NordenBladet — Suomi päätti evakuointioperaationsa torstaina 26. elokuuta Kabulissa suunnitelmien mukaisesti. Ulkoministeriön avustustiimi ja Puolustusvoimien suojausjoukot ovat poistuneet maasta. Konsuliavustamista pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan toisin keinoin.Operaatio oli menestyksekäs: 10 päivän aikana Kabulista evakuoitiin 240 Suomen kansalaista, pysyvän oleskeluluvan haltijaa ja Suomen lähetystössä työskennellyttä paikallista, mukaan lukien näiden perheet. Tähän lukumäärään sisältyy myös haavoittuvan asemansa vuoksi evakuoituja henkilöitä. Lisäksi kaikki valtioneuvoston 13.8. tekemän päätöksen mukaiset EU-delegaation ja Nato-operaation Suomen-kiintiöön kuuluvat henkilöt on saatu evakuoitua, yhteensä 80 henkilöä. Myös ulkoministeriön diplomaattinen henkilökunta saatiin turvaan. Evakuoitujen kokonaismäärä on 330.Konsulipalvelulain mukaan kriisitilanteessa ulkoministeriö avustaa Suomen kansalaisia sekä Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia sekä näiden seurassa liikkuvia ydinperheen jäseniä heidän henkensä ja turvallisuutensa suojaamiseksi. Lisäksi humanitaarisin perustein avustettujen osalta päätös evakuoinnista on tehty senhetkisen tilannearvion mukaan Kabulin lentokentällä erittäin haastavassa tilanteessa kyseisiin henkilöihin kohdistuvat turvallisuusriskit huomioiden.Kaikkia evakuointipäätösten piirissä olevia henkilöitä ei vielä ole saatu turvaan Afganistanista. Ulkoministeriön tietojen mukaan Afganistanissa on vielä noin toistakymmentä Suomen kansalaisia sekä saman verran muita konsuliavun piiriin kuuluvia.Konsuliavustettaviin Afganistanissa pidetään yhteyttä ja heidän avustamistaan jatketaan eri keinoin. Paikalla on edelleen EU-jäsenmaita ja muita kumppanimaita, jotka jatkavat evakuointeja. Konsuliavustettavat voivat hätätilanteessa kääntyä näiden maiden puoleen. Kabulin siviililentokentän toiminnan uudelleen käynnistämiseen tulee menemään aikaa. Sotilaslentokentän ympäristön turvallisuustilanne jatkuu vaarallisena. Maahanmuuttovirasto huolehtii ensivaiheessa maahantulijoiden vastaanotosta Suomessa. Valtioneuvoston päätösten perusteella Suomeen otetut henkilöt saavat oleskeluluvan erityisellä humanitaarisella perusteella. Ne Afganistanista evakuoidut henkilöt, jotka eivät sisälly valtioneuvoston päätöksiin, ohjautuvat normaaliin turvapaikkamenettelyyn. He ovat pääosin konsuliapua saaneiden perheenjäseniä. Maahantulijoille järjestetään tarvittava sosiaali- ja terveydenhuolto.Helsinki-Vantaan lentokentällä evakuoitujen vastaanotto on tehty laajassa viranomaisyhteistyössä. Maahanmuuttoviraston lisäksi operaatiossa ovat olleet mukana muun muassa Rajavartiolaitos, poliisi, Tulli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys sekä Suomen Punainen Risti.
