NordenBladet — Saamelainen ilmastoneuvosto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Rovaniemellä 13. lokakuuta. Ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.Ilmastoneuvoston pääasiallisena tehtävänä on lausua valtakunnallisista ilmastopolitiikan suunnitelmista, jotka ohjaavat kansallista ilmastopolitiikkaa ja määrittävät millaisia ilmastotoimia Suomessa tehdään.”Tietämyksen lisääminen pohjoisten alueiden ja asukkaiden erityisoloista on tärkeää, koska ilmastonmuutoksella on erityisen suuret vaikutukset pohjoisiin alueisiin. Uskon, että saamelaisen ilmastoneuvoston työ auttaa meitä ymmärtämään ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyyden ja löytämään samalla keinoja, joiden avulla saamelaiskulttuurin elinvoimaa voidaan tukea ilmastonmuutoksen haastamanakin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Saamelainen ilmastoneuvosto asetettiin ensimmäistä kertaa ilmastolain nojalla. Se on riippumaton asiantuntijaelin, jossa on 12 jäsentä. Puolet jäsenistä edustaa tiedeyhteisöä ja puolet saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita. Puheenjohtajana toimii tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.”Henkilökohtaisesti näen ilmastoneuvoston puheenjohtajuuden yhdeksi haastavimmaksi ja samalla mielenkiintoisimmaksi tehtävistä, missä olen ollut. Olen iloinen, että ilmastoneuvosto pääsi aloittamaan työnsä ja että sillä oli erinomainen yhteishenki ja halu luoda parempia edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Saamelainen ilmastoneuvosto on globaalilla tasolla ainutlaatuinen. Nyt pääsemme rakentamaan mallia, miten alkuperäiskansojen tiedot ja taidot otetaan tasa-arvoisesti huomioon tieteellisessä työssä”, sanoo Näkkäläjärvi.”Työn alkuvaiheen painopisteenä tulee olemaan ilmastoneuvoston toiminnan suunnittelu ja järjestäminen sekä tietopohjan keräämisen aloittaminen. Uskon, että ilmastoneuvosto voi merkitä uutta alkua tiedeyhteisön ja perinteisen tiedon haltijoiden yhteistyössä”, Näkkäläjärvi jatkaa.Järjestäytymiskokouksessa ilmastoneuvostolle valittiin varapuheenjohtaja, jonka tulee olla ilmastoneuvostosta annetun asetuksen mukaan saamelaisen perinteisen tiedon haltija. Kokous valitsi yksimielisesti varapuheenjohtajaksi Petra Biret Magga-Varsin. Magga-Vars on poronhoitaja, käsityöntekijä, joikumuusikko ja taiteilija Vuotsosta.”Me perinteisen tiedon haltijat näemme kulttuurimme ja sitä ympäröivän luonnon maisemamuistina siihen kasvaessamme. Kulttuurimme kontekstissa ovat läsnä edeltävien sukupolvien tiedot, opit ja neuvot. Siten myös ilmastonmuutoksen vaikutukset rekisteröityvät maisemamuistiimme. Meillä on hyvin paljon tieteelliseen tietoon rinnastettavaa tietoa ympäristöstä ja sen havainnoinnista. On historiallista, että olemme tasa-arvoisessa asemassa tiedeyhteisön kanssa saamelaisessa ilmastoneuvostossa ja voimme yhdessä etsiä ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja parhaassa tapauksessa sen hillintään”, Magga-Vars painottaa. Ensimmäisessä kokouksessaan ilmastoneuvosto suunnitteli lähitulevaisuuden toimintaansa ja toiminnan käytännön järjestelyä. Ilmastoneuvosto päätti aloittaa kiireellisimpänä sihteeristön perustamisen valmistelut. Ilmastoneuvoston seuraava kokous pidetään 15.11.2023 Rovaniemellä Arctic Spirit – konferenssin yhteydessä. Ilmastoneuvosto osallistuu myös Arctic Spirit-konferenssissa tieteelliseen paneeliin ”Tiedon yhteistuotanto ja ilmastonmuutos pohjoismaissa”.
Saamelainen ilmastoneuvosto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Rovaniemellä 13. lokakuuta. Ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.
NordenBladet — Toimistorakennusten käyttöasteet ovat viimevuosina Suomessa laskeneet. Vajaakäytöllä olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön voisi pidentää näiden elinkaarta. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä enemmän ymmärrystä muutoksen kokonaisvaikutuksista, yhteistyön tiivistämistä toimijoiden välillä sekä kestävämpää kaupunkikehitystä.Tyhjiä toimistorakennuksia voidaan ja kannattaakin muuttaa tulevaisuudessa yhä useammin asuinkäyttöön, käy ilmi ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä. Kaikkia rakennuksia ei kuitenkaan kannata lähteä muuttamaan, vaan hankkeen tulee olla taloudellisesti kannattava. Parhaat edellytykset muutoshankkeille on kaupungeissa ja alueilla, joissa asuntojen hinta- ja vuokrataso on keskimääräistä korkeampi.Rakennusten käyttötarkoitusten muutosten parissa toimii Suomessa useita eri tahoja kuten kaavoittajat, kiinteistönomistajat sekä museoviranomaiset. Toimijoiden näkemykset ja intressit poikkeavat tällä hetkellä usein toisistaan. Erityisesti kaavamääräyksillä, suojelumerkinnöillä sekä kaupungin maankäyttölinjauksilla ja tavoitteilla on suuri merkitys siihen, kuinka helposti käyttötarkoituksen muutoksiin voidaan ryhtyä. Haluttu sijainti ja toimiva infra ovat muutoksia edistäviä tekijöitä. Vastaavasti kaavamääräykset ja tiukat säädöstulkinnat saattavat hidastaa tai jopa estää muutoshankkeita.Yksittäisen rakennuksen osalta keskeisiä tekijöitä käyttötarkoituksen muutosta harkittaessa ovat runkosyvyys, kerroskorkeus, rakenteiden kunto ja mitoitus sekä rakennuksen muoto. Usein kynnyskysymykseksi muodostuu erityisesti rakennuksen mitoitus. Kerroskorkeus määrittelee, mahtuuko uuden käyttötarkoituksen vaatima talotekniikka vanhoihin rakenteisiin. Runkosyvyys saattaa aiheuttaa haasteita asuintilojen suunnittelussa: saadaanko julkisivuihin tarpeeksi ikkunapinta-alaa, jotta vaatimus luonnonvalon määrästä asuinhuoneissa täyttyy, ja saadaanko runkoon sovitettua asumiseen sopivia pohjaratkaisuja.Tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien osapuolten välilläSelvityksen mukaan toimistorakennusten muuttamisia asuinkäyttöön voidaan lisätä sujuvoittamalla lupaprosesseja ja tuomalla nykyistä enemmän vapautta viranomaissäädösten tulkintaan. Säädösohjausta voitaisiin päivittää suosimaan materiaalitehokkuutta ja vähähiilisyyttä suhteessa muihin määräyksiin. Myös entistä aktiivisempi yhteistyö ja vuorovaikutus kaupunkien, kiinteistökehittäjien ja rakennusalan yritysten välillä vauhdittaisi kehitystä.Yksittäisten muutoshankkeiden sijaan katse tulee kääntää myös laajempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevalla toimistorakennusalueella toimistojen käyttöaste on jo usean vuoden ajan heikentynyt. Heikosta vuokratuotosta huolimatta alueen identiteetti ja hintataso eivät kuitenkaan kannusta kiinteistönomistajia ryhtymään muutoshankkeisiin. Kaupungin, kehittäjien ja toteuttajien yhteistyöllä koko alueen vetovoimaa voitaisiin parantaa.Muutoshankkeen kustannustehokkuutta parantavia tekijöitä ovat muun muassa mahdollisuus lisärakentamiseen ja kaupungin sitoutuminen hankkeeseen taloudellisesti, esimerkiksi joustavien maankäyttömaksujen ja ympäristön kehittämisen muodossa. Erityisesti pitkällä aikavälillä hybridirakennukset voisivat olla yksi keino lisätä joustavuutta sekä sen myötä kannattavuutta ja riskienhallintaa niin muutos- kuin uudisrakennushankkeissa. Ne mahdollistaisivat monimuotoista ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä parantaisivat rakennusten käyttöastetta muuttuvissa tilanteissa. Ympäristöministeriön Ramboll Finland Oy:ltä tilaamassa selvityksessä kartoitettiin tekijöitä, jotka edistävät ja estävät toimistorakennusten käyttötarkoituksen muuttamista asuin- tai majoituskäyttöön. Selvitys on tarkoitettu erityisesti kaavoitus- ja lupaviranomaisille sekä suunnittelijoille ja kiinteistökehittäjille. Se tarjoaa perustietoa aiheesta sekä toimii tukena jatkokeskustelulle aiheesta eri sidosryhmien kesken.Julkaisuarkisto Valto: Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset: Case toimistorakennus
Toimistorakennusten käyttöasteet ovat viimevuosina Suomessa laskeneet. Vajaakäytöllä olevien rakennusten muuttaminen asuinkäyttöön voisi pidentää näiden elinkaarta. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä enemmän ymmärrystä muutoksen kokonaisvaikutuksista, yhteistyön tiivistämistä toimijoiden välillä sekä kestävämpää kaupunkikehitystä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien korottamista. Asetusmuutoksen valmistelu on käynnistetty nopealla aikataululla osana budjettiriihessä päätettyjä asuntorakentamista vauhdittavia toimenpiteitä. Asetusluonnoksen lausuntokierros järjestetään 17.10.2023–27.11.2023.”Asuntomarkkinoiden suhdannetilanne avaa mahdollisuuksia ensiasunnon ostajille, kun tarjontaa on runsaasti ja asuntojen hinnoissa on neuvotteluvaraa. Hallitusohjelman mukaisesti nostamme ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä. Tämä laajentaa ASP-säästäjien mahdollisuuksia tarpeitaan vastaavan asunnon hankintaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) tarkoituksena on lisätä pitkäjänteistä asuntosäästämistä ja parantaa mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan. ASP-tilille säästäneelle ensiasunnon ostajalle myönnetään korkotukilaina. Lainan alueellisista enimmäismääristä säädetään asetuksella.ASP-korkotukilainan enimmäismäärien korottamisen tavoitteena on helpottaa ensiasunnon ostamista tai rakentamista. Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen asiantuntijatyöryhmä suositteli aiemmin syksyllä korotusta yhtenä toimenpiteenä asuntorakentamisen suhdannetilanteeseen vastaamiseksi. Ensiasunnon kauppa vaikuttaa usein suoraan muuhunkin asuntojen vaihdantaan asuntomarkkinoilla, kun pienemmän asunnon hankkiminen käynnistää useamman asunnon myynnin ketjun. Enimmäismääriä on korotettu viimeksi vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2023 alusta kaksi lainansaajaa on voinut saada 1,5-kertaisen lainan asuntoa kohden. Nyt enimmäismääriä ehdotetaan nostettavaksi 15 000–25 000 eurolla. Suurin korotus olisi Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueella, jossa tällä hetkellä 44 prosenttia ASP-lainalla ensiasunnon ostajista nostaa enimmäismäärän lainaa. Enimmäismääriä nostettaisiin myös muilla alueilla. Uudet enimmäismäärät tulisivat voimaan 1.4.2024. Anna lausunto LausuntopalvelussaSeuraa hanketta Hankeikkunassa
Ympäristöministeriö valmistelee ASP-korkotukilainojen enimmäismäärien korottamista. Asetusmuutoksen valmistelu on käynnistetty nopealla aikataululla osana budjettiriihessä päätettyjä asuntorakentamista vauhdittavia toimenpiteitä. Asetusluonnoksen lausuntokierros järjestetään 17.10.2023–27.11.2023.
NordenBladet — Euroopan komissio ehdottaa ensi kertaa toimia, joilla vähennetään muovipellettien aiheuttamaa mikromuovisaastetta. Muovipelletit ovat yksi tahattomien mikromuovisaasteiden suurimmista lähteistä. Ne ovat raaka-aine, jota käytetään lähes kaikkien muovien valmistuksessa. Komission arvion mukaan ympäristöön vuotaa tai häviää vuosittain 52 000–184 000 tonnia pellettejä. Suurin syy päästöihin on pellettien virheellinen käsittely toimitusketjussa, kuten esimerkiksi valmistuksen tai kuljetuksen aikana. Komissio julkaisi ehdotuksen 16. lokakuuta. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että kaikki pellettejä EU:ssa käsittelevät toimijat toteuttavat tarvittavat varotoimenpiteet. Tämän odotetaan vähentävän pellettien päästöjä jopa 74 prosenttia ja vähentävän ihmisten terveydelle ja luonnolle aiheutuvia haittoja. Yhteiset EU:n laajuiset toimenpiteet edistävät myös toimijoiden toimintaedellytysten tasapuolisuutta.Komissio ehdottaa, että pellettejä käsittelevien toimijoiden täytyy ensisijaisesti estää pellettien päästäminen ympäristöön, toissijaisesti eristää vuotaneet pelletit sen varmistamiseksi, että ne eivät saastuta ympäristöä ja viimeisenä vaihtoehtona puhdistaa ympäristö vuodon tai hävikin jälkeen.Komissio ehdottaa muun muassa seuraavia toimia:toiminnanharjoittajien on noudatettava tiettyjä parhaita käsittelykäytäntöjäpakollinen sertifiointi eli suurempien toimijoiden olisi saatava riippumattoman kolmannen osapuolen myöntämä todistus siitä, että toiminta täyttää vaatimukset, ja pienempien yritysten olisi annettava oma vakuutusyhdenmukainen menetelmä pellettihävikin arvioimiseksi Pienille ja keskisuurille yrityksille asetettaisiin kevyempiä vaatimuksia.Suomessa on tehty havaintoja ympäristöön, yleensä meren rannoille, kertyneistä pellettirakeista, mutta pellettien yleisyydestä Suomen merialueella ei ole tutkimustietoa tai arvioita. Suomen ympäristökeskuksen PELLETTIMERI-hankkeessa kartoitetaan muovipellettien esiintymistä sekä tunnistetaan niiden kulkeutumisreittejä ja lähteitä.
Euroopan komissio ehdottaa ensi kertaa toimia, joilla vähennetään muovipellettien aiheuttamaa mikromuovisaastetta. 
NordenBladet — Siippoossa 16.10. tapahtuneen onnettomuuden vuoksi liikenteessä oli häiriöitä maanantai-illan ajan.Vihdin Kehätiellä Siippoossa, Viereläntien risteyksen lähellä tapahtui henkilöauton ja kuorma-auton välinen liikenneonnettomuus 16.10. noin kello 11.30. Kyseessä oli yhteentörmäys.Henkilöauton kuljettaja menehtyi. Kuorma-auton kuljettaja ei saanut vakavia vammoja, eikä sivullisia loukkaantunut.Poliisi sulki molempiin suuntiin kulkevia kaistoja pelastustoimenpiteiden tarpeiden mukaan. Onnettomuuspaikan raivaus vaikutti liikenteen kulkuun koko maanantai-illan ajan.Poliisi jatkaa tapauksen selvittämistä. Tällä hetkellä poliisi tutkii asiaa nimikkeellä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja asiassa tehdään kuolemansyyn selvittäminen.
Siippoossa 16.10. tapahtuneen onnettomuuden vuoksi liikenteessä oli häiriöitä maanantai-illan ajan.
Vihdin Kehätiellä Siippoossa, Viereläntien risteyksen lähellä tapahtui henkilöauton ja kuorma-auton välinen liikenneonnettomuus 16.10. noin kello 11.30. Kyseessä oli yhteentörmäys.
Henkilöauton kuljettaja menehtyi. Kuorma-auton kuljettaja ei saanut vakavia vammoja, eikä sivullisia loukkaantunut.
Poliisi sulki molempiin suuntiin kulkevia kaistoja pelastustoimenpiteiden tarpeiden mukaan. Onnettomuuspaikan raivaus vaikutti liikenteen kulkuun koko maanantai-illan ajan.
Poliisi jatkaa tapauksen selvittämistä. Tällä hetkellä poliisi tutkii asiaa nimikkeellä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja asiassa tehdään kuolemansyyn selvittäminen.
