NordenBladet — Suomi osallistuu 31.3.2021 IEA-COP26 Net Zero -huippukokoukseen, jossa kirkastetaan toimia puhtaan energian siirtymän vauhdittamiseksi ja pohditaan keinoja, miten valtiot voivat toimia tehokkaammin yhdessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi nettonollaan vuoteen 2050 mennessä kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suomea virtuaalikokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Huippukokouksen ennakoi 18.5. julkaistavaa erikoisraporttia ”The World’s Roadmap to Net Zero by 2050”, jota kansainvälinen energiajärjestö IEA kuvaa maailman ensimmäiseksi kattavaksi tiekartaksi nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Huippukokous toimii myös siltana marraskuussa Glasgow’ssa järjestettävään YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksen (COP26). Kokousta isännöivät IEA:n pääjohtaja Fatih Birol ja Glasgow’ssa järjestettävän COP26-kokouksen brittiläinen puheenjohtaja Alok Sharma. Siihen osallistuu energia- ja ilmastoministereitä yli 40 valtiosta, joiden bruttokansantuote ja kasvihuonekaasupäästöt muodostavat valtaosan maailman tuotannosta ja päästöistä. Lisäksi kokoukseen on kutsuttu joukko kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä.Kokouksessa keskusteluissa Suomi osallistuu teemaryhmään, joka pohtii keinoja kansainvälisen luottamuksen rakentamiseksi siten, että sitoumukset pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan. Ministeri Lintilä muistuttaa siitä, että globaalit, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tarvitsevat nopeaa ja määrätietoisesti toteuttamista. Lintilä mukaan toteutuksessa tarvitaan kaikkia puhtaita energiamuotoja, uusien ilmastoystävällisten liiketoimintamahdollisuuksien edistämistä ja parhaaseen tietoon pohjautuvaa politiikkasuunnittelua.Huippukokousta voi seurata suorana verkossa 31.3. klo 13-16 (Suomen aikaa).  Paneelikeskustelu kansainvälisen luottamuksen edistämisestä (ml. Suomen puheenvuoro) kokouksen Youtube-kanavalla klo 13.45-14.45.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa positiivisen luottotietorekisterin perustamista. Rekisterin tarkoituksena on auttaa luottokelpoisuuden arvioinnissa ja oman talouden hallinnassa. Tavoitteena on torjua ylivelkaantumista. Käyttöön rekisteri voitaisiin ottaa vuonna 2024.Työryhmän ehdotuksen mukaan rekisteriin tallennettaisiin kattavasti tietoja yksityishenkilöiden ottamista luotoista. Tiedot luotoista ilmoittaisi rekisteriin luotonantaja.Rekisteriin tulisi lisäksi tiedot luottoihin liittyvistä yli 45 päivää pitkistä maksuviiveistä. Tätä pidetään tärkeänä ylivelkaantumisen torjumiseksi. Tieto maksuviiveestä ei kuitenkaan näkyisi rekisterissä enää sen jälkeen, kun maksu on hoidettu. Lisäksi rekisteriin tallennettaisiin tulorekisteristä saatavat tarpeelliset tuloja koskevat tiedot. Tietojen ilmoittaminen rekisteriin olisi pakollista, ja ilmoitusvelvollisuus koskisi laajasti luotonantajia, muun muassa luottolaitoksia sekä luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin rekisteröitäviä toimijoita. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös Suomessa toimivia ulkomaisia luotonantajia. Työkalu luottokelpoisuuden arviointiin ja oman talouden hallintaanLuotonantaja saisi positiivisen luottotietorekisterin avulla paremman kuvan lainanhakijan kokonaisvelkatilanteesta ja tiedot tämän tuloista. Näin luotonantajat voisivat nykyistä helpommin ja luotettavammin arvioida lainanhakijan kykyä maksaa luotto takaisin. Työryhmä ehdottaakin, että rekisteriä käytettäisiin erityisesti luotonannossa luottokelpoisuutta arvioitaessa. Kaikkea rekisterissä olevaa tietoa ei kuitenkaan luovutettaisi vaan ainoastaan ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia tämän käyttötarkoituksen kannalta.– Positiivinen luottotietorekisteri on yksi tämän hallituksen keskeisiä keinoja ylivelkaantumisen torjumiseksi. Samalla on kuitenkin ehdottoman tärkeää varmistaa rekisterin vahva tietosuoja, sillä rekisteriin tulee suomalaisten tulo- ja luottotietoja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Lisäksi rekisterin tietoja voitaisiin käyttää eräiden rahoitusvakauden seurannasta ja luottomarkkinoiden valvonnasta vastaavien viranomaisten toiminnassa.Rekisteröidyt yksityishenkilöt puolestaan voisivat saada itseään koskevat tiedot kootusti rekisteristä sähköisen asiointipalvelun kautta. Tämä voisi parantaa yksityishenkilöiden ja kotitalouksen mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan. Rekisteröity yksityishenkilö ei ilmoittaisi luoton tietoja rekisteriin mutta voisi tehdä rekisteriin vapaaehtoisen luottokieltomerkinnän maksutta.Rekisterinpitäjäksi ehdotetaan Verohallinnon TulorekisteriyksikköäTyöryhmä esittää rekisterin rakentajaksi ja ylläpitäjäksi Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä. Hankejohtaja Virpi Pikkarainen Verohallinnosta kertoo, että valmistelutyö positiivisen luottotietorekisterin toteuttamiseksi on jo alkanut.– Määrittelytyö on hyvässä vauhdissa, ja toiminnallisen ja teknisen ratkaisun määrittelyiden on tarkoitus valmistua vielä tänä vuonna. Yhteistyön sidosryhmien eli luottolaitosten ja tietoja hyödyntävien viranomaisten kanssa aloitimme jo viime vuoden puolella ja sitä jatketaan koko hankkeen ajan. Haluamme varmistaa, että tieto sidosryhmille kulkee, ja että heillä on mahdollisuus saada tietoa ja keskustella rekisterin mukanaan tuomista muutoksista. Rekisterihän tuo muutoksia sekä luottolaitosten että viranomaisten toimintaan, Pikkarainen kertoo. Positiivista luottotietorekisteriä koskevan lain ehdotetaan tulevan voimaan elokuussa 2022, mutta sitä alettaisiin soveltaa täysimääräisesti vasta huhtikuussa 2024, jolloin rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön.Positiivisen luottotietorekisterin perustaminen on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman useita ylivelkaantumisen torjuntaan tähtääviä toimia. Työryhmän ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 10.5.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ravintolat suljettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran 9.3.2021. Eduskunta ja tasavallan presidentti hyväksyivät 28.3.2021 lain, jolla ravintoloiden väliaikaista sulkua jatketaan. Ravintolat ovat kiinni asiakkailta kolme viikkoa eli 18.4.2021 asti. Ravintolat pidetään kiinni niissä maakunnissa, joissa koronavirus leviää paljon eli koronatilanne on huonoin. Ravintolat on pakko pitää kiinni, jotta koronaviruksen leviämistä voidaan vähentää.Mitä maakuntia sulku koskee?Maakuntien koronatilanne on muuttunut ensimmäisen sulun jälkeen, joten uusi sulku koskee osittain eri maakuntia kuin aiemmin.Ravintolat täytyy sulkea 29.3. alkaen seuraavissa maakunnissa ja Kittilän kunnassa:1) Uusimaa
2) Varsinais-Suomi
3) Satakunta
4) Kanta-Häme
5) Pirkanmaa
6) Päijät-Häme
7) Kymenlaakso
8) Etelä-Karjala
9) Etelä-Savo
10) Pohjois-Savo
11) Pohjois-Karjala
12) Keski-Suomi
13) Pohjanmaa
14) Pohjois-Pohjanmaa
