NordenBladet — Eurooppaministerien epävirallisen videokokouksen pääaiheena 20. huhtikuuta oli neuvoston vuotuinen oikeusvaltiovuoropuhelu ja sen maakohtaiset luvut Saksan, Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Ranskan osalta. Eurooppaministerit saivat myös katsaukset EU:n ja Britannian uuden suhteen tilanteesta, Euroopan tulevaisuuskonferenssin valmistelusta, EU:n koronatoimista ja EU:n laajentumistilanteesta. Suomea kokouksessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.Ministerit jatkoivat marraskuussa 2020 aloitettua keskustelua EU:n oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisista luvuista. Vuoropuhelun protokollan mukaisesti vuorossa oli keskustelu Saksan, Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Ranskan tilanteista. Komissio esitteli jäsenvaltioiden maakohtaisten lukujen pohjalta havaintojaan niiden oikeusvaltiokehityksestä, jonka jälkeen käsittelyssä olevat jäsenvaltiot saivat oman puheenvuoronsa. Muut jäsenvaltiot jakoivat tämän jälkeen kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään esitetyistä havainnoista.Komission oikeusvaltioperiaatetta koskeva tarkastelukierros ja siihen liittyvä oikeusvaltiokertomus ovat osa EU:n laajempia pyrkimyksiä vahvistaa EU:n yhteisiä arvoja. Valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevan selonteon mukaisesti Suomi on aktiivinen demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa.”Vapaa ja monimuotoinen media on olennainen osa demokratiaa ja vaatii aktiivista huolenpitoa ja puolustamista. Päivän kokouksessa nousi vahvasti esille, että jokaisen EU-jäsenmaan täytyy olla hyvä ja turvallinen työskentelypaikka journalisteille. On tärkeää, että tätä teemaa pidetään esillä EU-tason keskusteluissa, ja että tehostamme kaikilla tasoilla toimiamme edistääksemme median vapautta ja monimuotoisuutta. Eurooppa-päivän lähestyessä meidän on pidettävä esillä EU:n perusarvoja: demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta”, sanoi ministeri Tuppurainen.Eurooppaministerit saivat komission tilannekatsauksen EU:n ja Britannian välisten kauppa- ja yhteistyösopimuksen sekä EU-erosopimuksen täytäntöönpanon ja soveltamisen tilanteesta. Kauppa- ja yhteistyösopimuksen väliaikainen soveltaminen jatkuu 30.4. saakka. Tähän mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä virallisesti hyväksyä sopimus.EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali kertoi eurooppaministereille Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin (Conference on the Future of Europe) valmistelutilanteesta. Konferenssissa kuullaan kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Tavoitteena on järjestää konferenssin käynnistystilaisuus Eurooppa-päivänä 9.5.2021 Strasbourgissa, jos pandemiatilanne sen sallii. Kansalaiset pääsevät jo nyt esittämään näkemyksiään Euroopan kehittämisestä komission monikielisellä verkkoalustalla.Eurooppaministerit saivat tilannekatsauksen myös EU:n covid-19-koordinaatiosta. Suomi tuke EU:n yhteisen rokotustodistuksen edistämistä ja korostaa, että rokotteiden toimitusaikaa tulee edelleen vauhditta. EU tulee myös antaa selkeä ja vahva poliittinen viesti sitoumuksestaan globaaliin solidaarisuuteen rokotteiden saatavuuden turvaamiseksi.EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali antoi lisäksi tilannekatsauksen Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysneuvotteluja ohjaavien neuvotteluviitekehysten valmistelun tilanteesta. Suomi katsoo, että Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluja ohjaavat neuvottelukehykset tulisi hyväksyä, jotta maiden jäsenyysprosessissa päästään eteenpäin.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja hyvinvointialueiden vuosien 2021 ja 2021 rahoituksen määräytymisperusteista. Lausuntoaika on 20.4.–1.6.2021.Rahoitusta maksetaan sote-uudistusta koskevan lainsäädännön tultua voimaan, kun väliaikainen valmistelutoimielin on asetettu hyvinvointialueella.  Rahoitus maksettaisiin valtionavustuksena, eikä sen saaminen edellytä hyvinvointialueen omaa rahoitusosuutta.  Rahoitus hyvinvointialueelle muodostuisi laskennallisesti kumpanakin vuonna perusosasta (20 %), hyvinvointialueen kuntien asukasmäärästä (40 %) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen nykyisten järjestämisvastuullisten määrästä (40 %). Valtiovarainministeriö maksaa valtionavustuksen ilman erillistä hakemusta. Määrärahaa voi käyttää hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä hyvinvointialueen toiminnan käynnistämistä valmistelevan väliaikaisen toimielimen kustannuksiin.Valtionavustusta maksetaan vuosina 2021 ja 2022 myös uuden HUS-yhtymän valmistelua varten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta toimenpideohjelmaksi, jolla vauhditetaan fossiilisesta öljylämmityksestä luopumista. Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen on tärkeä askel matkalla kohti hiilineutraalia Suomea 2035.”Edessämme on kymmenvuotinen urakka, jonka jälkeen yhteiskuntamme tulisi olla vapaa fossiilisesta öljylämmityksestä – ja jättiläisharppauksen lähempänä hiilineutraaliutta. Urakkaan on tartuttava yhdessä. Toivon, että saamme runsaasti näkemyksiä lausunnoilla olevaan ohjelmaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on luopua öljylämmityksestä 2030-luvun alkuun mennessä, julkisissa rakennuksissa jo vuoteen 2024 mennessä. Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen toteutetaan hallitusti ja reilusti. Rakennusten nykyisiä öljylämmitysjärjestelmiä ei olla kieltämässä, eikä öljylämmittäjille ole suunnitteilla sanktioita. Tarkoituksena kuitenkin on, että uusiin rakennuksiin ei enää asenneta fossiilista öljyä polttavia lämmitysjärjestelmiä.Ohjelmaluonnoksessa esitetään 26 toimenpidettä, joilla yksityisiä ja julkisia öljylämmittäjiä kannustetaan vaihtamaan muihin lämmitysmuotoihin. Toimilla esimerkiksi jatkettaisiin ja laajennettaisiin nykyisin tarjolla olevia avustuksia ja tukia, täsmennettäisiin tulevia energiatehokkuussopimuksia, ohjattaisiin julkisten hankintojen kriteerejä, kehitettäisiin uudisrakennusten ja laajojen korjaushankkeiden energiatehokkuussäädöksiä sekä tehostettaisiin neuvontaa ja viestintää.Tavoitteiden toteutumista seurattaisiin osana Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, ja ohjelman välitarkastelut tehtäisiin vuosina 2025 ja 2028.Ehdotuksen on valmistellut ympäristöministeriön vetämä ohjausryhmä, johon kuuluu jäseniä maa- ja metsätalousministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtionvarainministeriöstä, Senaatti-kiinteistöistä, Tilastokeskuksesta ja Motivasta. Arvokkaan panoksensa ohjelman valmisteluun on antanut myös laaja joukko sidosryhmiä.Suomessa on tällä hetkellä reilut 130 000 käytössä olevaa öljylämmitteistä pientaloa. Öljyä kuluu vuodessa keskimäärin 2 220 litraa taloa kohden, jolloin pientalojen vuosittaiset yhteenlasketut päästöt ovat noin 750 kilotonnia hiilidioksidia. Kuntien käytössä on noin 5 100 öljyllä lämpiävää rakennusta, ja niiden yhteenlasketut päästöt ovat noin 150 kilotonnia hiilidioksidia vuodessa.Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen jo käynnissä – tukea tarjollaSiirtymää vähähiilisempään lämmitykseen on lähdetty jo vauhdittamaan käytännön teoilla ja päätöksillä. Öljylämmityksestä pois vaihtaville pientaloasujille on tarjolla jopa 4000 euron avustus, ja kuntien lämmitystaparemonttien kustannuksista valtio kuittaa jopa 25 prosenttia.”Siirtymä pois öljylämmityksestä on saanut huikean hyvän startin. Reilun puolen vuoden aikana yli 13 000 pientalon omistajaa on hakenut avustusta öljylämmityksen vaihtoon. Seuraavaksi haluamme saada kuntien lämmitysremontit liikkeelle samalla tarmolla”, ministeri Krista Mikkonen kuvaa.Lämmitystaparemontteja tuetaan myös asuinrakennusten energia-avustuksella, jota voivat hakea pientalon omistajien lisäksi myös asunto-osakeyhtiöt sekä ARA-yhteisöt.Hallitus on myös päättänyt lämmityspolttoaineverojen korottamisesta 105 miljoonalla eurolla, mikä nosti kevyen ja raskaan polttoöljyn yleistä verotasoa 2,7 eurolla megawattitunnilta vuoden alusta lähtien.Ohjelmaluonnokseen voi tutustua ja siitä lausua Lausuntopalvelu.fi:ssa. Lausuntoja pyydämme 31.5.2021 mennessä.Lausuntopalvelu.fi: Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Helmi-ohjelman tavoitteista ja toimista pyydetään lausuntoja 12.5.2021 mennessä. Kyseessä on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma.”Helmi-ohjelmalla on tärkeä rooli Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Helmi on historiallinen ohjelma, jossa hoidetaan, kunnostetaan ja suojellaan useita eri elinympäristöjä. Yhteistyöllä ja oikein kohdennetuilla toimilla voimme pysäyttää luontokadon”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.”Suomalainen luonto on arvokas ja ainutlaatuinen, ja sen monimuotoisuudesta huolehditaan monella eri tavalla. Monipuolinen keinovalikoima ja laaja-alaisuus ovat Helmi-ohjelman vahvuuksia. Olennaista on, että ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.  Helmi-ohjelmassa muun muassa kunnostetaan soita, lintuvesiä ja -kosteikoita, perinnebiotooppeja, metsiä sekä pienvesiä ja rantoja.  Tavoitteena on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina. Lisäksi ohjelmassa suojellaan luontoarvoiltaan arvokkaita soita.Luontoa hoidetaan sekä suojelualueilla että yksityismailla. Kaikki ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Helmi-ohjelma sisältää määrälliset ja laadulliset tavoitteet eri elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Toimenpiteitä on yhteensä 40, jonka lisäksi ohjelmassa on tavoitteet ohjelman edistymisen ja vaikuttavuuden seurannalle.Ohjelman pohjana vankka tietopohja ja laaja sidosryhmätyöHelmi-ohjelma pohjautuu Suomen lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarviointeihin. Suomen lajeista joka 9. on uhanalainen, luontotyypeistä jopa joka toinen. Elinympäristöjen väheneminen ja laadun heikkeneminen on luonnon köyhtymisen suurin suora syy. Helmi-ohjelmaa on valmistellut työryhmä, joka on kuullut työssään Suomen kärkiasiantuntijoita sekä pyytänyt kommentteja kaksi kertaa työn valmistelun edetessä kirjallisesti asiantuntijaryhmiltä. Työtä on ohjannut laajapohjainen sidosryhmistä koostuva ohjausryhmä. Lisäksi ohjelmaan on pyydetty jo luonnosvaiheessa avoimesti kommentteja, joiden pohjalta ohjelmatekstiä on kehitetty. Vuoden vaihteessa ohjelmaluonnos oli kommentoitavana Ota kantaa -palvelussa, jonka lisäksi valmistelun tueksi on pidetty sidosryhmätilaisuuksia.Helmi-ohjelman työt Suomen luonnon tilan parantamiseksi käynnistettiin vuonna 2020 hallitusohjelman rahoituksella suojelualueilla ja kuntien mailla. Tänä vuonna Helmi-ohjelman toimijajoukko ja toiminta-alueet laajenevat myös suojelualueiden ulkopuolelle.Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt liikuntapaikkojen rakentamiseen ja avustamiseen yhteensä 30 994 000 euroa. Avustukset on kohdennettu erityisesti perusliikuntapaikkoihin, kuten liikuntasaleihin ja -halleihin. Opetus- ja kulttuuriministeriössä päätettäviin, kustannusarvioltaan yli 700 000 euron hankkeisiin, myönnettiin tästä yhteensä 21,6 miljoonaa euroa. Avustusta sai kaikkiaan 30 hanketta.Aluehallintovirastoille osoitettiin vuoden 2021 määrärahasta 6,65 miljoonaa euroa sekä lisäksi siirtomäärärahoista erillinen lisämääräraha 2,70 miljoonaa euroa.  Tämä lisämääräraha huomioon ottaen liikuntapaikkarakentamiseen osoitetaan vuonna 2021 valtionavustuksia yhteensä lähes 31 miljoonaa euroa.– Myönnetyillä liikuntapaikkarakentamisen avustuksilla edistetään kansalaisten hyvinvointia, ministeri Annika Saarikko toteaa. – Tavoitteena on erityisesti avustaa laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista sekä niihin liittyvää varustamista. Näillä toimilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin ja tällä tavoin kannustaa oman terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat löytämään liikunnan ilon, ministeri Saarikko jatkaa.Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät avustukset kohdennettiin ensisijaisesti perusliikuntapaikkoihin, lähinnä liikuntasaleihin ja -halleihin. Uima- ja jäähallien hakemusmäärä on pienentynyt merkittävästi. Suurimmat yksittäiset avustukset kohdistettiin uimahallihankkeisiin. Esimerkkinä voi mainita Jyväskylän AaltoAlvarin uimahallin korjausrakentaminen ja laajennus.Ministeri Saarikko toivoo, että aluehallintovirastojen myöntämät avustukset kohdennettaisiin erityisesti sellaisiin hankkeisiin, joilla koulujen ja päiväkotien pihoja kehitetään liikkumista suosiviksi. Myös uusien, nuorisokulttuuristen liikuntalajien olosuhteiden kehittämistä ministeri Saarikko pitää tärkeänä. 
–    On hyvä muistaa, että lähiliikuntaan ja matalan kynnyksen liikuntaan osoitetut avustukset palvelevat kaikkien mahdollisuutta liikkua, ministeri Annika Saarikko painottaa.Myönnetyt avustukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yrityksille koronaepidemian takia myönnetyt tuet ovat vähentäneet erityisesti todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä. Kehittämistukien suuntaaminen koronapandemiasta eniten kärsineille aloille ei kuitenkaan onnistunut, vaan kustannustukea olisi tarvittu jo aiemmin.Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön 20.4.2021 julkaisemista Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja yritystukien tutkimusjaoston vuosiraportista, joissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia talouteen ja yrityksiin sekä yrityksille kohdistettuja koronatukia. Tutkimus ja vuosiraportti keskittyvät Valtiokonttorin kustannustukeen, Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukiin, KEHA-keskuksen ravintolatukiin, Finnveran takauksiin ja Business Finlandin tilapäiseen tki-lainaan häiriötilanteessa.