NordenBladet — Viikonloppuna 13.–15. lokakuuta 2023 Oulun poliisilaitos hoiti muun muassa 51 kotihälytystehtävää ja kirjasi 60 rikosilmoitusta.Viikonloppuna 13.–15. lokakuuta 2023 Oulun poliisilaitoksen poliisipartiot hoitivat 871 tehtävää. Vuonna 2022 vastaavana viikonloppuna tehtävämäärä oli 852, ja vuonna 2021 se oli 762. Menneenä viikonloppuna tehtävämäärät jakautuivat kenttäjohtoalueittain siten, että Oulun kenttäjohtoalueella poliisi hoiti 448 tehtävää, Kainuun kenttäjohtoalueella 160 tehtävää, Koillismaalla 58 tehtävää ja Jokilaaksoissa 205 tehtävää.Poliisin tehtävistä pahoinpitelyihin liittyi 28, tieliikenneonnettomuuksiin 26, liikennejuopumuksiin 33, päihtyneihin henkilöihin 38 ja häiriökäyttäytymisiin 66. Kotihälytyksiä niistä oli 51. Poliisipartiot kirjasivat viikonlopun aikana kahdeksan ajokieltoa, 60 rikosilmoitusta ja 18 lastensuojeluilmoitusta. Poliisi otti kiinni 26 päihtynyttä ja rikosperusteisesti 19 henkilöä.Kajaanissa ja Kempeleessä tehtiin väkivaltarikokset teräaseellaKeskiviikkona 11. lokakuuta poliisi sai tehtävän yksityisasuntoon Kajaanissa. Hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen mukaan asunnossa riehui mies. Paikalta poliisi tapasi neljä henkilöä, yksi henkilö oli ehtinyt poistua ennen poliisin tuloa. Poliisi otti asunnosta kiinni yhden miehen epäiltynä useista rikoksista. Asian selvittelyä varten poliisi otti paikalta poistuneen miehen kiinni hieman myöhemmin.Poliisi epäilee toisen kiinniotetun syyllistyneen tapon yritykseen, törkeään kotirauhan rikkomiseen, vapaudenriistoon, törkeän pahoinpitelyn yritykseen sekä törkeään pahoinpitelyyn. Poliisi epäilee, että kiinniotettu yritti tappaa asunnossa olleen miehen, jota oli lyöty teräaseella. Muut asunnossa olleet henkilöt ovat muiden poliisin epäilemien rikosten uhreja. Käräjäoikeus on vanginnut epäillyn tekijän poliisin vaatimuksesta perjantaina 13. lokakuuta. Asian esitutkinta jatkuu. Poliisi tutkii epäiltyä törkeää pahoinpitelyä, joka tehtiin yksityisasunnossa Kempeleessä lauantaina 14. lokakuuta iltapäivällä. Poliisi epäilee miehen lyöneen toista miestä teräaseella. Uhri oli saanut torjuttua lyönnin kädellään, ja hänen käteensä oli tullut vammoja. Poliisi otti rikoksesta epäillyn kiinni asunnosta. Lauantaina 14. lokakuuta illalla poliisi julkaisi Facebook-sivullaan kirjoituksen, jossa se kehotti oululaisia huoltajia hakemaan lapsensa pois Ritaharjusta. Ennen kirjoituksen julkaisua poliisi oli joutunut keskeyttämään Ritaharjussa järjestetyt kotibileet, koska paikalle oli tullut parisataa nuorta eri puolilta kaupunkia. Osa juhliin osallistuneista alaikäisistä oli päihtyneitä, ja jouduttuaan poistumaan asunnosta osa heistä jäi Ritaharjuun aiheuttamaan häiriöitä.Somejulkaisun jälkeen paikalle tuli aikuisia, ja alle tunnissa rauha oli palautunut Ritaharjuun. Poliisin suoritteiksi kirjattiin useita paikalta poistettuja henkilöjä, lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus. Poliisi kirjasi rikosilmoituksen vahingonteosta, kun poliisiauton kylkeen tuli lommo siihen heitetystä lasipullosta. Älä ole liian hyväuskoinenTiistaina 10. lokakuuta poliisille tuli ilmoitus, jonka mukaan mieheltä oli huijattu 2 000 euroa Oulussa vetoamalla hänen hyväntahtoisuuteensa ja auttamishaluunsa. Miehelle oli kerrottu tarina kadonneesta pankkikortista, ja häntä oli pyydetty ottamaan pikalaina, jonka velka oli luvattu maksaa heti takaisin. Mies oli toiminut, niin kuin pyydettiin, eli ottanut pikalainan, nostanut rahat pankkiautomaatista ja antanut rahat pyytäjälle. Tämän jälkeen hänelle oli näytetty kuitti, jossa näkyi, että velka oli maksettu hänen tililleen. Rahat eivät kuitenkaan koskaan päätyneet miehen tilille. Poliisi tutkii asiaa petoksena.Poliisi muistuttaa, että liian hyväuskoinen ei kannata olla, ja neuvoo ohittamaan vastaavat pyynnöt ilman, että jää edes keskustelemaan outojen rahan pyytäjien kanssa.
Viikonloppuna 13.–15. lokakuuta 2023 Oulun poliisilaitos hoiti muun muassa 51 kotihälytystehtävää ja kirjasi 60 rikosilmoitusta.
Viikonloppuna 13.–15. lokakuuta 2023 Oulun poliisilaitoksen poliisipartiot hoitivat 871 tehtävää. Vuonna 2022 vastaavana viikonloppuna tehtävämäärä oli 852, ja vuonna 2021 se oli 762. Menneenä viikonloppuna tehtävämäärät jakautuivat kenttäjohtoalueittain siten, että Oulun kenttäjohtoalueella poliisi hoiti 448 tehtävää, Kainuun kenttäjohtoalueella 160 tehtävää, Koillismaalla 58 tehtävää ja Jokilaaksoissa 205 tehtävää.
Poliisin tehtävistä pahoinpitelyihin liittyi 28, tieliikenneonnettomuuksiin 26, liikennejuopumuksiin 33, päihtyneihin henkilöihin 38 ja häiriökäyttäytymisiin 66. Kotihälytyksiä niistä oli 51. Poliisipartiot kirjasivat viikonlopun aikana kahdeksan ajokieltoa, 60 rikosilmoitusta ja 18 lastensuojeluilmoitusta. Poliisi otti kiinni 26 päihtynyttä ja rikosperusteisesti 19 henkilöä.
Kajaanissa ja Kempeleessä tehtiin väkivaltarikokset teräaseella
Keskiviikkona 11. lokakuuta poliisi sai tehtävän yksityisasuntoon Kajaanissa. Hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen mukaan asunnossa riehui mies. Paikalta poliisi tapasi neljä henkilöä, yksi henkilö oli ehtinyt poistua ennen poliisin tuloa. Poliisi otti asunnosta kiinni yhden miehen epäiltynä useista rikoksista. Asian selvittelyä varten poliisi otti paikalta poistuneen miehen kiinni hieman myöhemmin.
Poliisi epäilee toisen kiinniotetun syyllistyneen tapon yritykseen, törkeään kotirauhan rikkomiseen, vapaudenriistoon, törkeän pahoinpitelyn yritykseen sekä törkeään pahoinpitelyyn. Poliisi epäilee, että kiinniotettu yritti tappaa asunnossa olleen miehen, jota oli lyöty teräaseella. Muut asunnossa olleet henkilöt ovat muiden poliisin epäilemien rikosten uhreja. Käräjäoikeus on vanginnut epäillyn tekijän poliisin vaatimuksesta perjantaina 13. lokakuuta. Asian esitutkinta jatkuu.
Poliisi tutkii epäiltyä törkeää pahoinpitelyä, joka tehtiin yksityisasunnossa Kempeleessä lauantaina 14. lokakuuta iltapäivällä. Poliisi epäilee miehen lyöneen toista miestä teräaseella. Uhri oli saanut torjuttua lyönnin kädellään, ja hänen käteensä oli tullut vammoja. Poliisi otti rikoksesta epäillyn kiinni asunnosta.
Lauantaina 14. lokakuuta illalla poliisi julkaisi Facebook-sivullaan kirjoituksen, jossa se kehotti oululaisia huoltajia hakemaan lapsensa pois Ritaharjusta. Ennen kirjoituksen julkaisua poliisi oli joutunut keskeyttämään Ritaharjussa järjestetyt kotibileet, koska paikalle oli tullut parisataa nuorta eri puolilta kaupunkia. Osa juhliin osallistuneista alaikäisistä oli päihtyneitä, ja jouduttuaan poistumaan asunnosta osa heistä jäi Ritaharjuun aiheuttamaan häiriöitä.
Somejulkaisun jälkeen paikalle tuli aikuisia, ja alle tunnissa rauha oli palautunut Ritaharjuun. Poliisin suoritteiksi kirjattiin useita paikalta poistettuja henkilöjä, lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus. Poliisi kirjasi rikosilmoituksen vahingonteosta, kun poliisiauton kylkeen tuli lommo siihen heitetystä lasipullosta.
Älä ole liian hyväuskoinen
Tiistaina 10. lokakuuta poliisille tuli ilmoitus, jonka mukaan mieheltä oli huijattu 2 000 euroa Oulussa vetoamalla hänen hyväntahtoisuuteensa ja auttamishaluunsa. Miehelle oli kerrottu tarina kadonneesta pankkikortista, ja häntä oli pyydetty ottamaan pikalaina, jonka velka oli luvattu maksaa heti takaisin. Mies oli toiminut, niin kuin pyydettiin, eli ottanut pikalainan, nostanut rahat pankkiautomaatista ja antanut rahat pyytäjälle. Tämän jälkeen hänelle oli näytetty kuitti, jossa näkyi, että velka oli maksettu hänen tililleen. Rahat eivät kuitenkaan koskaan päätyneet miehen tilille. Poliisi tutkii asiaa petoksena.
Poliisi muistuttaa, että liian hyväuskoinen ei kannata olla, ja neuvoo ohittamaan vastaavat pyynnöt ilman, että jää edes keskustelemaan outojen rahan pyytäjien kanssa.
NordenBladet — Erilaiset huijaukset digimaailmassa lisääntyvät koko ajan. Tällä hetkellä kasvussa on muun muassa tietojenkalastelu, jota tehdään QR-koodien avulla. Myös lahjakorttien hyödyntäminen huijauksissa on kiinnittänyt poliisin huomion.QR-koodien avulla kalastellaan tietoja nyt erityisesti yrityksiltäQR-koodikalastelussa uhri houkutellaan skannaamaan QR-koodi mobiililaitteella. Viimeaikaisissa tietojenkalasteluviesteissä on ilmoitettu vastaanottajalle esimerkiksi salasanan vanhenemisesta, kaksivaiheisesta tunnistautumisesta, kirjautumissession vanhenemisesta ja maksuhuomautuksista. Nyt kalasteluviestit ovat tulleet usein yritysten ja organisaatioiden sähköpostiosoitteisiin, ja QR-koodi on ollut sähköpostiviestin liitteenä. QR-koodia hyödyntäviä huijausviestejä voi saada kuitenkin kuka tahansa.Kolme tunnetuinta tekotapaa:Jossain esillä olevan, lailliseen tarkoitukseen tehdyn, QR-koodin päälle lisätään esim. tarralla toinen QR-koodi. Koodi johtaa sivustolle, jossa uhri esimerkiksi antaa pankkitunnuksensa, maksukorttinsa tiedot tai lataa haittaohjelman. QR-koodien lukusovelluksissa voi olla painikkeita, jotka on naamioitu siten, että ne muistuttavat sovelluksen käyttämiseen liittyvää painiketta. Painikkeet johtavat haitallisille sivustoille, kuten kohdassa 1. QR-koodien lukusovellukset ovat ladattavissa älylaitteiden sovelluskaupoista. Sähköpostien tietoturvaominaisuuksia kierretään lisäämällä sähköpostiviestiin haitallinen linkki QR-koodina, jolloin se pääsee suojauksista läpi. Lahjakorttien sarjanumeroita myydään eteenpäin tai ne lunastetaan suoraan Huijauksen kohteena oleva henkilö suostutellaan ostamaan lahjakortteja esimerkiksi kaupasta tai kioskista ja lähettämään lahjakorttien sarjanumerot rikollisille. He myyvät sitten sarjanumerot eteenpäin tai lunastavat niiden avulla jotain itselleen. Huijauksissa käytetään usein sellaisia kortteja, joita ei ole pakko lunastaa Suomessa. Yleisiä ovat esimerkiksi Steamin (pelipalvelu), Googlen, Applen ja Paysafecardin lahjakortit. Nostoja Itä-Suomen poliisin tutkimista digihuijauksista viime viikoltaAsianomistaja huijattiin maksamaan laulaja Jannika B:n jäsenkortista 13 200 euroa mm. saksalaiselle tilille.Asianomistaja sai huijaussoiton Osuuspankin kyberturvan nimissä ja siirsi 70 000 euroa huijaustileille.Asianomistajaa huijattiin rakkauspetos-tyylillä, ja rikollinen sai asianomistajalta 9 100 euron arvosta Apple-lahjakortteja.Asianomistajaa huijattiin siirtämään suomalaiselle ja ulkomaalaiselle tilille lähes 8 000 euroa esiintymällä asianomistajan poikana, jolta ”puhelin on rikki ja numero on vaihtunut”.Asianomistajalle soitettiin poliisina esiintyen, ja asianomistaja siirsi 50 000 euroa kotimaisille tileille.Asianomistaja sai Omaveron nimissä viestin, jonka linkin kautta hän antoi verkkopankkitunnuksensa. Tililtä hävisi yli 80 000 euroa.Asianomistajalle soitettiin Nordean työntekijänä esiintyen, ja asianomistaja kirjautui ohjeiden mukaan verkkopankkiin. Tililtä lähti 5 000 euroa.
Erilaiset huijaukset digimaailmassa lisääntyvät koko ajan. Tällä hetkellä kasvussa on muun muassa tietojenkalastelu, jota tehdään QR-koodien avulla. Myös lahjakorttien hyödyntäminen huijauksissa on kiinnittänyt poliisin huomion.
QR-koodien avulla kalastellaan tietoja nyt erityisesti yrityksiltä
QR-koodikalastelussa uhri houkutellaan skannaamaan QR-koodi mobiililaitteella. Viimeaikaisissa tietojenkalasteluviesteissä on ilmoitettu vastaanottajalle esimerkiksi salasanan vanhenemisesta, kaksivaiheisesta tunnistautumisesta, kirjautumissession vanhenemisesta ja maksuhuomautuksista.
Nyt kalasteluviestit ovat tulleet usein yritysten ja organisaatioiden sähköpostiosoitteisiin, ja QR-koodi on ollut sähköpostiviestin liitteenä. QR-koodia hyödyntäviä huijausviestejä voi saada kuitenkin kuka tahansa.
Kolme tunnetuinta tekotapaa:
Jossain esillä olevan, lailliseen tarkoitukseen tehdyn, QR-koodin päälle lisätään esim. tarralla toinen QR-koodi. Koodi johtaa sivustolle, jossa uhri esimerkiksi antaa pankkitunnuksensa, maksukorttinsa tiedot tai lataa haittaohjelman.
QR-koodien lukusovelluksissa voi olla painikkeita, jotka on naamioitu siten, että ne muistuttavat sovelluksen käyttämiseen liittyvää painiketta. Painikkeet johtavat haitallisille sivustoille, kuten kohdassa 1. QR-koodien lukusovellukset ovat ladattavissa älylaitteiden sovelluskaupoista.
Sähköpostien tietoturvaominaisuuksia kierretään lisäämällä sähköpostiviestiin haitallinen linkki QR-koodina, jolloin se pääsee suojauksista läpi.
Lahjakorttien sarjanumeroita myydään eteenpäin tai ne lunastetaan suoraan
Huijauksen kohteena oleva henkilö suostutellaan ostamaan lahjakortteja esimerkiksi kaupasta tai kioskista ja lähettämään lahjakorttien sarjanumerot rikollisille. He myyvät sitten sarjanumerot eteenpäin tai lunastavat niiden avulla jotain itselleen. Huijauksissa käytetään usein sellaisia kortteja, joita ei ole pakko lunastaa Suomessa. Yleisiä ovat esimerkiksi Steamin (pelipalvelu), Googlen, Applen ja Paysafecardin lahjakortit.
Nostoja Itä-Suomen poliisin tutkimista digihuijauksista viime viikolta
Asianomistaja huijattiin maksamaan laulaja Jannika B:n jäsenkortista 13 200 euroa mm. saksalaiselle tilille.
Asianomistaja sai huijaussoiton Osuuspankin kyberturvan nimissä ja siirsi 70 000 euroa huijaustileille.
Asianomistajaa huijattiin rakkauspetos-tyylillä, ja rikollinen sai asianomistajalta 9 100 euron arvosta Apple-lahjakortteja.
Asianomistajaa huijattiin siirtämään suomalaiselle ja ulkomaalaiselle tilille lähes 8 000 euroa esiintymällä asianomistajan poikana, jolta ”puhelin on rikki ja numero on vaihtunut”.
Asianomistajalle soitettiin poliisina esiintyen, ja asianomistaja siirsi 50 000 euroa kotimaisille tileille.
Asianomistaja sai Omaveron nimissä viestin, jonka linkin kautta hän antoi verkkopankkitunnuksensa. Tililtä hävisi yli 80 000 euroa.
Asianomistajalle soitettiin Nordean työntekijänä esiintyen, ja asianomistaja kirjautui ohjeiden mukaan verkkopankkiin. Tililtä lähti 5 000 euroa.
NordenBladet — Poliisi jatkaa kadonneen espoolaisnaisen etsintää ja tutkii kahta traktorimönkijöihin liittyvää onnettomuutta. Näistä kerrotaan poliisilaitoksen viikkotiedotteessa.Poliisi pyytää asukkaita tarkastamaan piharakennuksia kadonneen naisen löytymiseksi Poliisi tiedotti 10.10. Espoosta kadonneesta naisesta ja pyysi tästä havaintoja. Nainen on edelleen kateissa.Poliisi on jatkanut Viherlaaksossa 9.10. viimeksi nähdyn naisen etsintöjä jo yli viikon ajan. Etsintöjen tueksi poliisi pyytää, että Viherlaaksossa ja sen lähialueilla asuvat tarkastaisivat piharakennukset, johon nainen mahdollisesti olisi voinut hakeutua.Naisella on harmaat hiukset. Hän on noin 160−170 senttimetriä pitkä ja ruumiinrakenteeltaan tanakka. Katoamisaikaan hänellä on todennäköisesti ollut yllään musta villapipo, lantiomittainen harmaa takki sekä vaaleanruskeat housut. On kuitenkin mahdollista, että takkina on vaihtoehtoisesti ollut khakinvärinen puseromallinen takki. Jalassaan naisella on todennäköisesti sisäsandaalit. Mukanaan hänellä on mahdollisesti ollut täyteen pakattuja muovikasseja.Poliisi on saanut katoamiseen liittyen muutamia havaintoja, joita se ei kuitenkaan ole voinut vahvistaa. Poliisi pyytää edelleen, että reaaliaikaiset havainnot kadonneesta ilmoitetaan hätänumeroon 112. Muita vihjeitä voi laittaa sähköpostiosoitteeseen vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai puhelimitse 0295 413 031 (vastaaja).Poliisi tutkii kahta onnettomuutta, joissa nuoret ovat ajaneet traktorimönkijöilläPoliisi tutkii kahta viikonlopun aikana tapahtunutta onnettomuutta, joihin liittyy nuoren kuljettajan ajama traktorimönkijä. Tuorein tilanne tapahtui Vihdissä lauantaina 14.10. Nuori tyttö oli ajanut traktorimönkijällä koulun pihalla, vaikka alueella oli moottoriajoneuvolla ajon kieltävä liikennemerkki. Traktorimönkijän kyydissä oli ollut useita nuoria, joista osa ajoneuvon sisällä ja osa sen lavalla. − Ensitietojen perusteella 40 kilometriä tunnissa ajanut kuljettaja oli menettänyt ajoneuvon hallinnan, minkä seurauksena se oli törmännyt koulun seinään ja sen jälkeen koulun seinustalla istuneeseen nuoreen. Ajoneuvon kallistuessa traktorimönkijän lavalla olleita nuoria oli pudonnut maahan, kertoo rikosylikonstaapeli Otto Lauer. Nuori, johon traktorimönkijä törmäsi, sai sairaalahoitoa vaativia vammoja. Muut nuoret selvisivät pääosin vammoitta.Poliisi tutkii tapahtunutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja rattijuopumuksena, sillä kuljettajan epäillään juoneen alkoholia. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon, ja koska hän on alaikäinen, poliisi kirjasi tapahtuneesta lastensuojeluilmoituksen. Toinen traktorimönkijä-onnettomuus tapahtui Kauniaisissa perjantaina 13.10. Onnettomuudessa mönkijä oli ajautunut kevyenliikenteen väylälle, osunut liikennemerkkiin ja lopulta törmännyt valaisinpylvääseen. Sekä kuljettaja että matkustaja siirrettiin loukkaantuneina jatkohoidon piiriin. Molemmat ovat alaikäisiä. Tätä onnettomuutta poliisi tutkii nimikkeillä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä vammantuottamus.− Molempien onnettomuuksien esitutkinta on kesken, mutta poliisi nostaa tapaukset esiin, jotta vanhemmat ja nuoret voivat keskustella etenkin riskirajoilla tapahtuvasta ajamisesta. Poliisi saa usein vihjeitä siitä, että traktorimönkijöillä ajetaan vaarallisesti, ja nämä onnettomuudet osoittavat, että seuraukset voivat olla todella vakavia, rikosylikonstaapeli Lauer sanoo.
Poliisi jatkaa kadonneen espoolaisnaisen etsintää ja tutkii kahta traktorimönkijöihin liittyvää onnettomuutta. Näistä kerrotaan poliisilaitoksen viikkotiedotteessa.
Poliisi pyytää asukkaita tarkastamaan piharakennuksia kadonneen naisen löytymiseksi
Poliisi tiedotti 10.10. Espoosta kadonneesta naisesta ja pyysi tästä havaintoja. Nainen on edelleen kateissa.
Poliisi on jatkanut Viherlaaksossa 9.10. viimeksi nähdyn naisen etsintöjä jo yli viikon ajan. Etsintöjen tueksi poliisi pyytää, että Viherlaaksossa ja sen lähialueilla asuvat tarkastaisivat piharakennukset, johon nainen mahdollisesti olisi voinut hakeutua.
Naisella on harmaat hiukset. Hän on noin 160−170 senttimetriä pitkä ja ruumiinrakenteeltaan tanakka. Katoamisaikaan hänellä on todennäköisesti ollut yllään musta villapipo, lantiomittainen harmaa takki sekä vaaleanruskeat housut. On kuitenkin mahdollista, että takkina on vaihtoehtoisesti ollut khakinvärinen puseromallinen takki. Jalassaan naisella on todennäköisesti sisäsandaalit. Mukanaan hänellä on mahdollisesti ollut täyteen pakattuja muovikasseja.
Poliisi on saanut katoamiseen liittyen muutamia havaintoja, joita se ei kuitenkaan ole voinut vahvistaa. Poliisi pyytää edelleen, että reaaliaikaiset havainnot kadonneesta ilmoitetaan hätänumeroon 112. Muita vihjeitä voi laittaa sähköpostiosoitteeseen vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai puhelimitse 0295 413 031 (vastaaja).
Poliisi tutkii kahta onnettomuutta, joissa nuoret ovat ajaneet traktorimönkijöillä
Poliisi tutkii kahta viikonlopun aikana tapahtunutta onnettomuutta, joihin liittyy nuoren kuljettajan ajama traktorimönkijä.
Tuorein tilanne tapahtui Vihdissä lauantaina 14.10. Nuori tyttö oli ajanut traktorimönkijällä koulun pihalla, vaikka alueella oli moottoriajoneuvolla ajon kieltävä liikennemerkki. Traktorimönkijän kyydissä oli ollut useita nuoria, joista osa ajoneuvon sisällä ja osa sen lavalla.
− Ensitietojen perusteella 40 kilometriä tunnissa ajanut kuljettaja oli menettänyt ajoneuvon hallinnan, minkä seurauksena se oli törmännyt koulun seinään ja sen jälkeen koulun seinustalla istuneeseen nuoreen. Ajoneuvon kallistuessa traktorimönkijän lavalla olleita nuoria oli pudonnut maahan, kertoo rikosylikonstaapeli Otto Lauer.
Nuori, johon traktorimönkijä törmäsi, sai sairaalahoitoa vaativia vammoja. Muut nuoret selvisivät pääosin vammoitta.
Poliisi tutkii tapahtunutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja rattijuopumuksena, sillä kuljettajan epäillään juoneen alkoholia. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon, ja koska hän on alaikäinen, poliisi kirjasi tapahtuneesta lastensuojeluilmoituksen.
Toinen traktorimönkijä-onnettomuus tapahtui Kauniaisissa perjantaina 13.10. Onnettomuudessa mönkijä oli ajautunut kevyenliikenteen väylälle, osunut liikennemerkkiin ja lopulta törmännyt valaisinpylvääseen.
Sekä kuljettaja että matkustaja siirrettiin loukkaantuneina jatkohoidon piiriin. Molemmat ovat alaikäisiä. Tätä onnettomuutta poliisi tutkii nimikkeillä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä vammantuottamus.
− Molempien onnettomuuksien esitutkinta on kesken, mutta poliisi nostaa tapaukset esiin, jotta vanhemmat ja nuoret voivat keskustella etenkin riskirajoilla tapahtuvasta ajamisesta. Poliisi saa usein vihjeitä siitä, että traktorimönkijöillä ajetaan vaarallisesti, ja nämä onnettomuudet osoittavat, että seuraukset voivat olla todella vakavia, rikosylikonstaapeli Lauer sanoo.
NordenBladet — Maanantai-iltapäivällä Joensuun Kauppakaarella sattunutta kolaria tutkitaan kolmion takaa tulleen auton kuljettajan osalta liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Kolarista ei aiheutunut henkilövahinkoja. Ajoneuvoihin tuli lieviä vaurioita.Henkilöautoilija ja polkupyöräilijä kolaroivat Joensuussa Kauppakaarella maanantaina iltapäiväyhdeltä. Polkupyöräilijä oli ajanut Kauppakaaren vierellä ollutta pyörätietä pitkin Prisman suuntaan ja ylittäessään kauppakaarta, oli autoilija törmännyt pyöräilijään. Paikalla on kärkikolmio autoilijan tulosuunnassa. Tapausta tutkitaan henkilöauton kuljettajan osalta liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Henkilövahinkoja ei syntynyt. Auto ja pyörä naarmuuntuivat.
Maanantai-iltapäivällä Joensuun Kauppakaarella sattunutta kolaria tutkitaan kolmion takaa tulleen auton kuljettajan osalta liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Kolarista ei aiheutunut henkilövahinkoja. Ajoneuvoihin tuli lieviä vaurioita.
Henkilöautoilija ja polkupyöräilijä kolaroivat Joensuussa Kauppakaarella maanantaina iltapäiväyhdeltä. Polkupyöräilijä oli ajanut Kauppakaaren vierellä ollutta pyörätietä pitkin Prisman suuntaan ja ylittäessään kauppakaarta, oli autoilija törmännyt pyöräilijään. Paikalla on kärkikolmio autoilijan tulosuunnassa. Tapausta tutkitaan henkilöauton kuljettajan osalta liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Henkilövahinkoja ei syntynyt. Auto ja pyörä naarmuuntuivat.
NordenBladet — Keravalta Marttilankadulta tänään 16.10. aamulla kadonnut 82-vuotia mies on löytynyt.Kadonneen etsintään osallistui Itä-Uudenmaan poliisin partioiden lisäksi myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa.Kansalaisten hätäkeskukseen ilmoittamat silminnäkijähavainnot ja vihjeet olivat isossa roolissa kadonneen tavoittamiseksi.Poliisi kiittää kaikki havaintonsa ilmoittaneita sekä sosiaalisen median julkaisuja jakaneita kansalaisia.
Keravalta Marttilankadulta tänään 16.10. aamulla kadonnut 82-vuotia mies on löytynyt.
Kadonneen etsintään osallistui Itä-Uudenmaan poliisin partioiden lisäksi myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa.
Kansalaisten hätäkeskukseen ilmoittamat silminnäkijähavainnot ja vihjeet olivat isossa roolissa kadonneen tavoittamiseksi.
Poliisi kiittää kaikki havaintonsa ilmoittaneita sekä sosiaalisen median julkaisuja jakaneita kansalaisia.
