NordenBladet — Ympäristöministeriö on 26.8.2022 hyväksynyt Kemira Chemicals Oy:n valituksen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen suojelupäätöksestä. Päätös koskee Kouvolan Kuusaansaaressa sijaitsevaa entisen Kuusankoski Oy:n pahvikuivaamoa, jota koskevan suojelun päätös kumoaa.Kuivaamo sijaitsee tehdasalueella, jonne yleisöllä ei ole pääsyä, ja asemakaava-alueella. Ympäristöministeriö katsoi, ettei entisen pahvikuivaamon suojelu muodosta niin tärkeää yleistä etua, että kohde tulisi suojella rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla. Asemakaava-alueella rakennussuojelu toteutetaan pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavoituksen keinoin ja kunnan päätöksellä.Entisen Kuusankoski Oy:n pahvikuivaamoa koskeva päätös on tehty 2.12.2020 (KASELY/530/2019). ELY-keskus on rakennusperintölain mukaisessa suojelussa hallintoviranomainen, joka hyväksyy tai hylkää suojeluesityksen. Ympäristöministeriö puolestaan on vahvistus- ja valitusviranomainen, joka tarkastelee tehdyn päätöksen lainmukaisuutta.LisätietojaReko Korhonen erityisasiantuntija 029 525 0018 [email protected]
Ympäristöministeriö on 26.8.2022 hyväksynyt Kemira Chemicals Oy:n valituksen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen suojelupäätöksestä. Päätös koskee Kouvolan Kuusaansaaressa sijaitsevaa entisen Kuusankoski Oy:n pahvikuivaamoa, jota koskevan suojelun päätös kumoaa.
NordenBladet — Poliisi on selvittänyt myös oululaiseen Merikosken lukioon kohdistunutta koulu-uhkausta.Poliisi sai tietää Kempeleen lukioon kohdistuneen koulu-uhkauksen selvittelyn yhteydessä, että myös Oulussa sijaitsevaan Merikosken lukioon olisi kohdistettu koulu-uhkaus.
Poliisi on selvittänyt myös oululaiseen Merikosken lukioon kohdistunutta koulu-uhkausta.
Poliisi sai tietää Kempeleen lukioon kohdistuneen koulu-uhkauksen selvittelyn yhteydessä, että myös Oulussa sijaitsevaan Merikosken lukioon olisi kohdistettu koulu-uhkaus.
Poliisin selvittelyn perusteella Merikosken lukioon mahdollisesti kohdistunut uhkaus ei aiheuta enempää poliisin toimenpiteitä. Asiasta ei myöskään ole tarpeen tiedottaa enempää.
NordenBladet — Törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen epäilty kuljettaja oli hetkeä aikaisemmin syyllistynyt polttoainevarkauteen seurueineen. Hämeen poliisilla oli muutoinkin hyvin liikennepainotteisia tehtäviä kuluneen vuorokauden aikana.RIIHIMÄKI. Poliisipartio havaitsi kolmostiellä torstai-iltana etelän suuntaan ajaneen henkilöauton, jonka nopeudeksi poliisiauton tutka näytti 174 km/h. Partio lähti kyseisen auton perään, mutta se kiihdytti selvästi nopeutta ja se jätätti poliisiautoa. Partio sai mitattua auton nopeudeksi 193 km/h, nopeusrajoituksen ollessa 120 km/h.Partio havaitsi auton poistuneen kolmostieltä Wurtihin liittymästä. Auto löytyi pienen etsinnän jälkeen pienemmältä tieltä. Autoa kuljetti parikymppinen mies, joka määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon epäiltynä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.Auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi kaksi matkustajaa. Autossa ollut mieskaksikko oli käynyt anastamassa elintarvikkeita ja polttoainetta yhteensä noin 144 euron arvosta huoltoasemalta Iittalassa noin puolituntia ennen kaahaamistaan kolmostiellä. Molempaa nuorta miestä epäillään näpistyksestä.HATTULA. Keski-ikäinen mies kuljetti henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena torstaina iltapäivänä Parolassa. Kuljettaja puhalsi tarkkuusalkometriin 0,23 mg/l tuloksen. Hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja hänelle kirjoitettiin sakkovaatimus rattijuopumuksesta.HÄMEENLINNA. Parikymppisen naisen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen perjantain vastaisena yönä kello kahden aikoihin Hämeenlinnan keskustassa. Poliisipartio kiinnittänyt huomiota, kun nainen oli pysäyttänyt autonsa keskelle ajokaistaa.Kuljettaja puhalsi seulonta-alkometriin rattijuopumuksen ylittävä tuloksen ja tarkkuusalkometriin 0,43 mg/l. Hänelle kirjoitettiin sakkovaatimus rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.HÄMEENLINNA. Poliisipartio sai tehtävän torstai-iltana Hämeenlinnan keskusta-alueelle. Ilmoituksen mukaan mieshenkilö hakkaa toista miestä puukepillä. Poliisipartio tapasi asianomistajan tapahtumapaikalta ja hän kertoi partiolle miehen lyöneen puukepillä. Partio ei etsinnöistä huolimatta löytänyt keppimiestä, mutta hänen henkilöllisyys on poliisin tiedossa. Miehen epäillään syyllistyneen pahoinpitelyyn.LAHTI. Hätäkeskus antoi poliisipartiolle tehtävän torstaiaamuna Lahden Koiskalaan. Ilmoituksen mukaan auto oli ajanut puuta päin.Poliisipartio sai tapahtumapaikalla selville, että parikymppinen ajo-oikeudeton mies oli ajanut henkilöautolla Koiskalantietä Villähteen suuntaan. Hän oli menettänyt kuljettamansa auton hallinnan suuren tilannenopeuden vuoksi ja auto oli meinannut kaatua. Hän oli saanut auton hetkellisesti hallintaan, mutta oli ajautunut kulkusuunnassaan oikealle ulos tieltä törmäten puuhun. Auto vaurioitui ulosajossa pahoin ja kuljettaja vietiin sairaalaan.Kuljettajan epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.LAHTI. Poliisipartio sai hätäkeskukselta tehtävän perjantain vastaisena yönä kello yhden aikoihin Lahden keskustaan. Asiasta hätäkeskukseen ilmoittanut oli nähnyt miehen heittävän sähköpotkulaudan liikkeen näyteikkunasta sisään ja mies oli poistunut paikalta toisella potkulaudalla.Poliisipartio tavoitti ikkunan rikkoneen parikymppisen miehen tapahtumapaikan lähettyviltä. Mies otettiin kiinni epäiltynä vahingontekoon.KÄRKÖLÄ. Poliisipartio otti parikymppisen miehen kiinni epäiltynä varkauteen torstai-iltana Kärkölässä. Mies oli kaupitellut anastettua polkupyörään sosiaalisen median kanavilla. Asianomistaja oli tunnistanut polkupyörän omakseen ja ilmoitti siitä poliisille.Mies otettiin kiinni asunnostaan ja hänet vietiin vankilaan etsintäkuulutuksen perusteella.
Törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen epäilty kuljettaja oli hetkeä aikaisemmin syyllistynyt polttoainevarkauteen seurueineen. Hämeen poliisilla oli muutoinkin hyvin liikennepainotteisia tehtäviä kuluneen vuorokauden aikana.
RIIHIMÄKI. Poliisipartio havaitsi kolmostiellä torstai-iltana etelän suuntaan ajaneen henkilöauton, jonka nopeudeksi poliisiauton tutka näytti 174 km/h. Partio lähti kyseisen auton perään, mutta se kiihdytti selvästi nopeutta ja se jätätti poliisiautoa. Partio sai mitattua auton nopeudeksi 193 km/h, nopeusrajoituksen ollessa 120 km/h. Partio havaitsi auton poistuneen kolmostieltä Wurtihin liittymästä. Auto löytyi pienen etsinnän jälkeen pienemmältä tieltä. Autoa kuljetti parikymppinen mies, joka määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon epäiltynä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi kaksi matkustajaa. Autossa ollut mieskaksikko oli käynyt anastamassa elintarvikkeita ja polttoainetta yhteensä noin 144 euron arvosta huoltoasemalta Iittalassa noin puolituntia ennen kaahaamistaan kolmostiellä. Molempaa nuorta miestä epäillään näpistyksestä.
