NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö myöntää avustuksia kalatalouden edistämishankkeisiin. Avustusten hakuaika on 3.1.–31.1.2022. Avustuksia voivat hakea oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset, ja hankkeiden tulee edistää kalavesien kestävää käyttöä.Etusijalla ovat hankkeet, joiden tulokset palvelevat laajasti kalastonhoitomaksun suorittaneita tai edistävät hallitusohjelman, kansallisen kalatiestrategian, lajikohtaisten hoito-ohjelmien ja –strategioiden tai vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tavoitteita. Hankkeen pitää myös vaikuttaa useamman kuin yhden ELY-keskuksen toimialueella.Vuoden 2022 hankevalinnassa on seuraavat painopisteet: Luontaisten kala- ja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen (esim. kalastuksen seuranta- ja säätelytoimet, vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen)Kalastusharrastuksen edistäminenKalastuksen valvontaHankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia, mutta maa- ja metsätalousministeriö ei sitoudu jatkorahoitukseen, vaan tuesta päätetään vuosittain. Hakemukset toimitetaan maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon: [email protected] tai PL 30, 00023 Valtioneuvosto. Hakuohje Hakulomake Hankeavustukset maa- ja metsätalousministeriön sivuilla
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun, jolla kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaalle korvataan covid-19 –tilanteesta aiheutuneita sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.Avustuksilla korvataan 1.9.2021–31.12.2021 välisenä aikana koronaepidemian aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia. Tässä avustushaussa haettavana on valtionavustusta testaukseen, jäljittämiseen, rokottamiseen ja hoitoon.Avustus on haettavissa 31.1.2022 klo 16.15 asti.Hakuilmoitus ja hakulomakkeet:Vuoden 2022 valtionavustushautSosiaali- ja terveysministeriö järjestää 13.1.2022 klo 12.30-14.00 webinaarin, jossa kerrotaan tarkemmin avustusten hakemisesta. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa jälkikäteen.Webinaari: Hakuinfo: Valtionavustukset kuntien koronakustannuksiin
NordenBladet —Suomen tavoite on lisätä työvoiman maahanmuuttoa ja torjua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Viime vuosina ilmi tullut ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on korostanut tarvetta eri toimijoiden yhteistyölle. TEMin asettama neuvottelukunta tukee ulkomaisen työvoiman ja yrittäjien hyväksikäytön torjuntaa.Työ- ja elinkeinoministeriö on 21.12.2021 asettanut ulkomaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työehto- ja lupavalvonta-asioiden neuvottelukunnan 1.1.2022–31.12.2024 väliseksi ajaksi. Neuvottelukunta on eri viranomaisista sekä työmarkkina- ja elinkeinopoliittisista järjestöistä koostuva asiantuntijaelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yhteistyötä ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtoja ja työntekijöiden ja yrittäjien oleskelulupia koskevissa kysymyksissä. Tarkoituksena on myös kohentaa tiedonkulkua viranomaisten välillä, seurata ulkomaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työsuhde- ja lupavalvonnan kehitystä sekä antaa lausuntoja näistä asioista. ”Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on ilmiö, jonka kitkeminen vaatii hyvää yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Uusi neuvottelukunta on yksi tärkeä askel, jolla voimme torjua hyväksikäyttöä ja lisätä tietoisuutta työvoiman hyväksikäyttöön liittyvistä ilmiöistä”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. Neuvottelukunta kokoaa yhteen monia toimijoitaNeuvottelukunnan puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Neuvottelukunnan jäseninä ovat sisäministeriön maahanmuutto- ja poliisiosaston, ulkoministeriön, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön edustajat sekä valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori.Lisäksi jäseninä ovat Maahanmuuttoviraston, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän, aluehallintovirastojen, Helsingin poliisilaitoksen, TE-toimistojen, ELY-keskusten ja Business Finlandin edustajat.Työmarkkina- ja elinkeinopoliittisista järjestöistä edustettuina ovat Akava ry, STTK ry ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Elinkeinoelämän keskusliitto ry, KT Kuntatyönantajat, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry, Suomen Yrittäjät ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf ja Elintarviketeollisuusliitto ry.
NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto muistelee kirjoituksessaan arkkipiispa Desmond Tutua.Tänään lasketaan maan poveen eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu. Uutinen hänen poismenostaan 26. joulukuuta 2021 on koskettanut syvästi miljoonia ihmisiä kaikkialla maailmassa.Desmond Tutu kuului niihin mielipidevaikuttajiin ja aktivisteihin, joiden ansiosta Etelä-Afrikan rotuerottelu, apartheid, kaatui. Nelson Mandelan vapauduttua vankilasta 1990 Tutu työskenteli hänen työparinaan, muun muassa johtaen Etelä-Afrikan totuuskomissiota.Kampanja apartheidia vastaan oli maailmanlaajuinen. Muistan tunnelman Lontoon Trafalgar Squarella, kun apartheidin vastustajat pitivät neljä vuotta jatkunutta mielenosoitusta 24/7 Etelä-Afrikan suurlähetystön edessä 1986-1990. Neljä vuotta puhetta ja musiikkia tauotta. Päässä kaikuu vieläkin rytmikäs ”Free-e-e-e, Nelson Mandela!”Desmond Tutu oli moraalinen suunnannäyttäjä, jonka suurimpana päämääränä oli oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vapaus. Näihin arvoihin hän oli sitoutunut ja näitä hän edisti läpi elämänsä eri rooleissaan niin kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Hän toimi pitkään myös tunnettujen rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien vanhimpien ryhmän (’The Elders’) jäsenenä. Tähän ryhmään kuuluu myös presidentti Martti Ahtisaari.Tutu korosti naisten asemaa päätöksenteossa ja konfliktien ratkaisemisessa. Tässä on edelleen paljon työsarkaa, mutta Tutun esikuvaa on hyvä seurata.Tänään myös Suomessa moni elää päivän eteläafrikkalaisten surun kanssa, kunnioittaen suuren kirkonmiehen ja valtiomiehen elämäntyötä.Pekka Haavisto Ulkoministeri
NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto muistelee kirjoituksessaan arkkipiispa Desmond Tutua.Tänään lasketaan maan poveen eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu. Uutinen hänen poismenostaan 26. joulukuuta 2021 on koskettanut syvästi miljoonia ihmisiä kaikkialla maailmassa.Desmond Tutu kuului niihin mielipidevaikuttajiin ja aktivisteihin, joiden ansiosta Etelä-Afrikan rotuerottelu, apartheid, kaatui. Nelson Mandelan vapauduttua vankilasta 1990 Tutu työskenteli hänen työparinaan, muun muassa johtaen Etelä-Afrikan totuuskomissiota.Kampanja apartheidia vastaan oli maailmanlaajuinen. Muistan tunnelman Lontoon Trafalgar Squarella, kun apartheidin vastustajat pitivät neljä vuotta jatkunutta mielenosoitusta 24/7 Etelä-Afrikan suurlähetystön edessä 1986-1990. Neljä vuotta puhetta ja musiikkia tauotta. Päässä kaikuu vieläkin rytmikäs ”Free-e-e-e, Nelson Mandela!”Desmond Tutu oli moraalinen suunnannäyttäjä, jonka suurimpana päämääränä oli oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vapaus. Näihin arvoihin hän oli sitoutunut ja näitä hän edisti läpi elämänsä eri rooleissaan niin kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Hän toimi pitkään myös tunnettujen rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien vanhimpien ryhmän (’The Elders’) jäsenenä. Tähän ryhmään kuuluu myös presidentti Martti Ahtisaari.Tutu korosti naisten asemaa päätöksenteossa ja konfliktien ratkaisemisessa. Tässä on edelleen paljon työsarkaa, mutta Tutun esikuvaa on hyvä seurata.Tänään myös Suomessa moni elää päivän eteläafrikkalaisten surun kanssa, kunnioittaen suuren kirkonmiehen ja valtiomiehen elämäntyötä.Pekka Haavisto Ulkoministeri
NordenBladet —Toisen koronavuoden aikana valot ja varjot ovat vuorotelleet. Vuosi sitten pääsimme aloittamaan koronarokotukset ja ne ovat tuoneet meille suojaa ja turvaa. Virus on kuitenkin arvaamaton, eikä pandemia valitettavasti vielä ole ohi.Moni ihminen on kuluneen vuoden aikana kohdannut huolta ja surua. Moni on menettänyt läheisensä, kantanut huolta perheenjäsentensä terveydestä tai sairastunut itse. Moni on jäänyt ilman työtä tai kokenut epävarmuutta omasta tai läheistensä toimeentulosta.
Surun, huolen ja epävarmuuden sekaan on mahtunut myös toisenlaisia hetkiä. Rokotusten myötä yhteiskuntaa on voitu avata ja olemme voineet tavata toisiamme turvallisemmin. Ihmiset ovat ojentaneet auttavan kätensä, kun tuttu tai tuntematon on sitä tarvinnut. Moni on löytänyt iloa yksinkertaisista ja arkisista asioista. Kriisi laittaa väistämättä asioita mittasuhteisiin.
Haluan osoittaa kiitokseni jokaiselle suomalaiselle. Olette joustaneet, toimineet yhteisen hyvän eteen, olleet kärsivällisiä ja kestäneet epävarmuutta. Vuosi ei ole ollut helppo. Toivon, että osaamme olla kriisin pitkittyessä armollisia niin itseämme kuin toisiamme kohtaan.
Suomen koronatilanne on vakava ja huoli omikronvariantista on suurta. Hallituksen tavoitteena on saada nostettua rokotuskattavuutta ja ihmisten rokotesuojaa. Ympäri Suomen tehdään parhaillaan paljon töitä sen eteen, että kolmansia rokotteita voidaan antaa ihmisille mahdollisimman pikaisesti. Rokotteet ovat edelleen tärkein välineemme maailmanlaajuisessa kamppailussa pandemiaa vastaan.
Samalla kun huolehdimme siitä, että rokotteita on tarjolla riittävästi ja riittävän nopeasti, on meidän ponnisteltava sen eteen, että rokotuskattavuutta saadaan nostettua kaikkialla maailmassa. Kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa.
Jos et vielä ole ottanut rokotetta, tee se nyt. Rokotteen ottaminen on vastuullinen teko, jolla suojelet itseäsi, lähimmäisiäsi ja koko yhteiskuntaa. Rokotteet ottamalla suojelet terveydenhuoltoamme kuormittumasta. Kyse on yhteisvastuusta. Meitä kaikkia tarvitaan, jotta pääsemme ulos pandemiasta.
Suomi on selvinnyt toistaiseksi pandemiasta terveydellisesti ja taloudellisesti pienemmin vaurioin kuin monet verrokkimaamme. Oikea-aikainen ja riittävä tuki ihmisille ja yrityksille sekä elvytys ovat osaltaan pehmentäneet talouden kokemaa iskua ja nopeuttaneet siitä toipumista. Pandemian kehitykseen liittyy kuitenkin yhä merkittäviä riskejä ja epävarmuutta. Siksi myös talouspolitiikan kykyä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla on pidettävä yllä, eikä kasvua tukevaa politiikkaa tule lopettaa liian aikaisin.Tulevaisuudessakin koronapandemian hallinnassa on kyse tasapainoilusta. On kyettävä suojelemaan ihmisten terveyttä, estämään sairaalahoidon kuormittumista ja toisaalta pitämään yhteiskuntaa auki niin laajasti kuin mahdollista. Päätösten ja rajoitusten on oltava oikea-aikaisia, oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. On myös selvää, että kriisin pitkittyessä yhteiskunnan kestokyky on koetuksella.Vaikka talouden toipuminen pandemian keskellä on ollut nopeaa, ennakoidaan kasvun hidastuvan tulevina vuosina. Siksi nyt on oikea aika vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä pidemmällä aikavälillä. Suomen kaltaisessa taloudessa talouskasvu perustuu ennen kaikkea osaamiseen, innovaatioihin ja investointeihin. Siksi asetimme syksyllä parlamentaarisen työryhmän pohtimaan keinoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan pitkäjänteiseksi vahvistamiseksi.Parlamentaarinen TKI-työryhmä sai työnsä valmiiksi joulukuussa. Eduskuntapuolueet sitoutuivat yhteisesti tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Työryhmä laati yhteisen esityksen periaatteista ja menettelytavasta, jolla tavoitteeseen