NordenBladet — Suomi päätti evakuointioperaationsa torstaina 26. elokuuta Kabulissa suunnitelmien mukaisesti. Ulkoministeriön avustustiimi ja Puolustusvoimien suojausjoukot ovat poistuneet maasta. Konsuliavustamista pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan toisin keinoin.Operaatio oli menestyksekäs: 10 päivän aikana Kabulista evakuoitiin 240 Suomen kansalaista, pysyvän oleskeluluvan haltijaa ja Suomen lähetystössä työskennellyttä paikallista, mukaan lukien näiden perheet. Tähän lukumäärään sisältyy myös haavoittuvan asemansa vuoksi evakuoituja henkilöitä. Lisäksi kaikki valtioneuvoston 13.8. tekemän päätöksen mukaiset EU-delegaation ja Nato-operaation Suomen-kiintiöön kuuluvat henkilöt on saatu evakuoitua, yhteensä 80 henkilöä. Myös ulkoministeriön diplomaattinen henkilökunta saatiin turvaan. Evakuoitujen kokonaismäärä on 330.Konsulipalvelulain mukaan kriisitilanteessa ulkoministeriö avustaa Suomen kansalaisia sekä Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia sekä näiden seurassa liikkuvia ydinperheen jäseniä heidän henkensä ja turvallisuutensa suojaamiseksi. Lisäksi humanitaarisin perustein avustettujen osalta päätös evakuoinnista on tehty senhetkisen tilannearvion mukaan Kabulin lentokentällä erittäin haastavassa tilanteessa kyseisiin henkilöihin kohdistuvat turvallisuusriskit huomioiden.Kaikkia evakuointipäätösten piirissä olevia henkilöitä ei vielä ole saatu turvaan Afganistanista. Ulkoministeriön tietojen mukaan Afganistanissa on vielä noin toistakymmentä Suomen kansalaisia sekä saman verran muita konsuliavun piiriin kuuluvia.Konsuliavustettaviin Afganistanissa pidetään yhteyttä ja heidän avustamistaan jatketaan eri keinoin. Paikalla on edelleen EU-jäsenmaita ja muita kumppanimaita, jotka jatkavat evakuointeja. Konsuliavustettavat voivat hätätilanteessa kääntyä näiden maiden puoleen. Kabulin siviililentokentän toiminnan uudelleen käynnistämiseen tulee menemään aikaa. Sotilaslentokentän ympäristön turvallisuustilanne jatkuu vaarallisena. Maahanmuuttovirasto huolehtii ensivaiheessa maahantulijoiden vastaanotosta Suomessa. Valtioneuvoston päätösten perusteella Suomeen otetut henkilöt saavat oleskeluluvan erityisellä humanitaarisella perusteella. Ne Afganistanista evakuoidut henkilöt, jotka eivät sisälly valtioneuvoston päätöksiin, ohjautuvat normaaliin turvapaikkamenettelyyn. He ovat pääosin konsuliapua saaneiden perheenjäseniä. Maahantulijoille järjestetään tarvittava sosiaali- ja terveydenhuolto.
NordenBladet — Suomi keskeytti kehitysyhteistyönsä Afganistanissa talebanien valtaannousun myötä. Viimeisen 20 vuoden kehitysyhteistyön tulokset eivät kuitenkaan valu hukkaan, sanoo erityisasiantuntija Merja Mäkelä. Ammateissa toimivat naiset ovat 2000-luvulla voineet esimerkillään vaikuttaa asenteisiin, joita heidän lähipiirillään ja yhteisöllään on naisten yhteiskunnallisesta asemasta Afganistanissa. Kuva: VWPics / LehtikuvaMerja Mäkelä työskenteli kehityspolitiikan erityisasiantuntijana syksystä 2020 tämän vuoden kesään Suomen suurlähetystössä Kabulissa.Mitä kehitysyhteistyöllä saatiin aikaan Afganistanissa?Merkittävintä edistystä Afganistanissa tapahtui erityisesti koulutuksessa ja terveydenhoidossa. Naisten ja lasten asema Afganistanissa parani: sekä äiti- että lapsikuolleisuus puolittuivat. Suurin osa tytöistä aloitti koulunkäynnin, kun talebanien ollessa aiemmin vallassa tytöt eivät pääseet lainkaan kouluun. Naisten osuus valtionhallinnossa nousi huomattavasti ja viimeisimmät luvut tältä vuodelta osoittavat, että 36 prosenttia opettajista ja 29 prosenttia kaikista viranhaltijoista oli naisia. Naiset pääsivät osallistumaan paikalliseen päätöksentekoon, ja elinolosuhteet ovat parantuneet monilla alueilla.Viimeisen 20 vuoden aikana myös sananvapaus lisääntyi; Suomi tuki ammattimaisen journalistikunnan kehittymistä kansalaisjärjestöhankkeella. Sen avulla järjestettiin koulutusta noin 500 naistoimittajalle vuosina 2009–2017.Yksityisen sektorin toimintaedellytykset paranivat muun muassa teiden rakentamisen, sähkönsaannin paranemisen, internet-yhteyksien ja elektronisen veronmaksujärjestelmän käyttöönoton myötä. Sen sijaan maatalouden ja kaivostoiminnan edistämisessä yksityisen sektorin kehittäminen ei ole ollut niinkään tuloksekasta, sillä investoijien houkutteleminen konfliktialueille on erittäin vaikeaa.Suomen rahoituksella on rakennettu kouluja ja terveysasemia sekä parannettu vesihuoltoa ja sanitaatiota.Osana humanitaarista miinatoimintaa on Suomen tuella tuloksellisesti raivattu miinoja ja muita räjähteitä maaperästä. Vuonna 2017 Afganistanissa 80 prosenttia miinoitetusta maa-alasta oli saatua raivattua, minkä jälkeen erilaisten räjähteiden määrä on taas kasvanut.Afganistan on ollut konfliktimaa jo useiden vuosikymmenten ajan. Monilla alueilla, erityisesti maaseudulla, kehitysyhteistyön tekeminen on tästä syystä ollut vaikeaa tai mahdotonta, sillä hallituksen ja kansalaisjärjestöjen työntekijät ovat pelänneet henkensä puolesta. Suurinta edistystä saatiin aikaan kaupungeissa.Kuinka paljon tuesta meni tyttöjen ja naisten tukemiseen?Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen huomioitiin kaikissa Suomen tukemissa hankkeissa.Esimerkiksi koulujen ja kylien vesihuolto sekä kouluihin rakennetut käymälät helpottavat suoraan tyttöjen arkea ja mahdollisuutta käydä koulua. Opettajankoulutusta suunnattiin erityisesti naisille, jotta tyttöjen olisi mahdollista osallistua opetukseen. Kouluille annettiin rahoitusta sen perusteella, kuinka suuri osuus koululaisista oli tyttöjä. Kaivossektorin geofysiikan hankkeessa, jossa vahvistettiin Afganistanin geologisen tutkimuslaitoksen geofyysikoiden ja kaivosministeriön valmiuksia mineraalivarojen etsinnässä ja hallinnoinnissa, lähes puolet kenttätyöhön koulutetuista opiskelijoista oli naisia. Maailmanpankin Afganistanin jälleenrakennusrahaston MISFA-mikroluotto-ohjelmassa pienyrittäjänaiset nostivat noin 70 prosenttia lainoista.Suomi on ollut vankkumaton ihmisoikeuksien puolestapuhuja Afganistanissa. Ulkoministeriö on muun muassa tukenut kansalaisten mahdollisuuksia raportoida eteenpäin heihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista Afganistanin ihmisoikeuskomission AIHRC kautta.Lisäksi Suomi on pitkäjänteisesti tukenut Afganistanin Naiset, rauha ja turvallisuus 1325-toimintasuunnitelman laatimista ja toimeenpanoa taaten naisten mahdollisuuksia merkityksellisesti osallistua rauhanrakentamiseen, jälleenrakennukseen ja konfliktien ehkäisyyn.Valuvatko saavutukset nyt hukkaan?Eivät, ainakaan kaikki. Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitkäaikaisen tuen ansiosta Afganistanissa on nyt enemmän koulutettuja, terveempiä ja valveutuneempia kansalaisia, kuin jos emme olisi tehneet maassa kehitysyhteistyötä. Tämä kapasiteetti ei mene hukkaan.Opettajina ja lääkäreinä toimineet naiset ovat muuttaneet yhteiskuntaa ja toisaalta myös lähipiirinsä miesten ja naisten ajattelua. Samoin ovat vaikuttaneet lukuisat koulutetut naisjournalistit, taiteilijat ja ihmisoikeusaktivistit.Kehitysyhteistyöllä saatiin esimerkiksi vahvistettua paikallista päätöksentekoa ja otettua naisia siihen mukaan. Yli 16 000 kylässä muodostettiin komiteoita, jotka hallinnoivat varoja peruspalvelujen hankkimiseksi. Kaikissa näissä yhteisöissä naiset pääsivät osaksi päätöksentekoa.Kaiken kaikkiaan kansalaisyhteiskunta vahvistui viimeisen 20 vuoden aikana, mukaan lukien tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt ja kansalaisten epävirallinen yhteinen toiminta. Punaisen Ristin avulla on luotu Afganistaniin oma vapaaehtoisjärjestö, joka nyt kriisitilanteessa jatkaa aktiivisesti toimintaansa.Afganistanilaiset nuoret, varsinkin kaupunkilaiset, ovat verkottuneet ja viestivät aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Mitään tällaista ei tapahtunut Talebanin ollessa vallassa.Mistä tiedetään, menikö apu perille?Suomen kahdenvälisen yhteistyön rahoituksen kanavina Afganistanissa käytettiin pääosin kansainvälisiä järjestöjä kuten Maailmanpankkia, YK:n lastenjärjestö Unicefia ja tasa-arvojärjestöä UN Womenia. Näitä järjestöjä tukivat myös monet muut avunantajamaat; kyse on suurista yhteisrahoituksista, joihin Suomi osallistui osana kansainvälistä avunantajayhteisöä.Maailmanpankin hallinnoiman Afganistanin jälleenrakennusrahaston varojen käyttöä tarkasti säännöllisesti kolmas osapuoli, samoin Unicefin vesi- ja sanitaatio-ohjelmaa. Ulkopuoliset asiantuntijat kävivät läpi hankkeiden tilejä, maksatuksia, hankintoja ja palkkalistoja systemaattisesti ja kattavasti. Ulkopuolinen kolmas taho kävi myös tarkastamassa hankkeiden tuloksia kylissä.Kehitysyhteistyötä tehdään maailmalla aina vaikeissa olosuhteissa. Afganistanissa erityishaasteena on ollut korruptio, joka on maassa yleistä. Vuonna 2019 yli 90 prosenttia afganistanilaisista piti korruptiota suurena ongelmana, josta tavalliset ihmiset kärsivät kaikista eniten.Vuosina 2014–2020 Afganistanissa Suomen rahoittamaan kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun kohdistui yhteensä viisi epäilyä varojen virheellisestä käytöstä ja väärinkäytöksistä. Kaikki tapaukset on tutkittu.Näistä merkittävin on vuonna 2019 Maailmanpankin hallinnoimaan Afganistanin jälleenrakennusrahastoon liittyvä epäily. Tarkastusten perusteella paljastui epäselvyyksiä hankintasääntöjen noudattamisessa ja dokumentoinnissa. Kokonaisuudessaan summa oli 3,9 miljoonaa dollaria, jonka Afganistanin hallitus maksoi takaisin Maailmanpankille. Suomi on ollut yksi hankkeen 19 rahoittajasta vuodesta 2014 alkaen.Mitä tapahtuu kehitysyhteistyölle jatkossa?On vielä aikaista sanoa, sillä Taleban ei ole muodostanut hallitusta eikä ole selvää, millä ehdoilla maassa voitaisiin jatkossa toimia.Useat Suomen tukemat kansainväliset järjestöt, kuten Unicef ja MSIA Reproductive Choices ovat toimineet jo aiemmin talebanien hallitsemilla alueilla. Järjestöt voivat todennäköisesti jatkaa toimintaansa maassa. Suomalaiset kansalaisjärjestöt paikallisine kumppaneineen arvioivat toimintansa jatkamisen edellytyksiä. Suomen Punainen risti toteuttaa terveysohjelmaa avustaen syrjäseutujen kyläyhteisöjä, jotka jäävät julkisen terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolelle. Fida