HATTULA. Keski-ikäinen mies kuljetti henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena torstaina iltapäivänä Parolassa. Kuljettaja puhalsi tarkkuusalkometriin 0,23 mg/l tuloksen. Hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja hänelle kirjoitettiin sakkovaatimus rattijuopumuksesta.
HÄMEENLINNA. Parikymppisen naisen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen perjantain vastaisena yönä kello kahden aikoihin Hämeenlinnan keskustassa. Poliisipartio kiinnittänyt huomiota, kun nainen oli pysäyttänyt autonsa keskelle ajokaistaa. Kuljettaja puhalsi seulonta-alkometriin rattijuopumuksen ylittävä tuloksen ja tarkkuusalkometriin 0,43 mg/l. Hänelle kirjoitettiin sakkovaatimus rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
HÄMEENLINNA. Poliisipartio sai tehtävän torstai-iltana Hämeenlinnan keskusta-alueelle. Ilmoituksen mukaan mieshenkilö hakkaa toista miestä puukepillä. Poliisipartio tapasi asianomistajan tapahtumapaikalta ja hän kertoi partiolle miehen lyöneen puukepillä. Partio ei etsinnöistä huolimatta löytänyt keppimiestä, mutta hänen henkilöllisyys on poliisin tiedossa. Miehen epäillään syyllistyneen pahoinpitelyyn.
LAHTI. Hätäkeskus antoi poliisipartiolle tehtävän torstaiaamuna Lahden Koiskalaan. Ilmoituksen mukaan auto oli ajanut puuta päin. Poliisipartio sai tapahtumapaikalla selville, että parikymppinen ajo-oikeudeton mies oli ajanut henkilöautolla Koiskalantietä Villähteen suuntaan. Hän oli menettänyt kuljettamansa auton hallinnan suuren tilannenopeuden vuoksi ja auto oli meinannut kaatua. Hän oli saanut auton hetkellisesti hallintaan, mutta oli ajautunut kulkusuunnassaan oikealle ulos tieltä törmäten puuhun. Auto vaurioitui ulosajossa pahoin ja kuljettaja vietiin sairaalaan. Kuljettajan epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.
LAHTI. Poliisipartio sai hätäkeskukselta tehtävän perjantain vastaisena yönä kello yhden aikoihin Lahden keskustaan. Asiasta hätäkeskukseen ilmoittanut oli nähnyt miehen heittävän sähköpotkulaudan liikkeen näyteikkunasta sisään ja mies oli poistunut paikalta toisella potkulaudalla. Poliisipartio tavoitti ikkunan rikkoneen parikymppisen miehen tapahtumapaikan lähettyviltä. Mies otettiin kiinni epäiltynä vahingontekoon.
KÄRKÖLÄ. Poliisipartio otti parikymppisen miehen kiinni epäiltynä varkauteen torstai-iltana Kärkölässä. Mies oli kaupitellut anastettua polkupyörään sosiaalisen median kanavilla. Asianomistaja oli tunnistanut polkupyörän omakseen ja ilmoitti siitä poliisille. Mies otettiin kiinni asunnostaan ja hänet vietiin vankilaan etsintäkuulutuksen perusteella.
NordenBladet — Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään ehdokkaita asiantuntijoiksi liiketoimintaa ja biodiversiteettiä koskevan arviointiraportin laadintaan. Arviointiraportin tarkoituksena on koota yhteen ja luokitella tietoa siitä, kuinka liiketoiminta ja taloudelliset instituutiot ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja kuinka nämä vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi tarkoituksena on arvioida menetelmiä, joilla näitä vaikutuksia ja riippuvuuksia voidaan mitata. Ilmoita kiinnostuksestasi 12.10.2022 mennessä.IPBES etsii arviointityöhön asiantuntijoita ja ammatinharjoittajia, joilla on asiantuntemusta luonnon monimuotoisuuden ja yritystoiminnan välisistä yhteyksistä. Kyseeseen tulevat kaikki liiketoiminnan ja talouden sektorit, kuten maa- ja metsätalous, ruoantuotanto, kalastus, vesitalous, virkistys ja matkailu, farmasia, energia, infrastruktuuri ja kaivosteollisuus. Asiantuntijoilla voi olla tausta tieteessä, hallinnossa, yritystoiminnassa, teollisuudessa tai kansalaisyhteiskunnassa. Asiantuntijoita etsitään monipuolisesti eri tieteenaloilta kuten laskentatoimi, ekologia, ilmastotiede, talous, rahoitus, hydrologia, oikeustiede, muotoilu, insinööritieteet, kansanterveys, riskinarviointi ja kauppa.Suomen ehdokkaiden nimeämisestä vastaa ympäristöministeriö. Asiantuntijaehdokkaita pyydetään lähettämään julkaisuluettelon sisältävä CV ja lyhyt perustelu ehdokkuudelle Suvi Borgströmille 12.10. kello 23.00 mennessä. IPBES-työtä tehdään pro bono -periaatteella. Kiinnostuneita asiantuntijoita pyydetään perehtymään IPBES:in arviointityöhön osallistuvien rooleja ja velvollisuuksia koskevaan dokumenttiin ennen hakemuksen jättämistä.IPBES:in arviointityöhön osallistuvien roolit ja velvollisuudetIntergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem ServicesIPBES on 2012 perustettu YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 139 valtiota. Suomen yhteystahona toimii ympäristöministeriö.
Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään ehdokkaita asiantuntijoiksi liiketoimintaa ja biodiversiteettiä koskevan arviointiraportin laadintaan. Arviointiraportin tarkoituksena on koota yhteen ja luokitella tietoa siitä, kuinka liiketoiminta ja taloudelliset instituutiot ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja kuinka nämä vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi tarkoituksena on arvioida menetelmiä, joilla näitä vaikutuksia ja riippuvuuksia voidaan mitata. Ilmoita kiinnostuksestasi 12.10.2022 mennessä.
NordenBladet – Ukrainasta Norjaan rekisteröitiin torstaina 175 uutta turvapaikanhakijaa. Viime viikolla rekisteröitiin yhteensä 829 uutta turvapaikanhakijaa.
Keskiviikkona rekisteröitiin 141 ja tiistaina 116 uutta turvapaikkahakemusta Ukrainan kansalaisilta.
UDI aloitti yleiskatsauksen ukrainalaisista turvapaikanhakijoista Norjaan 25. helmikuuta. Sen jälkeen hakemuksia on tullut 23 461.
NordenBladet — Poliisi valvoi elokuun alkuviikkoina ulkomaalaislain ja sen säädösten noudattamista Itä-Suomessa yhteistyössä Rajavartiolaitoksen ja Aluehallintoviraston kanssa.8.8-18.8.2022 Itä-Suomen poliisilaitos suoritti valvontaa viranomaisyhteistyössä marjatiloilla Itä-Suomessa. Valvonnan tarkoituksena oli valvoa ulkomaalaislain ja sen nojalla annettujen säädösten noudattamista sekä torjua laitonta maassa oleskelua, työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Samalla tavoitteena oli päivittää tilannekuvaa kyseisistä rikoksista. Valvonta painottui viranomaisten ennalta valitsemiin kohteisiin. Kahden viikon aikana tarkastettiin 32 marjatilaa. Kohteissa poliisi ja Rajavartiolaitos tarkastivat 502 henkilön maassa oleskelun edellytykset sekä työnteko-oikeuden. Suurinosa valvotuista henkilöistä oli tilapäistä suojelua hakeneita Ukrainan kansalaisia. Aluehallintovirasto valvoi työsuojelutarkastuksissaan työlainsäädäntöön liittyviä velvoitteita. Näiden tavanomaisten valvontatoimenpiteiden lisäksi kohteissa viranomaiset haastattelivat useita kymmeniä työntekijöitä työperäisen hyväksikäytön tunnistamiseksi ja ohjeistivat heitä työntekoon liittyvistä oikeuksistaan. Lähes kaikilla marjatiloilla luvat ja työolot olivat kunnossaValvonta osoitti, että valtaosassa kohteita maassa oleskeluun ja ulkomaiseen työntekoon liittyvät luvat ja olosuhteet olivat kunnossa. Valvonnassa ei ilmennyt merkittäviä havaintoja työperäisestä hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta. ‒ Viranomaisyhteistyö osoitti jälleen etunsa. Eri asiantuntijoiden osaamisen myötä epäkohtien tunnistaminen ja henkilöiden ohjeistaminen toteutuu yhdessä paremmin. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksista rajattiin pois työsuhteen ehtojen valvonta, mikä osaltaan saattoi vaikuttaa epäkohtien ilmenemiseen. Joka tapauksessa oli hienoa huomata, miten kausityötä työllistävät työnantajat olivat pääsääntöisesti huolehtineet valvotuista velvoitteistaan, kertoo rikoskomisario Matti Pitkänen Itä-Suomen poliisilaitoksen ulkomaalaistutkinnasta.Valvonnassa ilmeni kymmenen tapausta puutteelliseen työnteko-oikeuteen liittyen. Tapaukset käsiteltiin sakko- tai huomautusmenettelyssä. Lisäksi valvonnan myötä kirjattiin neljä rikosilmoitusta työnvälityksen maksukiellon rikkomisesta. ‒ Uutena tunnistettuna ilmiönä olivat epäillyt tapaukset, joissa työn välityksestä ja siihen liittyvistä palveluista on peritty maksua yksityishenkilöltä. Näiden epäiltyjen rikosten tutkinta jatkuu poliisissa, rikoskomisario Pitkänen kertoo.
Poliisi valvoi elokuun alkuviikkoina ulkomaalaislain ja sen säädösten noudattamista Itä-Suomessa yhteistyössä Rajavartiolaitoksen ja Aluehallintoviraston kanssa.
8.8-18.8.2022 Itä-Suomen poliisilaitos suoritti valvontaa viranomaisyhteistyössä marjatiloilla Itä-Suomessa. Valvonnan tarkoituksena oli valvoa ulkomaalaislain ja sen nojalla annettujen säädösten noudattamista sekä torjua laitonta maassa oleskelua, työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Samalla tavoitteena oli päivittää tilannekuvaa kyseisistä rikoksista. Valvonta painottui viranomaisten ennalta valitsemiin kohteisiin.
Kahden viikon aikana tarkastettiin 32 marjatilaa. Kohteissa poliisi ja Rajavartiolaitos tarkastivat 502 henkilön maassa oleskelun edellytykset sekä työnteko-oikeuden. Suurinosa valvotuista henkilöistä oli tilapäistä suojelua hakeneita Ukrainan kansalaisia. Aluehallintovirasto valvoi työsuojelutarkastuksissaan työlainsäädäntöön liittyviä velvoitteita. Näiden tavanomaisten valvontatoimenpiteiden lisäksi kohteissa viranomaiset haastattelivat useita kymmeniä työntekijöitä työperäisen hyväksikäytön tunnistamiseksi ja ohjeistivat heitä työntekoon liittyvistä oikeuksistaan.
Lähes kaikilla marjatiloilla luvat ja työolot olivat kunnossa
Valvonta osoitti, että valtaosassa kohteita maassa oleskeluun ja ulkomaiseen työntekoon liittyvät luvat ja olosuhteet olivat kunnossa. Valvonnassa ei ilmennyt merkittäviä havaintoja työperäisestä hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta.
‒ Viranomaisyhteistyö osoitti jälleen etunsa. Eri asiantuntijoiden osaamisen myötä epäkohtien tunnistaminen ja henkilöiden ohjeistaminen toteutuu yhdessä paremmin. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksista rajattiin pois työsuhteen ehtojen valvonta, mikä osaltaan saattoi vaikuttaa epäkohtien ilmenemiseen. Joka tapauksessa oli hienoa huomata, miten kausityötä työllistävät työnantajat olivat pääsääntöisesti huolehtineet valvotuista velvoitteistaan, kertoo rikoskomisario Matti Pitkänen Itä-Suomen poliisilaitoksen ulkomaalaistutkinnasta.
Valvonnassa ilmeni kymmenen tapausta puutteelliseen työnteko-oikeuteen liittyen. Tapaukset käsiteltiin sakko- tai huomautusmenettelyssä. Lisäksi valvonnan myötä kirjattiin neljä rikosilmoitusta työnvälityksen maksukiellon rikkomisesta.
‒ Uutena tunnistettuna ilmiönä olivat epäillyt tapaukset, joissa työn välityksestä ja siihen liittyvistä palveluista on peritty maksua yksityishenkilöltä. Näiden epäiltyjen rikosten tutkinta jatkuu poliisissa, rikoskomisario Pitkänen kertoo.
NordenBladet — Poliisi selvittää Kempeleen lukioon kohdistunutta koulu-uhkausta.Poliisin tietoon tuli torstaina 25.8.2022 illalla, että Kempeleen lukioon oli kohdistettu uhkaus kouluampumisesta, joka toteutuisi perjantaina päivällä kello 12. Uhkaus oli esitetty Jodel-sovelluksessa.Poliisi selvittää uhkausta ja sen taustoja. Poliisi on paikalla Kempeleen lukiolla ja tällä hetkellä tilanne koululla on rauhallinen.Tiedotamme tilanteesta lisää, jos tiedotettavaa ilmenee.
Poliisi selvittää Kempeleen lukioon kohdistunutta koulu-uhkausta.
Poliisin tietoon tuli torstaina 25.8.2022 illalla, että Kempeleen lukioon oli kohdistettu uhkaus kouluampumisesta, joka toteutuisi perjantaina päivällä kello 12. Uhkaus oli esitetty Jodel-sovelluksessa.
Poliisi selvittää uhkausta ja sen taustoja. Poliisi on paikalla Kempeleen lukiolla ja tällä hetkellä tilanne koululla on rauhallinen.
Tiedotamme tilanteesta lisää, jos tiedotettavaa ilmenee.
NordenBladet – Maanantaina lukion opettajien lakko laajenee. Nyt on lakossa jo yli 1400 opettajaa koko Norjassa.
”Emme missään tapauksessa ole vaatineet merkittävää hyppäystä palkkoihin, kuten joillekin on voinut jäädä vaikutelma. Lakkoilemme, koska koulun opettajat ovat kuudennen kerran saaneet työehtosopimuksessa huonomman palkkatason kuin muiden alojen työntekijät. Kun jotkut saavat enemmän, pitää toisten saada vähemmän. Mutta miksi opettajien pitäisi aina saada vähemmän?” kysyy sivistysliiton johtaja Steffen Handal.
Nyt lakkoilee opettajien ammattiyhdistyksen 1400 jäsentä. Maanantaista 29. elokuusta alkaen lakko vauhdittuu, kun 14 kunnassa ja kymmenellä maakunnan hallintoalueella tulee mukaan uusia lakkoilijoita.
Norjan tilastoviraston tietojen mukaan lähes viidenneksellä peruskoulun ja lukion opettajista ei ole vahvistettua opettajan pätevyyttä. Opettajakoulutukseen halukkaiden määrä on vähentynyt kolme vuotta peräkkäin. Monet koulunjohtajat ilmoittavat suurista ongelmista koulutettujen opettajien etsimisessä.
”Me emme halua tätä lakkoa, mutta nyt se oli välttämätön. Kouluhallitus näyttää unohtaneen, että palkkapolitiikka on koulupolitiikkaa. Jos haluatte värvätä päteviä opettajia, joilla on laaja koulutus ja koulukokemus, heille tulee olla kilpailukykyistä palkkaa. Eilisillä opettajien palkoilla ei luoda huomisen koulua”, Handal painottaa.
Lakkoja järjestetään 14 kunnassa: Arendal, Bergen, Bodø, Gjøvik, Harstad, Haugesund, Indre Østfold, Lillestrøm, Modum, Molde, Porsgrunn, Steinkjer, Stjørdal ja Tromsø sekä kymmenellä maakunnan hallintoalueella: Agder, Innlandet, Møre ja Romsdal, Nordland, Rogaland, Troms ja Finnmark, Trøndelag, Vestfold Telemark, Vestland ja Viken.
NordenBladet — Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Suomessa edistynyt viime vuosina, mikä näkyy eri hallinnonalojen lainsäädännössä ja strategioissa. Strategiset tavoitteet olisi nyt vietävä laajasti käytäntöön lisäämällä konkreettisia toimenpiteitä sekä sektorikohtaisesti että alue- ja kuntatasolla. Näin todetaan 26. elokuuta julkaistussa kokonaisarviossa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan edistymisestä.Konkreettisen sopeutumistyön vauhdittamiseksi osaamista olisi vahvistettava eri organisaatioissa ja julkiselle sektorille olisi lisättävä pysyviä resursseja sopeutumistyöhön. Myös eri kohderyhmille räätälöityä ja helposti saavutettavaa tietoa tarvitaan sopeutumistyön vauhdittamiseksi.Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset huomioitava entistä paremminSopeutumistoimia tulee arvioinnin mukaan tarkastella sekä toimialoittain että eri alat poikkileikkaavasti.”Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvät riskit ja niihin varautuminen tulee myös nivoa kiinteäksi osaksi erilaisia yhteiskunnallisia riskejä ja kehityspolkuja arvioivia laajempia tarkasteluja. Samalla olisi huolehdittava siitä, että sopeutumiskyky vahvistuu.” sanoo arviointihanketta johtanut professori Mikael Hildén SYKEstä.Sopeutumisessa tulisi ottaa entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset eli se, miten muualla tapahtuvat muutokset esimerkiksi lämpötilassa, sateisuudessa tai tuulisuudessa vaikuttavat kansainvälisten ketjujen välityksellä lopulta Suomeen. Heijastevaikutusten hallinnan parantamiseksi on tärkeää vahvistaa sopeutumiskysymysten käsittelyä mm. kauppa-, finanssi-, kehitysyhteistyö- ja turvallisuuspolitiikan alueilla.Ilmastonmuutos muuttaa merkittävästi myös yksityisen sektorin toimintaympäristöä. Muutos voi lisätä riskejä, mutta voi toisaalta tarjota myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö sopeutumistoimien kehittämisessä voi tarjota uusia mahdollisuuksia kaikille yhteistyöhön osallistuville.Arviointiraportti antaa myös konkreettisia suosituksia sopeutumistyön vahvistamiseksi:Tehdään nykyistä systemaattisempaa sopeutumissuunnittelua alue- ja kuntatasolla.Selkiytetään aluetason sopeutumistoimien koordinointi.Varmistetaan, että käytettävissä on riittävät korvausmekanismit, jotka kattavat mahdollisten sään ääri-ilmiöiden kohtuuttomat seuraukset.Suunnataan kehitysyhteistyövaroja kehittyvien maiden sopeutumistoimien vahvistamiseen.Tarjotaan tietoa ja työkaluja kuntien ja eri sektorien sopeutumistyön tueksi.Luodaan neuvontapalvelu, joka tukee hillintä- ja sopeutumistoimien muotoilemista ja toteuttamista kunnissa.Osoitetaan sopeutumistyölle korvamerkittyä rahoitusta eri rahoitusohjelmissa.Viedään sopeutumissisältöjä ammatti- ja korkeakoulutuksen koulutusohjelmiin keskeisille aloille sekä täydennyskoulutusohjelmiin.Arvioinnin tuloksia hyödynnetään erityisesti parhaillaan valmisteilla olevan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) laatimisessa.”Ilmastonmuutoksen nopea eteneminen haastaa meidät etsimään entistä parempia keinoja varautua ja sopeutua muutoksen moninaisiin seurauksiin. Juuri valmistunut arvio tarjoaa meille hyvät eväät tähän haasteeseen vastaamiseksi lähivuosina”, kertoo KISS2030 valmistelusta vastaava Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.Arviointi toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta johti Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja siihen osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Tyrsky-Konsultointi Oy:sta. Hankkeessa järjestettiin useita työpajoja eri ryhmille ja toteutettiin kysely kunnille yhdessä Kuntaliiton kanssa.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Suomessa edistynyt viime vuosina, mikä näkyy eri hallinnonalojen lainsäädännössä ja strategioissa. Strategiset tavoitteet olisi nyt vietävä laajasti käytäntöön lisäämällä konkreettisia toimenpiteitä sekä sektorikohtaisesti että alue- ja kuntatasolla. Näin todetaan 26. elokuuta julkaistussa kokonaisarviossa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan edistymisestä.
NordenBladet — Ilmastoväittämien esittämisen suosio on kasvanut viime vuosina. Yritykset myös hyödyntävät ilmastoväittämiä, kuten hiilineutraaliutta markkinoidessaan tuotteita, joiden päästöt on hyvitetty. Hyvän kompensaation käytäntöjen toteutuminen onkin suurelta osin päästökompensaatiopalveluiden käyttäjien varassa.Organisaatioiden hiilineutraaliudelle ja vapaaehtoisille päästökompensaatioille ei ole ollut täysin vakiintuneita määritelmiä ja kriteerejä. Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa luodaan pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjille ja tuottajille.”Tarvitsemme vapaaehtoisen päästökompensoinnin pelisäännöt, jotta kuluttajat saisivat luotettavaa ja vertailtavaa tietoa yritysten ja tuotteiden todellisista ilmastovaikutuksista. On myös yritysten etu, että päästöjen hyvittämisestä viestimiselle on selkeät ja läpinäkyvät käytännöt”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on jo kahden vuoden ajan tutkittu ja kehitetty uusia ilmastokestäviä ratkaisuja.”Rahoittamiemme yli 100 hankkeen joukossa on myös hankkeita, joissa tuotetaan uutta tietoa ja työkaluja kotimaisten vapaaehtoisen päästökompensaation kehittämiseksi. Luonnonvarakeskus on esimerkiksi hiljattain julkaissut hiilikompensaatioinfo.fi -palvelun. Lisäksi osana maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa kehitetään myös vapaaehtoisia hiilimarkkinoita. Olen tyytyväinen, että nyt käynnistyvä yhteishankkeemme täydentää tätä kokonaisuutta”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.Vapaaehtoisella päästökompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että yritys, julkisyhteisö tai kuluttaja kumoaa päästöjensä ilmastohaitan vähentämällä tai sitomalla kompensoitavia kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän toisaalla. Suomessa on aloittanut viime vuosina useita yrityksiä, jotka tarjoavat päästökompensaatiopalveluita. Kompensaatioita käyttävien yritysten ja kuluttajien saattaa olla haastavaa arvioida tarjottujen kompensaatiopalveluiden laatua ja luotettavuutta.Pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjilleNyt luotavat pelisäännöt auttavat esimerkiksi yrityksiä määrittämään oman ilmastoväittämänsä ja sen, miten esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteeseen päästään hyödyntämällä päästökompensaatiopalveluja.Hankkeessa: • luodaan määritelmät yritysten ilmastotavoitteille, kuten hiilineutraalius ja nettonolla ja ohjeistetaan, mitä niiden saavuttamiseksi vaaditaan • määritellään käytettäville päästökompensaatioille tarkemmat kriteerit. Ohjeistuksen pääkohderyhmä on ilmastoväittämiä esittävät ja vapaaehtoisia päästökompensaatioita käyttävät organisaatiot. Lisäksi tehdään tiivis ohjeistus kuluttajille siitä, mitä tulisi ottaa huomioon ostaessa ilmastoväittämällä markkinoituja tuotteita. Hankkeen toteuttaa Gaia Consulting oy yhdessä useamman yrityksen kanssa.Päästökompensaatioiden sääntely kehittyy myös kansainvälisesti. Esimerkiksi EU:ssa valmistellaan sääntelyä kestävien hiilenkiertojen sertifikaateista syksyllä. Ohjeistuksessa on tarkoitus ottaa huomioon kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön kehitys.Mitä tapahtuu seuraavaksi?Hankkeen aikana järjestetään sidosryhmäkuuleminen. Pelisäännöt päästöjen vapaaehtoiselle kompensoinnille valmistuvat tammikuussa 2023.
Ilmastoväittämien esittämisen suosio on kasvanut viime vuosina. Yritykset myös hyödyntävät ilmastoväittämiä, kuten hiilineutraaliutta markkinoidessaan tuotteita, joiden päästöt on hyvitetty. Hyvän kompensaation käytäntöjen toteutuminen onkin suurelta osin päästökompensaatiopalveluiden käyttäjien varassa.
