NordenBladet — Luonnontuotteiden kysynnän odotetaan kasvavan maailmalla. Luonnon raaka-aineiden ympärille odotetaan syntyvän merkittävää liiketoimintaa, koska taloudellista potentiaalia ei ole vielä täysin otettu käyttöön.Luonnontuotealan yritysten ja luonnontuotteita liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten liikevaihto laski hieman vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Tiedot selviävät luonnontuotealan toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 8.12.2021.– Luonnontuotealan kasvu sekä kotimaassa että kansainvälisesti pohjautuu kasvaviin trendeihin, kuten luonnonmukaisuuteen, vastuullisuuteen, turvallisuuteen, ekologisuuteen, terveellisyyden tavoitteluun, pohjoismaisuuteen ja arktisuuteen. Koronapandemia on vahvistanut luonnontuotealan kasvuun liittyviä trendejä. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten trendikkyys lisää luonnontuotteiden ja luontomatkailukohteiden kiinnostavuutta, sanoo toimialapäällikkö Sirkku Wacklin Pohjanmaan ELY-keskuksesta.Luonnontuotealalla toimii noin 770 yritystä, joiden yhteinen liikevaihto vuonna 2020 oli arviolta 780 miljoonaa euroa. Alan yrityksistä reilu 70 prosenttia on mikroyrityksiä, joista suurin osa työllistää yhdestä viiteen henkilöä. Luonnontuotealan yritysten ja luonnontuotteita liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten liikevaihto kasvoi vuoteen 2019 saakka, mutta koronavuonna 2020 yritysten kokonaisliikevaihto laski hieman. Alan liikevaihtoa painoi erityisesti matkailun ja hyvinvoinnin palveluiden ja tuotteiden liikevaihdon lasku.Luonnontuotealan yrityksissä työskentelevän henkilöstön määrän arvioidaan olevan noin 2 700 työntekijää. Luonnontuotteiden ulkomaiset kerääjät muodostavat lisäksi merkittävän osan alan työvoimasta. Viime vuosina ulkomaisten poimijoiden määrä on vaihdellut 2 500–4 300 henkilön välillä. Marja-alan yritykset ovat erittäin riippuvaisia ulkomaisesta työvoimasta, sillä ulkomaalaiset poimijat ovat keränneet luonnonmarjakauppaa harjoittavien yritysten hankkimista marjoista 80–90 prosenttia. Uusi laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta pienentää hyväksikäytön riskiä ja yhdenmukaistaa alan kilpailuedellytyksiä.Luonnontuotealan kasvua rajoittaa raaka-aineen riittävä ja tasalaatuinen saatavuus. Suomen vahvuudet luonnontuotteiden tuottajamaana löytyvät laajoista keruualueista, raaka-aineiden erinomaisista ravintoarvoista, luotettavasta alkuperästä sekä toimitusvarmuudesta. Digitalisaatio ja alustatalous mahdollistavat uudentyyppisen verkottumisen ja liiketoiminnan. Luomu on keino luoda lisäarvoa luonnontuotteille.Luonnontuotealalla tarkoitetaan luonnonmarjoihin, -sieniin ja yrtteihin sekä muihin luonnontuotteisiin liittyvää toimintaa, kuten raaka-aineen talteenottoa luonnosta sekä sen jatkojalostusta ja kauppaa. Luonnontuotealan yrittäjyyttä voidaan harjoittaa esimerkiksi raaka-ainetuotannossa ja elintarvikealalla. Tärkeitä yritysten toimialueita ovat myös luonnon arvoaineiden eli kemiallisten yhdisteiden hyödyntäminen hyvinvointi-, kosmetiikka-, lääke- ja kemianteollisuudessa ja matkailualalla. Luonnontuotealaan kuuluvat myös alan koulutus, neuvonta, kehittämistyö ja tutkimus.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Suunnitelmassa kuvataan taakanjakosektorin toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen sekä tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Lausuntoja voi antaa 8.12.2021-14.1.2022.Ilmastolain mukaisesti valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. Lausuntokierrokselle lähetetyn ilmastosuunnitelman toimenpiteet tukevat hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmassa kuvataan myös se, miten Suomi vähentää taakanjakosektorin päästöjä ehdotetun uuden EU-tavoitteen mukaisesti, eli 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen päästöt.Keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia ovat esimerkiksi liikenteen päästöjen puolittaminen ja öljylämmityksestä luopuminen. Päästöjä pyritään vähentämään pääasiassa erilaisin tuin ja avustuksin sekä muun muassa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteita korottamalla.”Ilmastosuunnitelma luo näkymän siihen, millainen hiilineutraali Suomi 2035 on ja millä toimilla pääsemme sinne. Meidän on tärkeää varmistaa, että suunnitelma toimilla todella päästään ilmastotavoitteisiimme, ja siksi toivon lausuntokierrokselta laajasti näkemyksiä uusista ilmastotoimista”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.  Ilmastosuunnitelma on laadittu rinnakkain työ- ja elinkeinoministeriön valmisteilla olevan ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Strategiaan sisältyy sekä ilmasto- että energiapolitiikan linjauksia ja toimia, ja erityisesti päästökauppasektorille kohdistuvia päästövähennystoimia.Ilmastosuunnitelma valmisteltu kansalaisia kuullen, toimet perustuvat tieteeseenIlmastosuunnitelma on laadittu ympäristöministeriön johdolla. Valmistelun tukena toimi työryhmä, jossa olivat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijatahona ilmastolain mukainen tieteellinen asiantuntijaelin, Suomen ilmastopaneeli. Sektorikohtaisista linjauksista ja päästövähennystoimien määrittelystä on vastannut kunkin sektorin vastuuministeriö. Hallitus käsitteli ilmastosuunnitelman pohjana olevia linjauksia syksyn 2021 budjettiriihessä.Eri osapuolien näkemyksiä tarvittavista päästövähennystoimista kerättiin valmistelua varten esimerkiksi satunnaisotannalla muodostetussa kansalaisraadissa, sidosryhmätapaamisissa, ilmastopolitiikan pyöreän pöydän käsittelyssä, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta koskevissa tilaisuuksissa sekä Saamelaiskäräjien neuvottelutilaisuudessa. Kansalaisten mielipiteitä suunnitelman toimenpiteistä kartoitettiin verkkokyselyllä, johon tuli peräti 18 000 vastausta. Suunnitelman vaikutusten arvioimisen tukena on toiminut mm. VTT:n koordinoima HIISI-hanke. Hankkeessa on analysoitu suunnitelman toimien vaikutuksia eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille ja ympäristölle. Samaa tietopohjaa hyödynnetään myös ilmasto- ja energiastrategiassa.Lausuntokierros on kaikille avoinKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on lausuntokierroksella 8.12.2021-14.1.2022. 
Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset lausuntopalvelu.fi-sivustolla.
Lausuntokierroksella saatu palaute analysoidaan ja koostetaan ilmastosuunnitelman viimeistelyn tueksi. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa ilmastosuunnitelma selontekona eduskunnalle vuoden 2022 alussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 8.12.2021 esitystä huutokauppamalliksi, jota on tarkoitus soveltaa Metsähallituksen hallinnassa olevien yleisten vesialueiden vuokraamisessa yrityksille merituulivoiman hankekehitykseen ja -rakentamiseen. Esityksellä pyritään vauhdittamaan merituulivoiman markkinaehtoista kehitystä.Tuulivoiman teknologinen kehitys on ollut viime vuosina voimakasta, ja Suomeen rakennetaan tällä hetkellä markkinaehtoisesti huomattavia määriä maatuulivoimaa. Merituulivoiman rakentaminen markkinaehtoisesti ei ole ollut toistaiseksi Suomessa kannattavaa, mutta kannattavuuden odotetaan parantuvan lähivuosina muun muassa teknologiakehityksen ansiosta. Toimijoiden kiinnostus Suomen merialueita kohtaan on siksi kasvanut ja suuntautuu myös valtion maita ja vesiä hallinnoivan Metsähallituksen hallinnassa oleville vesialueille.  Uusia tuulivoimahankkeita tarvitaan myös Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen, ja tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian rooli energialähteenä on siksi kasvamassa merkittävästi. Myös Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita jäsenmaiden merituulivoimakapasiteetin kehitykselle.”Tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä runsaasti lisää puhdasta sähköä teollisuuden ja koko yhteiskunnan tarpeisiin. Onkin ensiarvoisen tärkeätä luoda selkeä ja ennakoitava sääntely-ympäristö tulevia merituulivoimainvestointeja varten”, korostaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ministerivaliokunnan puoltama toimintamalli toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita sekä Metsähallituksen omistajapoliittisia linjauksia, joiden mukaan Metsähallituksen tehtäviin kuuluu myös toimintaedellytysten luominen yritystoiminnalle. Esitys toteuttaa myös Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ja ottaa huomioon sekä ympäristönäkökohdat että vastuullisuus- ja ympäristöriskien hallinnan. Myös kauppamerenkulun ja kansallisen puolustuksen toimintaedellytykset on otettu esityksessä huomioon. Huutokauppamalli ei koske Ahvenanmaan maakuntaa, eikä aluevesien ulkopuolelle sijoittuvia merituulivoimahankkeita Suomen talousvyöhykkeellä. Talousvyöhykkeen toimintamalli tarkentuu myöhemmin.Huutokaupattavat alueet valitaan yhteiskunnan kokonaisetu huomioidenMetsähallitus tekee aluksi vesialueita koskevia esiselvityksiä ja valitsee näiden perusteella huutokaupattavat alueet yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden. Hankkeen merkityksestä riippuen valtioneuvosto tai talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyy vuokrattavat alueet ja huutokaupan ehdot ennen huutokaupan käynnistämistä. Ne voivat myös asettaa vähimmäishintoja alueista perittävälle vuokralle. Huutokauppa ei sisällä taloudellisen tuen myöntämistä prosessin voittaville toimijoille.”Merituulivoimaa varten vuokrattavien vesialueiden huutokauppamalli on luotu Metsähallituksen maatuulivoimahankkeista saamien kokemusten pohjalta yhdessä ministeriöiden ja muun hallinnon sekä energia-alan toimijoiden kanssa”, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Metsähallituksen roolina on toimia vain hankkeiden edistäjänä. Huutokaupan voittaja vastaa muun muassa tarvittavien lupien hakemisesta ja voi sopimusten allekirjoittamisen jälkeen kehittää aluetta itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Alueista peritään huutokaupassa määräytyvää vuokraa, joka perustuu hankekehitys- ja rakennusvaiheissa alueen pinta-alaan ja tuotantovaiheessa ensisijaisesti tuotetun sähkön määrään. Alueen vuokraamisesta päättää huutokaupan jälkeen valtioneuvosto tai talouspoliittinen ministerivaliokunta.  Huutokaupan voittaja tai voittajat saavat yksinoikeuden hankekehitykseen, rakentamiseen tarvittavien lupien hakemiseen, merituulivoiman rakentamiseen sekä sähkön tuottamiseen kyseisellä merialueella. Koska merituulivoimahankkeiden suunnittelu ja luvitus kestää jopa 5–10 vuotta, hankekehitys on tärkeää aloittaa riittävän ajoissa ja kehitysvastuu siirtyy toimijalle tai toimijoille jo aikaisessa vaiheessa. Ensimmäinen huutokauppa toteutetaan arviolta vuosina 2023–2024 ja se käsittää 3-4 merituulivoimalle soveltuvaa aluetta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on vieraillut Suomessa keskiviikkona 8. joulukuuta pääministeri Sanna Marinin kutsusta. Pääministeri Andersson tapasi vierailunsa aikana myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.Pääministeri Marin ja pääministeri Andersson keskustelivat maiden kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista EU-asioista. Esimerkiksi EU:n toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ovat tärkeitä sekä Suomelle että Ruotsille. Pääministerien keskusteluissa oli esillä myös maiden yhteiset tavoitteet unionin metsäpolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä. Pääministerit keskustelivat myös muuttoliikkeestä sekä koronapandemiasta unionissa.
 
Kyseessä on pääministeri Anderssonin ensimmäinen ulkomaanmatka pääministerinä. Suomen ja Ruotsin pääministereillä on tapana tavata toisensa pian nimittämisen jälkeen. Myös pääministeri Marin teki ensimmäisen vierailunsa Ruotsiin.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist osallistuu virtuaalisesti 8. joulukuuta pidettävään konferenssiin, joka esittelee Pohjoismaille ominaisia vahvoja demokraattisia järjestelmiä. Kööpenhaminassa järjestettävän konferenssin tarkoituksena on osoittaa, kuinka Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön valtioiden ohella vahvistaa kestävää demokratiaa Pohjolassa.Konferenssi on Suomen ja Ahvenanmaan yhteinen aloite Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston kuluvan vuoden puheenjohtajuuskauden puitteissa. Järjestäjänä toimii Suomen ulkopoliittinen instituutti (UPI) Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön tuella. Konferenssin avaavat Suomen ja Ahvenanmaan pohjoismaisen yhteistyön ministerit Thomas Blomqvist ja Annette Holmberg-Jansson. Konferenssi osuu myös yhteen Ahvenanmaa 100 ‑juhlavuoden kanssa. ”Pohjoismaisen yhteistyön visio on tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue”, ministeri Blomqvist toteaa. ”Konferenssi on Suomen ja Ahvenanmaan yhdessä käynnistämän puheenjohtajuushankkeen huipentuma ja se tähtää menestyksekkäiden demokraattisten rakenteiden ja toimintamallien vahvistamiseen, näin samalla kestävää kehitystä ja pohjoismaista visiota tukien. Tiivis pohjoismainen yhteistyö on meille kaikille keskeinen voimavara, myös Färsaarille, Grönlannille ja Ahvenanmaalle, ja näin se hyödyttää suuresti koko aluettamme”.   Konferenssin aihe tukee Pohjoismaiden pääministerien visiota, jonka mukaan Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuminen voi toimia laajemminkin esimerkkinä demokraattisten rakenteiden ja toimintatapojen hyödyistä kaikille osapuolille.Konferenssi on suunnattu diplomaateille ja kansainväliselle yleisölle sekä Pohjoismaista että Pohjoismaiden ulkopuolelta. Konferenssin puhujina ovat presidentti Tarja Halonen, YK:n ihmisoikeusasioiden apulaispääsihteeri Ilze Brands Kehris, pohjoismaisia yhteistyöministereitä, tutkijoita ja virkamiehiä.Konferenssin yhteydessä Suomen ulkopoliittinen instituutti (UPI) yhteistyössä Ahvenanmaan rauhaninstituutin kanssa julkaisi tutkimusraportin 7. joulukuuta Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan osallistumisesta ja heidän panoksestaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.Konferenssi järjestetään klo 13.30 – 17.30 Suomen aikaa. Tilaisuutta voi seurata Youtuben kautta. Kokouksen ohjelma löytyy Ulkopoliittisen instituutin sivuilla. UPI:n tutkimukseen voi tutustua Ulkopoliittisen instituutin sivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismainen hyvinvointifoorumi (Nordic Welfare Forum) järjestetään virtuaalisesti 8.-9.12.2021 osana Suomen puheenjohtajuuskautta Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2021. Tilaisuus on Suomen sosiaali- ja terveyssektorin yksi päätapahtumista puheenjohtajuuskaudella.Foorumin taustalla on toive keskustelualustasta, jolla voidaan seurata hyvinvoinnin kehitystä ja haasteita Pohjoismaissa sekä edistää niin sanottuja pohjoismaisia hyvinvointi-indikaattoreita. Ensimmäinen foorumi järjestettiin Tukholmassa vuonna 2018. Nyt järjestettävä foorumi on toinen laatuaan.”Muuttuva yhteiskuntamme vaatii uudenlaista ajattelua, ajan tasalla olevaa informaatiota ja tietoon perustavaa päätöksentekoa, jotta voimme oppia tämän hetkisistä kriiseistä sekä vahvistaa tasa-arvoa ja sosiaalista kestävyyttä. Olen varma, että Pohjoismainen hyvinvointifoorumi tulee toiminnallaan edistämään tätä, jotta hyvinvointivaltiomme voivat kukoistaa myös tulevaisuudessa”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Ministeri Sarkkinen aloittaa tilaisuuden puheenvuorolla 8.12. ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist päättää puheenvuorollaan tilaisuuden. Tilaisuus on englanniksi. Osallistujat ovat pohjoismaisia asiantuntijoita, päättäjiä, tutkijoita, kokemusasiantuntijoita ja virkamiehiä. Konferenssin teemana on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli ja sosiaalinen kestävyysTämän vuoden tilaisuudessa keskitytään erityisesti koronapandemian hyvinvointijärjestelmiin aiheuttamiin haasteisiin ja ratkaisuihin Pohjoismaissa. Keskustelunaiheina on muun muassa pandemian vaikutukset hyvinvointiyhteiskuntamalliin ja eri väestöryhmiin, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kasvu sekä väestörakenteen haasteet.”Koronapandemian aiheuttamista haasteista huolimatta Pohjoismaiden visio vuodelle 2030 maailman kestävimmästä ja integroituneimmasta alueesta on yhtä tärkeä kuin kaksi vuotta sitten. Pikemminkin, pandemia on vain korostanut sitä, miten tärkeää visiomme aktiivinen tavoittelu on. Meidän tulee määrätietoisesti vahvistaa yhteistyötämme ja edistää integraatiotamme,” toteaa ministeri Blomqvist.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tavoitteena on kehittää tilastoaineistojen luovuttamista tutkimuskäyttöön sekä parantaa eduskunnan tiedonsaantia.Valtiovarainministeriö ehdottaa muutoksia tilastolainsäädäntöön. Tilastokeskus saisi oikeuden ylläpitää tutkija- ja aineistopalvelua. Lisäksi Tilastokeskuksella olisi oikeus ottaa vastaan, käsitellä, koostaa, säilyttää, tarjota ja luovuttaa tieteellistä tutkimusta ja yhteiskuntaoloja koskevia selvityksiä varten myös sellaisia aineistoja, joita ei hyödynnetä tilastoinnissa eikä käytetä tilastotuotannossa (esimerkiksi hallinnolliset rekisterit).Tilastokeskuksesta annetun lain muutoksilla vastataan erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten ja ajatuspajojen tarpeisiin. Tavoitteena on myös parantaa eduskunnan tiedonsaantia sekä vahvistaa eduskunnan asemaa EU:n tilastoasetusta täydentävien käytännesääntöjen valvonnassa.Tutkimuskäyttöön liittyvä valtioneuvoston tai sen ministeriöiden tilastoaineiston käyttölupahakemus olisi jatkossa etusijalla valtionhallinnon muiden viranomaisten tekemiin käyttölupahakemuksiin nähden, ja se olisi käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.Tilastokeskuksen toimintaedellytysten välilliseksi vahvistamiseksi ja tiedonkeruun edellytysten parantamiseksi valtiovarainministeriö ehdottaa muutettavaksi myös tilastolakia, jotta Tilastokeskuksen tiedonsaantioikeudet tietojen keräämiseksi tilastointitarkoitukseen eräiltä muilta viranomaisilta laajenevat.Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle 7. joulukuuta. Lausuntoaika päättyy 14. tammikuuta 2022. Hallituksen on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle keväällä 2022. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1. tammikuuta 2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt taide- ja kulttuurifestivaaleille korona-avustuksina yhteensä 2 067 300 euroa. Avustusta sai 22 tapahtumajärjestäjää. Avustusten tavoitteena on auttaa toimijoita jatkamaan ja kehittämään toimintaansa sekä ylläpitämään työllisyyttä.Avustukset on tarkoitettu vakiintuneeseen ja ammattimaiseen taide- ja kulttuurifestivaalitoimintaan, jonka harjoittaminen on vaikeutunut tai estynyt koronarajoitusten tai suositusten vuoksi 1.6.–31.12.2021 välillä.– Suomessa taide- ja kulttuurifestivaaleja on paljon, ja ne vaikuttavat vahvasti alueiden ja kaupunkien kulttuuriseen ja taloudelliseen menestykseen. Festivaalit työllistävät taiteilijoita ja muita luovan työn tekijöitä sekä erilaisten palvelujen tarjoajia sekä suoraan että välillisesti muun muassa matkailun kautta. Myönnetyillä avustuksilla tuemme festivaalitoiminnan elpymistä sekä toiminnan kehittämistä, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.– Festivaalit ovat usein alueellisesti hyvin merkittäviä toimijoita, jotka tekevät pieniäkin paikkakuntia tunnetuiksi jopa maailmanlaajuisesti. Usein festivaaleihin liittyy myös vapaaehtoistoimintaa, joka rakentaa yhteisöllisyyttä sekä lisää ihmisten hyvinvointia, Kurvinen jatkaa. Avustukset kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan koronatukipakettiin, jolla tuetaan alojen elpymistä koronapandemiasta. Tukipaketin aiemmassa haussa ministeriö myönsi festivaaleille yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa alkuvuonna syntyneisiin tukitarpeisiin.Myönnetyt avustukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ydinvoima on osa Suomen energiapalettia. Ydinenergialla on oma tärkeä roolinsa lähivuosikymmenien ilmastopolitiikan osana, kun Suomikin on matkalla ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen. Sen tulevaisuus edellyttää kuitenkin asianmukaista ja ajantasaista lainsäädäntöä.Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistämässä ydinenergialain kokonaisuudistukseen tähtäävän säädösvalmistelun. Tavoitteena on, että ydinenergian tuotanto on jatkossakin yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, turvallista ja taloudellisesti kannattavaa. Ydinenergiaa koskee vahva ja yksityiskohtainen sääntely, koska ydinmateriaalien käyttö on potentiaalisesti vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Lainsäädännän kattamia asioita ovat jatkossakin muun muassa ydin- ja säteilyturvallisuus, turvajärjestelyt, ydinmateriaalivalvonta ja ydinvastuu. Ydinlaitosten lupajärjestelmän perusteet ovat kestäneet aikaa hyvin ja turvanneet laaja-alaisesti yhteiskunnan kokonaisedun