NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero on käynnistänyt kotikuntalain kokonaisuudistuksen. Uudistus valmistellaan säädöshankkeen ohjausryhmässä ja lainvalmisteluryhmässä. Ne selvittävät ihmisten kotikuntaa koskevan lainsäädännön muutostarpeet ja valmistelevat niiden pohjalta ehdotuksen uudeksi kotikuntalaiksi ja muut tarvittavat lakimuutokset.Kotikuntalaissa säädetään siitä, miten ihmisen kotikunta ja kotikunnassa sijaitseva asuinpaikka määräytyvät. Kotikuntalain muutostarpeita keväällä 2020 selvittänyt hanketyöryhmä ehdotti, että kotikuntalakiin tehtäisiin kokonaisuudistus eli nykyinen laki korvattaisiin uudella lailla. Kotikuntalaki on säädetty yli 25 vuotta sitten, ja siihen on sittemmin tehty lukuisia muutoksia.Säädöshankkeessa selvitetään kotikuntaa koskevan lainsäädännön nykytila ja siihen liittyvät muutostarpeet. Huomioon on otettava etenkin kotikuntalain soveltamisessa esiin nousseet ongelmat sekä kotikuntalain vaikutukset muussa lainsäädännössä säädettyihin ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että väestötietojärjestelmään tehtävät kotikuntamerkinnät ovat ajantasaisia ja paikkansapitäviä, jotta muut viranomaiset voivat omissa ratkaisuissaan luottaa niihin. Samalla varmistetaan ihmisten perusoikeuksien toteutuminen. Kotikuntalakiin tai ihmisen kotikuntaan on viittauksia lukuisissa muissa laeissa ja asetuksissa. Kotikuntalain muuttamisella voi siten olla vaikutuksia useiden eri hallinnonalojen toimintaan. Siksi kokonaisuudistusta valmistelevissa ohjausryhmässä ja lainvalmisteluryhmässä ovat edustettuina kotikuntalain soveltamisen kannalta keskeisten ministeriöiden, virastojen ja Kuntaliiton edustajat.Hankkeen toimikausi on 12.10.2021–31.3.2023. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja lainvalmisteluryhmän puheenjohtajana lainsäädäntöneuvos Ville Koponen valtiovarainministeriöstä.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175 – Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän pääsihteereiden nimeäminenUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Ulkoministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMaria Guseff, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 158 – Valtioneuvoston asetus yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdystä pöytäkirjastaOuti Hyvärinen, lähetystöneuvos p. 0295 350 035 – Suomen edustaja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) hallintoneuvostoonOikeusministeriöOuti Kemppainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 260 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiMiia Ljungqvist, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 112 – Suomen ehdokkaan nimeäminen Euroopan syyttäjänviraston määräaikaiseen valtuutetun Euroopan syyttäjän tehtäväänSisäministeriöHannele Taavila, poliisijohtaja p. 0295 488 568 – Raja-alueen poliisiyhteistyöstä Suomen tasavallan hallituksen ja Ruotsin kuningaskunnan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Hallituksen esitys eduskunnalle rajanylitystietojärjestelmää ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmää koskevaksi täydentäväksi lainsäädännöksi – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566 – Virkavapauden myöntäminen sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön neuvottelevalle virkamiehellePuolustusministeriöAntti Korkala, henkilöstöjohtaja p. 0295 140 435 – Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenTarja Jaakkola, kaupallinen neuvos p. 0295 140 410 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisestaValtiovarainministeriöMarketta Henriksson, finanssineuvos p. 0295 530 441 – Vuoden 2022 alustava talousarviosuunnitelmaPia Kivimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 183 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisestaErkki Papunen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 167 – Valtioneuvoston asetus hyvinvointialuetalouden ja –hallinnon neuvottelukunnastaMarkus Teräväinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 719 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain 10 §:n ja liitteen sekä ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöKatariina Simonen, hallitusneuvos p. 0295 330 273 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkimustietovarannostaMaa- ja metsätalousministeriöMarkus Lounela, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 052 – Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092 – Allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen uusiutuvan energian direktiivin 2009/28/EY 6 artiklan ja direktiivin (EU)2018/2001 8 artiklan mukaisista tilastollisista siirroista tehtävään Suomen tasavallan ja Belgian kuningaskunnan Flanderin alueen väliseen sopimukseen sitoutumiseksiSosiaali- ja terveysministeriöLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521 – Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtajan viran täyttäminenYmpäristöministeriöOili Rahnasto, hallitusneuvos p. 0295 250 244 – Öljysuojarahaston hallituksen asettaminen toimikaudeksi 1.11.2021−31.10.2024Charlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364 – Valtioneuvoston asetus Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan liitteen V alaisista toimenpiteistäPäivi Gummerus-Rautiainen, ympäristöneuvos p. 0295 250 240 – Valtioneuvoston asetus elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeisiin vuosina 2021-2030 myönnettävästä valtionavustuksesta
NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kutsuu kaikki vaasalaiset ja pohjalaiset kertomaan ajatuksiaan siitä, miten demokratia ja osallistuminen tukevat parhaiten onnellisuutta ja hyvää elämää. Vaasassa 25. lokakuuta järjestettävä tilaisuus kuuluu suomalaisministerien Eurooppa olemme me -kiertueen tapahtumasarjaan.Mitä on hyvä elämä nyt ja tulevaisuudessa? Mitä demokratia ja osallistuminen merkitsevät sinulle? Minkälaiset osallistumismahdollisuudet tukevat parhaiten hyvää elämää? Tule ja kerro oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille näkemyksesi demokratian tulevaisuuden kehittämistarpeista Vaasassa, Pohjanmaalla ja Euroopassa.Vaasan Hankenilla, Kirjastokatu 16, järjestettävä keskustelutilaisuus kuuluu valtioneuvoston Eurooppa olemme me -kiertueeseen. Ministerit kiertävät tänä syksynä ja tulevana talvena ympäri Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Kansalaisten näkemyksiä haetaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimen verkkofoorumin kautta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.Tilaisuuden aluksi oikeusministeri Henriksson, Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri, lehtori Anders Fransén ja tutkija Thomas Karv Åbo Akademista, aluepalvelupäällikkö Suvi Aho Vaasan kaupungilta sekä Katja Lösönen Kalevalaisten Naisten Liitosta alustavat ja keskustelevat demokratian ja hyvän elämän suhteesta. Tämän jälkeen ministeri vastaa vaasalaisten lukiolaisten kysymyksiin. Lopuksi käydään yleisökeskustelua. Tilaisuuden juontaa Anna Bertills.Tilaisuus on avoin kaikille, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu mukaan 20.10.2021 mennessä tästä linkistä. Tilaisuuden kielinä on suomi ja ruotsi.Tilaisuuden järjestävät oikeusministeriö, Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan liitto.Vaasan tilaisuuden ohjelmaDemokratian, osallistumisen ja hyvän elämän tulevaisuus Suomessa ja Euroopassa – miten varmistamme sen?Maanantai 25.10.2021, klo 14:00 – 16.15 Hanken, Kirjastokatu 16, Vaasa13:30 alkaen ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu tilaisuuteen osallistuville 14.00 Tilaisuuden avaus, maakuntajohtaja Kaj Suomela, Pohjanmaan liitto 14:05 Niin kuin Strömsössä? Näkökulmia demokratian ja osallistumisen edistämiseen Suomessa ja Euroopassa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 14:15 Demokratian tulevaisuus Euroopassa, Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri 14:25 Paneelikeskustelu: Miten demokratia ja osallisuus toteutuvat ihmisten arjessa ja miten ne tukevat hyvää elämää? Keskustelemassa aluepalvelupäällikkö Suvi Aho/Vaasan kaupunki, lehtori Anders Fransen/Vasa Övningsskola, tutkija Thomas Karv/Åbo Akademi sekä Katja Lösönen/Kalevalaisten Naisten Liitto 14.55 Nuorten kyselyvartti, Vaasan Lyseon lukio, Vasa Övningsskola ja IB-linja 15:15 Yleisökeskustelu osallistumisen ja hyvän elämän tulevaisuudesta Vaasassa, Suomessa ja Euroopassa 16:05 Yhteenveto, yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö 16:15 Tilaisuus päättyyLue lisää: Ministerikiertue EU:n tulevaisuuskonferenssin verkkofoorumi
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on 12.10.2021 lähettänyt kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle ohjauskirjeen EU-koronarokotustodistuksen myöntämisestä ulkomailla annetuista rokotuksista.Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suosittelee, että kunnat myöntävät EU-koronarokotustodistuksia pyynnöstä henkilöille, jotka ovat saaneet rokotuksia kolmansissa maissa tai suurlähetystöissä, jotka sijaitsevat Suomessa. Muissa EU-jäsenvaltioissa rokotuksia saaneet saavat todistuksen lähtökohtaisesti kyseisestä valtiosta.STM suosittelee, että kunnat järjestävät todistusten myöntämisen alueellisessa yhteistyössä. STM suosittelee käyttämään mahdollisimman sujuvia toimintatapoja, jotka ovat asiakkaiden parhaaksi.Lisätietoa ja tarkat suositukset ohjauskirjeessä:Ohjauskirje: EU-koronarokotustodistuksen myöntäminen ulkomailla annetuista covid-19-rokotuksistaKaikki STM:n antamat viranomaisohjeet on koottu verkkosivulle:STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on asettanut elokuussa ohjelman etsimään ratkaisuja, joilla korkeakoulutus ja tutkimus voivat edesauttaa kestävää kasvua ja tukea Suomen julkista taloutta. Toimenpide-ehdotukset valmistellaan vuoden 2021 loppuun mennessä, jonka jälkeen ohjelman toimikausi jatkuu niiden täytäntöönpanon yhteydessä.Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on valmistella ehdotukset hallituksen kestävyystiekartan mukaisista korkeakoulujen toimenpiteistä, joilla kasvatetaan osaavan työvoiman tarjontaa sekä edesautetaan Suomen kestävää kasvua. Toimenpiteitä valmistellaan neljään kokonaisuuteen liittyvissä korkeakoulujen ja OKM:n yhteisissä valmisteluryhmissä ja olemassa olevissa valmistelurakenteissa. Kokonaisuudet ovatkoulutusvastuujärjestelmän uudistaminen,osaavan työvoiman tarjonnan lisääminen,koulutus- ja työperäisen maahanmuuton lisääminen,kasvun tukeminen vahvalla TKI-toiminnalla.Kasvun tukeminen vahvalla TKI-toiminnalla toteutetaan TKI-tiekartan päivityksen valmistelurakenteissa. Korkeakoulut osallistuvat TKI-tiekartan päivitykseen. Tutkimus- ja innovaationeuvosto ohjaa päivitystä, jonka sisällöstä päättää osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministeriryhmä. Valmistelutyötä