toteuttaa Afganistanin hammasterveysohjelmaa yhdessä kumppaninsa Shelter Now Internationalin kanssa Heratin maakunnassa. Väestöliitto tarjoaa paikallisen kumppaninsa MSIA – Reproductive Choices kautta lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalveluita klinikoilla.Suomen tavoitteena on yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa suojella saavutettuja tuloksia. Suomella on selkeät ehdot ihmisoikeuksien kunnioittamisesta avun perusedellytyksenä. Naisten ja tyttöjen oikeuksia pitää kunnioittaa ja sen tulee näkyä muun muassa tyttöjen oikeutena koulutukseen sekä naisten mahdollisuutena tehdä töitä.Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö ei ole ainoa tapa auttaa. Ulkoministeriö ohjaa myös humanitaarista apua, joka on akuuttia, ihmishenkiä pelastavaa hätäapua. Humanitaarisen avun kautta tarjotaan ruokaa, suojaa, vettä ja hygieniapalveluja kriisien keskellä eläville. Ilmastonmuutoksen pahentamasta kuivuudesta, pitkittyneestä konfliktista ja koronaviruspandemiasta johtuen humanitaarisen avun tarpeet Afganistanissa olivat suuret jo ennen konfliktin viimeisintä vaihetta.YK:n arvion mukaan puolet väestöstä on nyt hätäavun tarpeessa. Yhä useammat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan joko maan sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Pakolaisista valtaosa, noin 85 prosenttia, on hakenut suojaa naapurimaista Iranista ja Pakistanista.Suomi myönsi elokuun puolivälissä YK:n pakolaisjärjestölle UNHCR:lle kolme miljoonaa euroa afgaanipakolaisten auttamiseksi.Hanna PäivärintaKirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestinnässä.Suomen apu Afganistanissa viime vuosinaYK:n tasa-arvojärjestö UN Women (6 milj. euroa, 2020–2022)Huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavaa toimisto UNODC (3,5 milj. euroa, 2020–21)Unicefin vesi- ja sanitaatiohanke (7,3 milj. euroa, 2019–21)Maailmanpankin Afganistanin jälleenrakennusrahasto (10 milj. euroa, 2021)Afganistanin ihmisoikeuskomissio (1,5 milj. euroa, 2019–2021)Naisten ja tyttöjen seksuaali- ja terveyspalveluita tarjoava MSIA Reproductive Choices -järjestö (4 milj. euroa, 2017–2020. INGO-tuki 8 milj. euroa 2021–2024)Geologian tutkimuskeskus (1,2 milj. euroa, 2018–21)Rauhanneuvotteluja tukeva InterMediate -järjestö (700 000 euroa, 2019–2022)UNMASn ja HALO Trustin miinanraivaustoiminta (4 milj. euroa, 2021–2024)Hammasterveysohjelma, toteuttajana Fida International yhdessä Shelter Now Internationalin kanssa (670 000 euroa, 2018–2021)Syrjäseutujen kyläyhteisöjen hanke, toteuttajana Suomen Punainen Risti yhdessä kansainvälisen Punaisen Ristin liiton ja Afganistanin Punaisen Puolikuun kanssa (2,1 milj. euroa, 2018–2021)Vammaisten seksuaalioikeuksia edistävä hanke, Väestöliitto yhdessä MSIA Reproductive Choices -järjestön kanssa (240 000 euroa, 2019–2022)Lisäksi Suomi on antanut humanitaarista apua Afganistaniin vuosina 2016–2020 yhteensä 7,4 miljoonaa euroa Maailman ruokaohjelman WFP:n, YK:n pakolaisavun järjestön UNHCR:n ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta. Vuonna 2021 Suomen humanitaarinen apu Afganistaniin on 6,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen avulla on muun muassa jaettu ruoka-apua ja puhdasta vettä, hoidettu aliravittuja lapsia, tarjottu suojelua pakolaisille, hoidettu sodassa vammautuneita ihmisiä ja ehkäisty koronaviruksen leviämistä.
NordenBladet — Lakiesityksen tavoitteena on yhtenäistää tutkintoon valmistavan koulutuksen rahoitusta eri toimijoille. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää koulutuksen järjestämisperiaatteita ja varmistaa kyseisen koulutuksen järjestämisen riittävä rahoitustaso.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksen vaikutusarvioita tulisi vielä muokata kuvaamaan selvemmin ehdotettavan muutoksen vaikutuksia. Nykyisessä muodossa esitysluonnoksen vaikutusarvioissa esitetään runsaasti muuta materiaalia kuin varsinaisia vaikutusarvioita.Uudistuksen vaikutusta valmistavan koulutuksen rahoituksen riittävyyteen ja palvelujärjestelmän kattavuuteen tulisi käsitellä tarkemmin. Esitysluonnoksessa tulisi myös esittää tarkempia arvioita ehdotuksen vaikutuksista eri koulutusmuotojen ja eri järjestäjien näkökulmasta.Esitysluonnoksessa on runsaasti teknistä termistöä, joka ei välttämättä avaudu asiaan perehtymättömälle. Esitysluonnoksessa tulisi nykyistä enemmän avata nykytilaa ja tehtäviä ehdotuksia.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtioneuvoston kanslia käynnistävät kampanjan, jonka tarkoituksena on kannustaa harrastamiseen, aktiivisuuteen, liikkumiseen ja yhdessä tekemiseen. Kampanja on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa Suomi toimii -kokonaisuutta, joka tukee ihmisten ja yhteiskunnan toimintaa ja jaksamista kriisitilanteessa, sekä vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttä ja resilienssiä viestinnän keinoin.Ajanjaksolla 27.8.–31.10.2021 toteutettava valtakunnallinen kampanja kannustaa ihmisiä aktiivisuuteen eri elämänalueilla sekä palaamaan hyvinvointia tukevaan arkeen terveysturvallisuusohjeistukset ja -suositukset huomioiden. Kampanja kokoaa yhteen tapahtumia ja kampanjoita läpi Suomen. Mukana on yli 100 toimijaa: järjestöjä, kuntia, seurakuntia sekä yrityksiä ja muita yhteisöjä. Kampanjaan voi ilmoittautua mukaan koko sen keston ajan. Yhteistyökumppanit voivat rakentaa ja käynnistää omia uusia kampanjoita ja tapahtumia sekä haastaa jäsenkuntaansa ja kohderyhmäänsä eri tavoin aktiivisuuteen. Oman toiminnan voi kiinnittää osaksi valtakunnallista kampanjaa käyttämällä yhteisiä visuaalisia materiaaleja ja yhteistä aihetunnistetta #SuomiHarrastaa.
NordenBladet — Tornator ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus ovat sopineet viiden yksityisen suojelualueen perustamisesta osana Helmi-elinympäristöohjelmaa ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOa. Uusien suojelualueiden yhteispinta-ala on yli 770 hehtaaria ja niiden luontoarvot ovat merkittäviä. Kohteet sijaitsevat Juuassa ja Ilomantsissa.Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Tornator ja ympäristöministeriö”Yritykset voivat olla etujoukoissa luontokadon torjunnassa. Siksi toivon, että Tornatorin esimerkki kannustaa myös muita maanomistajia mukaan suojelemaan arvokkaita luontokohteitaan. Perustettavat Juuan ja Ilomantsin uudet suojelualueet osoittavat, että Helmi- ja METSO-ohjelmien vapaaehtoinen suojelu tuottaa tulosta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Juuan harjujen 145 hehtaarin suojelukokonaisuus on linnustollisesti arvokas harjusoiden alue, joka on säilynyt luonnontilaisena ja erämaisena. Kohteen puusto on iäkästä ja sen joukossa on runsaasti pystyyn kuivuneita keloja. Alueella on merkittäviä harjunlievesoita sekä lammenranta- ja puronvarsikankaita. Ilomantsin Haravapuron 203 hehtaarin suojelualue on erilaisten rahkaisten rämeiden ja nevalaikkujen sekä pienten metsäsaarekkeiden suo-metsämosaiikkia. Suojelualueella on geologisesti erikoinen pitkänomaisista moreeniselänteistä muodostunut kumparerakenne eli drumliini sekä hieno rinnesuo. Alueen puusto on vanhaa ja siellä esiintyy paljon keloja.Ilomantsin Kaidanlamminsärkän soiden 107 hehtaarin kokoinen suojelualue koostuu alueen harjumuodostumaa ja Hepojokea ympäröivistä aapasoista sekä pienistä vietto- ja rahkarämeistä. Lisäksi suojelualueella on pohjavesivaikutteisia lettokorpia ja -rämeitä.Ilomantsin suojeltu Kuorajoen-Maitopuron soiden 102 hehtaarin alue on arvokkaita pienvesiin liittyviä rahkakeitaiden, rinnesoiden ja paikallisten suoyhdistymien kokonaisuutta. Pussisenpuron varressa on laajalti metsäkortekorpea sekä koillispuolella lähteinen rinnesuo.Ilomantsin Kätkäjärven 215 hehtaarin kokonaisuus koostuu luonnontilaisista karuista aapasoista ja rantasoista sekä suuresta Tetrilammesta ja muutamista pienemmistä lammista ja puroista. Lisäksi suojelualueella on arvokkaita korpia ja lettoja.Luonnonsuojelualuesopimukset eivät rajoita alueiden metsästys- tai jokamiehenoikeuksia. “Tehdyt suojelupäätökset osoittavat haluamme entisestään tehostaa metsätalouden kestävyyttä tukevia monimuotoisuustoimia kuten luonnonsuojelua ja suoalueiden ennallistamista. Ne ovat hieno lähtölaukaus Tornatorin monimuotoisuusohjelmalle, jossa tavoittelemme yhteensä 5000 hehtaarin lisäsuojelua vuosikymmenen loppuun mennessä”, toteaa Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.
NordenBladet — Metsäkanalintujen pesinnät ovat onnistuneet tänä kesänä pääsääntöisesti hyvin. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut metsäkanalintujen metsästysaikoja koskevan asetuksen alkavalle metsästyskaudelle. Monilla alueilla sallitaan aiempaa pidemmät metsäkanalintujen metsästysajat.Pääosassa Pohjois- ja Itä-Suomea metson ja teeren metsästystä ei rajoiteta maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, joten syksyn metsästyskausi jatkuu metsästysasetuksen mukaisesti joulukuun 10. päivään. Lisäksi urosmetson ja -teeren talvimetsästys sallitaan viime vuotta laajemmalla alueella. Metson ja teeren kannat ovat Pohjois-Suomessa monin paikoin nousseet keskimääräistä korkeammalle tasolle. Myös suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea voidaan sallia aiempaa pidemmät metsästysajat. Metson metsästys sallitaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa Metson metsästys sallitaan tänä vuonna pitkästä aikaa koko Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa normaalisti metsästysasetuksen mukaan syyskuussa 10.–30.9. Viime vuosina riistakolmiolaskentojen tuloksien analysointia on kehitetty Suomen riistakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston sovelluksella, jonka avulla metsäkanalintukantojen pitkäaikaista kehitystä ja vuosittaisia vaihteluita voidaan tarkastella entistä tarkemmin eri alueilla.– Kattavaa tietoa tarjoavan sovelluksen perusteella metson metsästystä ei ole enää tänä vuonna syytä kieltää Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Riistakolmiolaskennat osoittavat, että näidenkin alueiden metsokanta on 21 vuoden tarkastelujaksolla nouseva Uudellamaalla ja vakaa Varsinais-Suomessa. Nykyinen tiheys on molemmilla alueilla tarkastelujakson keskimääräistä tasoa korkeampi, ja kannan tiheydet ovat lähellä samaa tasoa suhteessa maamme muihin alueisiin, kertoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä. Keskisessä ja eteläisessä Suomessa teerikanta on suurelta osin keskimääräisellä tasolla, joten teeren metsästysaikaa rajoitetaan siellä pääosin kahteen kuukauteen. Pyykanta on kasvanut koko maassa, mutta on edelleen harva Pohjois-Suomessa samoin kuin paikoitellen Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa, joten näillä alueilla pyyn metsästysaikaa lyhennetään kolmesta kuukaudesta 1–2 kuukauteen. Riekkokanta runsastui tänä vuonna monilla alueilla, mutta on edelleen heikko Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomen eteläosissa, jonka vuoksi riekon rauhoitusta jatketaan edelleen suuressa osassa maata. Ampumatonta laukausta ei tarvitse katuaNäin hyvänä lintuvuonna monet metsästäjät lähtevät varmasti innokkaasti jahtiin. Verotusta kannattaa kohdistaa nuoriin lintuihin, joita on nyt kannassa runsaasti. Ennen jahtiin lähtöä tulee kuitenkin harjoitella ampumataitoja ja turvallista aseen käsittelyä ampumaradalla. – Jahdissa on tärkeää huomioida metsästyskavereiden ja muiden luonnossaliikkujien turvallisuus. Laukauksen tausta pitää aina varmistaa. On hyvä pitää mielessä vanha viisaus: ampumatonta laukausta ei tarvitse katua, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Asetus ja asetusmuistio liitetiedostoineenPäätetyt metsästysajat metsästysvuodelle 2021-2022
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöPasi Tuominen, konsulipäällikkö p. 0295 351 202 – Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa annetun tasavallan presidentin asetuksen liitteen muuttamisesta.Maria Guseff, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 158 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 51/2021 vp; EV 102/2021 vp)OikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – 1. Landskapslag om tillfälligt likviditetsstöd till kommuner 2. Landskapslag om temporär ändring av landskapslagen om landskapsandelar till kommunerna 3. Landskapslag om ändring av 2 och 3 § landskapslagen om temporärt tilläggsstöd till arbetsgivare som har beviljats sysselsättningsstöd för anställning inom näringslivet 4. Landskapslag om ändring av 2 och 3 § landskapslagen om temporärt tilläggsstöd till arbetslösa för start av företagsverksamhet 5. Landskapslag om temporär ändring av landskapslagen om arbetsmarknadspolitisk verksamhet 6. Landskapslag om ändring av 3 § landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av lagen om privat socialservice 7. Landskapslag om tillämpning på Åland av alkohollagen 8. Landskapslag om ändring av 4 § ordningslagen för landskapet Åland – Tasavallan presidentin asetus ylioppilastutkinnon järjestämisestä Ahvenanmaalla – Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 98/2021 vp) – Tasavallan presidentin asetus kasvihuonekaasujen päästökauppaa koskevien hallintotehtävien hoidosta Ahvenanmaan maakunnassaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminenValtiovarainministeriöPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065 – Ahvenanmaan valtuuskunnan erityistä avustusta koskevan päätöksen vahvistaminenSosiaali- ja terveysministeriöJoni Komulainen, hallitusneuvos p. 0295 163 453 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 212/2020 vp; EV 71/2021 vp) – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain 60 §:n muuttamisesta (HE 96/2021 vp; EV 116/2021 vp)
NordenBladet — Ulkoministeriö on rekrytoinut 20 uutta kansainvälisen liiketoiminnan erityisasiantuntijaa 16 eri maahan. Tavoitteena on Suomen viennin kasvattaminen tärkeillä vientimarkkinoilla sekä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisen kasvun vauhdittaminen.Team Finland -erityisasiantuntijat toimivat etulinjassa tukien suomalaisyrityksien vientiponnisteluja yhä paremmin tärkeillä vientimarkkinoillamme. Rekrytoidut erityisasiantuntijat yhdessä muun Team Finland -verkoston kanssa täydentävät Suomen nykyistä vientiverkosta sekä mahdollistavat entistä paremmin suomalaisyritysten kiinnittymisen kansainväliseen kasvuun.”Olemme tehneet lujasti töitä eri kohdemarkkinoiden kysynnän kartoittamiseksi. Nyt on aika tarjota suomalaista osaamista ja suomalaisia ratkaisuja. Uusia mahdollisuuksia syntyy etenkin vihreän siirtymän ja digitalisaation aloille, mutta myös monilla muille aloille, toteaa ulkomaankaupasta vastaava ministeri Ville Skinnari.Uudet erityisasiantuntijat sijoittuvat seuraaviin kaupunkeihin:Ankara (Istanbul) Abu Dhabi Bangkok Belgrad Berliini Brasilia Hongkong Kiova Los Angeles New Delhi New Delhi (Bangladesh) Pietari Praha Pretoria Riad Rooma Taipei Tel Aviv Washington Erityisasiantuntijoihimme saa yhteyden kunkin maan Suomen edustuston kautta.
Ammateissa toimivat naiset ovat 2000-luvulla voineet esimerkillään vaikuttaa asenteisiin, joita heidän lähipiirillään ja yhteisöllään on naisten yhteiskunnallisesta asemasta Afganistanissa. Kuva: VWPics / Lehtikuva