– Koronapandemia on ollut ennennäkemätön ja yllättävä kriisi. Erityisesti palveluala on kärsinyt voimakkaista rajoitustoimista, kun taas teollisuuteen vaikutukset ovat olleet vähäisemmät. Kriisin alussa oli tärkeää lähteä tukemaan yrityksiä niillä välineillä, joita meillä oli valmiina käytössämme. Hyödynnämme tutkimusten tietoa tukien kehittämisessä ja tuleviin kriiseihin varautumisessa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Koronatukien kohdentumisessa toimialoille suuria erojaMajoitus- ja ravintola-ala, asiantuntijapalvelut, teollisuus ja kauppa ovat saaneet eniten koronatukia. Lisäksi Uudenmaan yritykset ja pienet yritykset (5–49 työntekijää) ovat saaneet euromääräisesti eniten koronatukia.Karkean toimialajaon tarkastelussa kustannustuet ovat kohdistuneet koronasta eniten kärsineille aloille. Kokonaisuutena koronatukia on kohdentunut runsaasti myös toimialoille, joiden liikevaihto ei ole supistunut tai on supistunut vain vähän. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä rakentaminen. Toimialojen sisällä on kuitenkin suuria eroja yritysten välillä ja joukossa on runsaasti myös vaikeuksissa olevia yrityksiä.Koronalainoja ja takauksia on käytetty hyvin vähän verrattuna niiden myöntövaltuuksiin. Lisäksi ennakko-odotuksia pienempi talouden pudotus sekä toimiva lomautusjärjestelmä ovat vähentäneet koronatukien tarvetta Suomessa verrattuna muihin maihin.Eniten vaikutusta alle 200 000 euron tuillaKoronatuilla näyttää olleen liikevaihtoa ja palkkasummaa kasvattava vaikutus sekä vähäisemmässä määrin työntekijöiden lukumäärää kasvattanut vaikutus. Tuet ovat vähentäneet todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä, ja niillä on voinut olla myös irtisanomisia vähentävä vaikutus. Vaikutukset näyttävät tulleen pääasiassa alle 200 000 euron tuista.– Tässä tutkimuksessa on voitu tutkia tukien lyhyen aikavälin vaikutuksia. Vaikka vaikutusten analyysiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, näyttäisi tuista olleen hyötyä niin yritysten kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Tukien kokonaisvaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia. Koronakriisin aikana kohdatut haasteet muun muassa yritystukien suunnittelussa ja suuntaamisessa ovat paljastaneet tarpeen parantaa valtionhallinnon kykyä kerätä ja hyödyntää ajantasaisia aineistoja, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston ja Helsinki Graduate School of Economicsin professori Otto Toivanen.Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukia saaneista yrityksistä noin puolet on kehittänyt uusia digitaalisia ratkaisuja. Koronatukien vaikuttavuus tulee riippumaan myös siitä, kuinka kehittämistuet saavat liikkeelle aitoja innovaatioita.Käytettyjen yritystukien järjestyksen olisi pitänyt olla päinvastainenTutkimusten mukaan erityyppisten tukien järjestyksen tulisi olla päinvastainen kuin koronapandemian alussa kyettiin toteuttamaan. Kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin. Kriisin edetessä kehittämistukien osuus voi kasvaa.Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei erityisesti Business Finlandin kehittämistukien avulla onnistunut toivotulla tavalla. Kustannustuki taas on toimiva kriisiajan malli, koska joustamattomat kiinteät kustannukset muodostavat yritykselle nopeasti kannattavuusongelman, kun kysyntä laskee äkillisesti. Kustannustuki kuitenkin edellytti uutta lainsäädäntöä ja sen käyttöönotto kesti suhteellisen kauan.– Koronapandemian aikaisten tukitoimien arviointia tulee vielä jatkaa laajalla rintamalla. Arviointi auttaa tuleviin kriiseihin varautumisessa ja siinä, että jatkossa toimiva tukipolitiikka saadaan nopeasti käyttöön, yritystukien tutkimusjaoston puheenjohtaja Seija Ilmakunnas korostaa.Arviointi jatkuu pitkän aikavälin vaikutusten tutkimisellaTyö- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime elokuussa laajan riippumattoman arvioinnin koronaepidemian aikana myönnetyistä yritystuista. Tavoitteena on selvittää tukien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sekä tuottaa tietoa poliittisille päättäjille tulevia kriisejä varten.Nyt valmistuneissa tutkimuksissa on keskitytty koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksiin. Arvioinnista on vastannut työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto, joka on tehnyt omia itsenäisiä arviointeja sekä kilpailuttanut taustatutkimukselle toteuttajaksi Aalto-yliopiston.Koronatukien pitkän aikavälin vaikutuksista on luvassa tietoa vuosina 2021–2023 kahdessa erillisessä arvioinnissa. Yritystukien tutkimusjaosto toteuttaa tukien politiikka-arvioinnin, jossa tarkastellaan muun muassa sitä, olivatko valitut tuet oikeita, mikä oli markkinaehtoisen rahoituksen rooli kokonaisuudessa ja millaiset politiikkakeinot sopivat erilaisiin talouskriiseihin ja tiettyyn tarpeeseen. Koronatukien vaikuttavuuden arvioinnissa puolestaan keskitytään tiettyjen tukien vaikuttavuuteen suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin sekä pitkän aikavälin tuottavuuteen, talouden rakenteelliseen uudistumiseen ja talouskasvuun. Työ- ja elinkeinoministeriö kilpailuttaa arvioinnille toteuttajan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on saanut sovittua monivuotisten neuvotteluiden päätteeksi karjun sperman vientiehdot Japanin markkinoille. Vientiehdoista on neuvoteltu sekä eläintautivaatimusten että luovuttajaeläinten jalostusarvon todentamisen osalta. Suomen erinomainen sikojen terveystilanne on mahdollistanut sperman luovuttajaeläinten ja niiden alkuperätilojen eläintautivaatimusten täyttämisen.Suomalaiset siat ovat huippuluokkaa myös jalostusarvoltaan. Haasteita kuitenkin syntyi siitä, että Japanin lainsäädäntö jalostustoiminnan viranomaisvalvonnasta poikkeaa EU:n vastaavasta, ja todistuksiin täytyi löytää yhteinen, molempia osapuolia tyydyttävä malli.Ruokaviraston rooli yhdessä maa- ja metsätalousministeriön työn kanssa on ollut merkittävä prosessin saamiseksi päätökseen. Myös ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio auttoi prosessia loppumetreillä viranomaistapaamisessa. ”Olen ylpeä pitkäjänteisestä eläinten jalostustyöstä sekä Suomen erinomaisesta tilanteesta tarttuvien eläintautien osalta. Japanin vaativille markkinoille pääsy on hieno palkkio tälle työlle”, hän sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää avoimen webinaarin kuntoutuksen uudistamisesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan kuntoutuksen hankkeiden etenemisestä. Tilaisuus on kaikille avoin, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Liity webinaariin tästä linkistä. Ohjelma12.00 – 12.10  Tervetuloa
12.10 – 12.30  Tilaisuuden avaus – johtaja Liisa Siika-aho, STM
12.30 – 12.50  Työ- ja toimintakykytieto käyttöön – projektipäällikkö Mervi Pättikangas, THL 
12.50 – 13.20  Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin (KunFo) tilannekatsaus – foorumin pj Anna-Liisa Salminen, Kela 
13.20 – 13.30  Nostoja chatista 
Tauko 
13.45 –  14.10 Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet – projektipäällikkö Ulla Kolomainen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri                             
14.10 – 14.30  Kuntoutusta kehitetään sote -keskuksissa – erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen, STM 
14.30 – 14.45  Nostoja chatista 
Tauko 
14.55 – 15.20   Lapset, nuoret ja kuntoutus – erityisasiantuntija Riina-Maria Leskelä, STM 
15.20 – 15.50  Pyydetyt kommenttipuheenvuorot:Vammaisfoorumi, Sari Kuosmanen, toiminnanjohtaja, LihastautiliittoHyvinvointiala HALI ry, Mika Pekkonen, lääketieteellinen johtaja, VerveSusanna Melkas, ylilääkäri HUS Neurokeskus, neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori Helsingin yliopisto, Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry:n puheenjohtaja15.50 – 16.00  Päätös

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puutuoteteollisuuden yritysten liikevaihto oli lähes kymmenen miljardia euroa vuonna 2019. Puutuoteteollisuus työllisti lähes 25 500 työntekijää, ja alalla toimi reilu 2 400 yritystä. Julkisen puurakentamisen tavoitteiden sekä Suomen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä odotetaan rohkaisevan alan kysyntää.Saha- ja puutavaran valmistuksesta kertyi liikevaihtoa yhteensä 8,54 miljardia euroa ja huonekalujen valmistuksesta 1,36 miljardia euroa vuonna 2019.  Tiedot selviävät 19.4.2021 julkistetusta puutuoteteollisuutta käsittelevästä toimialaraportista.Hiilineutraaleille ratkaisuille on kysyntääSuomen tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. Vuonna 2020 valmistui 13 eri teollisen toimialan laatimat toimialakohtaiset vähähiilisyyden tiekartat. Työtä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.Tiekarttojen avulla toimialat ja niiden yritykset laativat itselleen tarkempia askelmerkkejä kohti hiilineutraaliutta. Toimet voivat vaikuttaa jatkossa esimerkiksi rakennusmääräyksiin, investointeihin, energiatehokkuuteen sekä teollisuuden liiketoimintaan.– Hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat rakentamista kohti kestäviä hiilineutraaleja ratkaisuja. Puurakentamisella on tässä oivallinen tilaisuus rakennusmateriaalina – uusiutuvana luonnonmateriaalina, joka sitoo hiiltä pitkäksi aikaa rakenteisiin, toteaa puutuoteteollisuuden toimialapäällikkö Tapani Kiiskinen.Toimialaraportissa tarkastellaan lyhyesti puutuoteteollisuuden tulevaisuuteen eniten vaikuttavia kolmea tiekarttaa, jotka ovat metsä-, saha-, ja rakennusteollisuuden tiekartat. Toimialakohtaisesti tehdyt tiekartat osoittavat, mitä toimia alalla voidaan tehdä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.Hallitus tavoittelee lisää puurakentamista tulevaisuudessaVuonna 2020 alkanut koronapandemia vaikutti voimakkaasti myös puutuoteteollisuuteen. Keväällä 2020 viennin kysyntä laski tuntuvasti, ja tehtaat vastasivat tähän supistamalla liiketoimintaa. Syksyllä teollisuuden kysyntä kuitenkin elpyi, kun koronarajoituksia purettiin monissa maissa. Tuotantomäärät nostettiin loppuvuodesta monin paikoin normaalitasolle, ja alkuvuodesta 2021 etenkin sahatavaran vientikysyntä on ollut erittäin voimakasta.– Koronapandemian vaikutukset näkyivät vahvasti etenkin huonekaluteollisuudessa. Myönnetyistä koronatukirahoituksistakin huomaa huonekaluteollisuuteen kohdistuneen suhteessa enemmän koronatukirahoitusta kuin sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialalle, kertoo puutuoteteollisuuden toimialapäällikkö Tapani Kiiskinen.
 
Suomeen laadittiin voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2020 ensimmäistä kertaa julkisen puurakentamisen tavoitteet. Tavoitteena on, että kaikista julkiseen rakentamiseen myönnetyistä rakennusluvista puurakentamisen osuus olisi 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Julkisen puurakentamisen osuus oli noin 15 prosenttia vuonna 2019. Asetetut tavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja niiden täyttyminen vaatii julkisilta toimijoilta vahvaa sitoutumista puurakentamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi työtä jatketaan suunnittelemalla muun muassa maakunnallisia sekä kuntakohtaisia puurakentamisen strategioita.Toimialaraportit kuvaavat eri alojen yritysten tilaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteitaPuutuoteteollisuuden toimialaraportissa käsitellään puutuoteteollisuuteen luettavien toimialojen sahatavaran ja puutavaran valmistus (TOL 16) ja huonekalujen valmistus (TOL 31) tilannetta. Raportissa tarkastellaan toimialan yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunnat seuraavat perustoimeentulotukimenoja aiempaa epäsäännöllisemmin, ja toimeentulotuen tarpeen ehkäiseminen on niiden tavoitteena vain epäsuorasti. Taustalla on osittain vuoden 2017 muutos, jossa perustoimeentulotuen myöntäminen siirrettiin kunnilta Kelaan ja kuntien 50 prosentin rahoitusosuus siirrettiin toteutettavaksi peruspalvelujen valtionosuuksista tehtävän vähennyksen kautta, jolloin se ei enää näy kunnille erillisenä menoeränä.Selvityksessä ’Kuntien toimintamallit ja rahoitusvastuu toimeentulotukitarpeen ehkäisyssä ja vähentämisessä’ tarkasteltiin ensimmäistä kertaa, minkälaisia vaikutuksia perustoimeentulotuen nykyisellä rahoitusmallilla ja -vastuulla on kuntien toimintaan, ja millaiset mahdollisuudet kunnilla ylipäätään on vaikuttaa toimeentulotuen käyttöön. Lisäksi arvioitiin sote-uudistuksen ja työllisyyden kuntakokeilujen vaikutuksia toimeentulotukiasiakkaisiin ja rahoitusmallin kehittämiseen.Viimesijaisen etuuden tarpeeseen vaikuttaminen on vaikeaaSelvitys osoitti, että kuntien nykyisen 50 prosentin rahoitusvastuun kannustinvaikutus on heikko. Tämä johtuu toisaalta toimeentulotukimenojen näkymättömyydestä ja heikosta seurannasta ja toisaalta siitä, että kunnat kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa toimeentulotuen käyttöön vähäisiksi. Sen sijaan esimerkiksi kustannuksiltaan toimeentulotuen kanssa suunnilleen samansuuruisen työmarkkinatuen maksuosuuksia seurataan kunnissa aktiivisesti, ja kunnat myös pyrkivät vaikuttamaan niihin. Toimeentulotuen tarpeen ehkäisemistä vaikeuttaa sen asema viimesijaisena etuutena. Kunnat voivat ehkäistä tarpeen syntymistä lähinnä välillisesti, kuten edistämällä työllisyyttä, tukemalla asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä parantamalla kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta.Sote-uudistus heikentää kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa toimeentulotukeen – rahoitusvastuita harkittava uudelleenSote-uudistuksen myötä kuntien mahdollisuudet ehkäistä toimeentulotuen tarvetta vähenevät sote-palvelujen ja erityisesti aikuissosiaalityön siirtyessä hyvinvointialueen vastuulle. Vastaavasti hyvinvointialueesta tulee toimeentulotukiasiakkaan näkökulmasta merkittävä toimija, kun asiointi tapahtuu jatkossa Kelan lisäksi hyvinvointialueen palveluissa. Kuntien roolin muuttuminen herättää kysymyksen rahoitusvastuun oikeudenmukaisuudesta. Jos rahoitusvastuuta tarkastellaan toimeentulotukitarpeeseen vaikuttamisen näkökulmasta, olisi perusteltua, että rahoitusvastuuta jaettaisiin jatkossa kuntien ja hyvinvointialueen kesken. Kuntiin kohdistuvat ohjauskeinot ja kannustimet tulisi kuitenkin suunnitella kokonaisuutena huomioiden sekä toimeentulotuki että muut siihen kytkeytyvät etuudet, kuntien vastuulla tulevaisuudessa olevat palvelut ja niiden rahoitusmallit.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen toteuttivat NHG Finland Oy ja MDI.

Lähde: Valtioneuvosto.fi