ohjaa ohjausryhmä. Lisäksi ohjausryhmän ja valmisteluryhmien tueksi on asetettu Analyysi ja vaikutukset -ryhmä.Taustalla osaamistason nostaminen ja talouden vahvistaminenPääministeri Marinin hallitus linjasi puoliväliriihessään mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä.Toimenpiteet pohjautuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision, koulutuspoliittisen selonteon, jatkuvan oppimisen uudistuksen, koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan ja kotouttamisselonteon jo päätettyihin tai valmisteilla oleviin linjauksiin ja tavoitteisiin.Hallituksen päätöksen mukaan korkeakouluja koskevien toimenpiteiden tarkemmasta toteutuksesta sovitaan korkeakoulujen kanssa sidosryhmiä kuullen vuoden 2021 loppuun mennessä. Toimenpiteet muodostavat pohjan mahdollisille uusille politiikkatoimille.Hankkeen toimikausi alkoi 18.8.2021. Valmisteluryhmien toimikaudet päättyvät vuoden 2021 lopussa. Ohjausryhmä sekä Analyysi ja vaikutukset ryhmä jatkavat hallituskauden loppuun.Hankkeen tiedot ja ohjelman toimielinten kokoonpanot.
NordenBladet — Sosiaaliturvakomitean asialistalla oli 11.10. perusturvan riittävyys ja vaihtoehtoisten sosiaaliturvan mallien käsittely.Perusturvan riittävyyden arviointi”Termiä perusturva käytetään välillä häilyvästi. Yleensä asiantuntijat erottavat toisistaan vähimmäisturvan (toimeentulotuki), perusturvan ja ansioturvan. Perustuslaki takaa perustoimeentulon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän tai huoltajan menetyksen kohdatessa. Perusturvalla viitataan usein näissä elämäntilanteissa maksettaviin vähimmäismääräisiin etuuksiin. Työikäisten perusturvaetuuksista työmarkkinatuki on saajamäärältään suurin”, kertoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola THL:sta.Suomi tekee kerran vaalikaudessa arvioinnin perusturvan riittävyydestä. Arviointeja toteuttaa THL:n johtama tutkijaryhmä. Riittävyyden mittaamiseen on käytetty kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettia, Kelan kansalaiskyselyihin perustuvaa väestön käsitystä riittävästä toimeentulosta, kansainvälistä vertailua ja perustoimeentulotukeen oikeutettujen määrää. ”Perusturvan tarkastelu osoittaa, että monissa elämäntilanteissa perusturva ei riitä kattamaan Suomessa kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettia, erityisesti yksinasuvalla. Lisäksi viimesijainen etuuspaketti koostuu kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen monesta etuudesta,” kertoo Tervola.Sosiaaliturvakomitean keskustelussa nousi esiin perusturvalla elävien kulut, kuten perheenjäsenten elättäminen ja lapsiperheiden eri tilanteet, velkaantuneisuus ja ulosotto sekä asumismenot, mukaan lukien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat. Myös perusturvamenojen kokonaiskuvasta keskusteltiin. Komitea jatkaa keskustelua aiheen parissa marraskuussa siitä, tulisiko välimietintöön sisällyttää pitkän aikavälin tavoite ja suunnitelma sosiaaliturvan tasolle, kattavuudelle ja rahoitukselle.Kannanottojen luonnoksen työstäminen ja vaihtoehtoisten sosiaaliturvamallien käsittelySosiaaliturvakomitean kannanottojen luonnosta jatkovalmisteluun vietävistä sosiaaliturvan ongelmista ja niiden ratkaisuvaihtoehtojen periaatteista on työstetty komitealta saatujen kommenttien perusteella alkusyksyn aikana. Tässä kokouksessa keskusteltiin eritoten nykyjärjestelmälle vaihtoehtoisten sosiaaliturvamallien käsittelystä. Näitä malleja ovat esimerkiksi perustulo, negatiivinen tulovero ja perustili. Vaihtoehtoisia malleja aletaan selvittää osana sosiaaliturvakomitean