päästään. Ryhmän esitykset ovat merkittäviä ja niiden toteuttaminen on Suomen talouden menestyksen kannalta välttämätöntä. Esitysten vakaa ja ennakoitava toimeenpano on tulevien vuosien talouspolitiikan kovaa ydintä.Kestävä kasvu on myös tehokkain tapa vahvistaa julkista taloutta. Vaikka julkinen talous ja velkasuhde ovat kehittyneet viime kuukausina jopa yllättävän suotuisasti talouden kasvaessa ripeästi, pidemmän aikavälin näkymä väestön ikääntyessä ei ole muuttunut. Julkisen talouden vahvistamista tulee jatkaa ennen kaikkea kasvua ja työllisyyttä vahvistamalla.
Pandemian myötä syntynyt hoiva-, hoito- ja oppimisvelka edellyttävät meiltä erityistä huomiota vielä pitkään. Mitä kauemmin kriisi kestää, sitä tärkeämpää on huolehtia siitä, että koronan aiheuttama hyvinvointivelka ei pääse kasvamaan liian suureksi. Ongelmiin on kyettävä puuttumaan ajoissa. Jos emme tee niin, maksamme siitä tulevaisuudessa kovaa inhimillistä ja taloudellista hintaa.
Reilun kolmen viikon päästä Suomessa toimitetaan historian ensimmäiset aluevaalit. Aluevaaleissa päätetään ihmisten arjen kannalta tärkeistä peruspalveluista. Tähän asti sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen on ollut kuntien vastuulla. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet.
Vaaleissa on ehdolla paljon osaavia ja motivoituneita ehdokkaita. Kannustan kaikkia antamaan äänensä tammikuun vaaleissa. Nyt on aika vaikuttaa sote- ja pelastuspalveluiden tulevaisuuteen. Aluevaaleissa on kyse ihmisille tärkeistä peruspalveluista, joiden merkitystä koronakriisi on entisestään korostanut. Kyse on siitä, että ihmiset voisivat jatkossakin luottaa peruspalveluidemme toimivuuteen.
Luottamus onkin avainsana, jonka varaan koko yhteiskuntamme rakentuu. Luottamus, kyky yhteistyöhön ja yhdessä sopimiseen korostuvat erityisesti vaikeina aikoina. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että yhteiskunta toimii kriisin keskellä. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että kansakunnan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden eteen pystytään tekemään yhteistyötä. Haluankin kiittää oppositiota siitä arvokkaasta tuesta, jota hallitus on myös tänä vuonna saanut koronakriisin hoitamisessa.
Olemme yhteiskunta, jolla on monia vahvuuksia. Olemme osaava kansa, joka on selvinnyt yhdessä monesta koettelemuksesta. Suomalainen yhteiskunta on vahva. Erityisen vahva se on silloin, kun kohtaamme vaikeuksia.
Suomea ja suomalaisia arvostetaan kansainvälisesti. Meidät nähdään maailmalla suunnannäyttäjänä monessa. Suomalaisiin luotetaan. Asemamme ei ole koskaan aiemmin ollut näin vahva.
Keskeisin Suomen viitekehys on Euroopan unioni, johon kaikki Euroopan maat voivat pyrkiä jäseneksi. Olemme vahvistaneet kansallista turvallisuuttamme myös laaja-alaisella turvallisuus- ja puolustusyhteistyöllä ja tiivistämme yhteistyötä edelleen. Pidämme yllä myös mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Meidän on syytä vaalia tätä valinnanvapautta ja pitää se todellisena, sillä se koskee jokaisen maan oikeutta päättää omista turvallisuusratkaisuistaan. Se kuuluu eurooppalaisen turvallisuuden perustaan, joka kirjattiin ETYJ:n periaatteisiin. Osoitimme, että opimme menneisyydestä. Pidämme liikkumatilastamme vahvasti kiinni.
Mitä tahansa toimintaympäristössämme tapahtuukin, Suomi ja suomalaiset kyllä pärjäävät. Valot ja varjot vaihtelevat myös ensi vuonna. Minä ja koko hallitus teemme kaikkemme sen eteen, että valoisia päiviä olisi varjoisia enemmän.
Toivotan jokaiselle hyvää ja onnellista uutta vuotta 2022.Sanna Marin pääministeri
NordenBladet —Valtioneuvosto on asettanut yleisistunnossaan 30. joulukuuta ministerityöryhmän, jonka tehtävänä on koronatoimenpiteiden poikkihallinnollinen yhteensovittaminen ja tiedonvaihdon varmistaminen.Ministerityöryhmässä käsitellään hallituksen valmisteluelimenä poliittisia linjavalintoja ja kannanmäärittelyjä sekä asioiden valmistelua, jotka ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa tai sellaiset asianomaisessa ministeriössä ratkaistavat asiat, jotka ovat luonteeltaan poikkihallinnollisia. Hallitus päätti ministeriryhmän perustamisesta neuvottelussaan 21.12.2021. Ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja muut jäsenet ovat: sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen valtiovarainministeri Annika Saarikko kuntaministeri Sirpa Paatero työministeri Tuula Haatainen elinkeinoministeri Mika Lintilä opetusministeri Li Andersson tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (sijainen pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist) sisäministeri Krista Mikkonen ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari pääministeri Sanna Marin (sijainen valtiosihteeri Henrik Haapajärvi) Muut ministerit osallistuvat ministerityöryhmän työhön, kun käsitellään asianomaisen ministerin toimialaan kuuluvia asioita.Työryhmän pääsihteeriksi nimetään osastopäällikkö Satu Koskela (STM).Kukin ministeriö nimeää ministerityöryhmän sihteeristöön johtavan virkamiehen. STM:n, VM:n, TEM:n, OKM:n, SM:n ja OM:n kansliapäälliköt ovat ministerityöryhmän pysyviä asiantuntijoita.
NordenBladet —Yhteistoimintalain uudistus tuo työpaikoille uuden jatkuvan vuoropuhelun käytännön ja parantaa vuorovaikutusta. Laki lisää myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.”On hienoa, että uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan. Uudistuksella lisäämme työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikoillaan ja jatkuvalla vuoropuhelulla kehitämme yritysten toimintaa. Luottamuksen parantaminen työnantajan ja henkilöstön välillä hyödyttää molempia osapuolia”, työministeri Tuula Haatainen sanoo. Tasavallan presidentti vahvisti lain 30.12.2021. Uudistus tulee voimaan 1.1.2022.Uusi yhteistoimintalaki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: 1. Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä 2. Neuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut) 3. Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa (hallintoedustaja)Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovelleta valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.Jatkuva vuoropuhelu kehittää yritystä ja työyhteisöäUudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien on käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelussa voidaan käsitellä muun muassa yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannettatyöpaikan sääntöjä ja käytäntöjähenkilöstön rakennetta ja osaamistarpeitatyöhyvinvointia. Työpaikat sopivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulee käydä vähintään neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulee järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, vuoropuhelu kerran vuodessa riittää. Osana vuoropuhelua tulee tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.Henkilöstön edustaja saa vahvemman roolin muutosneuvotteluissaEnnen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa prosessia kutsutaan muutosneuvotteluiksi. Muutosneuvottelut säilyvät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuu. Lisäksi täsmennetään ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.Henkilöstön hallintoedustus tarkentuuHenkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi. Säännökset hallintoedustuksesta vastaavat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyvät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulee olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