arvioimisen ydinlaitoshankkeen eri vaiheissa. Lupajärjestelmää on silti syytä uudistaa kertyneet kokemukset ja ennakoitavissa olevat kehitysnäkymät huomioon ottaen.Myös ydinlaitosten toimintaympäristö on muutoksessa. Ydinenergian tuotannon lainsäädännöllinen kehikko on tarpeen uudistaa näihin kehitysnäkymiin pohjautuen. Alalle on tulossa uusia toimijoita, toimintamalleja ja teknologiaa, kuten esimerkiksi pienet modulaariset reaktorit (SMR). Hiilineutraali energiajärjestelmä edellyttää päästötöntä sähkön ja lämmön tuotantoa, jossa ydinenergian käytön lisääminen on yksi ratkaisuvaihtoehdoista. Lakiluonnos on tarkoitus saada lausunnolle vuoden 2024 aikana, hallituksen esitys eduskunnalle seuraavalla vaalikauden lopulla, ja laki voimaan vuonna 2028.Turvallisuus edellyttää tehokasta valvontaa, vastuullinen toiminta kattaa koko elinkaaren Ydinenergian käytön turvallisuus edellyttää tehokasta ja riskien mukaan kohdennettua valvontaa. Uusi teknologia ja sarjavalmisteisuus edellyttävät vaatimusten noudattamisen valvonnan uudistamista. Säteilyturvakeskukselle (STUK) on varattava lainsäädännössä riittävästi erilaisia valvontatyökaluja, jotta nykyisten suurten ydinvoimalaitosyksiköiden ja mahdollisten SMR-voimaloiden käytön turvallisuus varmistetaan.Ydinenergian käyttöön liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on tarpeen säätää nykyistä täsmällisemmin. Keskeisinä tavoitteina on parantaa sovellettavien vaatimusten ennakoitavuutta sekä kohdentaa ne oikea-aikaisesti ja oikeasuhtaisesti toiminnasta aiheutuvaan riskiin. Ydinenergian käytön yksityiskohtaisemmat vaatimukset on asetettu STUK:n määräyksissä ja ydinturvallisuusohjeissa (YLV). Samanaikaisesti ydinenergialainsäädännön uudistuksen kanssa STUK on uudistamassa ydinenergian käytön säännöstönsä. Lainsäädäntöön on tarpeen sisällyttää STUK:lle riittävän yksityiskohtaiset norminantovaltuudet. Niiden tulee olla selkeitä ja laista johdettavia.Vastuullinen toiminta on nähtävä myös laajemmin: ydinenergian tuottajan kuuluu maksaa kaikki syntyvät kustannukset. Tämä periaate on Suomessa kattavasti käytössä. Esimerkiksi ydinjätehuollon ja laitosten käytöstä poiston varat kerätään Valtion ydinjätehuoltorahastoon tulevaa tarvetta varten. Posivan Onkalo on hyvä esimerkki vastuullisuudesta. Se on maailman ensimmäinen käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos ja hyvin pitkäjänteisen tutkimuksen ja suunnittelun tulos. Kannattavuus olennainen tekijä selkeän sääntelyn ja vastuullisen toiminnan rinnallaYdinenergian suurin tulevaisuuden kysymysmerkki on kannattavuus. Sillä on roolinsa perusvoimana tai vaikkapa lämmöntuotannossa. Myös esimerkiksi pientuotanto niillä maailman arktisilla alueilla, joilla ei ole kattavaa sähköverkkoa, voi olla järkevää. Hinnan pitää kuitenkin olla kohtuullinen. Pienet modulaariset reaktorit (SMR) ovat olleet vilkkaan keskustelun ja kiinnostuksen kohteena.
SMR:t eivät poista relevantteja kysymyksiä turvallisuudesta, turvajärjestelyistä tai vaikkapa ydinjätehuollon hoitamisesta. Jos puhutaan kaukolämpöä tuottavista laitoksista, ne on myös rakennettava varsin lähelle asutuskeskuksia. Toistaiseksi maailma odottaa vielä niiden osalta kustannuksiltaan kilpailukykyisiä malleja.Kaupallisen kannattavuuden ohella ratkaiseva asia on, miten sääntelyviranomaisten turvallisuusarviointi ja sitä koskeva kansainvälinen yhteistyö tehostuvat. Esimerkiksi modulaarisuuden tuomat hyödyt menetetään, jos tätä osaa luvitusta ei saada toimimaan ja jokainen rakennettava reaktori pitää jatkossakinarvioida erikseen. Suurelta osin kyse on regulaattoreiden yhteistyöstä ja koordinaatiosta.Ydinenergialainsäädännön tai siihen liittyvän luvituksen uudistaminen ei ole taikakeino esimerkiksi SMR:ien markkinoille tuloon. Turvallisuuteen, vastuullisuuteen ja kustannuksiin liittyvät tekijät ovat joka tapauksessa olemassa.Vakaan ja investointeja mahdollistavan toimintaympäristön luominen ja ylläpitäminen on valtiovallan tehtävä, varsinaiset investoinnit kuuluvat alan toimijoille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työn tuottavuus Suomen kansantaloudessa on juuttunut vuoden 2007 tasolle yli vuosikymmenen ajaksi. Miten työn tuottavuuskehitykseen vaikuttavat resurssien kohdentuminen ja toimialojen rakennemuutokset? 8. joulukuuta julkaistun tutkimuksen mukaan resurssien kohdentumisessa olisi parannettavaa, mutta vahvimmin tuottavuuden kasvua selittävät sittenkin yksittäisten yritysten suotuisa kehitys.Tuottavuuden suotuisa kehitys on pitkän aikavälin talouskasvun päätekijä, minkä vuoksi tutkimuskirjallisuudessa jo pitkään on pyritty selvittämään tuottavuuden kasvun lähteitä. Työn ja pääoman tehokas kohdentuminen on yksi keskeisimpiä taloustieteen kysymyksiä, ja tehottoman allokaation syihin ja seurauksiin on etsitty vastauksia.Resurssien uudelleenkohdentumisella ei ole onnistuttu edistämään tuottavuuden kasvua Suomen yrityssektorilla. Tämä ilmenee tuoreesta valtioneuvoston tilaamasta tutkimuksesta. Tutkimus tarkastelee työn ja pääoman kohdentumisen sekä toimialojen rakennemuutosten vaikutuksia työn tuottavuuden kehitykseen Suomen teollisuus- ja palvelusektoreilla, informaation ja viestinnän toimialalla, sekä koko yrityssektorilla vuosina 2000–2018.Allokaatiota eli resurssien kohdentumista olisikin edelleen parannettava, toteaa Etlassa hankkeesta vastannut tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.”Resurssien uudelleenkohdentumisen osuus tuottavuuteen on ajan myötä hieman kasvanut, mutta parantamisen varaa on rutkasti. Panosten tehoton kohdentuminen toimialojen välillä myös osaltaan heikentää tuottavuuskasvua koko yrityssektorin tasolla”, Maczulskij sanoo.Tutkimuksen mukaan eri toimialojen välillä on hajontaa, mutta myös useita yhteneväisyyksiä. Yksittäisten yritysten suotuisa kehitys on tuottavuutta eniten selittävä tekijä, erityisesti korkeasuhdanteen aikana. Suurin osa tuottavuuden kasvusta on tapahtunut toimintaansa jatkavissa yrityksissä, ja siinä uudelleenallokaatiolla on ollut selvästi toissijainen rooli.Taantuman aikana panosten uudelleenkohdistaminen toimintaansa jatkavien yritysten kesken kuitenkin korostuu, mikä on osoitus luovan tuhon voimakkaammasta roolista. Luova tuho itsessään on tärkeä tuottavuuskasvun mekanismi ja sen myötä vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä.”On myös huomattava, että ICT-alalla työn ja pääoman uudelleenkohdentamisella on ollut jopa olennaisia negatiivisia vaikutuksia alan tuottavuuden kasvuun. Tämä voi selittyä sillä, että alalla on yrityksiä, jotka investoivat voimakkaasti ja kasvattavat kokoaan ennen kuin ne ovat tuottavampia”, pohtii tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija Paolo Fornaro.Tutkimuksen ovat toteuttaneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Aalto yliopisto. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja palvelee erityisesti talousneuvoston tietotarpeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi