NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 1 983 200 euroa korona-avustuksina urheiluseuroille. Avustuksen tavoitteena on lievittää koronapandemian seuroille aiheuttamia taloudellisia menetyksiä.Avustuksella turvataan urheiluseurojen toimintaa sekä lasten ja nuorten tavoitteellisen kilpa- ja huippu-urheilun edellytyksiä pandemian aiheuttamana poikkeusaikana. Avustusta sai 280 liikunta-ja urheiluseuraa.Avustusta saa käyttää 1.6.2020 -31.1.2021 syntyneisiin toimitilojen vuokrista aiheutuneisiin kuluihin, sekä ohjaajien ja valmentajien palkkakuluihin. Hakemusten arvioinnissa otettiin huomioon vuonna 2020 seuroille ministeriöstä jaetut aikaisemmat avustukset.Määrärahoista päätettiin lisätalousarviossaHallitus esitti vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossaan lisämäärärahaa, joilla helpotetaan koronasta kärsiviä kulttuurin, nuorison ja liikunnan toimialoja. Eduskunta hyväksyi toisen lisätalousarvion 24.4.2020, jossa myönnettiin yhteensä 19 600 000 euroa käytettäväksi liikunnan koulutuskeskuksille, liikunta- ja urheiluseuroille pandemiasta aiheutuneiden kustannusten ja ammattilais- ja kilpasarjojen tulonmenetysten alijäämän kattamiseksi, sekä peruuntuneiden urheilutapahtumien kustannuksiin. Tämä määräraha on näihin tarkoituksiin nyt käytetty.Myönnetyt avustukset Erityisavustus urheiluseuroille toiminnan turvaamiseksi koronavirustilanteessa
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää yhteistyössä Euroopan komission kanssa vuoden 2021 eurooppalaisen yrittäjyyden edistämiskilpailun. Kansalliseen karsintaan voi osallistua 4.6.2021 mennessä. Kaksi Suomen karsinnan parasta pääsevät kilpailemaan Euroopan tasolle, jossa menestyksekkäimmät yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäjät palkitaan.Palkitsemisen lisäksi kilpailun tarkoituksena on esitellä parhaita yrittäjyyden edistämisen toimintatapoja ja käytäntöjä, lisätä tietoisuutta yrittäjyyden lisäarvosta sekä rohkaista ja kannustaa ryhtymään yrittäjäksi. Eurooppalainen yrittäjyyden edistämispalkinto (EEPA) jaetaan vuosittain. Aiempina vuosina Suomi on pärjännyt kilpailussa hyvin.Vuoden 2021 kilpailussa on kuusi sarjaa: Yrittäjyyden edistäminenInvestointi yritystaitoihinLiiketoimintaympäristön parantaminen ja digitaalisen siirtymän tukeminenYritysten kansainvälistymisen tukeminenKestävän siirtymän tukeminenVastuullinen ja osallistuva yrittäjyysKilpailuun osallistuminenKilpailuun voivat osallistua organisaatiot, kaupungit, alueet ja yhteisöt sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet viranomaisten ja yrittäjien välillä, koulutusohjelmat ja yritysjärjestöt.Osallistujilla tulee olla käynnissä tai ollut äskettäin käynnissä jokin yrittäjyyden edistämiseen liittyvä hanke tai projekti. Kilpailuun osallistujien tulee osoittaa, että hankkeen toiminnassa on tapahtunut kasvavaa kehitystä vähintään 15 kuukauden ajan. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaanottaa hakemuksia 4. kesäkuuta asti ja valitsee hakijoiden joukosta kaksi parasta jatkoon. Kilpailun sääntöjen mukaisesti valittujen ehdokkaiden tulee olla eri sarjoista.Vain kansallisen karsintavaiheen selvittäneet kilpailijat voidaan ottaa huomioon päätettäessä Euroopan palkinnosta. Korkea-arvoinen tuomaristo valitsee lopulliset voittajat, jotka julkistetaan marraskuussa 2021 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Pääpalkinto voidaan antaa mille tahansa sarjalle ja se myönnetään hakemukselle, jolla katsotaan olevan luovin ja inspiroivin yrittäjyysaloite Euroopassa.
NordenBladet — Sisäministeriö on julkaissut poliisille ja sidosryhmille oppaan, jossa käydään läpi hyviä käytäntöjä vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä.Hyvät käytännöt vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä -opas pitää sisällään hyvien käytäntöjen esittelyn sekä Suomesta, että muualta Euroopasta. Oppaan sisältämää raporttia varten tietoa kerättiin ennalta estävää työtä tekeviltä poliiseilta, sekä poliisin kanssa toimivilta järjestöiltä. Oppaan on koostanut asiantuntija Emilia Hämäläinen sisäministeriön poliisiosastolta. – Vihatekojen ennalta estäminen kuuluvat jokaisen poliisin työhön Suomessa. Suomessa tehdään jo paljon toimia viharikosten ennalta estämiseksi ja se mielletään tärkeäksi myös poliisin sisällä, asiantuntija Emilia Hämäläinen kertoo viitaten oppaan sisältöön. Vihateko on ennakkoluulojen tai vihamielisyyden motivoima teko, joka kohdistuu tiettyyn suojelua vaativaan ryhmään tai ihmisen ominaisuuteen. Vihateko ei kuitenkaan itsessään täytä välttämättä minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Jos rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, puhutaan viharikoksista. Kotimaisessa rikosoikeudessa viharikoksilla tarkoitetaan tietyn rikostunnusmerkistön täyttävää tekoa, joka kohdistuu henkilöön, ryhmään, jonkun omaisuuteen, instituutioon tai näiden edustajaan. Viharikoksen motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys esimerkiksi uhrin oletettua tai todellista rotua, ihonväriä, syntyperää, kansallista tai etnistä alkuperää, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, vammaisuutta, sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua kohtaan. Myös vihapuhe voi olla rikoslain mukainen rikos tai yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää.Poliisin on tärkeä näkyä siellä missä ihmisetkin ovatOpasta varten tehtiin kysely, joka osoitettiin ennalta estävää työtä tekeville poliiseille, sekä joillekin poliisin kanssa yhteistyötä tekeville järjestöille. Kyselyn vastauksissa nousi esiin se, että poliisin on tärkeä olla siellä missä ihmisetkin ovat. – Poliisin kanssa toimivat sidosryhmät arvostavat erityisesti sitä, että poliisi jalkautuu ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Poliisi tulee kuitenkin jalkautumisen yhteydessä ihmisille tutuksi. Tämä madaltaa kynnystä yhteydenotolle, kun on kysyttävää tai tarve ilmoittaa tapahtuneesta rikoksesta. Poliisin jalkautumisen ja osallistumisen katsotaan myös tuovan poliisia lähemmäksi, Hämäläinen sanoo. Tarve poliisin läsnäololle pätee myös sosiaalisessa mediassa. Kun poliisi on läsnä omilla kasvoillaan, on kynnys yhteydenotolle matalampi. Etenkin nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa ja onkin tärkeää, että poliisi on siellä, missä nuoretkin ovat.Oppaassa käydään läpi myös sitä, miksi eri yhteisöjen kanssa tehty yhteistyö on tärkeää. Tällainen yhteistyö mahdollistaa myös poliisin oman osaamisen laajentamisen kysymyksissä ja sellaisten asioiden osalta, joita ei muuten käsitellä välttämättä kovin laajalti poliisin koulutuksessa.Opas on tehty Tiedolla vihaa vastaan –hankkeessa, joka saa rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt hankkeen luotsauslain uudistamiseksi. Tavoitteena on saada uusi lainsäädäntö voimaan vuoden 2023 alussa.Tarve lain uudistamiseksi on tullut alan toimijoilta. Voimassa olevaa luotsauslakia pidetään monitulkintaisena ja osin epäjohdonmukaisena. Lakia on tarve selkeyttää ja päivittää vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Muutoksia toivotaan erityisesti luotsien pätevyyskirjoja ja koulutusta koskeviin säännöksiin.Lisäksi koronapandemia on nostanut esiin tarpeen arvioida pysyviä poikkeamismahdollisuuksia, joilla varauduttaisiin tuleviin poikkeuksellisiin tilanteisiin esimerkiksi säätämällä viranomaisille riittävät reagointimahdollisuudet.Hankkeessa tarkastellaan mahdollisuuksia päivittää lakia myös muilta osin vastaamaan alan muuttuneita tarpeita.Lakimuutosta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tarkoituksena on saada muutosehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi syksyllä 2022.
NordenBladet — Ministeri Skinnari vierailee Tukholmassa 31.3.-1.4. Vierailun tarkoituksena on edistää molempien maiden pääsemistä mukaan koronan jälkeiseen kansainväliseen kasvuun. Maailmanlaajuinen ja eurooppalainen elvytys tarjoavat suomalaisille ja ruotsalaisille yrityksille erinomaisia kasvumahdollisuuksia vihreän siirtymän, digitalisaation ja teollisuuden ratkaisuissa.”Suomen ja Ruotsin suhteet ovat vahvat ja monipuoliset. Haluamme nyt yhdessä yritysten kanssa luoda kestävää kasvua tälle vuosikymmenelle. Tie ulos pandemiasta tarkoittaa merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa ja maailmalla. Kilpailu on kuitenkin erittäin kovaa. Suomella ja Ruotsilla on paljon tehtävää ja voitettavaa yhdessä”, ministeri Skinnari sanoo. Ministeri Skinnari tapaa vierailullaan Ruotsin elinkeinoministeri Ibrahim Baylanin ja kehitysyhteistyöministeri Per Olsson Fridhin. Ohjelmaan sisältyvät myös tapaamiset Ruotsin elinkeinoelämän ja ruotsalaisyritysten edustajien kanssa. Lisäksi Skinnari tapaa Ruotsin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Kenneth G Forslundin ja EU-komitean puheenjohtajan Pyry Niemen.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä luovutti 31.3.2021 raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi energiaturpeen kysynnän vähentyessä voimakkaasti erityisesti päästöoikeuden hinnan aiempia ennusteita huomattavasti nopeamman nousun vaikutuksesta.Työryhmä ehdottaa myös huolto- ja toimitusvarmuuden turvaamiseen liittyviä toimia tilanteessa, jossa turpeen energiakäyttö vähenee jyrkästi jo lähivuosina – eräiden ennusteiden mukaan jopa noin 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä.Muutoksen tulee myös tapahtua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, ettei se vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Työryhmän tuli niin ikään selvittää keinoja, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. – Turvetoimialan tilanne on monella tavalla vaikea energiaturpeen kysynnän vähentyessä rajusti erityisesti päästöoikeuden hinnan noustessa. Työryhmä kykeni työskentelemään hyvässä yhteistyössä. Vastauksena toimeksiantoon nostamme esille 26 toimenpidettä. Erityisen kiire on toimilla, jotka kohdistuvat yrittäjien tilanteen parantamiseen. Toivon, että jatkovalmistelussa toimenpiteet muodostaisivat toisiaan tukevan kokonaisuuden, jolla haasteisiin pystytään vastaamaan. Tämä tietysti edellyttää poliittisia ratkaisuja, sanoo työryhmän puheenjohtaja Timo Korhonen.– Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön vähenemisen on tapahduttava alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, että se ei vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Työryhmä ehdottaa nyt ratkaisuja, joilla holtittoman nopeaan muutokseen voidaan vastata ja turvealalle aiheutuvia vahinkoja rajata. Vien esitykset hallituksen käsittelyyn, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi metsäpuutaimien ja puutarhatuotannon tuotantoketjut perustuvat turvepohjaisten kasvualustojen käyttöön. Kotieläintuotannon kuivikkeena turve on eläinten hyvinvoinnin ja tuotantohygienian ylläpidossa avainasia ja vähentää antibioottien tarvetta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa.Työryhmän jätettyä raporttinsa eri ministeriöt arvioivat esityksiä. Esityksiä turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi Nopeimpana ja vaikuttavimpana toimena turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi työryhmä ehdottaa kertaluonteista luopumispakettia alan yrityksille. Siihen liittyen selvitettäisiin muun muassa valtion maksamaa osakorvausta turvetuotantoyrittäjille myymättömistä energiaturvevarastoista, yksityisomisteisten tai vuokrattujen turvetuotantoalueiden hankkimista Metsähallituksen käyttöön, työryhmän asettamista määrittelemään turvetuotantokoneiden ja -laitteiden hävittämispalkkion korvaustaso, turvetuotannon lopettavalle yrittäjälle maksettavaa sopeutumisrahaa sekä ikääntyneiden yrittäjien ennenaikaisen eläkkeen valmistelua.Toinen ehdotuskokonaisuus liittyy turvetoimialan yritysten hallittuun siirtymään uuteen yritystoimintaan. Sen vaikuttavuuden työryhmä arvioi ensimmäistä kokonaisuutta pienemmäksi, mutta sen toteutukseen voitaisiin kohdentaa myös EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) -rahoitusohjelman rahoitusta. Näitä toimia olisivat turveyrittäjien uuden yrittäjyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tukeminen, seudulliset toimenpiteet, joiden rahoitus kohdennettaisiin erityisesti alueelliseen elinvoimaan sekä työllistymistä edistäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin, Turpeennostosta biotalouteen, luonnonhoitoon ja monialayrittäjyyteen -ohjelma nykyisille turvetuottajille ja -yrittäjille, turvetuottajille ja -yrittäjille suunnattu taloushallinnon neuvonta ja tukitoiminta sekä henkilöstön kuntoutus- ja terapiaohjelma sekä valtion tuki turveyrittäjille erityisehdoin, jos turveyrittäjä on vaarassa menettää kiinteää omaisuutta, kuten kotinsa, konkurssin myötä. Energiahuoltovarmuuden säilyttämiseen liittyvät ehdotuksetHuoltovarmuuden osalta ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään säilyttämään mahdollisuus energiaturpeen tuotantoon siirtymäkauden aikana, sillä työryhmä katsoo, että huoltovarmuuden vaarantumisen estämiseksi turpeen käytön huolto- ja toimitusvarmuuspolttoaineena tulisi vähentyä maltillista vauhtia siirtymäkaudella. Asiantuntijakuulemiset ovat osoittaneet selkeästi sen, että niin turvetta kuin enenevässä määrin puuta tarvitaan varmistamaan lämmöntuotannon huoltovarmuus lähivuosina. Huoltovarmuuteen liittyviä muita esityksiä ovat turpeen tekninen käyttöminimin määrittäminen energiantuotannossa eri laitoksissa ja sen kehitys kaudella 2020–2030 ja sen jälkeen, sekä vuosittainen arvio huoltovarmuuden kannalta tarvittavan käytön ja tuotannon määrästä. Lisäksi ehdotetaan turpeen verottoman laitoskohtaisen käytön alaraja nostamista 5 000 megawattitunnista (MWh) 10 000 MWh:iin, jolloin verollista tuotantoa olisi vain tämän tason ylimenevä osa. Lisäksi täydennettäisiin lattiahintamekanismia joustomekanismilla, jossa energiaturpeen vero riippuisi käänteisesti päästöoikeuden hintakehityksestä. Energiaturpeen vähetessä energiapuuta tarvitaan lähivuosina mittavasti lisää. Työryhmä ehdottaakin selvitettäväksi ja toteutettavaksi keinoja kotimaisen metsähakkeen saatavuuden varmistamiseksi, kaukolämpöyhtiöiden kannustamiseksi varautumaan entistä paremmin toimitus- ja huoltovarmuuden kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin, turpeen turvavarastoinnista maksettavan korvauksen nostamisen toteutettavuuden selvittämistä, huoltovarmuuden kannalta välttämättömien kasvu- ja kuiviketurpeen ja energiaturpeen tuotantoalueiden turvaamista, biohiilen käytön selvittämistä huoltovarmuuspolttoaineena sekä polttoon perustumattomien ratkaisujen edistämistä.Uusille korkeamman jalostusasteen turvepohjaisille tuotteille esitetään tukiohjelmaa tuotekehitystyön ja viennin edistämiseksi. Uusien tuotteiden käyttö helpottaa myös valmiuksia jatkaa kasvu- ja kuiviketurpeen käyttöä sekä pitää energiaturve huoltovarmuuspolttoaineena. Toimenpidepaketti sisältää myös esityksiä käytöstä poistuvien turvetuotantoalojen kestävästä jälkikäytöstä sekä muuta kuin energiaturvetta korvaavista tuotteista.Työryhmä muistuttaa, että sillä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida yksityiskohtaisesti esitettyjen tukitoimenpiteiden valtiontukivaikutuksia. Näitä kysymyksiä on selvitettävä poliittisessa jatkovalmistelussa. Sama koskee myös sitä, mihin EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) varoja voidaan tarkkaan ottaen käyttää. Työryhmän raporttiin sisältyy kolme eriävää mielipidettä ja yksi täydentävä lausuma.
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on ollut ministerinä 1 000 päivää torstaina 1. huhtikuuta 2021. Saarikko aloitti ministeriuransa perhe- ja peruspalveluministerinä Sipilän hallituksessa heinäkuussa 2017. Rinteen hallituksen tiede- ja kulttuuriministeriksi hänet nimitettiin kesäkuussa 2019. Saarikko jäi vanhempainvapaalle elokuussa 2019 ja palasi tiede- ja kulttuuriministeriksi Marinin hallitukseen 6.8.2020. Hän on toiminut pääministerin sijaisena 10.9.2020 lähtien.Nykyisten ministerien ministeripäivät 1.4.2021 (Ministeritietojärjestelmä)Ministeri | MinisteripäivätVanhanen, Matti Taneli | 2 921 Haavisto, Pekka Olavi | 2 475 Kiuru, Krista Katriina | 2 104 Henriksson, Anna-Maja Kristina | 2 104 Haatainen, Tuula Irmeli | 1 943 Lintilä, Mika Tapani | 1 555 Leppä, Jari Juhani | 1 428 Saarikko, Annika | 1 000 Paatero, Sirpa Hannele | 912 Tuppurainen, Tytti Johanna | 666 Skinnari, Ville Tapio | 666 Marin, Sanna Mirella | 666 Harakka, Timo Olavi | 666 Kaikkonen, Antti Samuli | 666 Mikkonen, Krista Johanna | 666 Ohisalo, Maria | 666 Pekonen, Aino-Kaisa Ilona | 666 Blomqvist, Thomas Jörn Ingmar | 666 Saramo, Jussi | 106
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175 – Ministerityöryhmän pääsihteerin vaihdosMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatOikeusministeriöMirja Salonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 019 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdostaSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisesta – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisestaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566 – Virkavapauden myöntäminen sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikölleValtiovarainministeriöSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320 – Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2021 lisätalousarvioksi (HE 17/2021 vp; EK 11/2021 vp)Jarmo Huotari, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 418 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaPauliina Pekonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 081 – Senaatti-kiinteistöjen ja Senaatti-kiinteistöt -konsernin tilinpäätöksen vahvistaminen sekä voiton tulouttaminen vuodelta 2020Maa- ja metsätalousministeriöTapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152 – Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun poikkeavien määräyksien voimaantulolle asetetun määräajan pidentämisestä noottienvaihdolla Norjan kanssa tehdystä sopimuksestaTyö- ja elinkeinoministeriöOlli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisestaMeri Pensamo, hallitussihteeri p. 0295 047 257 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2021 alkaen. Tornionjoella sovellettavat kalastusmääräykset ovat vuoden 2021 kalastuskaudella lähes samat kuin vuonna 2020.Ainut uusi määräys koskee lohenkalastusta kiinteillä pyydyksillä Tornionjoen merialueella. Se edellyttää, että lohenkalastusta koskevan kiellon aikana 11.6.-5.9.2021 saa kalastaa vain sellaisilla kiinteillä pyydyksillä, joille on myönnetty poikkeus lohta koskevasta purkamisvelvoitteesta voimassa olevalla EU:n asetuksella. Muutoksen avulla lohen vapautusvelvoite ja siihen liittyvät määräykset ulotetaan koskemaan myös kiinteillä pyydyksillä tapahtuvaa vapaa-ajankalastusta, jota esiintyy Ruotsin puolella. Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Neuvottelujen pohjana sopivien kalastussääntöjen arvioinnissa käytetään Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n laatimaa biologista selvitystä.Pöytäkirjoilla sovitut määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.Tornionjoella on tarkoitus myös testata sähköistä saalisilmoitusjärjestelmää viime kesän tavoin eli kokeilu, jolla kalastajat voivat ilmoittaa saaliinsa esimerkiksi kännykällä tutkimus- ja tilastointikäyttöä varten jatkuu.Pöytäkirja Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön poikkeuksista kaudelle 2021Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2021
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut ohjauskirjeen kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille pakollista terveystarkastusta ja tietojen antamista koskevista muutoksista tartuntatautilaissa. Lain muutokset tulivat voimaan 29.3.2021.STM ohjeistaa kaikkia toimivaltaisia viranomaisia toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla ja käyttämään kaikkia tartuntatautilain mahdollistamia toimivaltuuksiaan koronaepidemian leviämisen estämiseksi.Tartuntatautilain muutokset selkeyttävät nykyistä pakolliseen terveystarkastukseen liittyvää sääntelyä ja aluehallintoviraston (Avi) roolia päätöksen tekijänä. Vastedes myös tartuntataudille altistunut ja tartunnan saanut on velvollinen antamaan tietoja itsestään terveysviranomaisille. Lakimuutokset laajentavat lisäksi Rajavartiolaitoksen mahdollisuutta antaa virka-apua. Muutokset koskevat tartuntatautilain 16 §:ää (pakollinen terveystarkastus), 22 §:ää (tietojen antaminen) ja 89 §:ää (virka-apu).Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että Suomeen saapuvien henkilöiden mukana mahdollisesti leviävien tartuntojen torjunta on keskeistä epidemian ja muuntuneiden virusten leviämisen estämiseksi. Lähtökohtana on, että kaikki maahan saapuvat ohjataan terveystarkastukseen. Tarkastukseen pitää sisältyä esimerkiksi covid-19-testi aina, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Vaikuttava, tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen tartuntojen torjunta rajat ylittävässä liikenteessä on mahdollista vain viranomaisten ja muiden rajanylityspaikoilla toimivien tahojen kiinteällä yhteistyöllä, jossa otetaan huomioon myös paikalliset olosuhteet.Lähtökohta on kaikkien testaaminen maahan saavuttaessaLain mukaan aluehallintovirasto tekee tartuntatautilaissa säädetyt hallinnolliset päätökset käyttäen hyväksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, erityisvastuualueen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntemusta. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta aluehallintovirastot voivat reagoida oikea-aikaisesti tarpeisiin tehdä tartuntatautilain 16 §:n mukaisia pakollisia terveystarkastuksia koskevia päätöksiä. Aluehallintoviraston on päätöstä tehdessään arvioitava päätöksen kohderyhmät ja mahdolliset rajausperusteet. Aluehallintovirasto voi rajata pakollisten terveystarkastusten ulkopuolelle esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla on esittää maahan tullessa luotettava todistus tietyn ajan sisällä otetusta negatiivisesta testituloksesta tai parantuneesta taudista. Terveystarkastuksessa terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi myös, onko tarvetta muille toimenpiteille tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi, kuten karanteeni- ja eristyspäätöksille. Päätöksen karanteeniin asettamisesta tai eristämisestä tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri. Terveystarkastuksen yhteydessä myös kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä yksittäistä henkilöä koskevan päätöksen myöhemmästä pakollisesta terveystarkastuksesta, joka sisältää covid-19-testin.Aluehallintovirasto voi tartuntatautilain 16 §:n nojalla määrätä henkilöt osallistumaan myös myöhemmin maahan saapumisen jälkeen otettavaan toiseen testiin.