välimietinnön valmistelua, johon myös kannanottojen luonnos tähtää. Keskustelussa todettiin, että kannanotoissa ei tässä vaiheessa linjata sosiaaliturvan koko uudistamisen periaatteista. Kannanottojen luonnos keskittyy nykyjärjestelmän tunnistettujen ongelmien korjaukseen nykyjärjestelmän periaatteiden puitteissa. Vaihtoehtoisten mallien selvittämistä näiden rinnalla pidettiin laajalti kannatettavana ajatuksena. Keskustelussa todettiin myös, että nykyjärjestelmän puitteissakin on mahdollista tehdä radikaalejakin uudistuksia. Kannanottojen luonnokseen tehtiin lisäysehdotuksia myös mm. yrittäjien ja vammaisten henkilöiden näkökulmista. Sosiaaliturvakomitean seuraavat kokouksetSosiaaliturvakomitean seuraava työkokous 8.11. järjestetään hybridikokouksena. Jatkossa kokoukset järjestetään hybridikokouksina ja työkokoukset lähikokouksina.Marraskuun työkokous 8.11.Kannanottojen työstäminen; Välimietinnön rakenteen suunnittelu Marraskuun kokous 29.11.Työelämän murros; Asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus; Muut sovittavat teemat; Kannanottojen työstäminen; Ongelmaraporttien lopullisten versioiden hyväksyminen Tammikuun kokous 31.1. Toimeenpano ja digitalisaatio, Tiedonhallinta ja tietosuoja, Kannanottoluonnoksen periaatteiden hyväksyminen Helmikuun työkokous 14.2. Maaliskuun kokous 21.3. Huhtikuun työkokous 25.4. Toukokuun kokous 23.5.
NordenBladet — Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maaliskuussa 2020 käynnistämä monikielisen ja monikanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmä on saanut vuoden 2021 demokratiatunnustuksen. Työ- ja elinkeinoministeriö on osana ryhmää kehittänyt koronaviestintää niin, että oikea tieto tavoittaisi mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti kaikki Suomessa asuvat. Toimintaryhmä on varmistanut, että koronaan liittyvä monikielinen viestintä on tehokasta ja saavutettavaa. Tärkeää on ollut myös monikanavainen neuvonta siitä, miten terveydenhoitoon tulisi hakeutua korona-aikana. Työn tavoitteena on ollut yhdenvertaisuuden varmistaminen kansalaisviestinnässä kriisitilanteen aikana. Toimintaryhmä on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi vieraskielisten yhteisöjen avainhenkilöiden ja maahanmuuttaneiden järjestöjen kanssa. Yhteistyössä on selvitetty kohderyhmään kuuluvien ihmisten tiedontarpeita, purettu ongelmatilanteita ja rakennettu luottamusta viranomaistoimintaan. Avainhenkilöillä ja järjestöillä on ollut merkittävä rooli viranomaistiedon välittämisessä ja yhteisöjen kannustamisessa yhteisessä työssä virusta vastaan.”Tämä on hieno tunnustus koko työryhmälle. Olemme tehneet työ- ja elinkeinoministeriössä paljon työtä, jotta koronaan liittyvä tieto tavoittaa myös maahanmuuttaneet mahdollisimman laajasti ja yhdenvertaisesti. On upeaa, että tämä työ nyt noteerataan näin”, iloitsee työministeri Tuula Haatainen. THL perusti toimintaryhmän, jotta monikielisen viestinnän akuuttiin tarpeeseen voitiin vastata pandemiatilantessa. THL käynnisti monikielisen ja -kanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmän ”task forcen” sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta keväällä 2020. Myöhemmin mukaan toimintaan liittyi myös työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). TEM on tuottanut monikielistä viestintää koronan aikanaTEM on osallistunut ryhmän työskentelyyn ja tuottanut myös itsenäisesti monikielistä viestintää koronapandemian aikana. Näin TEM on pyrkinyt vähentämään koronaviruksen vaikutuksia muun muassa yritysten toimintaan, työllisyyteen ja huoltovarmuuteen. Usein kysyttyjä kysymyksiä eri teemoista vastauksineen on julkaistu suomen, ruotsin ja englannin lisäksi 8 eri kielellä. Koronaan liittyviä tiedotteita on julkaistu jopa 15 kielellä ja selkosuomeksi.TEM:n kotoutumisen osaamiskeskus alkoi koota heti maaliskuussa 2020 monikielistä tietoa koronaviruksesta kotoutuminen.fi-verkkopalveluun yhteistyössä InfoFinland-verkkotoimituksen kanssa. Koosteilla on pyritty tukemaan kotoutumistoimijoiden ja järjestöjen työtä tilanteissa, joissa heidän on täytynyt neuvoa maahanmuuttaneita koronaan liittyvissä asioissa. Osaamiskeskus ja InfoFinland ovat myös auttaneet moni- ja selkokielisen viestinnän tuottamisessa pandemian aikana neuvomalla ja ohjaamalla sekä julkaisemalla vinkkejä monikieliseen kääntämiseen.Tunnustus myönnetään demokratiaa ja hallinnon avoimuutta edistävälle taholleValtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja Suomen Kuntaliitto myöntävät demokratiatunnustuksen toimijoille tai organisaatioille, jotka ovat edistäneet demokratiaa ja hallinnon avoimuutta. Tavoitteena on myös kannustaa julkista hallintoa ottamaan toiminnassaan paremmin huomioon kuntalaisten ja kansalaisten osallistumistarpeet. Vuoden 2021 tunnustuksen teemana oli covid-19-poikkeusaikana kehitetyt hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyömuodot. Tunnustuksen sai STM-THL-TEM-työryhmän lisäksi myös Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala roolistaan Helsinki-avun organisoinnissa. Palkitut julkistettiin keskiviikkona 13.10.2021 Kuntatalolla Helsingissä.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön koordinoiman Avoin hallinto -hankkeen Demokratiatunnustus myönnettiin tänään 13. lokakuuta. Tunnustuksen saivat Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Helsinki-apu-toiminnastaan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) monikielisen ja -kanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmä. Vuoden 2021 tunnustuksen erityisenä teemana oli koronapoikkeusaikana kehitetyt hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyömuodot.Ehdotuksen arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, miten ehdotettu yhteistyömuoto on mahdollistanut olemassa olevan toiminnan tai palvelun jatkamisen koronapoikkeusoloissa. Tunnustus jaettiin toimijoille, jotka pystyivät tarjoamaan tukea ja apua uudella tavalla niin, että huomioon oli otettu myös saavutettavuuskysymykset ja niiden ihmisten tuen tarve, jotka eivät pysty käyttämään esimerkiksi digitaalisia palveluja itsenäisesti. Lisäksi tunnustuksen jakamisessa arvioitiin sitä, miten palvelua ja tukea pystyttiin tarjoamaan uusille kohderyhmille, miten poikkeusajan rajoitusten vaikutusten arviointi oli otettu huomioon eri kohderyhmien näkökulmasta ja mitä konkreettisia tuloksia ja lisäarvoa uudella toimintatavalla on saatu aikaan.Helsinki-apu tarjosi ikäihmisille käytännön apua ja henkistä tukeaHelsinki-apu oli Helsingin kaupungin ja Helsingin evankelisluterilaisten seurakuntien yhteistyössä organisoima asiointipalvelu yli 70-vuotiaille. Toteuttamisessa olivat mukana Suomen Punainen Risti, Helsinki Missio, Diakonissalaitos sekä lukuisat vapaaehtoiset ja yritysyhteistyökumppanit. Palveluja ei tartuntariskin vuoksi voitu järjestää totutulla tavalla. Yhteistyömallissa ikäihmisiltä itseltään kysyttiin aktiivisesti heidän tarpeistaan uudessa tilanteessa ja myös vastattiin näihin tarpeisiin. Mallissa eri taustaorganisaatioista tulevat ihmiset työskentelivät yhdessä ja työssä pystyttiin hyödyntämään kaikkien osallisten erityistä osaamista. Yhteistyömallia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa niin kriisitilanteissa kuin normaalioloissa. Kaupungin ja seurakuntien työntekijät soittivat yli 70-vuotiaille pandemian alusta elokuun 2020 loppuun mennessä 67 902 puhelua. Vapaaehtoiset jakoivat 3 662 ruokakassia, tekivät 342 lääkekuljetusta ja toimittivat 2 535 lähinnä hävikkiruuasta koostettua akuuttikassitoimitusta. Lisäksi vapaaehtoiset soittivat noin 700 keskusteluapua tarjoavaa puhelua. Monikielisen ja -kanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmä toteutti viestintää yli 20 kielelläTHL käynnisti monikielisen ja -kanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmän maaliskuussa 2020 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on ollut mukana toiminnassa. Toimintaryhmän tehtävänä on ollut kartoittaa toimia, joilla monikielistä viestintää voidaan toteuttaa tehokkaammin ja saavutettavasti. Lisäksi se on luonut terveydenhuoltoon hakeutumiselle ohjeita, joiden tavoitteena on ollut varmistaa koko väestön pääsy palveluihin koronaepidemian aikana. Toimintaryhmä pyrkii kansalaisviestinnän yhdenvertaisuuden varmistamiseen kriisitilanteen aikana.Tavoitteen saavuttamiseksi ryhmä on tehnyt läheistä yhteistyötä ulkomaalaistaustaisten yhteisöjen avainhenkilöiden sekä monikulttuurisuusjärjestöjen kanssa. Heidän kauttaan on kartoitettu kohderyhmään kuuluvien ihmisten tiedontarpeita, purettu ongelmatilanteita ja rakennettu luottamusta viranomaistoimintaan. Viestinnän kohderyhmien jäsenet ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa viestintää. Yhteistyömallia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muista tärkeistä asioista viestimisessä.Määräaikaan mennessä jätettiin yhteensä kahdeksan ehdotusta tunnustuksen saajaksi. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Juha Sarkio, oikeusministeriön ylijohtaja Johanna Suurpää ja Suomen Kuntaliiton strategiajohtaja Markus Pauni valitsivat tunnustusten saajat.Demokratiatunnustuksella halutaan kiittää tunnustuksen saajia hyvästä työstä ja jakaa kokemuksia ja oppeja. Lisäksi tunnustuksen saaneita kannustetaan edelleen kehittämään omaa toimintaansa. Viranomaistaholle myönnettävä Avoimen hallinnon Demokratiatunnustus jaettiin nyt viidettä kertaa. Tunnustuksen jakavat valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja Kuntaliitto. Ensi vuonna jaetaan oikeusministeriön myöntämä Demokratiapalkinto, joka myönnetään demokratiaa edistäneille kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Avoimen hallinnon Demokratiatunnustus ja oikeusministeriön Demokratiapalkinto jaetaan vuorovuosin ja vaihtuvista teemoista.
NordenBladet — Sisäministeriö järjestää keskiviikkona 27.10. klo 13.00-16.30 ”Sisäisen turvallisuuden palveluja kehittämässä – miten pidämme Suomen maailman turvallisimpana maana”-webinaarin.Turvallisuuteen liittyvät palvelut ovat Suomessa tehokkaita ja onnistuvat tehtävissään, mutta maailman muuttuessa ja vaatimusten kasvaessa onnistumisen edellytyksenä on palveluiden jatkuva kehittäminen. Uudenlaiset ilmiöt, kuten polarisaatio ja teknologian kehittymiseen liittyvät kysymykset, haastavat kaikkia toimijoita. Samaan aikaan kuitenkin syntyy uudenlaisia mahdollisuuksia, joita on hyödynnettävä. Nyt järjestettävässä sisäisen turvallisuuden webinaarisarjan kolmannessa tilaisuudessa tutkitaan mahdollisuuksia kehittää ja parantaa viranomaisten sekä muiden turvallisuustoimijoiden työtä ja palveluita ajankohtaisiin kysymyksiin peilaten. Ilmoittaudu webinaariinIlmoittaudu webinaariin maanantaihin 25.10. klo 12.00 mennessä. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista.https://link.webropolsurveys.com/S/645108E3944C5C17Ohjelma13.00 tilaisuuden avaus, johtava asiantuntija Sirpa Fourastie, Digi- ja väestötietovirasto13.05 How digitalization and social media affect internal security, akatemiatutkija Rune Saugmann Andersen, Tampereen yliopisto 13.50 Ohjelmakaista 1 Enemmän turvallisuutta – Miten lisätä turvallisuushankkeiden vaikuttavuutta, johtava asiantuntija Anna Tonteri, vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriöOhjelmakaista 2 Hyvin sanottu -hanke, toimitusjohtaja Laura Arikka, Erätauko14.35 Tauko 14.45 Ohjelmakaista 1 Horisontti Euroopan turvallisuus tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta pontta yhteistyölle? erityisasiantuntija Hanna-Miina Sihvonen ja erikoissuunnittelija Eeva Koivunen, sisäministeriöOhjelmakaista 2 Turvallisempi tulevaisuus: Kuntien ja järjestöjen näkemyksiä kansallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta ja rikoksentorjunnan tulevaisuudesta, erityisasiantuntija Markus Alanko, Rikoksentorjuntaneuvosto15.35 Tekoälyllä turvallisuutta ja hyvinvointia? Kansallinen tekoälyohjelma Aurora AI, erityisasiantuntija Aleksi Kopponen, valtiovarainministeriö16.15 Tilaisuuden yhteenveto ja päätössanatSisäisen turvallisuuden webinaarisarjaWebinaarisarjan avasi 3.6. järjestetty Arjen turvallisuus kuuluu kaikille -webinaari, joka käsitteli valtioneuvoston toukokuussa hyväksymää sisäisen turvallisuuden selontekoa. Syksyn webinaarit pureutuvat sisäisen turvallisuuden tavoitteisiin ja kehittämiskohteisiin käytännönläheisimmin, mutta kuitenkin selontekoon ja sen johtopäätöksiin nojaten. Syyskuussa järjestetyssä webinaarissa ”Ihmisen näköinen turvallisuus” pureuduttiin siihen, että eri ihmiset tarvitsevat eri asioita turvallisuutensa parantamiseksi.Webinaarisarjan viimeinen osa, Vakavat ja laajat häiriöt – askeleen edellä, järjestetään torstaina 2. joulukuuta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee valtionavustushakua osana EU:n elpymisvälineen kautta maksettavaa kansallista tukea. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus suunnataan Euroopan unionin elpymisvälineestä hyvinvointialueiden hankekokonaisuuksille.Palvelunjärjestäjät suunnittelevat, miten koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelkaa puretaan ja hoitotakuun toteutumista edistetään. Elpymisvälineellä rahoitetaan myös hankkeita, jotka rakentavat työkyvyn tuen palveluita ja tukevat työllistymistä. Valtionavustushaku hyvinvointialueiden hankekokonaisuuksille avautuu joulukuussa 2021. Koska kyse on Euroopan unionin elpymis- ja palautumismekanismin mukaisen ohjelman rahoituksesta, valtionavustus voidaan myöntää kaikkien valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten suuruisena ilman omavastuuosuutta.Haettavissa olevan rahoitus on vuosille 2022-2025. Rahoituksen tarkempi jaksotus, määrä ja kohdentuminen täsmentyvät loppusyksyn aikana. Elpymisvälineen rahoitusta voidaan hakea toimintamallien uudistamiseen, digipalvelujen ja johtamisen ratkaisujen kehittämiseen.Tavoitteena on purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa ja edistää hoitotakuun toteutumista. Rahoitus kohdennetaan hankkeisiin, jotka edistävät erityisesti heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden palvelujensaantia ja palveluihin pääsyä. Lisäksi rahoitusta suunnataan muun muassa hyvinvoinnin monialaisen palvelukonseptin kehittämiseen sekä osatyökykyisten työllistymistä edistävien toimenpiteiden laajentamiseen.valtiovarainministeriön tiedote: Suomen kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma
