NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päättänyt puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelystä seuraavista kenraaliylennyksistä Puolustusvoimissa 6.12.2020 lukien:Kenraalimajuri Timo Tapio Kakkola ylennetään kenraaliluutnantiksi, prikaatikenraali Vesa Juhani Virtanen kenraalimajuriksi, prikaatikenraali Mikko Petteri Heiskanen kenraalimajuriksi, eversti Timo Kalevi Saarinen prikaatikenraaliksi ja eversti Juha-Pekka Keränen prikaatikenraaliksi.Kenraaliluutnantti Timo Kakkola (s. 1962) on toiminut Puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä 1.1.2020 lukien. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajana, Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikuntapäällikkönä, Maavoimien materiaalilaitoksen huolto-osaston osastopäällikkönä sekä Länsi-Suomen huoltorykmentin komentajana. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2017.Kenraalimajuri Vesa Virtanen (s. 1966) on toiminut Pääesikunnan suunnittelupäällikkönä vuodesta 2017. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Kainuun prikaatin komentajana, Turvallisuuskomitean pääsihteerinä, tutkijana Maanpuolustuskorkeakoululla sekä pataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2016.Kenraalimajuri Mikko Heiskanen (s. 1963) on toiminut Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkönä vuodesta 2016. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajana, apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa ja pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2015.Prikaatikenraali Timo Saarinen (s. 1965) on toiminut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajana vuodesta 2020. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa logistiikkalaitoksen esikuntapäällikkönä, Itä-Suomen huoltorykmentin komentajana ja sektorijohtajana Pääesikunnassa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2012.Prikaatikenraali Juha-Pekka Keränen (s. 1968) on toiminut Ilmavoimien operaatiopäällikkönä vuodesta 2017. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Satakunnan lennoston komentajana, osastoesiupseerina Pääesikunnassa ja osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2012.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin kävi perjantaina 4. joulukuuta illalla puhelinkeskustelun YK:n pääsihteerin António Guterresin kanssa. Keskustelu keskittyi kansainväliseen yhteistyöhön koronapandemian torjunnassa sekä ilmastopolitiikkaan.Pääministeri Marin totesi, että YK-järjestelmä on osoittanut olevansa haasteiden tasolla ja että vain kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan pysäyttää globaali pandemia. Hän korosti, että pandemiassa kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa. Tehokkaan rokotteen kehitys ja sen kattava saatavuus ovat tässä avainasemassa. Puhelinkeskustelu käytiin juuri päättyneen virtuaalisen YK:n yleiskokouksen erityisistunnon jälkeen, jossa pääministeri Marin piti Suomen puheenvuoron.
 
Pääministeri Marin ja pääsihteeri Guterres totesivat, että ilmastotoimet eivät saa jäädä koronapandemian jalkoihin. Pääministeri Marin kertoi odotuksistaan ensi viikolla kokoontuvan Eurooppa-neuvoston suhteen, jossa on määrä keskustella mm. pandemiasta sekä hyväksyä yhteinen päästövähennystavoite vuotta 2030 varten. Marin edustaa Suomea korkean tason Climate Ambition Summit -ilmastohuippukokouksessa, joka kokoontuu virtuaalisesti 12.12.Keskustelu oli samalla jatkoa heidän aiemmalle yhteydenpidolleen. Pääministeri Marin ja YK:n pääsihteeri Guterres tapasivat New Yorkissa 6. maaliskuuta ja keskustelivat viimeksi puhelimitse 21. huhtikuuta. Pääministeri Marin on näissä yhteyksissä korostanut YK:n pääsihteeri Gutérresille monenkeskisen kansainvälisen järjestyksen ja YK:n merkitystä sekä tuonut esille myös tarpeen tiiviimmälle EU-YK-yhteistyölle. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisen harjoitusyhteistyön merkitys on korostunut Puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Puolustusyhteistyön syveneminen on vaikuttanut myös kansainvälisen harjoitusyhteistyön tavoitteisiin, tilannekuvauksiin ja harjoitusten laajuuksiin.Puolustusvoimien osallistuminen vuoden 2021 kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön on jatkumoa edellisten vuosien pitkäjänteiselle harjoitusosallistumiselle ja heijastaa osaltaan puolustusyhteistyön tiivistymistä. Kehittyvä yhteistyö Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa vaikuttaa myös harjoitusyhteistyön sisältöön. Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa kansainvälissä harjoituksissa sekä sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista kehittävissä harjoituksissa.Puolustusvoimien tärkeimmät kansainväliset harjoituskokonaisuudet ensi vuonna ovat osa Pohjoismaista sekä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävää kahden- ja monenvälistä yhteistyötä. Näihin liittyvät harjoituskokonaisuudet järjestetään kevään ja alkukesän aikana Ruotsin, Norjan ja Suomen alueilla.Puolustusvoimien vuoden 2021 suunnitelma sisältää 60 harjoitustapahtumaa (71 vuonna 2020), joiden kustannukset ovat yhteensä noin 4,0 milj. euroa (7,9 milj. euroa vuonna 2020). Lisätietoa Suomen osallistumisesta kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön sekä esimerkkejä vuoden 2021 harjoituksista löytyy puolustusministeriön verkkosivuilta.Puolustusministeriössä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-puheenjohtajamaa Saksa järjestää televiestintä- ja liikenneministereiden videokokoukset 7.-8.12.2020. Suomea kokouksissa edustaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Televiestintäministerit käyvät periaatekeskustelun datan hallinta-asetuksesta, josta Euroopan komissio antoi ehdotuksensa 25.11.2020. Asetus on jatkoa komission datastrategiassa mainituille tavoitteille. Tarkoituksena on luoda yhteinen malli eurooppalaisten data-avaruuksien hallinnalle ja yhteen toimivat datan sisämarkkinat.Liikenneministerit käyvät periaatekeskustelun eurovinjettidirektiivin muuttamisesta. Muutosten tavoitteena on edistää vähäpäästöisempää ja tehokkaampaa liikennettä sekä turvata liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen riittävä rahoitus.Ministerit keskustelevat myös yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevasta SES2+-sääntelypaketista. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila mahdollistaa ilmatilan tehokkaamman käytön. Tavoitteena on saavuttaa täsmällisempiä lentoaikatauluja, suorempia lentoreittejä, säästöjä lentoajoissa sekä vähentää lentoliikenteen päästöjä.Kyseessä ovat epäviralliset videokokoukset, joissa ei tehdä muodollisia päätöksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi 4.12.2020 ratkaisunsa sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimiin ja ohjaukseen korona-epidemiassa tarvittavien suojainvarusteiden hankinnassa ja varastoinnissa.Oikeuskansleri kiinnittää ministeriöiden huomiota etenkin ministeriöiden ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön tärkeydestä sekä vastuunjaon selkeydestä. Hän myös korostaa valtioneuvoston johtamisen ja valmiussuunnittelun yleisen kehittämisen ja yhteensovittamisen tärkeyttä, jonka vuoksi oikeuskansleri lähetti ratkaisun tiedoksi myös pääministerille ja valtioneuvoston kanslialle.Oikeuskanslerin virasto on käynyt kattavasti ja analyyttisesti läpi ministeriöiden menettelyt pandemiatilanteessa tarvittavien suojainvarusteiden varastoinnin ja hankinnan ohjauksessa.– Yhteistyö ja vastuunjaon selkeys on nostettu aiheellisesti keskiöön. Olemme päätyneet samaan johtopäätökseen myös muiden selvitysten pohjalta ja ryhtyneet toimiin asian suhteen. Tällaisen kriisin hoidossa ne ovat tehokkaan toiminnan kannalta avainasemassa, toteaa HVK:n ohjauksesta vastaavan Työllisyys ja toimivat markkinat -osaston päällikkö Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä.– Ministeriöt ovat tiivistäneet yhteistyötään koronakriisin jatkuessa ja yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Myös oikeuskansleri Pöysti toteaa tämän ratkaisussaan, todeten, että tilanne sekä yhteistyön että sisäisen vastuunjaon osalta on tämän kriisin hoidossa ajan myötä parantunut, Neimala muistuttaa.Huoltovarmuusneuvoston 19.11.2020 julkaisema raportti koronakriisin vaikutuksista antaa hyvän pohjan huoltovarmuuteen liittyville laaja-alaisille kehittämistoimille. Raportin pohjalta on jo ryhdytty toimenpiteisiin varautumisen ja kriisivalmiuden kehittämiseksi.Työ- ja elinkeinoministeriö teettää arvioinnin Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta. Arvioinnin toteuttaa Vaasan yliopiston johtama konsortio. Työn on määrä valmistua huhtikuussa 2021. Työtä tukemaan on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat mukana huoltovarmuuden kannalta keskeiset ministeriöt mukaan lukien sosiaali- ja terveysministeriö.Arviointi toimii HVK:n kehittämisen tukena täydentäen keskuksen omaa kehittämisohjelmaa ja marraskuussa julkaistua Huoltovarmuusneuvoston analyysia.Huoltovarmuuden tavoitteista annettu valtioneuvoston päätös vuodelta 2018 tullaan päivittämään vastaamaan entistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön haasteita. Tavoiteohjelman päivityksessä otetaan huomioon myös OKV:n päätöksessä esitetyt johtopäätökset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoasiainneuvoston kokous järjestetään Brysselissä maanantaina 7. joulukuuta. Suomesta kokoukseen osallistuu ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokouksen pääaiheina ovat transatlanttiset suhteet sekä EU:n strateginen autonomia.”EU toivottaa tervetulleeksi Yhdysvaltain tulevan hallinnon sitoutumisen yhteisiin arvoihin ja sääntöperäiseen kansainväliseen järjestelmään. Tähän järjestelmään sitoutuminen on edellytys myös EU:n vahvemmalle autonomialle”, ulkoministeri Haavisto sanooKokouksessa ulkoministerit keskustelevat EU:n yhteisistä viesteistä Yhdysvaltojen uudelle hallinnolle sekä mahdollisuuksista vahvistaa transatlanttista suhdetta. ”Suomelle on tärkeää, että Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen jatkuu. EU:n ja Yhdysvaltojen tulee yhdessä vahvistaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja tehdä vahvempaa yhteistyötä globaaleissa kysymyksissä”, toteaa ulkoministeri Haavisto.Ulkoministerit keskustelevat myös EU:n ulkopolitiikan strategisen autonomian kehittämisestä. Kyseessä on ensimmäinen varsinainen keskustelu aiheesta ulkoministereiden kesken. Suomen näkemyksen mukaan EU:n strategisen autonomian tulee tarkoittaa vahvempaa vastuunkantoa ja EU:n arvojen ja etujen entistä määrätietoisempaa edistämistä ulkosuhteissa, ei eristäytymistä tai kumppanuuksista vetäytymistä.Kokouksessa käsitellään lisäksi lyhyemmin muita ajankohtaisia asioita mukaan lukien Georgian, Venezuelan, Hong Kongin sekä Turkin ja itäisen Välimeren tilanteet. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä vauhditetaan miljoonan euron rahoituksella. Rahoitusta koskeva asetusluonnos on lausunnolla 15.1.2021 asti.Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta. Ehdotettu rahoitus vastaisi tähän haasteeseen. Monia kotimaisia kalalajeja kuten silakkaa, kilohailia, kuoretta, muikkua sekä pienikokoisia ahvenia ja särkikaloja ei vielä hyödynnetä elintarvikkeina läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista.Miljoona euroa suunnattaisiin kehittämishankkeisiin, joilla yritetään saada uusia kotimaisia kalatuotteita markkinoille. Rahoituksella saataisiin liikkeelle arviolta 2–3 miljoonan euron hankkeet, jotka lisäisivät vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä noin miljoonalla kilolla.– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Lisäämällä kotimaisen kalan käyttöä poistetaan ravinteita vesistöistä, parannetaan kansanterveyttä ja samalla vahvistetaan työllisyyttä koko kalatalouden arvoketjussa. Esitetyllä rahoituksella haluamme saada kauppojen hyllyille uusia, maistuvia kalatuotteita, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Esitettyä avustusta voisivat hakea kaiken kokoiset yritykset, joilla on uusia ideoita siitä, kuinka kotimaisten kalalajien käyttöä voisi lisätä. Avustuksen määrä on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja yhdelle yritykselle voitaisiin myöntää avustusta enintään 200 000 euroa.Avustuksen toteutuminen edellyttää, että Euroopan komissio hyväksyy sen valtiontukisääntöjen mukaiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt komissiolle ennakkoilmoituksen suunnitellusta avustusjärjestelmästä. Toteutuessaan avustukset tulevat haettavaksi alkuvuodesta 2021. Avustuksen myöntämisestä päättäisivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 15.1.2021 maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon ([email protected]).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta keskittyi kokouksessaan perjantaina 4. joulukuuta EU-selonteon valmisteluun. Lisäksi esillä oli vähimmäispalkkoja koskeva direktiiviesitys.Hallitus antaa EU-selonteon eduskunnalle alkuvuodesta 2021. EU-ministerivaliokunta on valmistellut sitä syksyn aikana muun muassa keskustelemalla laajoista EU-poliittisista kokonaisuuksista. Selonteon valmistelu jatkuu.EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kannasta Euroopan komission 28. lokakuuta antamaan direktiiviehdotukseen riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssa. Valtioneuvosto tukee direktiiviesitystä, jonka tavoitteena on torjua työssäkäyvien köyhyyttä. Tähän pyritään esimerkiksi laatimalla selkeä kriteeristö vähimmäispalkan määritelmälle, varmistamalla vähimmäispalkan määrän säännöllinen tarkastaminen sekä parantamalla työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa. Direktiivi ei aiheuttaisi Suomessa merkittäviä lainsäädännön muutostarpeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeri Maria Ohisalo avaa sisäministeriön blogissa, miten ilman oleskelulupaa maahan jäävien tilanteeseen voidaan vaikuttaa.Sisäministeriö selvitti asiaa aiemmin tänä vuonna osana sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoa. Laajan sidosryhmäyhteistyön tuloksena syntyi viisi ehdotusta jatkotoimien painopisteiksi.– Paperittomuus on monimutkainen ilmiö, ja sitä tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta. Suomessa asuu ilman oleskelulupaa esimerkiksi perheitä, joiden lapset ovat syntyneet Suomessa ja käyvät täällä koulua. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen edun ensisijaisuuden periaate on otettava huomioon kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa, ministeri Ohisalo kirjoittaa.– Pidän todella tärkeänä sitä, että hyödynnämme kaikki tehokkaat keinot, joilla voimme ehkäistä ihmisten jäämistä yhteiskunnan reunoille. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa ihmisarvoisen elämän edellytykset on turvattava ihan jokaiselle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sakon muuntorangaistukseen ja enintään kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittujen ottamista vankilaan rajoitetaan koronaviruspandemian vuoksi.Tarkoituksena on vähentää vankiloihin tulevien lyhytaikaisvankien määrää ja näin pienentää koronaviruksen leviämisen riskiä vankien ja henkilökunnan keskuuteen. Rajoitusta koskeva oikeusministeriön asetus tulee voimaan 4.12.2020 ja on voimassa 3.3.2021 saakka.Vankiluku vähenee asetuksen voimassaoloaikana noin 200-240 vangilla päivittäin.Vankien ottamista vankiloihin rajoitettiin myös keväällä koronaviruspandemian vuoksi. Rajoitusten avulla vankiluku laski enimmillään noin 400 vankia tavanomaista alemmas. Rajoitusten voimassaolon lakattua vankiluku on palautunut tavanomaiselle tasolle eli noin 2 600 vankiin ja määrä vaikuttaa olevan edelleen kasvussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi