NordenBladet — Valtioneuvosto on tehnyt 17. helmikuuta periaatepäätöksen, jolla valtakunnallinen etätyösuositus päättyy 28. helmikuuta jälkeen. Valtakunnallisen etätyösuosituksen päättyessä työnantajia kehotetaan seuraamaan alueellisten terveysviranomaisten tiedotusta, sillä alueiden tilanteissa voi tapahtua nopeitakin muutoksia.Valtakunnallinen etätyösuositus on voimassa leviämisalueilla 28. helmikuuta asti. Koko Suomi on tällä hetkellä leviämisaluetta. Vaikka valtakunnallinen etätyösuositus päättyy, niin joustava siirtyminen etä- ja läsnätyön yhdistämiseen on hyvä toteuttaa vaiheittain. Työnantajien vastuulla on toteuttaa edelleen työhön liittyvien riskien arviointi yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Päätöksissä tukeudutaan sairaanhoitopiirien ja terveysviranomaisten arvioihin alueen epidemiatilanteesta.Terveysturvallisen työskentelyn mahdollistamiseksi on edelleen noudatettava hygienia- ja suojautumistoimenpiteitä sekä edistää muutoinkin työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä. Kullakin työpaikalla arvioidaan mahdollisuudet hallittuun paluuseen työpaikoille, hyvien etätyökäytäntöjen edistämiseen ja joustavaan etä- ja läsnätyön yhdistämiseen. Omikron-muunnos aiheuttaa aiempaa harvemmin sairaalahoidon tarvettaKoronatartunnat leviävät voimakkaasti väestössä ja sairaalakuormitus on edelleen korkealla tasolla. Erityisesti omikronmuunnos aiheuttaa tällä hetkellä taudin leviämistä Suomessa. Etätyösuosituksen avulla aikuisväestön kontakteja on saatu vähennettyä ja näin hillittyä tartuntojen määrän kasvua. Omikron-muunnos näyttää kuitenkin korkean rokotuskattavuuden väestöissä lievemmältä, koska kaksi kertaa rokotetuilla rokotussuoja päästää läpi infektioita, mutta estää vakavan taudin. Näin rokotussuojan laadusta, kattavuudesta ja kohdentumisesta johtuen syntyy suhteessa paljon tartuntoja, mutta niistä selvästi aiempaa harvempi aiheuttaa sairaalahoidon tarvetta. Tästä johtuen valtakunnallinen etätyösuositus voidaan purkaa maaliskuun alusta niin, että siirtyminen vähitellen läsnä- ja etätyön yhdistämiseen voi toteutua alueellisen tautitilanteen mukaan.Valtioneuvosto antoi 2. joulukuuta 2021 periaatepäätöksen toistaiseksi voimassaolevasta etätyösuosituksesta. Etätyösuosituksen perusteita päätettiin linjata viimeistään helmikuun puoliväliin mennessä. Hallituksen koronaministerityöryhmä puolsi neuvottelussaan 8. helmikuuta 2022 valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön esitystä annetun etätyösuosituksen voimassaolon päättämistä.Etätyösuositusta varten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut lausunnon epidemiologisesta tilanteesta ja Työterveyslaitos etätyösuosituksen tarpeesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut tänään esityksen rikoslain seksuaalirikossäännösten uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Samalla mittava uudistus yhdenmukaistaa ja selkiyttää rikoslain seksuaalirikoksia koskevan sääntelyn. Lakiesitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.”Kyseessä on historiallinen uudistus.  Seksuaalirikokset ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä. Ne loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta, ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä rikoksen uhrille. Nyt esitetty uusi sääntely parantaa merkittävästi rikoksen uhrin asemaa. Raiskauksen määrittely muuttuu nyt siten, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto. Tämä on merkittävä ajattelutavan muutos”, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa.”Uudistuksen avulla pystymme myös suojaamaan paremmin lapsia, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat erityisen vahingollisia ja vastenmielisiä. Pidän uudistusta erittäin tärkeänä ja välttämättömänä”, ministeri Henriksson painottaa.Raiskauksen määritelmä suostumusperusteiseksi Hallitus esittää, että raiskauksen määritelmä rikoslaissa muutetaan suostumusperusteiseksi. Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei pidetä vapaaehtoisena, jos hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut vapaaehtoisuuttaan.Vapaaehtoinen ei ole myöskään se, joka on pakotettu tai ei ole olosuhteiden vuoksi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos henkilöön on kohdistettu väkivaltaa, hän on pelkotilassa tai hänellä ei valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi ole aitoa valinnanmahdollisuutta.Lakiesitys laajentaa raiskauksena rangaistavien tekojen alaa nykyisestä. Tavoitteena on varmistaa, että raiskauksen määrittelyssä keskeistä on teon kohteen oma tahto eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Tämä parantaa rikosvastuun toteutumista ja uhrin asemaa.  Sääntely ei aseta rajoja aikuisten väliselle seksuaaliselle kanssakäymiselle, joka ei loukkaa toisen itsemääräämisoikeutta.Rangaistukset ankarammiksi lapsiin kohdistuvista rikoksista Hallituksen esitys ankaroittaa tuntuvasti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Lähtökohtana on, että lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena. Tällaiset teot muuttuvat pääsääntöisesti hyväksikäyttörikoksista lapsenraiskauksiksi. Vähimmäisrangaistus nousee yhdestä kahteen vuoteen vankeutta, jolloin rikoksesta tuomittaisiin käytännössä lähes aina ehdotonta vankeutta.  Rangaistavaa ei jatkossakaan ole sellainen nuorisoikäisten keskinäinen kanssakäyminen, jossa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei loukata.Muutoksia myös muihin seksuaalirikossäännöksiinMyös muita seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä vahvistetaan. Lakiesityksen mukaan seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä jatkossa muullakin tavalla kuin toista koskettelemalla. Toista esittävän seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tulee erikseen rangaistavaksi. Näillä ja muilla uusilla säännöksillä voidaan puuttua tehokkaammin myös internetissä ja sähköisellä viestinnällä tehtyihin seksuaalisiin loukkauksiin.Luonnos hallituksen esitykseksi oli laajalla lausuntokierroksella syksyllä 2020. Lakiluonnokseen tehtiin tämän jälkeen merkittäviä muutoksia, ja oikeusministeriö kuuli vuoden 2021 lopulla vielä eräitä keskeisiä asiantuntijoita. Hallituksen esitykseen perustuvan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Siirtymäaikaa tarvitaan muun muassa viranomaisten koulutukseen. Valtioneuvoston päätökset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä, jolla puututaan ympäristörikollisuuteen. Tavoitteena on tehostaa ympäristörikosten tutkintaa ja niihin liittyvää rikosprosessia sekä rangaistusvastuuseen saattamista kaikkialla EU:ssa. Valtioneuvosto lähetti direktiiviehdotuksen tänään eduskunnalle tiedoksi.Komission joulukuussa antamalla direktiiviehdotuksella yhtenäistettäisiin ympäristörikoksiin liittyvää EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Ehdotuksessa määritellään ympäristörikokset, asetetaan seuraamusten vähimmäistaso ja vahvistetaan lainvalvontayhteistyön tehokkuutta. Jäsenvaltiot velvoitettaisiin lisäksi huolehtimaan esimerkiksi ympäristörikosten ennaltaehkäisystä sekä kansallisesta yhteistyöstä ja tiedonkeruusta ja varmistamaan riittävät resurssit rikosvastuun toteuttamiseen. Direktiiviehdotus korvaisi voimassa olevan ympäristörikosdirektiivin vuodelta 2008.Valtioneuvosto suhtautuu direktiiviehdotuksen tavoitteisiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Valtioneuvoston mukaan on perusteltua pyrkiä siihen, että EU:n jäsenvaltioiden ympäristörikoslainsäädäntö on ajantasaista ja riittävän kattavaa. Valtioiden rajat ylittävää ympäristörikosten käytännön tutkintayhteistyötä on myös tärkeää tehostaa.Valtioneuvosto kuitenkin toteaa, että ympäristörikosten torjunnassa päähuomion tulee olla muissa kuin rikosoikeudellisissa toimenpiteissä. On myös tärkeää huolehtia kansallisten rikosoikeusjärjestelmien perusratkaisujen kunnioittamisesta. Alustavan arvion mukaan ehdotuksen voimaansaattaminen Suomessa edellyttäisi merkittäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on uudistetun hybridistrategian mukaisesti asettanut työryhmän selvittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän varautumista mahdolliseen seuraavaan COVID-19 -epidemia-aaltoon.Hybridistrategian tavoite on vakauttaa yhteiskunta mahdollisimman avoimeksi, tukea jälkihoitoa ja jälleenrakennusta sekä varautua globaalin pandemian jatkumiseen. Nyt asetettu työryhmä kokoaa strategian mukaisesti keskeiset näkökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisesta ja voimavarallisesta varautumisesta koronaepidemian hoitoon.Selvitysryhmän tehtävänä on muun muassa muodostaa valtakunnallinen tilannekuva sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteetin riittävyydestä suhteessa mahdollisiksi arvioituihin epidemiaskenaarioihin vuoden 2022 aikana. Se tekee myös ehdotuksen kiireellisistä toimenpiteistä kapasiteetin vahvistamiseksi.Erityisesti ryhmän odotetaan tekevän ehdotuksen tehohoidon ja tehovalvonnan valtakunnallisesta suunnittelusta. Ryhmän tulee nostaa esiin erityisiä ongelmatilanteita ja ratkaisuehdotuksia testauskapasiteetin ylläpitämisestä ja jäljityksen sujuvoittamisesta, sekä tarpeita ja esimerkkejä koetelluista hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista alueellisten koronatoimien tehostamiseksi.Selvitysryhmä laatii ehdotuksen toimeenpantavien asioiden tarkistuslistasta toimivaltaisten viranomaisten päätöksenteon tueksi. Työssään selvitysryhmä seuraa epidemian kehittymistä ja huomioi ajantasaisen kansainvälisen tiedon pandemiatilanteesta. Selvitysryhmä laatii työstään loppuraportin 30.4.2022 mennessä. Ryhmän puheenjohtajana toimii sairaalaneuvos Rauno Ihalainen. Työryhmän asettamispäätös (lisätään tiedotteeseen)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 17.2.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kolmikantaisen työryhmän työ on päättynyt 11.2.2022.Hallitus päätti neuvotteluissaan 30.11.2021, että niin sanotun työelämän koronapassin valmistelua jatketaan kolmikantaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 9.12.2021 työryhmän ns. työelämän koronapassia tai vastaavaa vaihtoehtoa koskevan lainsäädännön valmistelua varten. Asettamispäätöksessä valmistelun tavoitteena oli löytää keino tai keinoja entistä parempaan työpaikkojen turvallisuuden hallintaan, millä ehkäistään ja estetään altistumista covid-19–virukselle työssä. Niin sanotun koronapassin käyttöön ottamiselle työelämässä ei työryhmässä katsottu olevan edellytyksiä.Hallitus käsittelee työryhmän työtä ja ottaa kantaa sen mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin tulevina viikkoina.Työryhmän esitys (11.2.2022)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun, jolla kehitetään sairaaloissa järjestettävää varhaiskasvatusta. Haettavissa on miljoona euroa.Valtion erityisavustusta myönnetään kunnille ja kuntayhtymille, joiden alueella on sairaalassa järjestettävää varhaiskasvatusta tai kunnille ja kuntayhtymille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään sairaalassa olevien tai sairaalahoitoa tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen toteuttamista.Opetusneuvos Tarja Kahiluoto, 02953 30386Projektisihteeri Aili Tervonen, 02953 30216

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on tehnyt kertaluonteisen päätöksen neljän miljoonan euron lisätuesta Ukrainalle. Tästä kolme miljoonaa euroa on kehitysyhteistyömäärärahaa ja miljoona euroa humanitaarista apua.Kehitysyhteistyömäärärahan kautta lisätään rahoitusta Suomen jo tukemalle Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmalle. Ohjelma keskittyy ihmisoikeuksien, oikeusvaltiokehityksen ja demokratian vahvistamiseen, ja se tukee Ukrainan omia uudistuksia ja maan prioriteetteja. Miljoonan euron lisätuen myötä hankkeen kokonaistuki nousee kahteen miljoonaan euroon.Puoli miljoonaa euroa ohjataan Etyjin kautta Ukrainassa toimeenpantaviin hankkeisiin. Etyjin kautta on jo aikaisemmin tuettu muun muassa Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) ja Etyjin mediavapausvaltuutetun toimiston hankkeita.Miljoona euroa varataan uusien kehitysyhteistyöhankkeiden rahoitukseen. Näiden hankkeiden selvitys on vielä käynnissä, ja mahdollisista päätöksistä tiedotetaan myöhemmin. Puoli miljoonaa euroa varataan kansainvälisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kautta ohjattavaan tukeen.Lisäksi valmistellaan SPR:n kautta 1 miljoonan euron humanitaarisen avun tukea Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean (ICRC) operaatiolle Ukrainassa. Operaatio tukee Itä-Ukrainassa muun muassa ruoka- ja vesihuoltoa sekä terveyssektoria. Suomi tukee Ukrainaa laaja-alaisesti niin kehitysyhteistyön, siviilikriisinhallinnan, humanitaarisen miinatoiminnan, humanitaarisen avun kuin Euroopan neuvoston, kansalaisjärjestöjen ja Nato-rahastojen kautta. Suomen kokonaistuki Ukrainalle vuodesta 2014 lähtien on yli 70 miljoonaa euroa. Vuositasolla tuki on ollut noin 10 miljoonaa euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronaepidemia on tasaantunut parin viimeisen viikon aikana. Sairaalahoidon tarve on pysynyt tasaisen korkealla tasolla ja tehohoidon kuormitus samalla tasolla kuin viime viikolla. Kolmansien rokoteannosten ottamista suositellaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, mutta erityisen tärkeää se on riskiryhmille ja 60 vuotta täyttäneille. Rajoitusten keventyessä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi.Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli 16.2. yhteensä 359 potilasta, hieman enemmän kuin viikko sitten. Teho-osastoilla oli 16.2. yhteensä 30 potilasta, yhtä monta kuin viikko sitten. Viikolla 6 teho-osastoille tuli 32 uutta covid-19-potilasta, kun edellisellä viikolla vastaava luku oli 29. Erikoissairaanhoidossa tavanomaisilla vuodeosastoilla olevista koronapotilaista arviolta 28 prosenttia oli sairaalassa ensisijaisesti muun syyn takia. Teho-osastojen koronapotilaista tämä osuus oli 27 prosenttia. Osuudet ovat jonkin verran kasvaneet viime viikosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan työohjelma ohjaa jatkossa vesienhallinnan toimia kestävämmiksi muuttuvissa sääoloissa. Työohjelma koostuu visiosta vuoteen 2035 sekä tavoitteista ja toimenpide-ehdotuksista kestävän maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnalla tarkoitetaan menetelmiä ja ratkaisuja, joilla vaikutetaan pinta- ja pohjavesien määrään ja laatuun valuma-alueella. Käytännössä kokonaisvaltainen kestävä vesienhallinta on siis pitkälti maankuivatusta, tulvavesien hallintaa, kuivuuteen varatutumista sekä ravinnepäästöjen pienentämistä sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Vesienhallinnassa on tärkeää lisätä kuivatusuomien luonnonmukaisuutta ja säätömahdollisuuksia sekä viivyttää vettä valuma-alueella. Esimerkkejä toimenpiteistä:Edistetään valuma-aluesuunnittelun ja luonnonmukaisten ratkaisujen käyttöönottoa oppaiden, suositusten ja työkalujen avulla. Viestitään aktiivisesti uusista tutkimustuloksista sidosryhmille ja maanomistajille. Rahoitetaan pilotti- ja kehittämishankkeita. Koordinoidaan hankkeiden tuotoksia, kootaan niistä synteesejä ja viestitään niistä aktiivisesti. Työohjelma on laadittu syksyllä 2020 asetetussa vesienhallinnan hankeryhmässä, jossa on maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten asiantuntijoita. Ryhmän rooli on ohjata ja seurata maa- ja metsätalouden vesienhallinnan toimia.
Eräitä ryhmässä tunnistettuja maatalouden tukijärjestelmistä johtuvia ongelmakohtia on pyritty ratkaisemaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan rahoituskauden valmistelun yhteydessä. Euroopan komissiolle lähetetyssä CAP-suunnitelmassa on ei-tuotannollisten investointien tukien piiriin ehdotettu kaksitasouomia ja luonnonmukaisia uomia. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen kansallisissa säädöksissä pyritään löytämään työssä tunnistetut ristiriitaisuudet erilaisten vesienhallintavälineiden käytössä takaisinperintöjen välttämiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi