NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan OECD:n 10. joulukuuta julkaiseman Suomea koskevan maaraportin suositukset on arvioitava huolella.”Taloutemme rakenteissa on isoja uudistustarpeita. Suomi on kuitenkin koronavuonna osoittanut, että osaamme toimia ennakkoluulottomasti, ratkaisukeskeisesti ja ripeästi. Sama kansallinen hyvä tekemisen meininki tulee pitää yllä tulevinakin vuosina”, sanoo Matti Vanhanen.  OECD arvioi Suomelle alle 2 prosentin talouskasvua lähivuosina. Ministeri Vanhanen korostaa, että siihen ei pidä tyytyä. Ennustettua vahvempi kasvu kuitenkin edellyttää työelämän joustavuutta sekä parempaa tuottavuutta.”Finanssikriisin jälkeen Suomen talouskasvu on ollut vaisua. Vauhtiin päästiin vasta vuonna 2015. Vastaavaan, pitkään liki kymmenvuotiseen toipumisaikaan meillä ei ole varaa. Näkökulma on siirrettävä jo koronakriisin jälkeiseen aikaan. Ensi keväänä on määrätietoisesti valmisteltava toimia sekä työllisyysasteen nostamiseksi että tuottavuus- ja talouskasvun vahvistamiseksi. Velkarahalla voimme ostaa ainoastaan aikaa uudistusten tekemiselle”, sanoo Vanhanen.Vanhanen toteaa, että OECD:n mukaan lähivuosien matalaksi jäävään kasvuun vaikuttaa koronan jälkeinen epävarmuus investointien tekemiseksi. Siksi Vanhasen mukaan työelämän uudistamisen ja rahoituksen ratkaisuja on erityisesti arvioitava investointien näkökulmasta.Vanhasen mukaan Suomessa on onneksi jo osin tartuttu OECD:n suosituksiin. Esimerkiksi eläkeikää lähestyvien työmarkkina-asemaa vahvistavat toimet ovat parhaillaan hallituksen pöydällä ratkottavana.”Suomeen on vuosien aikana muodostunut työpaikoille maan tapa, jossa kuuttakymppiä lähenevät työntekijät ovat ensimmäisiä irtisanottavia. Moni ajattelee, että näin tehdään tilaa nuorille. Tällaiseen nollasumma-ajatteluun ei pidä pysähtyä. Työllisyysasteen pitää kasvaa kaikissa ikäluokissa. Edessä on kakun kasvattamisen aika.”Lyhyellä aikavälillä niin sanottu eläkeputki on ollut työntekijöille ja työnantajille helppo sopeutumistapa. Mutta toimintamalli on loppujen lopuksi ikääntyneitä työntekijöitä syrjivä. Tutkimukset ovat osoittaneet Suomessakin, että aina, kun eläkeputken ikärajaa on nostettu, ihmiset ovat työllistyneet paremmin, heidän tulotasonsa ja jopa terveytensä on parantunut. ”Ikäsyrjintä on saatava loppumaan niin lainsäädännössä kuin toimintatavoissakin. Asenteiden on muututtava. Myös terveyspalveluiden pitää toimia sujuvammin niin, että kuntoutusta ja tukea saadaan, kun sitä tarvitaan. Kaikki on saatava toimimaan sujuvasti yhteen niin, että ikääntyneiden työntekijöiden työkyky kohenee ja työssä jaksetaan.” OECD on uudistamistarpeiden rinnalla tunnistanut myös Suomen vahvuuksia työmarkkinoilla, kuten erityispiirteenä lomautusmahdollisuuden pysyvien irtisanomisten sijaan.”Työmarkkinajärjestöt toimivat keväällä kiitettävällä tavalla, kun keväällä kyettiin pika-aikataululla tekemään määräaikaisia toimia muun muassa lomautuksiin ja työttömyysturvaan, jotka tekivät järjestelmästämme entistä toimivamman kriisioloissa”, kiittelee Vanhanen.OECD suosittaa myös työehtosopimusten joustoja ulotettavaksi kaikille työnantajille, mikä tarkoittaa käytännössä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä. ”Pidän paikallisen sopimisen edistämistä keskeisenä työkaluna, jolla voimme lähivuosien aikana tukea vientialojemme kilpailukykyä. Toimintaympäristö on epävarma ja muuttuva, joten samalla alallakin eri yrityksillä on erilaisia kilpailutilanteita. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on luottamus ja henkilöstön riittävä osallisuus yrityksen päätöksenteossa. Joustavuuden lisääminen on kansallisissa käsissämme”, sanoo Vanhanen.OECD kiinnittää Vanhasen mukaan aivan oikein myös huomiota julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen muun muassa sote-uudistuksen ja digitalisaation avulla.”Muistutan, että sote-uudistus on historian suurimpia rakenneuudistuksia. Hyvinvointialueella yhteinen budjetti, johtaminen ja asiakastiedot sekä henkilöstö mahdollistavat toimintatapojen uudistamisen kustannusvaikuttaviksi. Juuri ICT-muutoskustannukset ovat alkuvaiheessa korkeita mutta ne tulevat tuottamaan mittavat hyödyt pitkällä aikavälillä”, Vanhanen muistuttaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitusohjelman mukainen yhteinen ruokapöytä on kokoontunut kuluvan vuoden aikana kuusi kertaa. Ruokapäydän puhetta johtaa Reijo Karhinen.Maa- ja metsätalousministeriö asetti 11.11.2019 hallitusohjelman mukaisesti yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin hallituskauden mittaiselle toimikaudelle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi Suomi-raportissaan muun muassa koronakriisin vaikutuksia Suomen talouteen. Raportin erityisteemana on hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen.OECD:n maatutkimusosaston johtaja Álvaro Santos Pereira esitteli maaraporttia verkkoseminaarina järjestetyssä julkistustilaisuudessa torstaina 10. joulukuuta. OECD:n tiedote, raportti ja esitysmateriaali (englanniksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt kuudelle hankkeelle rahoitusta Muovimiljoona-tukiohjelmasta muoviongelman ratkaisuihin tähtääviin kokeilu- ja pilotointihankkeisiin. Ohjelmaan saatiin 32 hakemusta, joilla haettiin kaikkiaan lähes kuuden miljoonan euron rahoitusta.Arvioinnin perusteella rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:Muovin tarina – roskasta tuotteeksi, Espoon kaupunki, (305 215 euroa)Muovikomposiittijätteen kerääminen ja hyödyntäminen, Muoviteollisuus ry (247 298 euroa)Rakentamisen muovien kierrätettävyyden tutkimus ja pilotointi, Muovipoli Oy (163 489 euroa)Logistisesti optimoitu monilokerokeräys, Rosk’n Roll (124 000 euroa)Uudelleenkäytettävien take away -kahvikuppien käytön pilotointi Helsingissä, Kamu Collective Oy (85 542 euroa)Kierrätysmuovin käytön edistäminen rotaatiovalussa, Favorit Tuote Oy (67 657 euroa)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on asettanut tulevaisuuden kuntapolitiikan toimenpidevaihtoehtoja valmistelevan työryhmän ja sen alaiset valmistelujaostot toimikaudeksi 9.12.2020–31.12.2021.Työn tavoitteena on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon kuntapolitiikan kokonaisuutta koskevia toimenpide-ehdotuksia. Kokonaisuudessa käydään läpi kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainoa ja kestävyyttä, kuntien roolia ja itsehallintoa, kuntien toimintatapoja, yhteistyötä ja kuntarakennetta sekä valtion kuntiin kohdistamaa ohjausta eri muodoissaan.Toimenpidekokonaisuuksien valmistelua varten perustettiin työryhmä ja kaksi alajaostoa. Työryhmän tehtävänä on huolehtia kuntapolitiikan toimenpide-ehdotusten yhteensovituksesta ja esittää toimenpide-ehdotukset poliittiseen päätöksentekoon tarkoituksenmukaisessa aikataulussa,määritellä reunaehdot ja tarkastelutavat kuntien tulevaisuuden vaihtoehtoisten toimenpidekokonaisuuksien valmisteluun jaherättää keskustelua kuntien tulevaisuuden kannalta merkityksellisistä aiheista ja muutostekijöistä.Alajaostot laativat toimenpide-ehdotuksia oman aihepiirinsä osalta. Alajaostot ovat kuntien rahoituksen ja tehtävien tasapainoa käsittelevä jaosto jakuntien roolia, itsehallintoa, rakenteita ja toimintatapoja käsittelevä jaosto.Valmistelutyön aikana sekä työryhmän että jaostojen työssä kuullaan kuntien, valtionhallinnon, kaupunkien, eri tieteenalojen, kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien asiantuntijoita sekä kuntien asukkaita. Työtä varten voidaan tilata selvityksiä ja puheenvuoroja.Työssä järjestetään tarpeellisia seminaari- ja työpajatilaisuuksia, pyöreän pöydän keskusteluita sekä käydään keskustelua olemassa olevissa verkostoissa.Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä kuntapolitiikan suuntaviivojen valmistelun käynnistämisestä. Työtä ohjaa julkisen hallinnon kehittämisen poliittinen ohjausryhmä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan 9. joulukuuta hallituksen käyttöön laadituista skenaarioista. Skenaarioita on kolme, ja niissä tarkastellaan mahdollisia epidemiologisia kehityskulkuja ja niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Skenaarioiden aikajänne ulottuu joulukuusta 2020 kesäkuun 2021 loppuun.Skenaariot on muodostettu valtioneuvoston kanslian, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Tarkastelutaso on strateginen, eikä toimenpiteitä ole muistiossa käsitelty yksityiskohtaisesti.Skenaariot ovat: Riitävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset   Rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä epidemiaaAjautuminen myöhästyneisiin rajoitustoimiin Ensimmäisessä skenaariossa tautitapausten ilmaantuvuus painetaan riittävän voimakkailla rajoitustoimilla takaisin niin matalalle tasolle, että merkittävää terveydenhuollon kuormitusta ei synny. Tarvittava rajoitusten kesto on arvioilta 3–4 viikkoa. Rajoitustoimia varaudutaan kiristämään myöhemmin uudelleen.Toisessa skenaariossa voimassa olevat rajoitustoimet hidastavat epidemian kulkua. Epidemiatilanne kiihtyy kuitenkin asteittain, jolloin tilanteen hallitsemiseksi on tarpeen turvautua alkuperäisiä rajoitustoimia laajempiin ja tiukempiin rajoitustoimiin. Kolmannessa skenaariossa rajoitustoimien vaikutus jää aluksi vähäiseksi, ja epidemia kiihtyy nopeasti ja voimakkaasti. Seurauksena ajaudutaan myöhemmin toteuttamaan laajoja ja merkittäviä rajoitustoimia. Nopeilla ja päättäväisillä toimilla suotuisin tulosSkenaariot ja niihin perustuva taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten mallinnukset ja arvioinnit viittaavat johtopäätökseen, jonka mukaan nopeat ja päättäväiset toimet epidemian hillitsemiseksi johtavat suotuisimpaan tulokseen. Erityisen haitallinen tulos syntyy skenaariossa, jossa rajoitustoimia lykätään niin, että epidemia riistäytyy käsistä ja pakottaa myöhemmin laajoihin rajoitustoimiin hallinnan palauttamiseksi.Vaikutukset ovat samansuuntaisia kaikissa tarkastelluissa osioissa: terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetti ja kuormitus, bruttokansantuotteen kehitys ja työllisyys ja SOTE-palvelut laajemmin. Epidemiatilanteeseen liittyvän epävarmuuden vaikutukset ovat kaikissa skenaarioissa saman suuntaiset. Tämä on merkittävä tekijä paitsi väestön kokeman stressin, myös elinkeinoelämän näkymien kannalta. Mitä suurempaa on epidemiatilanteen epävarmuus, sitä enemmän se heikentää luottamusta tulevaisuuteen ja tätä kautta talouden toimeliaisuutta.Merkittävä erityinen johtopäätös on, että laskelmien perusteella epidemian kehitys ja siitä seuraava terveydenhuollon kuormitus vaikuttavat talouskehitykseen enemmän kuin epidemian hallinnaksi tehtävät rajoitukset.Tarkastellut skenaariot eivät ole ennusteita, vaan mallinnuksiin ja laskelmiin perustuvia vaihtoehtoisia kehityskulkuja epidemialle. Skenaarioihin liittyy merkittävää epävarmuutta, joka koskee muun muassa väestön käyttäytymistä epidemiatilanteen jatkuessa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvatietoja vaihdetaan sähköisesti EU/Eta-alueella EESSI (Electronic Exchange of Social Security Information) –järjestelmän kautta. Kaikki asianosaiset laitokset Suomessa ovat nyt liittyneet osaksi EESSI-järjestelmää.EESSI-sanomaliikenne laajeni merkittävästi Suomessa 7.12.2020, kun sähköinen EU-eläkehakemusten, rajat ylittävän perinnän ja eri sosiaaliturvasektoreille yhteisten tietojen välittäminen alkoi. Sosiaaliturvan sähköinen tiedonvaihtojärjestelmä EESSIEESSI (Electronic Exchange of Social Security Information) -järjestelmä sujuvoittaa tiedonkulkua sosiaaliturvasta vastaavien viranomaisten välillä EU:n sisällä. Järjestelmän avulla EU-maiden sosiaaliturvaviranomaiset voivat siirtää toisilleen tietoja nopeasti ja turvallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia julkaisee hallitusohjelman seurannan sivukokonaisuuden pääministeri Marinin hallituksen vuosipäivänä torstaina 10. joulukuuta. Hallituksen toimintasuunnitelman etenemistä voi seurata koko hallituskauden ajan kaikille avoimessa palvelussa.Hallituksen toimintasuunnitelmaan on valittu noin 200 toimenpidettä, joilla hallitusohjelman tavoitteita edistetään. Toimet on jaoteltu strategisiin kokonaisuuksiin hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslian strategiaosasto käyttää samoja tietosisältöjä päivittäisessä työssään. Strategiaosasto vastaa hallituksen strategiatyöstä ja toimintasuunnitelman valmistelusta sekä hallituspolitiikan raportoinnista.Toimintasuunnitelmasta julkaistaan kuukausittain tilannekatsaus, joka kertoo kuluneen jakson aikana valmistuneet toimet ja muuttuneet aikataulut. Joulukuussa arvioidaan valmistuvan yli 20 toimenpidettä, koska monet hankkeet päättyvät vuoden lopussa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö sai rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain, rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain sekä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä 27 vastausta lausuntopyyntöön.Lausuntoaika päättyi maanantaina 23. marraskuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Väestön ikärakenteen muutos jatkuu voimakkaana tulevina vuosikymmeninä. Siksi myös ikääntyneiden asumisen ennakointia ja muuttuviin tarpeisiin varautumista tulee vahvistaa kunnissa. Tämä käy ilmi selvityksessä ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tilanteesta kunnissa.Vuonna 2040 yli 200 kunnassa useampi kuin joka kolmas asukas on yli 65-vuotias. Ikääntyneiden asumiseen ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Kuntien strateginen ote ikääntyneiden asumisen kehittämiseen on vielä ohut. Vain neljännes kunnista on tehnyt ikäasumisen ennakointisuunnitelman. Selvityksen johtopäätöksenä kuntia suositellaan vahvistamaan ikääntyneiden asumisen kehittämistä osana päätöksentekoaan ja sisällyttämään asuinoloja parantavia ratkaisuja suunnitelmiinsa.”Strateginen näkemys asumisen kehittämisestä voi sisältyä myös nykyisiin suunnitelmiin, mutta sen tulee olla kokonaisvaltainen. Monipuolinen asumisen ja koko asuinympäristön käsittävä kehittäminen on vielä liian harvinaista”, kertoo projektipäällikkö Jeremias Kortelainen Owal Groupista.Kotona asumisen tukemisen tulisi ohjata kehittämistä, sillä kotona asuvien osuus ikääntyneistä kasvaa jatkuvasti. Ikääntyneiden toiveet ja tarpeet asumiselleen ovat erilaisia, ja niihin vastaamiseen tarvitaan monipuolisia asumisratkaisuja ja asumisen tukemisen keinoja. On myös tärkeää, että valtio jatkaa kuntien ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukemista.Selvityksen perusteella kunnat voisivat hyödyntää nykyistä laajemmin ennakoinnin tukena jo olemassa olevia tietolähteitä sekä kartoittaa alueensa ikääntyneiden toiveita ja tarpeita esimerkiksi vanhusneuvostojen ja ikääntyneiden raatien avulla. Toimivaksi käytännöksi ovat osoittautuneet pitkäjänteisesti toimivat poikkihallinnolliset ryhmät, joissa edustettuina ovat vähintäänkin sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalvelut sekä asumisen ja teknisen toimen edustajat.Kunnan tehtävä on tukea kansalaisten omaa ennakointia ja varautumista. Kansalaisille suunnattua neuvontaa ja opastusta erilaisista kotona asumista tukevista ratkaisuista tulisi olla tarjolla jo ennen toimintakyvyn heikkenemistä. Tällä hetkellä monet kuntien neuvontapalveluista on suunnattu iäkkäimmille kuntalaisille. Vanhusneuvostojen ja järjestöjen osaamista kannattaa hyödyntää vuorovaikutuksessa ja varautumisessa.Owal Group Oy:n johdolla toteutettu selvitys liittyy ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman 2020–2022 toteutukseen.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi