NordenBladet – Suomessa asuvat 50 vuotta täyttäneet henkilöt ovat vaikeuksissa, sillä huolimatta sadoista hakemuksista heidän ei ole onnistunut saada töitä. Tätä pidetään yllättävänä tilanteessa, jossa puhutaan työntekijäpulasta.
Teeman nosti esiin myös Suomen työministeri Timo Harakka. Saman vahvistavat sadat viisikymppiset työnhakijat, joiden toiveet löytää työtä törmäävät kuin seinään, välittää Taloussanomat.
Syynä siihen, miksi 50-vuotiaille ei tarjota työtä, esitetään se seikka, että he joko eivät ole riittävän ammattitaitoisia tai sitten ovat liian ammattitaitoisia. He joko eivät vastaa nykyajan vaatimuksia tai sitten ovat liian koulutettuja ja työnantajat ajattelevat, että heillä alkaisi olla töissä tylsää.
NordenBladet – Viron tutkimusvirasto allekirjoitti sopimuksen tutkimuskonsortion kanssa, joka alkaa etsiä mahdollisuuksia julkisten palvelujen kehittämiseksi koneoppimisen ja tekoälyn tuella. Kyseessä on RITA-ohjelmasta rahoitettava tutkimus ”Tekoälyn käyttömahdollisuudet e-hallinnossa”, jonka toteuttavat kahden vuoden kuluessa yhdessä Tarton yliopisto, Tallinnan yliopisto, Cybernetica AS sekä Ohjelmistoteknologian kehityskeskus STACC. Tutkimustuloksia alkavat e-valtion kehittämisessä käyttää Talous- ja viestintäministeriö sekä valtionkanslia.
Viron julkinen sektori on keskimääristä pienempi, mutta sen työkuorma on suuri, sillä valtion ja kuntien tarjoamien palveluiden tulee olla samanarvoisia. Tällä hetkellä palvelujen tarjoaminen ei ole Virossa optimaalisesti järjestetty. Palvelujen laadun parantamiseksi virkailijoiden määrää kasvattamatta yksi mahdollisuus on soveltaa tekoälyn mahdollisuuksia.
Valtion tietojohtajan Ott Velsbergin mukaan tekoälyä on jo käytetty julkisella sektorilla yksinkertaisempien prosessien automatisoinnissa. Se on auttanut kohottamaan palveluiden laatua ja vähentämään byrokratiaa. Taustalla toimivan valtion saavuttamiseksi tulee kuitenkin muuttaa myös hankalampia prosesseja. ”Seuraavana askeleena näemmekin tarpeen tutkia tekoälyä perusteellisesti ja soveltaa sitä myös hankalammissa päätösprosesseissa. Tämä tutkimus on hyvä lähtökohta e-valtion kehityksen uudelle tasolle viemiselle – taustalla toimivaksi, tapahtumapohjaiseksi ja tietoperusteisista päätöksistä lähteväksi. Tekoälyn soveltaminen mahdollistaisi esimerkiksi potilaiden kutsumisen lääkärin vastaanotolle ennaltaehkäisevästi ja siten terveydenhuollon laadun parantamisen”, selvitti Velsberg.
Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa vuoden 2021 lopulla. Tutkimuksen talousarvio on 805.212 euroa, joka tulee RITA-ohjelman kautta Euroopan aluekehitysrahastosta ja Viron valtion budjetista. RITA-ohjelman tarkoituksena on auttaa valtiota kehittymään sovellustutkimusten viisaaksi tilaajaksi ja tutkimustulosten käyttäjäksi.
NordenBladet — Eduskunta keskusteli keskiviikon 16.10. täysistunnossa Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi -kansalaisaloitteesta (KAA 7/2019). Lähetekeskustelun päätteeksi asia lähetettiin talousvaliokuntaan.
Keskiviikon täysistunnossa eduskunta keskusteli myös Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksesta vuonna 2018, sekä lakialoitteesta laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä. Eduskunta myös äänesti hallituksen esityksestä laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 21/2019). Eduskunta äänesti hallituksen esityksen puolesta luvuin jaa 105, ei 35, poissa 59.
Täysistunnon keskustelutallenne löytyy Eduskunnan verkkopalvelusta.
NordenBladet — Suomen IPU-ryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) muistutti demokratian kunnioittamisen tärkeydestä, kun hän puhui tänään Parlamenttienvälisen liiton 141. konferenssissa Belgradissa.
”Mikään sääntö tai lainsäädäntö ei estä yhteenottoja, jos meillä on ryhmiä, joiden mielestä heidän vapauttaan rajoitetaan liian voimakkaasti, eivätkä he kykene saamaan ääntänsä kuultaviin. Meidän on kunnioitettava ja vaalittava demokratiaa, jos haluamme säilyttää sen myös tulevaisuudessa. Demokraattisten, vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien tuloksia on kunnioitettava, vaikka ne eivät tyydyttäisikään kaikkia”, Tynkkynen painotti.
Tynkkynen nosti puheessaan esiin haasteellisuuden, joka kohdataan määriteltäessä demokraattisten yksiköiden rajoja, jolloin yksilöiden tunne vallan legitiimiydestä nousee avainasemaan.
”Olemme nähneet valitettavia tapahtumia niin Hongkongissa, Kataloniassa kuin Kurdistanissakin. Haluan korostaa tarvetta löytää rauhanomaisia ratkaisuja, joissa kunnioitetaan tavalla tai toisella tietyillä alueilla olevien ihmisten tahtoa”, Tynkkynen totesi.
Vuonna 1889 perustettu IPU (Inter-Parliamentary Union) on maailman vanhin ja laajapohjaisin parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö. Järjestön jäseninä on tällä hetkellä 179 parlamenttia. Järjestön syyskokous on meneillään Serbian Belgradissa 13.–17. lokakuuta. Kokousta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.
NordenBladet – Viimeisin jääaika päättyi viimeistään 10.000 vuotta sitten. Tuolloin suli myös Viron alueen peittänyt laaja jääkerros, jonka jälkeen aiemmin valtavan painon alla vajonnut maanpinta alkoi kohota. Itämeren ympärillä maanpinta kohoaa jatkuvasti, mutta se ei ole kaikkialla samanlaista. Esimerkiksi Pohjanlahden pohjoisosassa maanpinta kohoaa yhdeksän millimetriä vuodessa. Luoteis-Viron maa on kohonnut viimeisimmän jääkauden lopusta alkaen ja nousu jatkuu jopa 3 millimetrin verran vuodessa.
Maan nousu on puolestaan aiheuttanut tilanteen, jossa aiemmin veteen rajoittuneet kiinteistöt eivät maarekisterin mukaan enää siihen rajoitukaan. Maavirasto suunnittelee muuttavansa tilannetta siten, että kiinteistöt rajoittuisivat jälleen veteen, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR.
”Ongelma on syntynyt siksi, että maarekisterissä kirjatut tiedot eivät muutu sellaisessa tilanteessa, jossa rantaviiva muuttuu luonnossa. Saarilla ja Länsi-Virossa maanpinta nousee, siksi maarekisterin karttaa tarkkailtaessa on tavallinen tilanne sellainen, jossa aiemmin rekisteröidyn kiinteistön ja rantaviivan väliin jää maakaistale. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan maaomistus ulottuu kuitenkin vesirajaan saakka, kun kiinteistö on alun perin sinne ulottunut. Vaikka se ei rekisterissä näykään, maanomistus ulottuu silti vesirajaan”, sanoi maaviraston tiedottaja Karmen Kaukver.
Julkiseen vesistöön rajoittuu lähes 15.000 kiinteistöä.
”Tällä hetkellä ei ole olemassa lainsäädäntöä siitä, miten rantakiinteistöt virallisissa kartoissa saadaan rantaviivaan asti ulottuviksi muutetuiksi”, kertoi Kaukver.
”Maavirasto on ongelmasta tietoinen ja me toimimme aktiivisesti ratkaisujen etsinnän ja lainsäädännön valmistelun parissa. Olemme tällä hetkellä analysointivaiheessa. Koska kyseessä on omistusta koskeva aihe, otamme ratkaisujen haussa ehdottomasti mukaan myös yhteiskunnan laajemminkin. Tavoitteena on se, että tulevaisuudessa rekisterissä olevat maayksiköiden rajatiedot sidotaan rantaviivaan ja luonnollisen linjan muutos näkyy rekisterissä pääsääntöisesti automaattisesti”, hän lisäsi.
Suomen IPU-ryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Heli Järvisen (vihr.) mielestä Isis-järjestön ulkomaisten jäsenten Syyrian leireillä olevien lasten palautusta kotimaihinsa tulisi edistää. Järvinen puhui Parlamenttienvälisen liiton IPU:n syyskokouksessa Serbian Belgradissa keskiviikkona.
Järvinen tarkasteli kysymystä oikeusvaltionäkökulmasta todeten, että lain edessä jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan ja varsinkaan lapsilla ei ole ollut osaa eikä arpaa perheidensä päätökseen lähteä sotatoimialueelle.
”Eri valtiot suhtautuvat Isisin perheenjäseniin eri tavalla. Australia, Ranska ja Hollanti ovat hakeneet kuolleiden Isis-taistelijoiden lapsia, etenkin, jos nämä ovat täysorpoja. Yhdysvallat on kaikessa hiljaisuudessa kotiuttanut naisia ja lapsia viime kesänä, ja Venäjä evakuoinut naiset ja lapset alueelta jo muutama vuosi sitten. Suomi ja Iso-Britannia ovat vielä empivällä kannalla. Kaikilla Suomen kansalaisilla on oikeus palata kotimaahansa, mutta Al-Holin lasten tapauksessa kyse on siitä, että he eivät sieltä omatoimisesti kotiin voi lähteä”, Järvinen kertoi.
Järvinen kertoi kansainväliselle kuulijakunnalleen suomalaisen oikeusvaltion synnystä sekä siitä, miten sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kourista selvinnyt maa on sadassa vuodessa kasvanut vakaaksi ja vauraaksi valtioksi, joka tunnetaan hyvästä hallinnosta, korkeasta koulutustasosta ja korruption vähäisyydestä.
”Silti en kehittyneen oikeusvaltion kasvattinakaan pysty kertomaan, mitä pitäisi tehdä kaikille Isisin vaikutuspiiriin joutuneille. Ihmisoikeusrikosten tutkintaan on jo olemassa Kansainvälinen rikostuomioistuin, mutta Syyria ja Irak, joiden maaperällä rikokset on tehty, eivät ole tuomioistuimen jäseniä. Toisaalta esimerkiksi Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, laki kieltää luovuttamasta ihmisiä maihin, joissa on voimassa kuolemantuomio, kuten Irakissa ja Syyriassa.”
”Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, mutta kenties tästä joukosta löytyisi hyviä ideoita ongelman ratkaisemiseksi”, Järvinen totesi osoittaen sanansa IPU:n 141. konferenssiin osallistuville noin 700 kansanedustajalle.
Vuonna 1889 perustettu IPU (Inter-Parliamentary Union) on maailman vanhin ja laajapohjaisin parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö. Järjestön jäseninä on tällä hetkellä 179 parlamenttia. Järjestön syyskokous on meneillään Belgradissa 13.–17. lokakuuta. Kokousta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.
NordenBladet – Tänään avattiin Frankfurtissa viisi päivää kestävät kirjamessut (16.-20. lokakuuta 2019). Vuosittain lokakuussa Frankfurt am Mainin messukeskuksessa järjestettävä näyttely on maailman suurin ja tärkein. Kirjamessuille osallistuvat kustantajat, välittäjät, kirjailijat ja muut kirjamarkkinoiden avainhenkilöt enemmästä kuin sadasta maasta.
Messuilla käy yhteensä noin neljännesmiljoona henkeä ja tilaisuuteen on akkreditoitu kymmenentuhatta toimittajaa. Frankfurtin messukeskuksen lisäksi järjestetään useita kirjallisuustapahtumia kaikille kiinnostuneille ja liiketapaamisia koko kaupungissa, sekä julkisissa tiloissa että hotelleissa.
Kirjamessujen perustajana vuonna 1949 oli Börsenverein des Deutschen Buchhandels (Saksan kirjakaupan börssiyhtiö). Vuodesta 1988 lähtien näyttelyssä esitellään yksi valittu päävieras. Messuilla annetaan useita palkintoja, muun muassa Saksan kirjakaupan rauhanpalkinto ja Saksan nuorten kirjallisuuspalkinto.
Tämän vuoden päävieras on Norja, joka on tämän vuoksi tuonut paikalle suuremman määrän kirjailijoitaan ja tarjoaa myös yleisemmin maata esittelevää ohjelmaa. Virosta on messuilla jo perinteisesti kustantajien liiton yhteinen näyttelyosasto.
Kirjailijoista messuilla esiintyvät Jojo Moyes, Jo Nesbø, Margaret Atwood, Ken Follett, Elif Shafak, Karl Ove Knausgård, Jussi Adler-Olsen ja lukuisat muut.
NordenBladet – E-Viron neuvosto sai viime istunnolla katsauksen itseohjaavien ajoneuvojen tämän hetken tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Neuvonpidossa päädyttiin toteamukseen, että itseohjaavien ajoneuvojen testaaminen Viron julkisilla teillä on jo laillistettu ja toimii, mutta laajemmaksi oikeudelliseksi soveltamiseksi täytyy vielä odottaa vastaavan lain voimaantuloa.
Valtionkanslian yhteyteen on luodun ja tekoälyn asiantuntijoista koostuvan ryhmän kehitettävänä olevan ns. nn paralain pääasiallinen tehtävä on mahdollistaa tekoälyn käyttäminen erilaisilla aloilla, mutta joka samanaikaisesti tekoälyn ohessa suojaisi myös ihmistä.
”Viron teillä on tosin lailla säädelty itseohjaavien autojen testaus, mutta asia muuttuu hankalaksi silloin, kun yritämme sovittaa yhteen lainsäädännön ja itseohjaavan auton kuljettajan ja viedä nämä yhdessä kaupunkiliikenteeseen”, sanoi E-Viron neuvoston työtä johtanut pääministeri Jüri Ratas.
Hän lisäsi, että tekoälyn jatkuvan kehityksen ja sen meidän arkielämäämme tunkeutumisen myötä syntyy tarve luoda lailliset puitteet, jotka toisaalta säätelisivät tekoälyn käyttöä, toisaalta taa suojaisivat myös ihmistä. ”Voimassaolevan lain mukaan toiminnastaan liikenteessä vastaa ajoneuvon kuljettaja”, Ratas kuvaa ja lisää, että säätelemättä on vastuu itseohjaavan auton tekemistä päätöksistä.
Talous- ja viestintäministeriö ryhtyy lähiaikoina valmistelemaan uutta liikenteen kehitysohjelmaa, johon liitetään myös itseohjaavien autojen aihepiiri. Ns. paralain, johon itseohjaavia ajoneuvoja koskevat säännöt on myös lisätty, oikeusministeriö esittää ensi vuoden puolivälissä.
Kuva: itseohjaavien autojen esittely 14. lokakuuta TalTechin kampuksella (Viron parlamentti) Lähde: NordenBladet.ee
Eduskunnan lakivaliokunta järjestää julkisen kuulemisen torstaina 17. lokakuuta. Kuulemisen aiheena on kansalaisaloite Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi – Suostumus2018 (KAA 2/2019). Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä klo 10–12.
Valiokunnassa ovat kuultavina: – aloitteen tekijä Iiris Suomela – asiantuntija Pia Puu Oksanen, Amnesty International, Suomen osasto ry – professori emerita Terttu Utriainen – osastopäällikkö Ville Hinkkanen, oikeusministeriö
NordenBladet – 27.–31. lokakuuta 2019 kokoontuvat Pohjoismaiden kansanedustajat, Pohjoismaiden neuvoston jäsenet, useat ministerit ja pääministerit, mielipidevaikuttajat ja media Pohjoismaiden ministerineuvoston 71. istuntoon eli huipputapaamiseen. Tukholmassa Ruotsin parlamentissa (Sveriges riksdag i Stockholm, Riksgatan 1) pidettävä usean päivän huipputapaaminen on Pohjoismaiden suurin poliittinen tapahtuma. Tämänkertaisen huipputapaamisen ohjelmassa on ilmasto, kestävä kehitys ja nuorten osallistuminen yhteiskunnassa.
Pohjoismaiden neuvoston lehdistökonferenssi järjestetään 29. lokakuuta kello 10.30-10.50 parlamenttirakennuksen tilassa RÖ4-43. Pohjoismaiden neuvoston viestintäneuvonantajat ovat tilassa RV3-16. Huipputapaamisen hashtagit sosiaalisessa mediassa ovat #nrsession, #nrpriser ja #nrpol. Toimittajat saavat ilmoittautua 24. lokakuuta asti lehdistökortin perusteella tässä: https://acc.norden.org/sv/
Vuosittain Pohjoismaiden neuvosto jakaa myös viisi palkintoa, jotka ovat kirjallisuuspalkinto, elokuvapalkinto, musiikkipalkinto, ympäristöpalkinto sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinto. Kirjallisuuspalkinto on viidestä palkinnosta vanhin. Se annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1962 ja sitä seurasivat musiikkipalkinto (1965), ympäristöpalkinto (1995), elokuvapalkinto (2002) ja lasten- ja nuorisokirjallisuuspalkinto (2013). Tämänvuotinen juhlallinen palkintogaala järjestetään tiistai-iltama 29. lokakuuta Tukholman konserttitalossa (Stockholms konserthus, Hötorget 8). Palkintoseremonian jälkeen Ruotsin hallitus järjestää valituille vieraille vastaanoton.
Pohjoismaiden neuvoston Ruotsissa pidettävään istuntoon liittyen järjestää hänen majesteettinsa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kuninkaanlinnaan kutsutuille vieraille lounaan. Kutsutut vieraat kuljetetaan busseilla parlamenttirakennuksesta kuninkaanlinnaan (29. lokak. 11.50–13.45 Kungliga Slottet, 10770 Stockholm).
Ruotsi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2019.
Vuoden 2019 huipputapaamisen ohjelma (71st Session of the Nordic Council in Stockholm):
Sunnuntaina 27. lokakuuta
Nuorten Pohjoismaiden neuvoston (Ungdomens Nordiska råd) istunto 2019. Pohjoismaiden neuvoston palkintoehdokkaat kutsutaan parlamenttirakennuksessa järjestettävään erikoistilaisuuteen.
Maanantaina 28. lokakuuta kello 17.15-18.15 Pohjoismaiden neuvosto kutsuu vapaiden yhdistysten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia kyselykokoukseen, jossa voi Pohjoismaiden poliitikoille voi esittää kysymyksiä digitalisoinnista ja digitaalitaidoista, pohditaan demokratian ehtoja nuorten näkökulmasta. Esittelypuheen pitää Pohjoismaiden neuvoston presidentti Hans Wallmark, loppusanat esittää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Gunilla Carlsson.
Samana päivänä on lisäksi seuraavat tapaamiset: Pohjoismaiden vihreiden vasemmistolaisten puolueryhmä (Nordisk grön vänster) kokous, Sosiaalidemokraattisen ryhmän (Den socialdemokratiska gruppen) kokous, Pohjoismaiden vapaus (Nordisk frihet) järjestää puoluerynmän kokouksen, Keskustaryhmän (Mittengruppen) kokous, Konservatiivien ryhmän (Konservativa gruppen) kokous, Tarkastuskomitean (Kontrollkommitté) kokous.
Pohjoismaiden neuvoston Tukholmassa järjestettävään 71. istuntoon liittyen parlamentin puhemies ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja kutsuvat Ruotsin delegaation lounaalle juhlistamaan ja tunnustamaan demokratian merkitystä meidän pohjoismaisille hyvinvointivaltioillemme.
Tiistaina 29. lokakuuta
14.00-17.30 parlamenttisalissa Pohjoismaiden neuvoston 71. istunto, jota seuraa Pohjoismaiden pääministerien huipputapaaminen. Pohdiskelua aiheesta: Miten Pohjoismaiden sosiaalista mallia voidaan kehittää ja edistää kestäviä muutoksia?
Samoin tiistaina järjestetään Ruotsin jalkapalloliiton ja Pohjoismaiden neuvostossa toimivien komiteoiden tapaaminen, jossa pohditaan naisten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen järjestämistä vuonna 2027. Pohjoismaiden talouskasvun ja kehityksen komitean tapaaminen ja paljon muuta.
19.30-21.00 Tukholman konserttitalossa annetaan Pohjoismaiden neuvoston palkinnot.
21.00-22.30 Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2019 palkintojenjaon jälkeen Tukholman konserttitalossa Ruotsin hallitus järjestää Pohjoismaiden neuvoston 71. istunnon kanssa valituille vieraille vastaanoton.
Keskiviikkona 30. lokakuuta
Hallituksen tapaaminen Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan pääministerien ja hallitusten johtajien kanssa. Täysistunto ja Pohjoismaiden kulttuuriministerien neuvoston tapaaminen, Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerien neuvoston tapaaminen, Rajaesteiden neuvoston kokoontuminen, Pohjoismaiden säästävän komitean ja Pohjoismaiden ympäristöministerien neuvoston välinen neuvottelu, johdon tapaaminen liittoneuvoston ja parlamentin kanssa.
Torstaina 31. lokakuuta
Täysistunto ja paneelikeskustelu aiheesta #metoo Pohjoismaiden kulttuurisektorissa.
Koko huippukokouksen ohjelman näet TÄSTÄ (ruotsiksi) ja TÄSTÄ (englanniksi).
________________________________________
Pohjoismaiden neuvosto (tanskaksi ja norjaksi Nordisk Råd, suomeksi Pohjoismaiden neuvosto, islanniksi Norðurlandaráð, ruotsiksi Nordiska Rådet) on Pohjoismaiden parlamenttien yhteistyöelin. Sen jäsenmaat ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä autonomiset alueet Färsaaret (Tanska), Grönlanti (Tanska) ja Ahvenanmaa (Suomi). Pohjoismaiden neuvoston tavoite on ylläpitää ja kehittää Pohjoismaiden yhteistyötä oikeus-, kulttuuri-, kuljetus-, ympäristö-, sosiaali- ja talousaloilla. Yhteistyön puitteet on määritetty Helsingin sopimuksella. Neuvostoon kuuluu parlamenttien edustajia, jotka valitaan joka vuosi uudelleen. Hallitukset ovat Pohjoismaiden neuvoston edessä tilivelvolliset.
Pohjoismaiden neuvoston elimet ovat:
– yleiskokous, johon kuuluvat kaikki neuvoston jäsenet – puheenjohtajisto, johon kuuluu presidentti (presidenttiys kiertää maiden kesken) ja Pohjoismaiden neuvoston säännöissä määritelty määrä jäseniä – viisi pysyvää komiteaa
Jokaisella maalla Islantia lukuun ottamatta on Pohjoismaiden neuvostossa yhteensä (yhdessä autonomisten alueiden kanssa) 20 paikkaa, Islannilla 7 paikkaa. Yhteensä Pohjoismaiden neuvostossa on 87 jäsentä, jotka jäsenmaiden ja autonomisten alueiden parlamentit valitsevat.
Pohjoismaiden neuvoston päämaja on Kööpenhaminassa. Työkielet ovat tanska, norja ja ruotsi.