15) Kittilä.Ravintolat voivat olla auki asiakkaille seuraavissa maakunnissa: Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu. Ravintolat voivat olla auki myös Lapin maakunnassa, mutta eivät Kittilässä.Ravintolat voivat olla auki näissä maakunnissa, koska koronavirus ei leviä niissä tällä hetkellä. Ravintoloiden täytyy kuitenkin noudattaa rajoituksia, jotka on annettu tartuntatautilailla. Ravintolat täytyy esimerkiksi sulkea klo 23. Alkoholin myyminen ravintoloissa täytyy lopettaa klo 22.Valtioneuvosto voi muuttaa ohjeistusta, jos koronatilanne muuttuu. Jos koronatilanne huononee jollain alueella, alueen ravintolat täytyy sulkea asiakkailta. Jos koronatilanne paranee jollain alueella, valtioneuvosto voi antaa luvan avata alueen ravintolat.Mitä ravintoloita sulku koskee?Sulku koskee kaikkia kahviloita, ravintoloita, baareja ja yökerhoja, jotka ovat auki asiakkaille. Myös ravintoloiden terassit täytyy pitää kiinni.Asiakkaat voivat kuitenkin tilata ja hakea ruokaa mukaan ravintoloista sulun aikana. Ravintoloista voi tilata ruokaa myös ruuankuljetuspalveluiden kautta.Sulku ei koske sellaisia ravintoloita, jotka ovat auki vain tietyille asiakkaille. Esimerkiksi vanhainkotien ruokalat ja työpaikkojen henkilöstöravintolat saavat olla auki.Miten valtio tukee ravintoloita?
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut sulkemiskorvauksia ravintoloille. Sulkemiskorvausten avulla ravintolat voivat saada kohtuullisen korvauksen sulun ajalta. Korvaukset ovat osa yritysten kustannustukea. Kustannustuki on rahallinen tuki yrityksille, joiden tulot ovat vähentyneet merkittävästi koronaepidemian vuoksi.
Eduskunta käsittelee sulkemiskorvauksia tällä hetkellä. Jos eduskunta hyväksyy esityksen sulkemiskorvauksista, yritykset voivat alkaa hakea korvauksia Valtiokonttorista toukokuussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa yhteensä 327 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 79 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 5 700:lla. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna helmikuun lopussa 72 600 henkilöä, mikä on 47 700 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 55 700 henkilöä, mikä on 36 900 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Tammikuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 2 100:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 96 100, mikä on 32 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 120 000 eli 26 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 100 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa eli yhteensä 38 800. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-helmikuussa 51,7 prosenttia, mikä on 12,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin helmikuun aikana 78 700 eli 5 100 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli helmikuussa avoinna 160 600 työpaikkaa, mikä on 3 900 vähemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli helmikuun lopussa 115 200 henkilöä, mikä on 4 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 8,1 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli helmikuussa 6 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 70,0 prosenttia, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 220 000, mikä oli 35 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,1 prosenttia eli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus valmistelee uutta tukea vakiintuneille tapahtumajärjestäjille. Tapahtumatakuu olisi ennakollinen maksusitoumus, joka annettaisiin tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma peruttaisiin tai sen laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksettaisiin toteutuneista kustannuksista.Työ- ja elinkeinoministeriö avasi lakiesityksestä lausuntokierroksen 29.3.2021. Lausunnot tulee antaa lausuntopalvelu.fi:ssä viimeistään 7.4.2021. Tapahtumatakuusta on kustannustuen neljännen hakukierroksen valmistelun yhteydessä tarkoitus säätää osana kustannustukilakia.Tapahtumatakuu koskee vakiintuneita tapahtumajärjestäjiäValtiokonttori myöntäisi tapahtumatakuun tapahtumajärjestäjille. Tapahtumatakuu koskisi yleisötapahtumaa, joka järjestetään 1.6.–30.9.2021 välisenä aikana ja jossa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymiä periaatteita vastuullisten tapahtumien järjestämiseksi koronatilanteessa.Esitys koskisi vakiintuneita, ammattimaisia yleisötapahtumien järjestäjiä ja näiden järjestämiä vuosittaisia, vähintään 200 hengen yleisötapahtumia. Tapahtumajärjestäjän katsominen ammattimaiseksi edellyttäisi muun muassa, että sillä olisi palveluksessaan palkattua henkilöstöä tapahtuman järjestämistä varten.Vakiintuneita yleisötapahtumia voivat olla esimerkiksi taide- ja kulttuurifestivaalit, konsertit ja näyttelyt, joita ei järjestä ympärivuotisen tapahtumatoiminnan osana, sekä yleisölle avoimet hengelliset tapahtumat.Ammattimaista toimintaa ei olisi esimerkiksi harrastustoimintana tai yhdistyksen varainhankintana järjestettävä pienimuotoinen tapahtumatoiminta. Tapahtumatakuu ei koske ympärivuotista tapahtumatoimintaa, kuten ympärivuotista esitys-, konsertti ja teatteritoimintaa tai sarjamuotoisia urheilutapahtumia.Tapahtumatakuu perustuu tapahtuman kustannuksiinTapahtumajärjestäjän olisi hakemuksessaan ilmoitettava muun muassa tapahtuman suunniteltu kustannusarvio, tapahtumaan liittyvät alihankkijat ja niiden osuus kustannuksista ja selvitys aiemmasta, vakiintuneesta ja ammattimaisesta toiminnastaan tapahtuma-alalla. Korvauksen voisi saada vain ennakkoon ilmoitetuista ja toteutuneista kustannuksista.Jos tapahtuma perutaan kokonaan lain tai viranomaisen määräyksestä, tapahtumatakuusta korvataan takuun saajalle kustannustukena ennakkoon ilmoitetuista toteutuneista kustannuksista 70 prosenttia.Tapahtuma voi myös toteutua olennaisesti pienempänä lain tai viranomaisen määräyksestä, jolloin tapahtumaan on voinut osallistua enintään puolet tapahtuman suunnitellusta osallistujamäärästä. Silloin tapahtumatakuusta voitaisiin korvata pienempi määrä kustannuksia.Samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet yhteenlaskettuina eivät saa ylittää 1,8 miljoonaa euroa.Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys viimeistellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2021, jonka jälkeen Valtiokonttori voisi mahdollisimman pian aloittaa tapahtumatakuun myöntämisen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistuu 30.3.2021 EU-puheenjohtajamaa Portugalin järjestämään epäviralliseen liikenneministereiden videokokoukseen.Kokouksen teemana on rautatieliikenne, joka on yksi Portugalin prioriteeteista liikenteen alalla. Ministerit keskustelevat siitä, miten rautatieliikenteen osuutta henkilö- ja tavaraliikenteessä voitaisiin kasvattaa.Rautatieliikenteen markkinaosuuden kasvattaminen on esillä myös Euroopan komission kestävää ja älykästä liikennettä koskevassa strategiassa, joka julkaistiin joulukuussa 2020.Vuosi 2021 on nimetty Euroopan rautateiden teemavuodeksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiokonttorin ehdotus valtion vuoden 2020 tilinpäätökseksi on allekirjoitettu ja toimitettu valtiovarainministeriöön. Valtion tilinpäätös laaditaan valtion talousarvion piiriin kuuluvasta talousarviotaloudesta.Valtiokonttorin ehdotus valtion tilinpäätökseksi sisältää valtion tuotto- ja kululaskelman, taseen, valtion talousarvion toteutumalaskelman, valtion rahoituslaskelman sekä laskelmia täydentävät liitteet. Valtion tuotto- ja kululaskelman mukaan kulujäämä vuodelta 2020 oli 12,7 miljardia euroa. Kulujäämä vuonna 2019 oli 1,6 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotot olivat 7,3 prosenttia pienemmät ja kulut 13,7 prosenttia suuremmat. Tuottojen väheneminen johtui pääosin rahoitus- ja verotuottojen vähenemisestä. Suurimmat syyt verojen laskuun aiheutui koronatilanteesta. Euromääräisesti eniten väheni yhteisövero, jonka kertymässä näkyy se, että yhteisöt hakivat jo maksettaviin ennakkoveroihin muutoksia. Yritykset saattoivat hakea myös huojennettua maksujärjestelyä, joka näkyi erityisesti arvonlisäverokertymien alentumisena. Lisäksi valtion yhteisöveron kertymään vaikutti vähentävästi osana korona-tukipakettia tehty yhteisöveron kuntien jako-osuuden nosto. Kuluissa siirtotalouden kulujen osuus oli 80 prosenttia, yhteensä 49,2 miljardia euroa, joka oli noin 7,1 miljardia euroa edellisvuotta enemmän. Siirtotalouden kulut paikallishallinnolle ja sosiaaliturvarahastoille (molemmat noin 15,0 miljardia euroa) olivat siirtotalouden kulujen suurimmat erät. Näissä molemmissa oli myös euromääräisesti eniten kasvua edelliseen vuoteen nähden. Siirtotalouden kulut paikallishallinnolle kasvoivat noin 3,3 miljardia euroa, mistä suurin osa johtuu kuntien valtionosuuksien kasvusta. Siirtotalouden kuluissa sosiaaliturvarahastoille (kasvua yhteensä noin 1,2 miljardia euroa) oli muutoksia useissa erissä, joista suurimpana olivat työttömyysetuuksista johtuvat erät. Koronakriisin johdosta yrityksille maksettavat tuet kasvattivat myös siirtotalouden kuluja. Valtion taseen loppusumma oli 63,2 miljardia euroa, mikä oli noin 13 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Suurimmat muutokset taseessa olivat valtionvelan ja kassavarojen määrän muutokset. Koronakriisin vaikutus näkyy näissä molemmissa valtion menojen kasvun sekä valtion maksuvalmiuden turvaamisen johdosta. Talousarviotalouden ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhteisen valtionvelan nettolisäys oli 18,5 miljardia euroa ja velan kokonaismäärä nimellisarvoltaan 124,8 miljardia euroa, markkina-arvoltaan 135,4 miljardia euroa.Valtion talousarvion toteutumalaskelman mukaan varainhoitovuoden 2020 ylijäämä oli 1,517 miljardia euroa.  ja varainhoitovuoden lopun kumulatiivinen alijäämä 10,044 miljardia euroa. 
Talousarviotuloja kertyi 68,591 miljardia euroa sisältäen nettolainaoton 18,962 miljardia euroa. Talousarviomenoja kertyi 67,074 miljardia euroa. Talousarvion toteuma, tuotot ja kulut sekä taseValtiokonttorin ehdotus on luettavissa Valtiokonttorin verkkosivuilla: Valtiokonttorin ehdotus valtion vuoden 2020 tilinpäätökseksiValtiokonttorin verkkosivuilla on julkaistu valtion tilinpäätöksen laskelmista laadittuja infograafeja.Tarkempia erittelyjä valtion tilinpäätöksestä ja kirjanpitotiedoista on mahdollista saada Valtiokonttorin ylläpitämästä raportointipalvelusta osoitteesta www.tutkihallintoa.fi. Sivuilla on myös linkkejä muihin suunnittelun ja seurannan asiakirjoihin. Valtion tilinpäätös liitetään osaksi hallituksen vuosikertomusta, joka annetaan eduskunnalle huhtikuussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 17.3.2021 valmiuslain nojalla asetuksen, jolla tarkennettiin kiireettömän hoidon määräajoista poikkeamista koronaepidemian aikana. Eduskunta päätti 26.3.2021 asetuksen osittaisesta kumoamisesta siten, että hoitotakuusta poikkeaminen ei koske lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita.Mahdollisuus poiketa hoitotakuusta on rajattu vain erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaa erikoissairaanhoitoon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueelle. Mahdollisuus poiketa hoitotakuusta ei siis koske perusterveydenhuoltoa. Muiden sairaanhoitopiirien alueilla on edelleen noudatettava hoitotakuuta.Eduskunnan päätöksen myötä määräaikojen noudattamisesta ei voida luopua terveydenhuoltolain 53 §:ssä säädettyjen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kohdalla. Valtioneuvosto antoi 26.3.2021 samana päivänä voimaan tulleen asetuksen 226/2021, jossa hoitotakuupoikkeuksia koskevan asetuksen 217/2021 soveltamisalasta poistettiin 53 §:ää koskeva sääntely.Tautitilanne on Suomessa kaikkein vaikein Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Nopeasti vakavoituvassa tautitilanteessa on turvattava erityisesti sairaalahoidon ja tehohoidon toimivuus. HUS voi varautua koronapotilaiden ja muiden kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon esimerkiksi siirtämällä kiireettömiä leikkauksia, jos se on välttämätöntä.  Potilaiden yksilöllinen hoidon tarpeen arvio ja hoito on kuitenkin toteuttava niin, että mahdollinen kiireettömän hoidon lykkääminen ei aiheuta vaaraa potilaan terveydelle. Kiireettömän hoidon määräajoista ei myöskään saa poiketa liian etupainotteisesti.Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksen soveltamiseen liittyvän päivitetyn ohjauskirjeen. Ministeriö informoi asetusmuutoksesta HUS:n johtajia perjantaina 26.3.2021.Asetus on annettu valmiuslain 88 §:n nojalla. Soveltamisasetus on voimassa 18.3.-30.4.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13. kesäkuuta 2021. Vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä annettu laki tuli voimaan tänään.Kuntavaalien vaalipäivä on 13.6. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 26.5.-8.6. ja ulkomailla 2.-5.6. Kotimaan ennakkoäänestysaika on tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksi viikkoa, ja kunnille on annettu tukea sen pidentämisestä johtuviin ylimääräisiin kustannuksiin.Aiemmin keskusvaalilautakunnille jätetyt kuntavaalien ehdokashakemukset kelpaavat edelleen. Hakemuksia voi muuttaa ja uusia hakemuksia jättää 4.5. asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kulttuurin toimiala on kärsinyt voimakkaasti koronapandemiasta ja epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa. Tämä tulee esiin opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin toimialan toimijoille tammikuussa tekemässä kyselyssä. Kyselyyn vastasi 2029 toimijaa.Kyselyn vastaajista yli puolet sanoi koronakriisin vaarantaneen toimintaansa viime vuonna olennaisesti. Kolmasosalle muutokset olivat merkittäviä ja lopuille toimintaan tuli vain pieniä muutoksia. Vuoden 2021 alkupuoliskoon suhtauduttiin vielä tammikuussa hieman toiveikkaammin kuin, mitä kokemukset vuodesta 2020 olivat.Koronan vaikutukset jakautuivat kyselyssä eri tavalla riippuen vastaajan toimintamuodosta. Henkilöitä ja yrityksiä korona on kohdellut ankarimmin, kun taas kunnallisille toimijoille ja säätiöille vaikutukset ovat olleet lievempiä.Yhteisöistä 47 % kertoi koronan aiheuttaneen vuonna 2020 lomautuksia tai palkanmaksun keskeytyksiä ja 41 % ilmoitti rekrytointien vähentyneen. Yleisölle tarkoitettujen/yleisökäytössä olevien tilojen sulkeminen ja niissä tapahtuvan toiminnan keskeytyminen sekä tulevan toiminnan suunnittelun vaikeutuminen sekä palvelutarjonnan karsiminen ovat olleet yhteisöille merkittävimmät toiminnalliset muutokset. Uudenlaisia toimintamuotoja kehitti lähes kaksi kolmesta vastaajasta ja lähes puolet oli kehittänyt tai ottanut käyttöön yleisölle suunnattuja uusia digitaalisia palveluita.Henkilövastaajista 93 % kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen ja 88 % arvioi toimeentulonsa heikentyneen vuonna 2020. Toisaalta 44 % kertoi uusista työtilaisuuksista. Myynnin vähenemisestä kertoi 63 % ja taiteellisen työn muuttumisesta 59 % vastaajista.Vastaajista 37 % oli saanut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen elokuvasäätiön koronatukea. Vastaajista 16 % oli saanut muita (esim. yksityisten säätiöiden) apurahoja tai avustuksia, 12 % työ- ja elinkeinoministeriön yritystukia, kuten Business Finlandin, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien, Valtiokonttorin ja 10 % kuntien myöntämää koronatukea kulttuurin ja luovan alan toimijoille. Kulttuurin eri alojen vastauksista käy ilmi, että suurten ja vakiintuneiden toimijoiden koetaan saaneen usein tukea paremmin kuin pienten.Kysyttäessä kulttuurin alan ja kulttuuripolitiikan tulevaisuutta, päällimmäisinä tulivat esiin koronapandemian jatkumiseen liittyvä epävarmuus ja kokemus pandemiasta johtuvien rajoitusten epäoikeudenmukaisuudesta. Samoin kokemus siitä, että taiteen ja kulttuurin merkitystä ei ymmärretä eikä alaa arvosteta, ovat vallitsevia. Huolta koetaan  siitä, jos alan perusrahoitus vähenee rahapelituottojen vähentymisen takia samaan aikaan koronapandemian vaikutusten kanssa.Taloudellisia vaikeuksia ja konkursseja pidetään todennäköisinä ja kulttuurin eri aloilta oletetaan katoavan osaamista ja asiantuntijuutta. Huoli freelancereista ja muista itsensätyöllistäjistä tulee vahvasti esiin. Pandemia on tuonut heidän työttömyys- ja sosiaaliturvaansa liittyvät ongelmat entistä selvemmin esiin ja niihin toivotaan ratkaisuja.– Kulttuurin ala on monimuotoinen, ja myös sen ongelmat ovat koronapandemiassa moninaisia. Osa ongelmista on ollut tiedossa jo aiemmin ja koskee myös sellaisia toimia, joihin voidaan vaikuttaa muilla kuin kulttuuripolitiikan toimilla. Korona-aika on tuonut ongelmat näkyvästi esiin. Toivottavasti näiden ongelmien ratkaisemiseen panostetaan kaikilla niillä keinoilla, jotka yhteiskunnassamme ovat käytettävissä, sanoo ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Digitaaliset toiminnot ja osaaminen lisääntyneetMyönteisinä asioina pandemian ajasta nousevat kyselyssä esiin digitaalisten palvelujen ja toimintojen kehittyminen, mistä saadulla osaamisella nähdään positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Toisaalta niissä tunnistetaan mm. osaamiseen, ansaintaan ja tekniikkaan liittyviä haasteita, joihin tulisi löytyä ratkaisuja. Totutuista tavoista irtaantuminen ja uusien kokeilujen syntyminen nähdään myös eräissä vastauksissa koronapandemian mahdollisena myönteisenä seurauksena. Esiin tuodaan myös alan mahdollisuus ja tarve järjestäytyä vahvemmin ja tuoda siten alan ääntä mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.  Myös mahdollisuus pandemian jälkeiseen kulttuuritapahtumien suureen kysyntään ja sen tuomiin työmahdollisuuksiin tunnistetaan – ”niille, jotka alalla ovat pystyneet sinnittelemään”, kuten eräässä vastauksessa todetaan.Kyselyn taustaaOpetus- ja kulttuuriministeriö teetti 18.1.-1.2.2021 kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijoille avoimen verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan. Kysely koski tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronanvaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla eli 1.1.-30.6.2021. Kyselystä saatavien tietojen avulla ministeriö pyrki muodostamaan ajantasaista tilannekuvaa poikkeustilanteen vaikutuksista toimialalla.Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 2029. Vastaajista 1426 edusti jotain yhteisöä kuten yhdistystä, yritystä tai kunnallista toimijaa ja 603 oli henkilöitä kuten taiteilijoita tai freelancer-työntekijöitä. Tuloksia analysoitaessa ja vastausten luotettavuutta arvioitaessa on otettu huomioon tiedonkeruumenetelmä ja sen vaikutukset aineistoon. Vastausten edustavuus vaihteli taiteenaloittain, mikä vaikeutti alojen välistä vertailua. Näiden syiden vuoksi kyselyn tuloksiin on suhtauduttava suuntaa-antavina.Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020-2021: Raportti kyselyn vastauksista (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:26)

Lähde: Valtioneuvosto.fi