NordenBladet — Sisäministeriön johtama työryhmä on arvioinut sisäasiainhallinnon lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Selvityksen perusteella ulkomaalaislakiin, vastaanottolakiin ja rajavartiolakiin voitaisiin tehdä muutoksia, joista olisi hyötyä hybridivaikuttamiseen vastaamisessa ja tilanteen hallinnassa. Työryhmä esittää lainsäädäntömuutosten yksityiskohtaisempaa selvittämistä ja niiden vaikutusten arviointia.Muutokset liittyvät turvapaikkamenettelyyn ja rajaturvallisuuden ylläpitoon.Selvityksessä on tarkasteltu ainoastaan normaaliolojen lainsäädäntöä, jossa normaaliolojen häiriötilanteiden toimivaltuuksista olisi ensisijaisesti säädettävä. Poikkeusoloissa käyttöön otettavista lisätoimivaltuuksista säädetään valmiuslaissa. Sen uudistaminen on käynnistymässä oikeusministeriössä.Rajamenettelyllä estettäisiin edelleen liikkumistaTurvapaikkamenettelyn osalta mahdolliseksi muutokseksi nostetaan muun muassa rajamenettelyn sisällyttäminen ulkomaalaislakiin. Rajamenettelyssä perusteettomiksi arvioituja turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin. Hakemukset tutkittaisiin myös rajamenettelyssä yksilöllisesti, perusteellisesti ja oikeudenmukaisesti.Rajamenettelyyn liittyy olennaisesti myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttaminen. Paluita ja palauttamista koskevaa käytännön toimintaa on kehitettävä sekä kansallisesti että EU-tasolla yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Lainsäädännön muutostarpeena selvityksessä on nostettu esiin tarve edistää vapaaehtoisen paluun tukijärjestelmää.Lisää mahdollisuuksia nopeutettuun turvapaikkamenettelyyn ja hakemusten rekisteröintiinNopeutettu turvapaikkamenettely on Suomessa jo käytössä. Se tarkoittaa, että tietyissä tilanteissa hakijalla ei ole automaattista oikeutta jäädä jäsenvaltioon odottamaan mahdollisen valitusmenettelyn lopputulosta. Selvityksessä esitetään, että nopeutetussa menettelyssä voitaisiin tutkia myös sellaisen henkilön hakemus, jonka voidaan vakavista syistä katsoa olevan vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.Nykyisin turvapaikkahakemusten rekisteröinnistä vastaavat Rajavartiolaitos ja poliisi. Selvityksen mukaan voisi olla perusteltua, että rekisteröintitoimivaltaa laajennettaisiin myös Maahanmuuttovirastolle. Se toisi joustoa tilanteisiin, joissa on paljon ennakoimattomuutta, ja antaisi Rajavartiolaitokselle ja poliisille mahdollisuuden keskittyä ydintehtäviinsä.Rajavartiolainsäädäntöä kehittämällä voidaan vahvistaa rajaturvallisuuttaRajavartiolainsäädäntöön sisältyy useita toimivaltuuksia, joilla voidaan vastata myös muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Esimerkiksi rajanylityspaikkoja voidaan tarvittaessa sulkea ja valtakunnan raja aidata, millä voidaan tukea tilanteen hallintaa. Mahdollisuus hakea turvapaikkaa ei edellytä, että tietty määrä rajanylityspaikkoja on avoinna. Työryhmä kuitenkin tunnisti lainsäädännössä useita kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.Rajavartiolaitoksen teknistä valvontaa koskevaa sääntelyä voitaisiin kehittää siten, että valvonnan rajoituksia vähennettäisiin. Teknisen valvonnan tehokkaampi käyttö mahdollistaisi sen, että Rajavartiolaitoksen henkilöstön työpanosta voitaisiin kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Estelaitteita koskevan sääntelyn kehittäminen puolestaan mahdollistaisi sen, että estelaite, kuten aita, voitaisiin rakentaa muuallekin kuin raja-aukon reunaan maanomistajalle maksettavaa täyttä korvausta vastaan. Lisäksi tunnistettiin tarve voida tarvittaessa rajoittaa raideliikennettä tai keskeyttää se tilapäisesti, kuten vesiliikenteen osalta jo nykyisin voidaan toimia.Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena voitaisiin hyödyntää reserviläisiä ja Rajavartiolaitoksen opiskelijoita nykyistä joustavammin. Olisi myös hyödyllistä, jos Rajavartiolaitoksella olisi oikeus pyytää ja vastaanottaa suoraan toiselta valtiolta apua kahdenvälisesti. Kahdenvälinen apu täydentäisi erityisesti Frontexin koordinoimaa rajaturvallisuusapua.Lisäksi voitaisiin laajentaa yksityisten tahojen velvollisuutta luovuttaa omaisuutta ja suorittaa palveluja Rajavartiolaitokselle silloin, kun se olisi välttämätöntä Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi. Luovuttajalle maksettaisiin täysi korvaus. Poliisilaki ja pelastuslaki sisältävät jo vastaavat säännökset yksityisten tahojen velvollisuudesta tukea viranomaisia.Selvityksessä tarkasteltujen tilanteiden hallitsemiseksi saattaa ilmetä tarve tilapäisesti rajoittaa rajaliikennettä ulkorajan rajanylityspaikoilla ja palauttaa sisärajavalvonta. Kuten oikeuskansleri jo aiemmin on todennut, rajavartiolakia on näiltä osin täsmennettävä.Matkapuhelinten laite-etsintä ja paikantaminen olisivat hyödyksiRajavartiolaissa voitaisiin täsmentää, millä keinoin henkilö voidaan velvoittaa olemaan läsnä maahantulon edellytysten tutkinnassa silloin, jos tutkinta kestää pidempään kuin 12 tuntia. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa toimivaltuudella olisi merkitystä rajaturvallisuuden ylläpidon kannalta.Työryhmä esittää myös esimerkiksi matkapuhelimiin kohdistettavan laite-etsinnän tarkempaa selvittämistä. Laite-etsinnästä voisi olla hyötyä sekä rajavalvonnan että turvapaikkahakemuksen rekisteröinnin ja käsittelyn yhteydessä. Yhä suurempi osa ihmisten mukanaan kuljettamista matkustamiseen liittyvistä asiakirjoista on pelkästään sähköisessä muodossa.Lisäksi työryhmä ehdottaa, että selvitettäisiin mahdollisuutta säätää radioteknistä valvontaa koskevasta uudesta toimivaltuudesta. Radiotekninen valvonta tarkoittaisi oikeutta havaita ja paikantaa sähkömagneettisia aaltoja lähettäviä laitteita, kuten matkapuhelimia. Se ei kuitenkaan oikeuttaisi esimerkiksi tunnistamaan laitteen haltijaa tai viestinnän sisältöä. Radiotekninen valvonta mahdollistaisi henkilöresurssin tarkoituksenmukaisen suuntaamisen laajamittaisen maahantulon tilanteessa.Ministeriöt käsittelevät arviot säädösmuutostarpeistaMuuttoliikkeen välineellistämiseen vastataan monin erityyppisin operatiivisin, oikeudellisin, diplomaattisin ja taloudellisin keinoin. Ratkaisu muuttoliikettä hyväksikäyttävään vieraan valtion poliittiseen painostukseen löytyy ensisijaisesti diplomatiasta, mikä edellyttää yhteistyötä EU-tasolla sekä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tarvitaan kuitenkin myös selkeää lainsäädäntöä ja viranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia häiriötilanteissa ennalta ehkäisevästi ja tehokkaasti. Perustuslaki, kansainväliset sopimukset ja EU-lainsäädäntö sekä oikeuskäytäntö asettavat käytettävissä oleville toimille reunaehdot. Työryhmä esittää, että selvityksen arviot säädösmuutostarpeista tarkastellaan toimivaltaisissa ministeriöissä viivytyksettä.Sisäministeriössä on jo ennestään käynnissä hanke, jonka tavoitteena on arvioida rajavartiolainsäädännön toimivuutta ja valmistella tarvittavat säädösmuutokset. Muutoksilla varmistetaan säädösten ajantasaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä, johon hybridivaikuttamistilanteetkin lukeutuvat. Kiireellisimmiksi arvioidut säädösmuutostarpeet olisi tarkoitus valmistella siten, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2022.Selvitys tehtiin hallituksen toimeksiannosta sisäministeriön johtamassa työryhmässä. Hallitus tulee käsittelemään työryhmän selvitystä, ja siitä keskusteltaneen myös parlamentaarisesti. Työryhmässä olivat sisäasiainhallinnon lisäksi edustettuina ulkoministeriö, oikeusministeriö, puolustusministeriö sekä valtioneuvoston kanslia. Valmistelussa kuultiin myös muita keskeisiä viranomaisia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätöksen vuodelle 2021. Rahasto koostuu kolmesta osasta: Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto.Varautumisrahaston taseen loppusumma vuoden 2021 lopussa oli 2,68 miljardia euroa (vuotta aiemmin 2,64 mrd. euroa). Rahaston voitto, 38,3 miljoonaa euroa (14,2 milj. euroa vuonna 2020), lisätään jätehuoltovelvollisten rahasto-osuuksiin siinä suhteessa kuin kunkin varoja on kalenterivuoden aikana ollut rahaston käytössä.Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan Varautumisrahastoon kerätään varoja siltä varalta, että valtio joutuisi vastaamaan ydinjätehuollon tulevista kustannuksista.Rahastossa oleva 2,68 miljardia euroa kattaa kaikkien Suomessa tähän mennessä syntyneiden ydinjätteiden jäljellä olevan ydinjätehuollon kustannukset. Summa sisältää myös nykyisten laitosten purkamiskustannukset. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaus- ja sijoitustoiminnan tuotosta. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätteitä. Näitä ovat voimayhtiöt Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jonka käytössä on FiR-1 tutkimusreaktori. Näillä ns. jätehuoltovelvollisilla on halutessaan oikeus lainata takaisin vuosittain turvaavaa vakuutta vastaan 75 % siitä osuudesta, joka niillä kulloinkin rahastossa on (rahasto-osuus). Valtiolla on oikeus lainata loppuosa varoista. Rahasto sijoittaa turvaavia vakuuksia vastaan ne varat, jotka ovat jääneet käyttämättä edellä todetuilla tavoilla.Ydinturvallisuustutkimusrahastoon ja Ydinjätetutkimusrahastoon kerätään vuosittain varoja käytettäväksi alan tutkimustoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2021 ydinturvallisuustutkimusta varten kerättiin noin 6,1 miljoonaa euroa ja ydinjätetutkimukseen noin 2,7 miljoonaa euroa.Vuonna 2022 rahaston toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan muutoksia, jotka vaikuttavat rahaston toimintaan. Näitä ovat muun muassa TVO:n Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön käytön aloitus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusreaktori FiR1:n käytöstä poiston käynnistyminen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 24.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — STM ja THL ohjaavat Suomessa käyttämättä jäävät koronarokotteet muille EU-maille tai lahjoitettaviksi matalan- ja keskitulotason maille. Tavoitteena on edistää rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta sekä globaalia terveysturvallisuutta. Valtioneuvosto myönsi luvan rokotteiden lahjoittamiseen ja myymiseen 24.2.Suomi on osallistunut EU:n yhteiseen rokotehankintaan ennakko-osto- ja ostosopimuksin. Niiden kautta rokotteita saadaan huomattavasti yli kansallisen tarpeen, koska pandemian alussa ei tiedetty, mitkä rokotteet lopulta onnistuisivat ja saisivat myyntiluvan. Haluttiin myös varmistaa, että rokotteita saataisiin maahan nopeasti heti myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Suomi on sitoutunut kansainväliseen rokotesolidaarisuuteen ja rokotteiden yhdenvertaiseen saatavuuteen kaikkialla maailmassa. WHO on asettanut tavoitteeksi, että 70 prosenttia kaikkien maiden väestöstä voidaan rokottaa vuoden 2022 puoliväliin mennessä. Tällä hetkellä noin 54 prosenttia maailman väestöstä on saanut täyden sarjan koronarokotteita, mutta matalan tulotason maissa vain 11 prosenttia väestöstä on saanut edes ensimmäisen rokoteannoksen. STM ja THL arvioivat lahjoitettavien tai myytävien rokotteiden määrän kuukausittain, ja ottavat arviossa huomioon Suomen oman kansallisen tarpeen ja epidemiatilanteen. 
 
Suomen rokotelahjoitukset matalan- ja keskitulotason maille käynnistyivät syksyllä 2021 ulkoministeriön kautta COVAX AMC-rokoteyhteistyömekanismiin, joka edistää rokotteiden tasavertaista saatavuutta globaalisti.Ulkoministeriön tiedote 16.12.2021: Suomi edistää globaalia rokotuskattavuutta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairasvakuutetulla on oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman eristämismääräystä silloin, kun henkilöllä on PCR- tai antigeenitestillä todettu koronatartunta ja työhön osallistuminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on todettu koronatartunta ja lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi, ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Työstä poissaolo tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi on tarpeen vain silloin, kun töitä ei ole mahdollista tehdä esim. etätyönä. Jos työntekijä on oireeton tai hänellä on vain lieviä oireita ja hän on työkykyinen, tulee hänen sopia työnantajan kanssa töiden tekemisestä etätyönä, jos työtehtävät tämän mahdollistavat.Vuosilomalain ja merimiesten vuosilomalain työssäolon veroista aikaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että sairauden leviämisen estämiseksi annetun julkisen viranomaisen määräyksen lisäksi työssäolonveroista aikaa on myös työstä poissaoloaika, joka johtuu edellä mainitusta tartuntatautipäivärahaan oikeuttavasta työstä poissaolosta. Todistukseen tarvittava testaus voi olla julkisen tai yksityisen terveydenhuollon tekemä.Voimassa olevat tartuntatautilain säännökset karanteenista ja eristämisestä säilyvät ennallaan ja myös niiden ajalta on edelleen oikeus tartuntatautipäivärahaan.Lait tulevat voimaan 28.2.2022 ja ovat voimassa 30.6.2022 asti. Lakeja sovelletaan takautuen 1.1.2022 jälkeen tartunnan vuoksi alkaneisiin poissaoloihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 24.2.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa torstaina 24. helmikuuta oli esillä myöhemmin samana päivänä Brysselissä järjestettävä ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin.Ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous käsittelee tilannetta Ukrainan ja Venäjän välillä, EU:n vastausta Venäjän toimiin Ukrainaa kohtaan sekä EU:n tukea Ukrainalle.Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Venäjän tulee välittömästi pysäyttää sotatoimet ja palata neuvottelupöytään.Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Suomi selvittää tapoja, joilla vahvistetaan Suomen tukea Ukrainalle. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. EU:n vastauksen Venäjän toimiin Ukrainaa kohtaan tulee olla mahdollisimman nopea. Kuten Eurooppa-neuvosto on jo aiemmin todennut, kaikilla uusilla Ukrainaan kohdistuvilla sotilaallisilla hyökkäyksillä on massiiviset seuraukset ja kova hinta, muun muassa kumppanien kanssa koordinoidut rajoittavat toimenpiteet. Keskeistä ovat EU:n yhtenäisyys sekä transatlanttinen koordinaatio Venäjän toimiin ja retoriikkaan vastaamisessa.Suomi pitää tärkeänä, että EU:n pakotepolitiikan lähtökohtana ovat johdonmukaisuus, suhteellisuus ja vahva oikeusperusta. Suomi tukee EU:n toimintatapaa, jossa Venäjään kohdistuvia toimia lisätään johdonmukaisesti tilanteen niin vaatiessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on kumonnut asetuksen (1223/2021) 3 §:n 3 momentin sekä 4 ja 6 §:n, joilla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että anniskelua, aukioloaikaa, asiakasmäärää sekä istumapaikkoja koskevat ravintolarajoitukset poistuvat käytöstä.Asetusmuutos tulee voimaan 1.3.2022 koko maassa. Ravitsemisliikkeitä koskevia rajoitteita harkitaan uudelleen, mikäli tautitilanne muuttuu ja sairaalakuormitus nousee merkittävästi.Yleiset hygieniavelvoitteet ravintoloille ovat voimassa kaikilla alueillaYleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla maaliskuun loppuun asti.Ravitsemisliikkeiden on ilmoitettava asiakkaikseen saapuville näkyvästi, ettei henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, saa tulla ravitsemisliikkeeseen. Ravitsemisliikkeiden on huolehdittava erityisesti siitä, ettei sen tiloissa synny tarpeetonta tungosta ja että asiakkaiden saapuminen liikkeeseen toteutetaan tavalla, jossa pidetään asiakkaiden ja seurueiden välillä riittävä etäisyys.Ravitsemisliikkeiden on huolehdittava tilojen ja pintojen puhdistamisesta, sekä siitä että asiakkaat saavat mahdollisuuden käsien puhdistamiseen.Ravitsemisliikkeiden on laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se toteuttaa sen toimintaan ja sisä- ja ulkotilojen käyttöön säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusissa Hiilestä kiinni -hankkeissa kehitetään ja pilotoidaan maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön alueellista ja paikallista ilmastotyötä, hiilimarkkinoita ja -kompensaatiojärjestelmiä sekä vahvistetaan kasvihuonekaasuinventoinnin tietopohjaa.Vuonna 2020 käynnistettyä Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta täydentävät hankkeet ovat osa hallitusohjelman mukaisia maankäyttösektorin lisätoimia, joilla tavoitellaan yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittaista ilmastovaikutusta vuoteen 2035 mennessä. Uusien rahoituspäätösten myötä Hiilestä kiinni -hankkeiden määrä nousee yli sadan.Lokakuussa 2021 avatussa täydentävässä rahoitushaussa saatiin 55 kehittämishankkeiden hakemusta. Hakukierroksella osoitettiin merkittävä rahoitus hiilimarkkinoiden ja hiilikompensaatiojärjestelmien kehittämiseen. Lisäksi uusissa hankkeissa syvennytään esimerkiksi kaavoituksen ilmastovaikutusten arviointiin, metsätuhojen torjuntaan, pidennettyyn kiertoaikaan ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen tietopohjan vahvistamiseen. Näiden ohella hankkeissa muiden muassa vahvistetaan viljelijöiden osaamista hiiliviljelyssä ja viljelykäytäntöjen ennakoivassa ja joustavassa hyödyntämisessä.”Jokainen hakemus kävi läpi kattavan arviointiprosessin. Huomiota kiinnitettiin erityisesti siihen, miten hyvin hanke toteuttaa Hiilestä kiinni -kokonaisuuden tavoitteita. Lisäksi arvioitiin hankkeen toteuttamiskelpoisuutta, asiantuntevuutta, hyödynnettävyyttä sekä kestävän kehityksen edistämistä. Hankkeiden taso oli korkea ja moni hyvä hakemus jäi valitettavasti rahoituksen ulkopuolelle”, kertoo Hiilestä kiinni -kokonaisuuden koordinaatiosta vastaava johtava asiantuntija Reetta Sorsa.Ilmasto- ja ympäristövaikutusten lisäksi Hiilestä kiinni -hankkeissa kiinnitetään huomiota myös monimuotoisuuden, vesienhallinnan sekä taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden vahvistamiseen. Hankkeissa tuotettu tieto tukee maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimeenpanoa. Suunnitelmaluonnos pyritään saamaan lausunnoille huhtikuun alussa.”Kun kuljemme kohti hiilineutraaliutta, on tärkeää, että pidämme samanaikaisesti huolta taloudellisesta kestävyydestä ja oikeudenmukaisesta siirtymästä. Pidän tärkeänä, että voimme tukea maa- ja metsätalouden ilmastotyötä, turvata metsien hiilensidonnan ja kasvun ja hallita päästöjä”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Uudet hankkeet vahvistavat hiilimarkkinoiden tietopohjaaHiilestä kiinni -kokonaisuudessa on aiemmin valmistunut esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista. Lisäksi vuodesta 2021 Luonnonvarakeskus on valmistellut vapaaehtoisia hiilimarkkinoita tukevaa tietopalvelua, jota rakennetaan vuosien 2022 ja 2023 aikana. Nyt kokonaisuudesta rahoitetaan neljä uutta hanketta, joiden tavoitteena on edelleen vahvistaa hiilimarkkinoiden tietopohjaa ja edistää kokeiluja. Hankkeissa kehitetään maa- ja metsätalouden ja maaperän hiilensidonnan menetelmiä.Lisäksi arvioidaan laajemmin hiilimarkkinoiden taloudellisia vaikutuksia sekä edistetään hiilikompensaatioita tarjoavien toimijoiden yhteistyötä alan yhteisten pelisääntöjen kehittämiseksi. Tavoitteena on löytää parhaat käytännöt ja menetelmät, joita tarvitaan vapaaehtoisten päästökompensaatioiden luotettavuuden varmistamiseen.Hiilimarkkinoiden kehittämistä tukee myös maankäyttösektorin tieto-ohjelmassa käynnistyvä hanke, jossa tarkennetaan kasvihuonekaasulaskentaa peltolohkotasolle viljelytoimet ja maalaji huomioiden. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee lisäksi toimia yhdessä muiden ministeriöiden kanssa hiilimarkkinoiden toimintaympäristön selkeyttämiseksi.Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus koostuu maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastokestävyyttä edistävistä poikkileikkaavista toimista, kehittämishankkeista, tieto-ohjelmasta sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Täydentävällä hakukierroksella rahoitettiin viisi tutkimus- ja innovaatio -hanketta, joista tiedotettiin 11.2.Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvien metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukevien hankkeiden osalta neuvottelut Euroopan komission kanssa ovat vielä kesken ja siten myös rahoituspäätösten aikataulu ovat vielä osittain avoinna. Hakijoita tiedotetaan asiasta erikseen aikataulun tarkennuttua.Uudet rahoitettavat kehittämishankkeet
 Teema 1 Alueellinen ja paikallinen ilmastotyöMaankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden yhteissuunnittelu Kiiminkijoen valuma-alueella, MATKIToteuttajat: Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto, Suomen metsäkeskusYhteyshenkilö: Aleksi Räsänen / LuonnonvarakeskusHankekuvausHiiliviljelyä tilannetajuisesti, HITTIToteuttajat: Baltic Sea Action Group (BSAG)Yhteyshenkilö: Eija Hagelberg / BSAGHankekuvausRahkasammalen paluuToteuttajat: Suomen Luonnonsuojeluliitto ry, Itä-Suomen YliopistoYhteyshenkilö: Tuuli Hakulinen / Suomen Luonnonsuojeluliitto ryHankekuvausAlueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä, ARMIToteuttaja: LuonnonvarakeskusYhteyshenkilö: Hanna Kekkonen / LuonnonvarakeskusHankekuvausHiiltä ja kasvua Etelä-Suomen savipelloille, HIKKAToteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, ProAgriaYhteyshenkilö: Jari Hyväluoma / Hämeen ammattikorkeakouluHankekuvausKaavoittajan karttatyökalu, HIILIKARTTAToteuttajat: Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Avoin ryYhteyshenkilö: Kari Oinonen / Suomen ympäristökeskusHankekuvausSiipikarjatilojen monimuotoisuutta ja hiilen sidontaa lisäävien toimien yhteensovittaminen – alueelliset ja paikalliset pilotit, SiipiHiiliToteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Siipikarjaliitto ryYhteyshenkilö: Reija Hietala / Pyhäjärvi-instituuttiHankekuvausMetsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa – yhteistoimintamallin kehittäminen ja pilotointi metsätuhojen torjunnan tehostamiseksi, METUKKAToteuttajat: Suomen metsäkeskus, LuonnonvarakeskusYhteyshenkilö: Pekka Kuitunen / Suomen metsäkeskusHankekuvausTieto käyttöön, hiili peltoonToteuttajat: MTK-Varsinais-Suomi ry, Valonia/Varsinais-Suomen liitto ry, Pro-Agria Länsi-Suomi/neuvontaYhteyshenkilö: Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi ryHankekuvausHiilestä kiinni pelloilla ja pientareilla, HiiltäPeltoonToteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopistoYhteyshenkilö: Heli Tossavainen, Savonia-ammattikorkeakouluHankekuvausLuomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syyskylvöisten valkuaiskasvien avulla, LuoVaMixToteuttajat: Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Hämeen ammattikorkeakouluYhteyshenkilö: Sari Iivonen / LuonnonvarakeskusHankekuvausPidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa, PIKMAToteuttajat: Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, LuonnonvarakeskusYhteyshenkilö: Tommi Tenhola / TapioHankekuvausVesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien hiilensidontaan, HIILI-VESPAToteuttajat: Tapio Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskusYhteyshenkilö: Samuli JoensuuHankekuvausTeema 2: Hiilimarkkinoiden kokeilutRuoantuotanto hiilineutraaliksi hiilimarkkinoiden ja päästökompensaatioiden avulla, RUUHIToteuttajat: Luonnonvarakeskus, Aalto-yliopistoYhteyshenkilö: Janne Rämö / LuonnonvarakeskusHankekuvausHiilikompensaatioiden kehityspolkujen vaikutukset, KolKomToteuttaja: Pellervon taloustutkimus ryYhteyshenkilö: Paula HorneHankekuvausKiertoajan pidennyksen ja lannoituksen tuottaman lisäyksen kaupallistaminenToteuttaja: Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP OyYhteyshenkilö: Jouni Tiainen / MHYP OyHankekuvausHiilensidontayhteisöToteuttaja: Rud Pedersen Public Affairs Company OyYhteyshenkilö: Kimmo Collander / Rud Pedersen Public Affairs Company OyHankekuvausTeema 3: Maankäyttösektorin tieto-ohjelman toteutusKohti peltolohkokohtaista kasvihuonekaasulaskentaa: uudet päästökertoimet ja mallitusratkaisut sekä päivitettävä järjestelmä, LOHKO-KHKToteuttajat: Ilmatieteenlaitos, LuonnonvarakeskusYhteyshenkilö: Jari Liski / IlmatieteenlaitosHankekuvausJatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mallit Metsäkeskuksen metsävaratietoon, Jatko-JatkaToteuttajat: Suomen metsäkeskus, LuonnonvarakeskusYhteyshenkilö: Miia Saarimaa / Suomen metsäkeskusHankekuvausMaa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto oikeutti 24. helmikuuta valtiovarainministeriön Suomen valtion puolesta hyväksymään valtion kokonaan omistaman Suomen Kaasuverkko Oy:n sulautumisen Gasgrid Finland Oy:hyn.Suomessa kaasun siirrosta vastaa Gasgrid Finland Oy. Valtio omistaa osan Gasgridista suoraan ja osan erityistehtäväyhtiö Suomen Kaasuverkon kautta. Suomen Kaasuverkolla oli pankkilainaa lähes 288 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon otettiin Suomen Kaasuverkon pääomittamiseen ja pankkilainan pois maksamiseen tarvittava määräraha, jolla yhtiö maksoi pankkilainan pois elokuussa 2021. Samalla Suomen Kaasuverkon rooli erityistehtäväyhtiönä lakkasi ja sen sulautuminen (niin kutsuttu vastavirtasulautuminen) Gasgridiin tuli mahdolliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Yhtiöiden yhdistymisen seurauksena Gasgridin omistusrakenne selkiytyy, kun valtion suora omistus- ja äänivaltaosuus Gasgridista on 100 prosenttia.Järjestelyllä ei ole suoranaisia vaikutuksia valtion budjettitalouteen eikä se aiheuta veroseuraamuksia. Omistusrakenteen yksinkertaistaminen vähentää jonkin verran hallinnollisia kuluja, kun holdingrakenne purkautuu.Gasgrid Finland Oy on valtiolle strategisen intressin yhtiö, minkä vuoksi valtion tulee pysyä vahvana omistajana, eikä valtiolla ole tarvetta siirtää kaasuverkkotoimintaan liittyvää liiketoimintariskiä ulkopuoliselle rahoittajalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi