NordenBladet — Suomen itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlavuosi onnistui tukemaan kansalaisten toimijuutta sekä lisäsi yritysten yhteiskunnallista aktiivisuutta, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen, Owal groupin ja Demos Helsingin toteuttamasta tutkimuksesta. Juhlavuoden päätavoitteeksi asetettu yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen jäi sen sijaan hetkelliseksi ja kertaluonteiseksi.Suomi 100 -juhlavuoden sihteeristö ja valtioneuvoston kanslia onnistuivat luomaan juhlavuoden toteuttamiseksi toimintamallin, joka tarjosi kansalaisille erilaisia mahdollisuuksia osallistua valtiolliseen juhlaan ja kokea osallisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia edellytyksiä juhlavuoden erilaisissa verkostoissa ja yhteistyössä tapahtunut toiminta antoi osallistua juhlavuoteen, miten kansalaiset ja yhteisöt osallistuivat juhlavuoteen sekä millaisia vaikutuksia juhlavuodella on ollut osallisuuteen.Tutkimuksen mukaan Suomen 100 -vuotisjuhlavuosi loi erilaisia osallistumisen ”alustoja” eli tapoja, tapahtumia ja paikkoja. Juhlavuoden yhdessä-teemaa toteutettiin kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden toteuttamien hankkeiden, tapahtumien ja tempausten sekä uudenlaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevan yritysyhteistyön kautta. Erilaisten juhlavuosituotteiden tarjonnan lisäksi yritykset toteuttivat hankkeita, joissa korostuivat vapaaehtoisuus ja vapaaehtoistyö, ja joihin kutsuttiin mukaan niin asiakkaita kuin työntekijöitäkin. Yksittäiset kansalaiset osallistuivat juhlavuoden toteutukseen yleisönä, juhlavuosituotteiden ja ohjelmasisältöjen kuluttajina sekä järjestämällä itse juhlavuoden ohjelmaa.Tutkimuksen mukaan juhlavuosi onnistui tukemaan kansalaisten aktiivisuutta ja omaa toimijuutta koko Suomessa. Osallistujia ja tapahtumien tekijöitä olivat erityisesti naiset. Vaikka konkreettisia muutoksia itsenäisyyden juhlimisen tavoissa voidaan tunnistaa vähän, juhlavuoteen osallistuminen koettiin tärkeänä. Juhlavuosi tuotti ainakin hetkellisiä myönteisiä vaikutuksia myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja edesauttoi osallisuuden kokemuksen muodostumista vuoden aikana, kansalaisten aktivoituessa eri tavoin ottamaan osaa juhlintaan. Lisäksi juhlavuodella vaikuttaa olleen pitkäkestoisempia vaikutuksia vapaaehtoistyön muotoihin, sillä erityisesti yritysten yhteiskunnallinen aktivoituminen lisääntyi tällä saralla.Raportin mukaan Suomi100 -juhlavuosi loi ainakin juhlavuoden ajaksi uutta osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Erityisesti muutenkin aktiiviset ihmiset ottivat osaa juhlavuoden projekteihin ja tapahtumiin. Suomi 100 -juhlavuoden päätavoite, yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntyminen, jäi monilta osin yksittäisille tapahtumille tyypillisesti hetkelliseksi ja kertaluonteiseksi.Julkaisu on Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia tarkastelevan tutkimuksen toinen osaraportti. Ensimmäinen, yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevä raportti julkaistiin syyskuussa 2020. Imago- ja identiteettivaikutuksiin keskittyvä osaraportti sekä tutkimuksen johtopäätökset julkaistaan kesällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntalain 1.12.2020 voimaan tulleen väliaikaisen säännöksen mukaan kunnan ja kuntayhtymän on mahdollista hakea alijäämän kattamiskauteen pidennystä koronaepidemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vuoksi.Pidennystä voi hakea, jos kunta tai kuntayhtymä ei pysty koronaepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten ja tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää säädetyssä neljässä vuodessa. Valtiovarainministeriö voi myöntää hakemuksesta kaksi vuotta lisäaikaa alijäämän kattamiselle.Jos kunnan tai kuntayhtymän alijäämän kattamiskausi päättyy vuonna 2020, hakemus on tehtävä vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2021 päättyvän alijäämän kattamiskauden pidennystä on mahdollista hakea jo vuonna 2020, kuitenkin viimeistään vuoden 2021 elokuun loppuun mennessä.Kuntalain muutos on väliaikainen. Viimeisen kerran pidentämistä voi hakea vuonna 2025. Tällöin voi hakea vuosien 2025 ja 2026 päättyvien alijäämän kattamiskausien pidentämistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kestävän kehityksen toimikunta laatii ensi vuonna Agenda2030 tiekartan. Tiekartan tarkoituksena on tehdä näkyväksi, minkälaista politiikkaa Suomessa tulisi tehdä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisella tasolla. YK:n jäsenvaltiot ovat sopineet yhdessä kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 toimeenpanosta ja tavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä.Esiselvityksen tiekarttatyöstä on laatinut Gaia Consulting Oy, joka esitteli selvityksen pääkohdat kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa 3. joulukuuta. Esiselvitys julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin joulukuussa.Esiselvitys kokoaa yhteen olemassa olevan tiedon Agenda2030 tavoitteiden nykytilasta Suomessa. Esiselvityksessä tunnistettiin 55 Agenda2030:n alatavoitetta, joissa tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta Suomi saavuttaa Agenda2030:n tavoitteet tällä vuosikymmenellä.Selvityksen taustalla on erityisesti keväällä julkaistu Suomen Agenda2030-maaraportti, jossa Suomi raportoi YK:lle, miten se on edistynyt kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa viimeisen neljän vuoden aikana. Lisäksi esiselvityksessä on hyödynnetty muita kestävän kehityksen ajankohtaisia raportteja Suomen tulevaisuuden suunnista, muun muassa eduskunnan käsittelyssä olevaa kestävän kehityksen selontekoa.Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksen puheenjohtajana toiminut ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen muistutti, että tiekartan laatiminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja työtä tehdään pitkäjänteisesti.”Kestävyysongelmia ei ratkota vuodessa tai kahdessa. Siksi Agenda2030 tiekartassa katsotaan yli vaalikausien ja linjataan ne asia, joihin meidän tulee Suomessa keskittyä seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta saavutamme kestävän kehityksen tavoitteemme. Tiekartan tulisi myös käsitellä sitä, miten parhaiten tuemme muita maailman maita tavoitteiden saavuttamisessa.”Mikkonen huomautti, että Agenda2030 tavoitteiden saavuttaminen toteutuu vain laajalla kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä.”Tiekartan pitkä aikajänne korostaa avoimen keskustelun ja laajan yhteistyön tarvetta. Agenda 2030 tavoitteet eivät ole vain hallituksen, vaan koko Suomen tavoitteita. Siksi tiekartan valmistelussa kestävän kehityksen toimikunnalla tulee olemaan keskeinen rooli.”Hallitus valmistelee parhaillaan hallituskauden puoliväliarviointia varten omaa kestävyystiekarttaa, ja Mikkonen toivoi, että työ huomioidaan ensi vuoden aikana myös toimikunnan piirissä tehtävässä työssä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti tänään vuodelta 2020 maksettavien EU:n kokonaan rahoittamien viljelijätukien ensimmäisen maksuerän yksikkötasot. Ruokavirasto aloittaa tukien maksun 10. joulukuuta. Nautaeläinpalkkioiden maksaminen alkaa 17. joulukuuta.EU:n suoria tukia vuodelta 2020 maksetaan yhteensä yli 500 miljoonaa euroa. Ensimmäisessä maksuerässä joulukuussa perustukea maksetaan noin 237 miljoonaa, viherryttämistukea noin 145 miljoonaa, nuoren viljelijän EU-tukea noin 9,6 miljoonaa ja tuotantosidonnaista peltokasvipalkkiota noin 15 miljoonaa euroa. Joulukuussa näitä tukia maksetaan noin 95 prosenttia vuoden 2020 enimmäismääristä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja asetusehdotuksesta, jolla parannetaan lämpöenergian ja veden käyttäjien omaa kulutustaan koskevan tiedon saantia ja täydennetään energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen ja muun ympäristökuormituksen vähentäminen energian- ja vedenkulutuksen pienentyessä.Lausuntopyyntö asetusehdotuksesta on osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 7.1.2021. Sen jälkeen asetuksen valmistelu jatkuu työ- ja elinkeinoministeriössä, oikeusministeriössä ja ympäristöministeriössä virkatyönä.EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutosdirektiivin edellyttämät lakimuutokset tulivat Suomessa voimaan 23.11.2020. Direktiivi asettaa yksityiskohtaisia vaatimuksia sille, miten jäsenvaltioissa mitataan lämmitys- ja jäähdytysenergian sekä lämpimän käyttöveden kulutusta. Vaatimukset edellyttävät Suomessa muutoksia energiatehokkuutta, rakentamista ja asumista koskeviin säädöksiin.Tämän johdosta on muutettu energiatehokkuuslakia, asunto-osakeyhtiölakia, asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia, aravarajoituslakia sekä asumisoikeusasunnoista annettua lakia. Näiden lisäksi on muutettu rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistoista annettua ympäristöministeriön asetusta.Tiedonsaantia koskeva yksityiskohtainen sääntely annetaan valtioneuvoston asetuksella.Valmisteltavalla asetuksella säädetään tarkemmin yksityiskohdista, esimerkiksi lämmitystä, jäähdytystä ja vettä koskevien laskutus- ja kulutustietojen toimittamisesta sekä lämmitys- ja jäähdytysenergian sekä vedenkulutuksen kustannusten jakamisesta taloyhtiöissä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan strategisesta ohjauksesta. Turvallisuusverkon palvelutuottajina toimivat Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiö Suomen Turvallisuusverkko Oy sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Tarkastelussa arvioidaan turvallisuusverkon palvelutuotannon toimivuus nykytilanteessa. Turvallisuusverkon palvelutuotanto on ollut käynnissä noin kuusi vuotta.  Järjestämistarkastelu täydentää palvelutuottajien sisäisiä muutosohjelmiaMolemmat palvelutuottajat ovat käynnistäneet sisäisen muutosohjelman, joiden tarkoituksena on muun muassa asiakastyytyväisyyden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Palvelutuottajien muutosohjelmien lisäksi valtiovarainministeriö käynnistää tarkastelun siitä, onko nykyinen turvallisuusverkon palvelutuotannon toimintamalli edelleen toimiva. Järjestämistarkastelussa arvioidaan myös turvallisuusverkkotoiminnan kyky vastata verkon käyttäjien palvelutarpeisiin ja vaatimuksiin kustannustehokkuudesta. Tarkastelun johdosta Suomen Turvallisuusverkko Oy:n muutosohjelmaa viivästytetään turvallisuusverkkotoimintaa koskevilta osin. Valtorin muutosohjelman toimeenpanoa jatketaan, koska Valtorin turvallisuusverkkotoimintaa toimintaa koskevat muutokset on aloitettu jo vuonna 2019 ja ne on lähes toimeenpantu.  Valtiovarainministeriö kartoittaa turvallisuusverkkotoiminnan järjestämistä koskevat vaihtoehdot Määrittelytyössä päätetään jatkoselvitykseen otettavat turvallisuusverkkotoiminnan järjestämisvaihtoehdot sekä vaihtoehtojen vertailua varten tarvittavat kriteerit. Määritystyö tehdään yhdessä valtiovarainministeriön sekä valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen sekä palvelutuottajien kesken. Määritystyössä kuullaan turvallisuusverkon keskeisimpiä käyttäjiä sekä henkilöstön edustajia. Määrittelyvaihe päättyy viimeistään 15.2.2021.  Vaihtoehtojen vertailu tehdään yhteistyössä turvallisuusverkkotoimintaa ohjaavien ja toteuttavien tahojen kanssa. Vertailujen alustavat tulokset raportoidaan viimeistään 28.5.2021 ja lopullinen raportti annetaan viimeistään 30.9.2021. Vertailuun liittyen kuullaan turvallisuusverkon käyttäjiä sekä henkilöstön edustajia. Selvityksessä tarkastellaan myös turvallisuusverkkotoiminnan ohjauksen järjestämistä tarkoituksenmukaisella tavalla eri toimintamalleissa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti 3. joulukuuta turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen enimmäismäärät vuodelle 2021.Vuoden 2021 aikana turkistuottajille järjestettävien vuosilomapäivien enimmäismäärä on 18 päivää ja lisävapaatuntien enimmäismäärä 120 tuntia turkistuottajaa kohti. Enimmäismäärät vahvistetaan ottamalla huomioon kunakin vuonna käytettävissä oleva määräraha.Asetus tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeri Maria Ohisalo toimii perjantaina 4.12. puheenjohtajana pohjoismaisen maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden yhteistyöryhmän NSHF:n ministerikokouksessa. Kokous järjestetään etäyhteyksin.Kokouksessa Pohjoismaiden maahanmuuttoasioista vastaavat ministerit keskustelevat maiden näkökulmista EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistukseen. Tarkoitus on vaihtaa näkemyksiä erityisesti komission ehdottamasta yhteisvastuujärjestelmästä, joka paine- ja kriisitilanteessa tasaisi vastuuta turvapaikanhakijoista muillekin kuin EU:n ulkorajavaltioille.– Hallitus pitää tärkeänä, että perus- ja ihmisoikeudet sekä yksilöiden oikeusturva toteutuvat kaikissa tilanteissa. On keskeistä, että yhteisvastuu on kaikkia jäsenvaltioita velvoittava, sillä vastuu unionin alueelle tulevista turvapaikanhakijoista on meidän kaikkien yhteinen. Tämä on myös Suomen etu EU:n ulkorajavaltiona. Suomen kantoja uudistukseen käsitellään parhaillaan eduskunnassa, ministeri Ohisalo sanoo.Toisena aiheena kokouksessa käsitellään ilman oleskelulupaa maahan jäävien tilannetta. Ministerit keskustelevat toimista, joilla Pohjoismaat pyrkivät ehkäisemään paperittomuutta ja varjoyhteiskunnan syntymistä.Sisäministeriössä tehdään parhaillaan laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaista toimintaohjelmaa vuosille 2021–2024. Ohjelmassa haetaan kokonaisvaltaisesti keinoja ehkäistä varjoyhteiskunnan syntymistä. Strategisten linjausten lisäksi siinä on tarkoitus edistää konkreettisia toimenpiteitä, joilla ehkäistään maassa oleskelua ilman laillista oleskeluoikeutta. Työn on määrä valmistua joulukuussa.NSHF (Nordisk samrådsgrupp på hög nivå i flyktingfrågor) perustettiin vuonna 1986 pohjoismaisen ministerineuvoston suosituksesta. Vuosittaisten ministerikokousten lisäksi yhteistyöryhmä kokoontuu kerran vuodessa myös virkamieskokouksena. Kokousten tarkoituksena on edistää maiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä maahanmuuttokysymyksissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maalittamisen kriminalisointi uudella säädöksellä ei ole tarpeen, sillä maalittamista voidaan torjua jo nykyisellä lainsäädännöllä kohtuullisen hyvin. Keskeistä on laajentaa mahdollisuuksia esitutkinnan käynnistymiselle ja syytetoimenpiteisiin ryhtymiselle silloin, kun toiminnalla on järjestäytyneen häirinnän ja maalittamisen piirteitä. Tämä käy ilmi 3. joulukuuta julkaisusta selvityksestä, jonka OTT Mika Illman on tehnyt.Selvityshenkilö Illmanin mukaan suuria kansainvälisiä sosiaalisen median yhtiöitä tulee velvoittaa torjumaan alustoillaan tapahtuvaa vihapuhetta ja maalittamista. Vastuukysymysten sääntely tulee tehdä EU-tasolla.Eräitä sosiaalisen median ylläpitäjiä pitää lailla velvoittaa valvomaan alustoillaan julkaistua sisältöä ja poistamaan sitä, jos se ilmeisesti täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Laissa pitäisi säätää rangaistavaksi tällaisen sisällön poistamatta jättäminen, kun laiminlyönti perustuu tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen.Laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi viipymättäSelvityshenkilön mukaan laittoman uhkauksen säätäminen laajemmin virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi on tärkeä uudistus, joka on syytä toteuttaa viipymättä. Tämän lisäksi eräitä muita rikoslain säännöksiä syyteoikeudesta tulisi muuttaa niin, että lain kattamat rikokset tulisivat nykyistä laajemmin virallisen syytteen piiriin.Sananvapauslain rikoksia, pakkokeinoja ja syyteoikeutta koskevia säännöksiä tulee selkeyttää. Säännösten nykyinen tulkinnanvaraisuus haittaa rikostutkintaa ja lainkäyttöä.Parempaa työsuojelua ei-työsuhteisilleSelvityksessä peräänkuulutetaan myös parempaa työsuojelua, jotta maalittamisen vaikutuksia voidaan rajoittaa. Illman korostaa, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien freelance-toimittajien sekä ei-työsuhteisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden tueksi tulee luoda järjestely, jolla heihin kohdistuvan maalittamisen vaikutuksia voidaan rajata työsuojelun keinoja vastaavalla tavalla.Maalittaminen vahingoittaa koko yhteiskuntaaSelvityshenkilö Mika Illmanin mukaan maalittaminen on tyypillisesti tietoverkossa tapahtuvaa järjestelmällistä toimintaa, jossa kohdetta uhataan tai loukataan esimerkiksi levittämällä hänen yksityiselämäänsä kuuluvia tietoja tai esittämällä hänestä perättömiä tai muuten halventavia tietoja.Maalittamisella pyritään vaientamaan kohde tai muuten vaikuttamaan hänen toimintaansa. Maalittamisen pelko vaikuttaa siihen, mitä puheenaiheita julkisuudessa käsitellään ja millä tavoin.Maalittaminen vahingoittaa oikeusvaltiota, koska sillä pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon hallinnossa ja lainkäytössä. Maalittaminen myös vahingoittaa laajemminkin demokraattista yhteiskuntaa, koska se vähentää ihmisten halukkuutta osallistua demokraattisiin prosesseihin ja ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Tämän lisäksi maalittaminen kaventaa yleisön oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan ja tapahtuu.OTT Mika Illmanin selvityksessä on tutkittu, miten voimassa oleva rikos- ja prosessioikeudellinen sekä turvaamistoimenpiteitä ja sananvapauden käyttämistä koskeva lainsäädäntö soveltuu järjestelmällisen häirinnän ja maalittamisen ilmenemismuotoihin. Selvityksessä on myös arvioitu työsuojelua ja –turvallisuutta koskevien säännösten merkitystä maalittamiseen liittyen. Tehtävänä on myös ollut tarvittaessa nostaa esiin tutkimuskohteisiin liittyviä ongelmia ja esittää niihin ratkaisuja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Epidemian leviämisvaiheessa olevien Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien ravitsemisliikkeet noudattavat 5.12. lukien samoja rajoituksia, jotka ovat jo voimassa Uudellamaalla. Sääntely tiukkenee myös kiihtymisvaiheeseen siirtyvillä alueilla. Asiaa koskeva uusi valtioneuvoston asetus tulee voimaan 5.12. klo 00.00.Asetus on voimassa 15.12.2020 saakka, jonka jälkeen rajoituksista säädetään uudella asetuksella.Ravitsemisliikkeiden rajoituksista säädetään aina asetuksellaRavitsemisliiketoimintaa koskevista rajoituksista päättää aina valtioneuvosto, joka antaa rajoituksista asetuksen. Asetuksessa säädetyt rajoitukset perustuvat koronavirusepidemian leviämisen perusteella sen mukaan, millainen epidemiatilanne alueella on. Epidemiatilanteen (perustaso, kiihtymisvaihe, leviämisvaihe) määrittelevät kokonaisarvioinnin perusteella alueelliset yhteistyöryhmät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rajoitukset jakautuvat asetuksessa kolmeen ryhmään sen perusteella, onko maakunta epidemian perustasolla, kiihtymisvaiheessa vai leviämisvaiheessa. Eri vaiheisiin sovellettavia rajoituksia ei asetuksessa ole muutettu vaan uudella asetuksella on sijoitettu maakuntia näihin ryhmiin alueellisen epidemiatilanteen mukaisesti.Leviämisvaiheessa hieman muita tiukemmat rajoituksetRavitsemisliikkeet Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla saavat olla auki klo 23 saakka, ja ne saavat avata ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
 
Näissä maakunnissa kaikkien ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyy klo 22. Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 %.  Leviämisvaiheessa ravitsemisliikkeiden rajoitukset ovat niin tiukat kuin eduskunnan hyväksymä tartuntatautilaki sallii.Kiihtymisvaiheessa rajoitukset lisääntyvät perustasoon verrattunaKiihtymisvaiheessa olevien Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien ravitsemisliikkeissä alkoholin anniskelu on kaikissa ravitsemisliikkeissä sallittu kello 7-22 välillä. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23 ja käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01-24 ja käytössä saa olla 75 % asiakaspaikoista.Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa ei edelleenkään rajoiteta ravitsemisliikkeiden asiakaspaikkoja. Kaikki ravitsemisliikkeet saavat anniskella alkoholia kello 7-24 välisenä aikana. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki klo 02-01. Muiden ravintoloiden aukioloaikoja ei rajoiteta.Rajoitusten tarkoitus on vähentää tartuntariskiäAlueen epidemiatilanteen mukaan säädettävien rajoitusten on tarkoitus vähentää ihmisten sosiaalisia kontakteja sellaisissa tiloissa ja tilanteissa, joissa koronavirustaudin on todettu leviävän tehokkaasti.Ravitsemisliiketoimintaa koskevista rajoituksista on säädetty tartuntatautilain määräaikaisessa 58 a §:ssä, joka on voimassa 28.2.2021 asti. Tarkemmista rajoituksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Niissä säädetään ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloajan rajoittamisesta maakunnittain ja ravintolatyypeittäin. Kaikki ravintoloita koskevat rajoitukset on säädetty 1.6.2020 lähtien asetuksella. Näin tehdään edelleen. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa asetuksen antamisesta joka kerran erikseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi