NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät pakotteet perjantaina 25. helmikuuta ja ne ovat tulleet voimaan.Venäjä aloitti 24. helmikuuta täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen useasta eri suunnasta Ukrainaa vastaan. Venäjän toiminta rikkoo YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta. Euroopan unioni reagoi Venäjän hyökkäykseen nopealla aikataululla asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa laajoja ja vakavia seurauksia aiheuttavia pakotteita, samalla täydentäen 23. helmikuuta hyväksymiään päätöksiä Venäjän toiminnan vastaisista EU-pakotteista.Henkilöpakotteita laajennettiin merkittävästi, ja ne koskevat sekä venäläisiä että valkovenäläisiä henkilöitä. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista.  Nyt pakotelistalle lisättyjen joukossa on Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston ja duuman jäseniä sekä Valko-Venäjän asevoimien edustajia. Pakotelistalle lisättiin myös presidentti Putin ja ulkoministeri Lavrov, joita koskee varojen jäädytys. Valko-Venäjä katsotaan osalliseksi, koska sen aluetta on käytetty Ukrainaa vastaan kohdistuneeseen hyökkäykseen.Henkilöpakotteiden kriteerejä myös muutettiin niin, että pakotteet voidaan kohdistaa henkilöihin, jotka ovat tukeneet Venäjän hallituksen toimintaa tai hyötyneet siitä. Euroopan unionin jäsenmaat ovat valmiita keskustelemaan lisäpakotteista.EU asetti myös uusia sektorikohtaisia talouspakotteita, joilla on ankarat ja välittömät taloudelliset vaikutukset Venäjään. Rahoitussektorilla pakotteita laajennettiin koskemaan uusia rahoituslaitoksia, Venäjän valtio-omisteisia yrityksiä ja rahoitusvirtoja Venäjältä Euroopan unioniin. Energiasektorilla asetettiin vientikielto tietyille öljynjalostukseen käytettäville tuotteille ja teknologioille. Liikennesektorin pakotteilla asetettiin vientikielto lentokoneille sekä niiden varaosille. Vientilupaa vaativien kaksikäyttötuotteiden listaa laajennettiin ja asetettiin uusia vientikieltoja.EU:n Venäjään kohdistamat pakotesäädöksetSektoripakotejärjestelmä – pakotejärjestelmän laajentaminenNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/327NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/328Henkilöpakotejärjestelmä – pakotelistausperusteiden laajentaminenNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/329NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/330Henkilöpakotejärjestelmä – uudet pakotelistaukset NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/331NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/332

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on jatkanut verkkotoimilupien myöntämisen määräaikaa, joka koskee toimilupien myöntämistä niin kutsutulle 700 megahertsin taajuusalueelle Ahvenanmaalla. Valtioneuvosto julisti haettaviksi Ahvenanmaan maakunnassa verkkotoimiluvat yleiseen teletoimintaan niin kutsutulle 700 megahertsin taajuusalueelle 8.12.2021. Laissa säädetyn aikataulun mukaan lupapäätökset pitäisi tehdä 3.3.2022 mennessä. Valtioneuvosto on kuitenkin jatkanut määräaikaa 31.5.2022 asti.Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti valtion viranomainen voi myöntää luvan yleisen teletoiminnan harjoittamiseen maakunnassa vain maakunnan hallituksen suostumuksella. Asian käsittelyn määräaikaa on perusteltua pidentää, jotta Ahvenanmaan maakunnan hallitus voi käsitellä asian riittävällä laajuudella.Hakemuksen jättivät Elisa oyj, Telia Finland oyj ja Ålands Telekommunikation ab.Verkkotoimilupia oli haettavana kolme taajuusalueella 703-733 ja 758-788 megahertsiä. Tavoitteena on edistää 5G-verkkojen rakentamista Ahvenanmaan maakunnassa ja parantaa nopeiden langattomien laajakaistayhteyksien saatavuutta. Luvat on tarkoitus myöntää teknologianeutraalisti eli taajuusaluetta voitaisiin aluksi käyttää esimerkiksi 4G-yhteyksien tarjoamiseen ja siirtyä myöhemmin 5G-yhteyksien tarjoamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistuu Barcelonassa järjestettävään mobiilialan Mobile World Congress -tapahtumaan 28.2.-1.3. Ministeri Harakka tapaa paikalla olevia suomalaisyrityksiä, ja matkaan sisältyy useita ministeritapaamisia.Ministeri Harakka tapaa Espanjan ensimmäisen varapääministerin, talous- ja digitalisaatioasioiden ministerin Nadia Calviñon. Ministerit keskustelevat Suomen ja Espanjan välisestä yhteistyöstä digitalisaation alalla.Ministeri Harakka keskustelee datatalouteen ja digitalisaatioon liittyvistä kysymyksistä sekä maiden välisestä yhteistyöstä myös Etelä-Korean tiede- ja ICT-ministeri Lim Hyesookin, Saksan valtiosihteeri Daniela Kluckertin ja Israelin viestintäministeri Yoaz Hendelin kanssa.Lisäksi ministeri Harakka tapaa Barcelonassa useiden teleyritysten johtoa.Ministeri Harakka osallistuu ESNAn (The European Startup Nation Alliance) järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun startup-yrityksistä. ESNA on joulukuussa 2021 perustettu liitto, johon kuuluu 26 EU-jäsenvaltiota sekä Islanti. Tarkoituksena on tukea kaikkien eri vaiheessa olevien startup-yritysten kasvua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viime vuosikymmeninä dramaattisesti supistunut maatilojen määrä ei vienyt uskoa Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin. Uskoa tulevaisuuteen on. Asiaa pohdittiin Joensuussa seminaarissa 22. helmikuuta.Suurena huolenaiheena pidettiin yleisesti maataloustuotannon ja -jalostuksen siirtymistä Länsi- ja Etelä-Suomeen. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tosin puheenvuorossaan mainitsi, että Pohjois-Karjalan tilanne jalostuksen osalta on silti parempi kuin hänen kotimaakunnassaan Lapissa.Koronapandemian myötä maaseudun ja maatalouden arvostus on nousussa. Myös huoltovarmuuden merkityksestä puhuttiin seminaarissa. Yritystoimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla sekä yrittäjyyttä kasvattamalla voidaan jatkossakin lisätä maaseudun elinvoimaa.Seminaarissa luotiin katsaus maatalouden ja maaseudun kehityskulkuun Pohjois-Karjalassa. Lisäksi pohdittiin, mitä tulevaisuus CAP27 -ohjelman myötä tuo tullessaan. Niistä kertoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.Ehkäpä seminaarin odotetuimman puheenvuoron piti maaliskuun alussa eläkkeelle jäävä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen. Monessa mukana ollut Tahvanainen piti puheenvuorossaan katsauksen Pohjois-Karjalan maaseudun muutoksiin neljänkymmenen vuoden ajalta. Maatilojen määrä on ajanjaksolla vähentynyt merkittävästi (13 884 kpl -> 2 032 kpl) samalla kun tilojen keskimääräinen koko on kasvanut (8,38 ha -> 42,3 ha). Tilojen tuottavuus on kasvanut merkittävästi ja kasvaa yhä, kuten myös Tahvanaisen seuraaja, johtava asiantuntija toimiva Timo Tanskanen kertoi puheenvuorossaan.Koronapandemian myötä maaseudun ja maatalouden arvostus on nousussa. Myös huoltovarmuuden merkityksestä puhuttiin seminaarissa. Yritystoimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla sekä yrittäjyyttä kasvattamalla voidaan jatkossakin lisätä maaseudun elinvoimaa.Katso Pohjois-Karjalan maaseutu ennen, nyt ja tulevaisuudessa –seminaarin esitykset tästä.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 25. helmikuuta määrännyt kolme uutta suurlähettilästä ja sivuakkreditoinnin Papua-Uuteen-Guineaan. Teemu Tanner. Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Teemu Tannerin Suomen Oslon-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2022 alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on 25.2.2022 valtioneuvoston esityksestä tehnyt seuraavat päätökset kenraalin, amiraalin ja pääinsinöörin virkaan nimittämisistä ja tehtävään määräämisistä Puolustusvoimissa:

Kenraalimajuri Jari Mikael Mikkosen nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.7.2022-30.9.2023 sekä hänen määrääminen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajaksi 1.7.2022 lukien; prikaatikenraali Rami Kalervo Saaren määrääminen Puolustusvoimien henkilöstöpäälliköksi 1.7.2022 lukien; lippueamiraali Tuomas Antero Tiilikaisen määrääminen Pääesikuntaan komentopäälliköksi 1.7.2022 lukien; prikaatikenraali Timo Kalevi Saarisen määrääminen Pääesikunnan logistiikkapäälliköksi 1.7.2022 lukien; eversti Timo Olavi Herrasen nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.6.2022-31.5.2027 sekä hänen määrääminen Ilmavoimien esikuntaan esikuntapäälliköksi 1.6.2022 lukien; kommodori Jukka Pekka Anteroisen nimittäminen amiraalin virkaan ajaksi 1.7.2022-30.6.2027 sekä hänen määrääminen Merivoimien esikuntaan esikuntapäälliköksi 1.7.2022 lukien; insinöörieversti Juha-Matti Ylitalon nimittäminen puolustusvoimien pääinsinöörin virkaan ajaksi 1.7.2022- 30.6.2027 sekä hänen määrääminen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajaksi 1.7.2022 lukien.

Kenraalimajuri Jari Mikkonen (s. 1967) on toiminut Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Ilmavoimien esikuntapäällikkönä, Karjalan lennoston komentajana sekä osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2021.
Prikaatikenraali Rami Saari (s. 1966) on toiminut Pääesikunnan komentopäällikkönä vuodesta 2021. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Maavoimien operaatiopäällikkönä, Porin prikaatin komentajana ja Karjalan prikaatin esikuntapäällikkönä. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2018.
Lippueamiraali Tuomas Tiilikainen (s. 1965) on toiminut Merivoimien esikuntapäällikkönä vuodesta 2019. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Merisotakoulun johtajana, osastopäällikkönä Merivoimien esikunnassa sekä Rannikkolaivaston esikuntapäällikkönä. Lippueamiraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2019.
Prikaatikenraali Timo Saarinen (s. 1965) on toiminut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajana vuodesta 2020. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa esikuntapäällikkönä ja osastopäällikkönä logistiikkalaitoksessa sekä Itä-Suomen huoltorykmentin komentajana. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2020.
Eversti Timo Herranen (s. 1971) on toiminut Ilmavoimien operaatiopäällikkönä vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Karjalan lennoston komentajana ja osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2016.
Kommodori Jukka Anteroinen (s. 1968) on toiminut Rannikkolaivaston komentajana vuodesta 2019. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa puolustusvoimain komentajan erityisavustajana sekä sektorijohtajana Pääesikunnassa. Kommodoriksi hänet ylennettiin vuonna 2016.
Insinöörieversti Juha-Matti Ylitalo (s. 1966) on toiminut projektin johtajana Puolustusvoimien järjestelmäkeskuksessa vuodesta 2017. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa osastopäällikkönä ja toimialapäällikkönä järjestelmäkeskuksessa sekä osastopäällikkönä Ilmavoimien materiaalilaitoksessa. Insinöörieverstiksi hänet ylennettiin vuonna 2016.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 25.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lasten ja nuorten osallisuuskampanja toteuttaa tänä vuonna lasten ja nuorten ideoimia ehdotuksia lapsen oikeuksien vahvistamiseksi. Lapset ja nuoret ideoivat ehdotukset, joista kampanjaraati valitsi lasten ja nuorten äänestettäväksi 13 ideaa. Äänestyksen perusteella toteutettavaksi valikoitui neljä toimenpidettä.Eniten ääniä sai ehdotus Youtube / TikTok -kanavien käyttö lapsen oikeuksien levittämiseen. Toiseksi eniten äänestettiin Tubettajien kampanjaa lapsen oikeuksista. Kolmanneksi eniten ääniä saivat Salapoliisipeli lapsen oikeuksista ja Lapsen ohjelma tai animaatio lapsen oikeuksista”Valittujen toimenpiteiden perusteella näkyy selvästi, että meidän on tärkeää kertoa ja levittää tietoa lapsen oikeuksista siellä, missä lapsen ja nuoret viettävät aikaansa. Toimenpiteiden toteutuksessa on tarkoituksena jatkaa lasten ja nuorten osallisuutta eli suunnitella niitä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Äänestyksen perusteella valitut neljä ideaa toteutetaan vuoden 2022 aikana. Rahaa toimenpiteiden toteutukseen on varattu noin 250.000 euroa”, kertoo lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Äänestystulokset julkistettiin ystävänpäiväjuhlassa Äänestyksen tulos julkistettiin ystävänpäivänä 14.2.2022. Tilaisuuden juonsi Jussi-Pekka Rantanen ja juhlassa vieraili etäyhteydellä Ansa Kynttilä. Tilaisuudessa esiintyivät myös Shed Helsingin musiikkiteatterin lapset ja nuoret.Julkaisutilaisuudessa keskusteltiin kampanjan ja lasten osallisuuden merkityksestä raatia edustaneiden lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen ja Helsingin ensikodin toiminnanjohtajan Tuomas Kurttilan kanssa. He kumpikin nostivat esiin, että tämän tyylistä kampanjaan olisi mahdollista laajentaa käytettäväksi myös esimerkiksi kunnissa ja hyvinvointialueilla. Julkaisutilaisuus on katsottavissa valtioneuvoston YouTube-kanavalla 28.2. asti. Tietoa osallisuuskampanjastaLasten ja nuorten osallisuuskampanja on osa Suomen ensimmäisen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii kampanjan suojelijana. Kampanjan alussa lapsia ja nuoria pyydettiin mukaan ideoimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta lapsen oikeudet tunnettaisiin paremmin ja niitä noudettaisiin kaikkien lasten elämässä. Lasten ja nuorten ideoita saatiin yli 140 kappaletta. Kaikki saadut ideat käytiin läpi kampanjan raadin kanssa ja raatilaiset valitsivat jatkoon 13 ideaa. Näistä 13 toteuttamiskelpoisesta ideasta järjestettiin lasten ja nuorten äänestys. Äänestyksessä annettiin yli 5800 ääntä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 25.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronan leviämisriskin vuoksi pois töistä jääville myönnetään oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman virallista eristämismääräystä ajalle 1.1.-30.6.2022. Tartuntatautipäivärahaa Kelasta haettaessa tulee esittää todistus siitä, millä ajalla ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa koronan tartuntariskin vuoksi.Todistuksen voi saada julkisesta tai yksityisestä terveydenhuollosta, myös työterveyshuollosta. Todistuksen voi lääkärin lisäksi antaa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja.Todistuksesta tulee ilmetä tieto siitä, että henkilöllä tai huoltajan alle 16-vuotiaalla lapsella on todettu laboratoriovarmennettu covid-19 –tartunta. Lisäksi tulee ilmetä yksiselitteisesti, mistä lukien ja mihin saakka työstä, varhaiskasvatuksesta tai oppilaitoksesta poissaoloa suositellaan. Ansionmenetyksestä ja sen määrästä on myös esitettävä luotettava selvitys.Asetus tulee voimaan 28.2.2022 ja on voimassa 30.6.2022 asti.Lisätietoaneuvotteleva virkamies Eva Ojala, [email protected]MuistioTiedote 24.2.2022: Koronan leviämisriskin vuoksi pois töistä jääville oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman virallista eristämismääräystä

Lähde: Valtioneuvosto.fi