilla kokonaiskustannuksista, midcap- ja suurten yritysten hankkeita korkeintaan 40 prosentilla. Tutkimusorganisaatioiden avustus on tyypillisesti 70 prosenttia. Hankkeiden tulee päättyä viimeistään joulukuussa 2025. Kunnat ja muut julkiset hankintayksiköt voivat hakea innovatiivisten julkisten hankintojen tukea.Businessfinland.fi: Hakuilmoitus, -ohjeet ja -lomakeTulevat hakukierroksetYmpäristöministeriö avaa kuluvan vuoden aikana 2 miljoonan euron rahoitushaun, jossa rahoitusta voivat hakea myös vain kotimaassa toimivat yritykset.Business Finlandin kautta tulee myös vuonna 2023 hakuun 15 miljoonaa euroa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan. Lisäksi Business Finland tukee muita vientitoimia 2 miljoonalla eurolla ensi vuodesta alkaen.Ym.fi: Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaInfotilaisuus perjantaina 27. elokuutaRahoituksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita perjantaina 27. elokuuta 2021 kello 9.30 järjestettävään infotilaisuuteen, jossa asiantuntijat kertovat tarjolla olevasta rahoituksesta ja vastaavat kysymyksiin.Ym.fi: Infotilaisuuden ohjelma ja

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n lastenjärjestö Unicef perustaa Suomeen kaksi innovaatiotyön keskusta. Keskukset ovat tuorein tulokas YK:n osaamiskeskittymään, jota Suomeen ovat viime vuosina rakentaneet myös UNOPS ja UN Global Pulse -järjestöt.Suomen pitkäaikainen kumppanuus Unicefin kanssa syvenee, kun lastenjärjestö siirtää osan innovaatiotyöstään Suomeen. Suomeen perustetaan kaksi innovaatiokeskusta, jotka keskittyvät uusien ratkaisujen kehittämiseen, testaamiseen ja skaalaamiseen oppimisen sekä innovatiivisen rahoituksen alalla. Keskukset aloittavat toimintansa syksyn aikana.Vaikka lähes kaikki maailman lapset aloittavat koulun, arviolta 617 miljoonaa lasta ja nuorta ei opi koulussa edes perustaitoja. Unicefin innovatiivisen oppimisen keskus edistää digitaalisten ratkaisujen avulla erityisesti perus- ja toisen asteen opetusta ja oppimista. Innovatiivisen rahoituksen keskus puolestaan etsii ja kehittää uudentyyppisiä rahoitusmalleja ja finanssiteknologioita, jotka hyödyttävät maailman lapsia. ”Keskusten sijoittuminen Suomeen on hieno osoitus Suomen sitoutumisesta Unicefin työhön ja Suomen vahvasta innovaatio-osaamisesta. Haluamme kehittää oppimisen kriisiin uudenlaisia ratkaisuja yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa. Nyt perustettavat keskukset tukevat hyvin Suomen vahvuuksia ja tavoitetta luoda Suomeen YK-järjestelmän innovaatiokeskittymä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Unicef on Suomen pitkäaikainen YK-kumppani lasten oikeuksien edistämisessä ja Suomi ja Unicef ovat tehneet jo useamman vuoden ajan yhteistyötä innovaatioiden edistämisessä.  Suomi tukee muun muassa Unicefin innovaatiorahastoa sekä kansainvälisen, lasten oikeudet huomioivan tekoälyohjeistuksen kehittämistä. Keskukset tarjoavat mahdollisuuden monialaiseen yhteistyöhön suomalaisten yksityisen ja julkisen sektorin sekä tutkimusalan ja järjestöjen kanssa. Keskusten kautta suomalaisia teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita voidaan hyödyntää maailmalla myös laajemmin.”Kumppanuudet ovat tärkeitä työssämme maailman lasten auttamiseksi. Unicef on kiitollinen Suomen vahvasta tuesta. Olemme yhdessä sitoutuneet etsimään uudenlaisia ratkaisuja haasteisiin, joita heikoimmassa asemassa olevat lapset kohtaavat”, sanoo Unicefin pääjohtaja Henrietta Fore.Suomessa toimii ennestään YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitos UNU-WIDER, ennakointityöhön keskittyvä UN Global Pulse (entinen YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio UNTIL), YK:n projektipalvelujen toimiston UNOPSin vaikuttavuussijoittamisen ja innovaatiotyön S3i-ohjelma sekä Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto ottaa vaiheittain käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteen gov.fi. Loppuvuoden 2021 aikana kaikkien ministeriöiden henkilökunnan sähköpostiosoitteet muuttuvat gov.fi-päätteisiksi. Ensimmäisenä gov.fi-päätteen ottavat käyttöön valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö 23.8.2021 alkaen.Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan.Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat uudistuksen jälkeen pääsääntöisesti muotoa [email protected] Mikäli henkilöllä on valtionhallinnossa täysnimikaima, on osoitteessa tämän lisäksi lisätunniste kuten välikirjain. Oikeusministeriön kirjaamon sähköpostiosoite pysyy toistaiseksi ennallaan.Muutos ei vaikuta ministeriöiden verkkosivujen osoitteisiin, jotka säilyvät ennallaan.Gov.fi käyttöön kaikissa ministeriöissä loppuvuoden aikanaMyös muut ministeriöt ottavat käyttöön gov.fi-päätteen vuoden 2021 aikana. Liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö ottavat gov.fi-sähköpostipäätteen käyttöön 6.9.2021 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ottavat päätteen käyttöön 20.9.2021 alkaen ja ulkoasiainhallinto lokakuun lopussa. Aikatauluihin voi tulla muutoksia.– Yhteisellä sähköpostiosoitteella halutaan lisätä valtioneuvoston yhtenäisyyttä ja helpottaa kansalaisten mahdollisuutta ottaa yhteyttä valtioneuvoston viranhaltijoihin. Muutos tehdään osana normaalia sähköpostijärjestelmän ajantasaistamista, kertoo valtioneuvoston kanslian osastopäällikkö Janne Kerkelä.Uudistuksen yhteydessä parannetaan myös koko valtioneuvoston sähköpostiliikenteen tietoturvallisuutta ja kykyä havaita mahdollisia tietoturvapoikkeamia.Gov.fi-pääte on helposti tunnistettava, ja sama malli on käytössä muissa maissa. Yhtenäinen osoitteisto helpottaa yhteydenottoja valtioneuvostoon. Se sujuvoittaa myös henkilöstön liikkuvuutta eri ministeriöiden välillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto ottaa vaiheittain käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteen gov.fi. Loppuvuoden 2021 aikana kaikki ministeriöiden sähköpostiosoitteet muuttuvat gov.fi-päätteisiksi. Ensimmäisenä päätteen ottavat käyttöön valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö.Valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat 23.8.2021 alkaen pääsääntöisesti muotoa [email protected] Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan.Ministeriöiden yleiset sähköpostiosoitteet muuttuvat myöhemmin vuoden 2021 aikana. Tämä koskee esimerkiksi kirjaamoiden osoitteita. Muutos ei vaikuta ministeriöiden verkkosivujen osoitteisiin, jotka säilyvät ennallaan.Gov.fi käyttöön kaikissa ministeriöissä loppuvuoden aikanaMyös muut ministeriöt ottavat käyttöön gov.fi-päätteen vuoden 2021 aikana. Liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö ottavat gov.fi-sähköpostipäätteen käyttöön 6.9.2021 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ottavat päätteen käyttöön 20.9.2021 alkaen ja ulkoasiainhallinto marraskuussa. Aikatauluihin voi tulla muutoksia.Korkeampaa turvallisuutta vaativissa tehtävissä työskentelevien sähköpostiosoitteiden päätteeksi tulee @govsec.fi. 4.10.2021 alkaen sisäministeriössä koko henkilöstön sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon [email protected]– Yhteisellä sähköpostiosoitteella halutaan lisätä valtioneuvoston yhtenäisyyttä ja helpottaa kansalaisten mahdollisuutta ottaa yhteyttä valtioneuvoston viranhaltijoihin. Muutos tehdään osana normaalia sähköpostijärjestelmän ajantasaistamista, kertoo valtioneuvoston kanslian osastopäällikkö Janne Kerkelä.Uudistuksen yhteydessä parannetaan myös koko valtioneuvoston sähköpostiliikenteen tietoturvallisuutta ja kykyä havaita mahdollisia tietoturvapoikkeamia.Gov.fi-pääte on helposti tunnistettava, ja sama malli on käytössä muissa maissa. Yhtenäinen osoitteisto helpottaa yhteydenottoja valtioneuvostoon. Se sujuvoittaa myös henkilöstön liikkuvuutta eri ministeriöiden välillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on järjestänyt Afganistanin evakuointitehtävään liittyvän lennon Tbilisistä Helsinkiin 23.8. Lennolla saapui Suomeen 102 henkilöä. Nuorimmat saapuneet ovat pieniä lapsia.– Olemme saaneet kuulla viime päivien kaoottisesta tilanteesta Kabulissa, ja se on ollut nyt evakuoiduille henkilöille varmasti erittäin vaikea. Tilanteeseen ja avun tarpeeseen varauduttiin jo ensivaiheessa siten, että lennolla oli mukana Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitotiimi varusteineen. Tiimi avusti evakuoitavia matkan aikana, sisäministeri Maria Ohisalo kertoo.– Tietojeni mukaan Suomeen saapuneet henkilöt voivat olosuhteisiin nähden hyvin, mutta viime viikkojen kokemukset ovat ymmärrettävästi olleet raskaita ja heille tarjotaan tarvittavaa apua viranomaisten puolelta, ministeri Ohisalo sanoo.Lento oli osa EU:n pelastuspalvelumekanismin koordinoimia Afganistanin evakuointilentoja. Suomi tarjoaa myös muille EU-maille mahdollisuutta käyttää Suomen lentoja omien maidensa evakuoitaville.Viranomaiset hoitavat Afganistanista saapuvien ihmisten vastaanoton yhdessäAfganistanista evakuoitavien vastaanotto hoidetaan viranomaisyhteistyössä. Helsinki-Vantaan lentokentällä saapuneille on tehty rajaviranomaisten maahantulotarkastus sekä koronatestaus, joiden jälkeen heidät kuljetetaan vastaanottokeskuksiin. Heitä vastassa on myös muun muassa sairaanhoitohenkilökuntaa, joka huolehtii terveyteen liittyvistä akuuteista tarpeista.Afganistanista saapuneet majoittuvat aluksi vastaanottokeskuksiin eri puolilla maata, kunnes heille on myönnetty oleskeluluvat. Paikkakunnista ei anneta tarkempia tietoja julkisuuteen. Maahanmuuttovirasto haluaa näin varmistaa vaikeista olosuhteista tulleiden henkilöiden yksityisyyden ja taata, että he saavat asettautua rauhassa Suomeen. Majoituksen lisäksi keskukset järjestävät tarvittavan terveyden- ja sosiaalihuollon.Kun Maahanmuuttovirasto on myöntänyt oleskeluluvat, henkilöt siirtyvät vastaanottokeskuksista kuntiin. ELY-keskukset sopivat kuntien kanssa henkilöiden kuntaan sijoittamisista.TaustaaValtioneuvoston päätöksen mukaan Afganistanista Suomeen voidaan tuoda yhteensä 170 viranomaisille työskennellyttä afganistanilaista, mukaan lukien heidän perheensä. Sisäministeriö johti valtioneuvoston päätösten valmistelua afganistanilaisten työntekijöiden Suomeen ottamisesta yhdessä ulkoministeriön kanssa. Ulkoministeriö vastaa evakuointilennoista. Maahanmuuttovirasto vastaa henkilöiden vastaanotosta Suomessa ja oleskelulupien käsittelystä.Evakuointilistalla oleville 170 henkilölle myönnetään valtioneuvoston päätöksellä oleskelulupa humanitaarisella perusteella, eli heitä ei käsitellä turvapaikanhakijoina. Oleskeluluvan kesto on aluksi neljä vuotta. Maahanmuuttovirastolla on valmius käsitellä oleskeluluvat kiireellisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö valmistelee edustustoverkon laajentamista ja vahvistamista. Uuden suurlähetystön avaamista valmistellaan Senegalin Dakariin. Suur¬lähe¬tys¬tön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2021 aikana. Edustustoverkko vahvistui viimeksi syyskuussa 2020, kun Suomi avasi uudelleen suurlähetystönsä Manilassa, Filippiineillä. Dakarin lisäksi Suomi valmistelee parhaillaan edustuston avaamista Qatarin pääkaupunkiin Dohaan.Ulkoasiainhallinnon toiminta perustuu kattavaan edustustoverkkoon. Ulkoministeriön tavoitteena on kohdentaa voimavaroja maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomelle kasvaa. Eri mahdollisuuksia on kartoitettu laajasti. Lähtökohtana on ollut hallitusohjelma, jossa mainittuja mahdollisia kohteita olivat erityisesti Afrikka sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasia. Harkinnassa on otettu huomioon sekä ulkopoliittiset tarpeet että Suomen kaupalliset intressit. Senegalin pääkaupunki Dakar on Länsi-Afrikan diplomaattinen keskus ja luonteva valinta uuden suurlähetystön sijaintipaikaksi. Maaliskuussa 2021 hyväksytyn Afrikka-strategian linjausten mukaisesti Suomen tavoitteena on suhteiden monipuolistaminen ja syventäminen Afrikan maiden kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomen diplomaattista ja kaupallista läsnäoloa alueella on lisättävä. Dakarista käsin voidaan kattaa useita alueen maita, mukaan lukien Sahelin alue, jonka turvallisuuskehitystä Euroopassa seurataan tarkasti. ”Nyt Dakariin avattava suurlähetystö on Suomen ensimmäinen ranskankielisessä Länsi-Afrikassa ja siten tärkeä lisäys edustustoverkkoomme. Senegal on Suomelle ja Euroopan Unionille tärkeä kumppani ja vakauttava toimija koko alueella”, ulkoministeri Pekka Haavisto toteaa.Ranskankielisessä Länsi-Afrikassa on useita vahvasti kasvavia talouksia ja Senegal on yksi alueen talouden ja logistiikan keskuksista. ”Uusi suurlähetystö Dakarissa parantaa merkittävästi Team Finlandin mahdollisuuksia tukea suomalaisten yritysten markkinoillepääsyä tällä alueella, jolla potentiaalia kaupan lisäämiselle ja suhteidemme tiivistämiselle on runsaasti”, iloitsee kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työryhmän ehdotus kansallisten taidelaitosten rahoituksen ja oikeudellisen aseman kehittämiseksi on valmistunut. Ehdotuksen mukaan säädettäisiin laki valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille. Laki koskisi Kansallisgalleriaa, Suomen kansallisoopperaa ja -balettia sekä Suomen Kansallisteatteria. Muutoksella parannettaisiin kansallisten taidelaitosten asemaa kokonaisuutena. Ehdotettu malli parantaisi muun muassa kansallisten taidelaitosten rahoituksen ennakoitavuutta ja vakautta. Uuden lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Ehdotus luovutettiin maanantaina 23.8. tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle.Harkinnanvaraisen valtionavustuksen sijaan kansallisille taidelaitoksille myönnettäisiin lakisääteistä valtionrahoitusta laissa määriteltyihin tehtäviin. Valtion rahoituksen perusteena olevien tehtävien toteuttamista ohjattaisiin ja seurattaisiin erillisessä tavoiteohjausmenettelyssä. Rahoituksesta sovittaisiin alustavasti neljäksi vuodeksi kerrallaan, jolloin laitosten toiminnan suunnittelu ja sopimusten teko olisi ennakoitavampaa.Rahoitus kullekin taidelaitokselle vahvistettaisiin edelleen vuosittain eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion. Määrärahan lähtötaso perustuisi voimaantuloa edeltävän vuoden valtionavustusmäärärahojen tasoon. Rahoituksen tasoa tarkistettaisiin kustannustason kehitystä vastaavaksi.Työryhmän ehdotus on valmisteltu hallituksen esityksen muotoon, ja se lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.– Kansalliset taidelaitokset ovat olennainen osa kansallista itseymmärrystä ja yhteiskuntaa.  Niiden merkitys suomalaisen kulttuurin syntyyn ja kansallisen itseymmärryksen kehittymiseen on ollut merkittävä. Kansalliset taidelaitokset ansaitsevat lakisääteisen perustan, työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Tuomo Puumala sanoo.Laatu edellyttää pitkäjänteistä rahoitustaKansallisten taidelaitosten yhteisenä piirteenä on, ettei niillä ole taustallaan kunnallista ylläpitäjätahoa, kuten muilla suurimmilla kulttuuri- ja taidelaitoksilla. Kansalliset taidelaitokset eivät kuulu valtionosuusjärjestelmän piiriin, vaan ne ovat saaneet rahoitusta valtiolta harkinnanvaraisen valtionavustuksen muodossa.Valtionavustusrahoituksen ennakoitavuuden puute on aiheuttanut haasteita laitosten toiminnan suunnittelulle. Valtionavustuksen suuruus on lopullisesti selvinnyt vasta kalenterivuoden alussa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätöksen valtionavustuksen myöntämisestä. Rahoitus ei myöskään ole seurannut yhteiskunnan kustannusten kehitystä. Valtionavustuspäätösten ehdot eivät kaikissa tilanteissa ole antaneet mahdollisuutta riittävästi varautua ylläpitäjän taloudellisen tuloksen vuosittaiseen vaihteluun.Kansalliset taidelaitokset ovat suomalaisen kulttuurin kivijalkaKansallisten taidelaitosten synty ajoittuu Suomessa kansallisuusaatteen heräämiseen. Jotta kansallinen kulttuuri saatiin näkyväksi, tarvittiin myös kansallisia taide- ja kulttuurilaitoksia, joiden avulla voitiin kehittää kansallista korkeakulttuuria. Suomeen perustettiin 1800-luvun loppupuolella muun muassa Suomen taideyhdistys (nyk. Kansallisgalleria) ja Suomalainen Teatteri (nyk. Suomen Kansallisteatteri) sekä 1900-luvun alussa Kotimainen ooppera (nyk. Suomen Kansallisooppera ja -baletti).Työryhmän muistio luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle maanantaina 23. elokuuta.– Kansalliset taidelaitokset perustettiin aikanaan, jotta kansallinen kulttuuri saatiin näkyväksi. Merkitys on tänä päivänä vähintään yhtä tärkeä ja siksi tätä asiaa tulee tarkastella nyt. Ryhmä on tehnyt hienoa työtä ja se toimii hyvänä pohjana tulevaisuutta ajatellen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Työryhmän ehdotusLisätietoa hankeikkunassa:
Kansallisten taidelaitosten rahoituksen ja oikeudellisen aseman kehittämisen työryhmä (Hankeikkuna OKM053:00/2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ulkomaanedustustojen päälliköt kokoontuvat vuosittaiseen tapaamiseensa 23.–25. elokuuta. Koronaviruspandemian vuoksi ulkoministeriö järjestää kokouksen virtuaalisesti, uudistetuissa Merikasarmin tiloissa. Löydät tapahtuman suorat verkkolähetykset, videotallenteet, uutiset ja puheet koottuna tästä jutusta. Merikasarmi. Kuva: Joonas LehtipuuTapahtuman julkiset puheenvuorot sekä ministerien ovensuu-lausunnot lähetetään suorana lähetyksenä, joita voit seurata täällä verkkosivuillamme tai ulkoministeriön YouTube-kanavalla.Kokousta voi myös seurata Twitterissä tunnisteella #SLSK2021.TiedotteetPerinteinen suurlähettiläskokous toteutetaan virtuaalisesti (18.8.2021) Suorat verkkolähetyksetMaanantai 26.8.20219.00–9.30 Valtiosihteeri Matti Anttosen puheenvuoro9.30–10.00 Ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuoro 13.00–13.15 Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin puheenvuoro 13.30–14.00 Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin puheenvuoro 15.30–15.45 Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen puheenvuoro Tiistai 27.8.202110.15–10.30 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheenvuoro11.45–12.00 Pääministeri Sanna Marinin puheenvuoroMediatapaamiset MaanantaiNoin klo 10 alkaen ministeri HaavistoNoin klo 13.15 alkaen ministeri BlomqvistNoin klo 14 alkaen ministeri SkinnariNoin klo 16 alkaen ministeri TuppurainenTiistaiPuheenvuorojen videonostot  PuhetekstitSuurlähettiläskokous

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Intensiivinen työ suomalaisten ja Suomen valtiolle työskennelleiden afgaanien evakuoimiseksi Afganistanista jatkuu. Kabulista evakuoitiin lauantaina kymmenisen henkeä ja sunnuntain aikana evakuointilennoille on toistaiseksi saatu 52 hengen ryhmä. Evakuoitujen kokonaismäärä on siten tällä hetkellä 110 henkeä. Nämä ovat Suomen kansalaisia tai pysyvästi Suomessa asuvia sekä Suomelle, EU:lle ja Natolle töitä tehneitä henkilöitä perheineen.Evakuointeja jatketaan hyvässä yhteistyössä puolustusvoimien suojausjoukon, muiden viranomaistahojen sekä Suomen läheisten kumppanimaiden kanssa. Kabulissa olevaa ulkoministeriön avustustiimiä on vahvistettu, kentällä paikan päällä on viisihenkinen avustustiimi. Puolustusvoimien suojausjoukot saapuivat alueelle lauantaina. Tuen nopealla aloittamisella on ollut merkitystä, sillä evakuoitavien määrä on merkittävästi kasvanut joukon saapumisen jälkeen. Alueella olevan joukon tehtävä on suojata ulkoministeriön työntekijöitä ja auttaa evakuoinneissa, muun muassa opastamalla evakuoitavia. Suomen ja kaikkien muidenkin evakuoivien maiden suurimmat vaikeudet liittyvät edelleen siihen miten vaikeaa ja vaarallista on saada ihmiset lentokentälle ja sisään porteista valtavan ihmismassan keskeltä. Paikalla oleva tiimimme tekee jatkuvaa arviota turvallisuustilanteen kehittymisestä, tiiviissä yhteistyössä muiden maiden edustajien kanssa. Näiden tietojen perusteella ohjeistamme evakuoitavia ihmisiä, heidän turvallisuustilanteensa ensisijaisena prioriteettinamme.Turvallisuussyistä ja evakuoitavien ihmisten yksityisyyttä kunnioittaen, ulkoministeriö ei tule kertomaan yksityiskohtaista tietoa siitä, miten tai milloin evakuoivat ihmiset saapuvat Suomeen. On tärkeää, että Suomeen saapuville avustettaville henkilöille varmistetaan heidän ansaitsemansa rauha ja mahdollisuus lepoon traumaattisten kokemusten jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti päätti tänään perjantaina 20.8. puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle turvaamaan Suomen avustustiimin evakuointitehtävää. Päätöstä edelsi eduskunnan täysistunnon selontekokäsittely, joka vietiin läpi vuorokaudessa. Selonteko annettiin eduskunnalle torstaina 19.8. Päätös joukon lähettämisestä on tehty kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain mukaisesti. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lakia sovelletaan.Joukko on lähtövalmiudessa avustustiimin tueksi heti päätöksen jälkeen. Tehtävään asetettava joukko on koulutuksen ja kriisinhallintakokemuksen kautta paras kansallinen suorituskyky. Joukko toimii operaation aikana Suomen kansallisessa johdossa. Joukko toimii vain Kabulin lentokentällä ja sen välittömässä läheisyydessä.Päätösaineistot 20.8.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi