NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistuu perjantaina 23.4. Yhdysvaltain ilmastokokouksen ministerikeskusteluihin. Keskustelut ovat osa USA:n 22.-23.4. järjestämää ilmastohuippukokousta, jonne on kutsuttu 40 valtion johtajat.Yhdysvaltain ilmastoasioiden erityislähettilään John Kerryn isännöimässä pyöreän pöydän keskustelussa saadaan tilannekatsaus maiden kunnianhimoa vahvistavista ilmastotoimista ja kansainvälisen ilmastopolitiikan haasteista.”Bidenin ilmastohuippukokous on vuoden ensimmäinen etappi kohti Glasgow’n ilmastokokousta. Suomi ja EU ovat jo päästövähennystavoitteensa päivittäneet, ja EU:n ilmastolaista saavutettiin juuri sopu. On ilo olla tässä joukossa kertomassa, kuinka päästövähennystoimia käytännössä toteutetaan. Näihin talkoisiin tarvitaan vielä kuitenkin lisää väkeä. On siis ensiarvoisen tärkeää, että myös USA, Kiina ja muut G20-maat nostavat ilmastopolitiikkansa kunnianhimoa tänä vuonna”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Ministereiden pyöreän pöydän keskustelujen lisäksi Yhdysvallat aikoo järjestää alueellisia konsultaatioita ilmastopolitiikasta tulevina kuukausina.Yhdysvaltain ilmastokokouksen tavoitteena on kirittää erityisesti suurten talouksien ilmastotavoitteita ja -toimia. USA:n odotetaan ilmoittavan uusista päästövähennystavoitteistaan kokouksen alla.Ministeri Mikkonen osallistuu myös tänään 21.4. ilmastohuippukokouksen yhteydessä järjestettävään 50×30 –aloitteen sivutapahtumaan. Aloite kiinnittää huomiota IPCC:n 1,5 asteen raportin mukaisiin päästövähennyspolkuihin, jotka edellyttävät mailta 45-60 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Tutkijoiden lisäksi tilaisuuteen on kutsuttu ministereitä maista, jotka tekevät kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävään määrääminenAnu Laamanen, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 762 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 190/2020 vp; EV 7/2021 vp)OikeusministeriöAnne Hartoneva, hallitusneuvos p. 0295 150 344 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Rikosseuraamuslaitoksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksiTerhi Salmela, hallitusneuvos p. 0295 150 203 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta (HE 34/2021 vp; EV 33/2021 vp)Tanja Innanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 338 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 24 §:n muuttamisestaJussi Päivärinne, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 122 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saatavien perinnästä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, saatavien perinnästä annetun lain 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja luottotietolain 24 §:n väliaikaisesta muuttamisestaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Turun hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 2) Turun hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 12) täyttäminen 3) Helsingin käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T13) täyttäminen – Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T13) täyttäminen – Asiantuntijajäsenen varajäsenen määrääminen vakuutusoikeuteen 31.12.2024 päättyvän toimikauden loppuun – Tuomarinkoulutuslautakunnan kokoonpanon muuttaminenLaura Nurminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 008 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain 9 ja 46 §:ien väliaikaisesta muuttamisestaSisäministeriöPauliina Eskola, neuvotteleva virkamies p. 0295 488 263 – Esitys Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ohjelmakauden 2014–2020 kansallisen toimeenpano-ohjelman muuttamisestaAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisesta – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisestaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566 – Sisäministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenPuolustusministeriöKatariina Kuhanen, hallitussihteeri p. 0295 140 042 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 31 §:n muuttamisestaValtiovarainministeriöPäivi Nerg, alivaltiosihteeri p. 0295 530 149 – Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimitusjohtajan viran täyttäminenJanne Öberg, hallitusneuvos p. 0295 530 473 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteistaPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065 – Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2019 verohyvitystä koskevan päätöksen vahvistaminen – Hakemus Antti Juhani Tallqvistin jäämistöstä – Hakemus ja ilmoitus Börje Ingvald Nygårdin jäämistöstä – Hakemukset ja ilmoitus Jukka Tapio Hännisen jäämistöstäJarmo Huotari, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 418 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 41/2021 vp; EV 37/2021 vp)Timo Moilanen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 455 – Valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 1.5.2021 – 30.4 2025Toni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411 – Valtiovarainministeriön osastopäällikön määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenAntti Sinkman, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 817 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tonnistoverolain 8 §:n sekä tuloverolain 69 ja 123 §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöAntti Randell, hallitusneuvos p. 0295 330 173 – Opintotukiasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 1.5.2021–30.4.2024Maa- ja metsätalousministeriöJaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö p. 0295 162 184 – Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikön viran täyttäminenRisto Lampinen, kalatalousneuvos p. 0295 162 458 – Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain ja yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta (HE 256/2020 vp; EV 21/2021 vp)Johanna Wallius, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 244 – Valtioneuvoston asetus vakavaa eläintautivaaraa koskevasta tiedottamisesta Euroopan unionin sisäisessä matkustajaliikenteessäJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Valtioneuvoston asetus maataloustukihakemuksen siirtämisessä vuonna 2021 noudatettavasta menettelystäSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248 – Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta – Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 ja 15 §:n muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta vuonna 2021Jukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468 – Valtioneuvoston asetus Ahvenanmaan maakunnan kunnille maatalouden tukien toimeenpanotehtävien hoitamisesta vuodelta 2020 suoritettavista korvauksistaLiikenne- ja viestintäministeriöHarri Pursiainen, kansliapäällikkö p. 0295 342 389 – Liikenne- ja viestintävirastoon sijoitetun rautatiealan sääntelyelimen päällikön viran täyttäminenJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471 – Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön viran täyttäminenSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532 – Hallituksen esitys eduskunnalle liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön covid-19-taudin jatkumisen vuoksi tehtäviksi väliaikaisiksi muutoksiksiTyö- ja elinkeinoministeriöLiisa Huhtala, hallitusneuvos p. 0295 047 062 – Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston asetuksesta ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta (EK 15/2021 vp – M 6/2021 vp)Krista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178 – Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan viran täyttäminenEeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n muuttamisestaMaija Lönnqvist, johtava asiantuntija, lakimies p. 0295 047 105 – Valtioneuvoston asetus yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisestaJohanna Juvonen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 064 220 – Valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä Oy Soinin Tuuli Ab:lleSosiaali- ja terveysministeriöLassi Kauttonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 577 – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan sekä sen arviointi- ja avustusjaoston asettaminen toimikaudeksi 23.4.2021 – 22.4.2025Hanna Tossavainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 005 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksiMari Lauren-Häussler, hallitussihteeri p. 0295 163 762 – Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n lääkinnällisiä laitteita koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksiYmpäristöministeriöJuhani Damski, kansliapäällikkö p. 0295 250 445 – Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan viran täyttäminen
NordenBladet — Työmarkkinoiden murros digitalisoituvassa maailmassa edellyttää jatkuvaa oppimista, jonka tueksi tarvitaan ajantasaista ja relevanttia työmarkkinatietoa. 21. huhtikuuta julkaistussa selvityksessä on haettu parhaat esimerkit erilaisista digitaalisista työmarkkinatietopalveluista meillä ja maailmalla, ja tehty niiden pohjalta esityksiä, joiden avulla Suomen palvelut voitaisiin saada kansainväliseen eturintamaan. Selvityksessä on yhdistelty uudella tavalla tietoyhteiskunta-, tekoäly-, innovaatio- ja urasuunnittelututkimusta.”Työmarkkinoilla on jo pitkään ollut käynnissä murros, jossa perinteiset ammatit ovat kadottamassa merkitystään”, toteaa Meaning Processing Oy:n johtava tutkija Ilkka Tuomi.”Työllistymiseen vaikuttaa entistä enemmän osaaminen ja elinikäinen oppiminen. Urat madaltuvat ja katkeilevat, elämänpolut haarautuvat ja työtä tehdään aiempaa moninaisemmilla tavoin. Nuoret eivät enää valmistu teollisen aikakauden tapaan ammattiin ja aikuisiksi, vaan osaamista kehitetään eläkeikään asti ja myös sen jälkeen.””Ura- ja koulutusvalintoja on perinteisesti tuettu työmarkkinoita ja tulevaisuutta kuvaavalla informaatiolla”, Tuomi kertoo.”Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tällaisella informaatiolla on ollut melko vähäinen vaikutus ihmisten valintoihin. Merkittävämpi vaikutus on sosiaalisella ympäristöllä, kulttuurilla, omien tavoitteiden ja taipumusten ymmärtämisellä ja ohjauksen ammattilaisten henkilökohtaisella tuella. Urasuunnittelutaidoista on tulossa työllistymisen ja toimijuuden tärkeä edellytys, ja aiempaa parempi työmarkkinatiedon hallinta on näiden taitojen keskeinen osa.””Erityisesti henkilön ominaisuuksiin liittyvän tiedon merkitys on nopeasti kasvamassa digitaalisten rekrytointi- ja osaamisenhallintajärjestelmien ja koneoppimiseen perustuvan päätöksenteon yleistyessä maailmalla. Tällä tulee olemaan laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Toisaalta uudet data-analytiikan menetelmät antavat myös parempaa tietoa ammatillisten siirtymien mahdollisuuksista, ja tähän tarvittavasta osaamisen täydentämisestä.”Jotta tietoa voitaisiin hyödyntää ja yhdistellä mielekkäästi vaarantamatta yksilöiden tietosuojaa, tarvitaan nykyisen kansallisen ja EU-tason säätelyn arviointia ja mahdollista kehittämistä.Selvityshankkeessa kartoitettiin eri maissa käytössä olevia työmarkkinatietojärjestelmiä ja palveluja, niihin liittyvää tutkimusta ja palvelujen kehittämiseen käytössä olevia kotimaisia tietovarantoja. Hankkeen loppuraportissa ehdotetaan seitsemään eri kehitysalueeseen liittyen yhteensä viisitoista kehitysehdotusta. Kehitysehdotukset sisältävät mm. kehityshankkeita, jotka mm. avaisivat uudenlaisia tietovarantoja työmarkkinoiden seuraamiseen ja ohjauspalvelujen kehittämiseen. Kehityshankkeita ehdotetaan myös työmarkkinoilla tarvittavien osaamisten parempaan ymmärtämiseen, työmarkkinatiedon sääntelyyn ja esimerkiksi kansainvälisten osaajien ja ikääntyvien tiedontarpeisiin vastaamiseen.Selvitys ehdottaa viittätoista kehityshanketta seuraaville alueille:Avoimien tietovarantojen ja rajapintojen kehittäminenTyömarkkinainformaation koontamispalveluMassadatan ja analytiikan uudet menetelmät21-vuosisadan osaamiset ja henkilöiden kykyihin ja persoonallisuuteen liittyvä tietoEU:n osamisen data-avaruusTyömarkkinatietojärjestelmien kansainvälinen ja sosiaalinen ulottuvuusTyömarkkinatiedon tulevaisuutta kartoittava ennakointiprosessiTutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat tehneet Meaning Processing Oy:n johtava tutkija Ilkka Tuomi, Konsultointi Kestävä Innovaation johtava tutkija Antti Hautamäki ja HeadAI Oy:n perustaja Harri Ketamo. Tutkimus on toteutettu huhtikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana.
NordenBladet — Uusi eläintautilaki tulee voimaan tänään 21. huhtikuuta. Lailla kumotaan nykyinen eläintautilaki (441/2013). Laki kattaa eläinten välillä sekä eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien eläintautien ehkäisyn, seurannan, valvonnan, leviämisen estämisen ja torjunnan.Lakiuudistuksen taustalla on eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429 (eläinterveyssäännöstö), joka tulee nyt sovellettavaksi. Eläinterveyssäännöstöllä aiempi, pääosin direktiivien varaan rakentunut unionin eläintautilainsäädäntö on koottu yhteen ja yhdenmukaistettu. Kansalliseen lakiin sisältyvät eläinterveyssäännöstön täytäntöönpanosääntely ja täydentävä sääntely lukuun ottamatta eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) soveltamisalaan kuuluvaa sääntelyä.Laki kattaa myös niiden eläintauteja koskevien EU-asetusten täytäntöönpanosääntelyn ja täydentävän sääntelyn, jotka jäivät eläinterveyssäännöstön antamisesta huolimatta edelleen voimaan. Nämä asetukset koskevat etenkin zoonoosien ja TSE-tautien vastustamista sekä lemmikkien muita kuin kaupallisia siirtoja maan rajojen yli. Lisäksi laki sisältää virallista valvontaa koskevien uudistuneiden EU-säännösten täytäntöönpanosääntelyn ja täydentävän sääntelyn siltä osin, kuin asiasta ei säädetä tuontivalvontalaissa.Kansallinen liikkumavara halutaan turvataUusi eläintautilaki ja eläinterveyssäännöstö eivät merkitse suuria sisällöllisiä muutoksia eläintautien vastustamisen periaatteisiin tai keinoihin. Kansallisen lain rakenne kuitenkin muuttuu, koska Euroopan unionin lainsäädäntö muuttuu suoraan sovellettavaksi. Laissa on käytetty eläinterveyssäännöstön sisältämää kansallista liikkumavaraa, jotta tietyt Suomen hyvää eläintautitilannetta turvaavat taudinehkäisy- ja valvontatoimenpiteet voivat jatkua nykyistä vastaavalla tavalla ja jotta unionin taudintorjuntatoimenpiteitä tiukemmat toimenpiteet sekä muidenkin kuin eläinterveyssäännöstössä luetteloitujen tautien torjuntatoimenpiteet olisivat tarvittavassa määrin mahdollisia. Liikkumavaraa on käytetty myös hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Nykyisen eläintautilain viranomaisjärjestelmä ja viranomaisten välinen tehtävänjako säilyvät ennallaan. Uuden lain mukaan Tulli voi kuitenkin suorittaa EU:n sisärajoilla valvontaa eläinterveysviranomaisen rinnalla myös itsenäisesti ilman virka-apupyyntöä. Valtion varoista eläintautien vuoksi maksettavia korvauksia koskeva järjestelmä säilyy.Tautiluokitus muuttuuKeskeisenä muutoksena nykyiseen lainsäädäntöön on tautiluokituksen uudistuminen. Eläinterveyssäännöstön mukaiset luetteloidut taudit jaetaan mainitussa asetuksessa a–e-luokkiin, joista vain a–c-luokkiin sovelletaan varsinaisia taudintorjuntasäännöksiä. Eläinterveyssäännöstön luokittelua täydentävät kansalliset tautiluokat, joita ovat muut torjuttavat eläintaudit, valvottavat eläintaudit sekä muut ilmoitettavat eläintaudit. Kansallisten tautiluokkien avulla tautien torjunta tai leviämisen estäminen ulotetaan koskemaan tarvittavaa osaa d- ja e-luokan taudeista sekä muista kuin luetteloiduista taudeista. Tautiluokittelu kattaa edelleen myös TSE-taudit ja zoonoosit.Vanhan lain nojalla annetut asetukset ja päätökset kumoutuvat uuden eläintautilain voimaan tullessa. Tähän mennessä on annettu 13 uutta asetusta ja kaksi päätöstä, jotka tulevat voimaan samanaikaisesti uuden lain kanssa. Nykyiseen verrattuna uusi asetuksentasoinen sääntely on niukkaa, sillä jatkossa eläinterveyttä koskeva yksityiskohtainen sääntely perustuu pääosin eläinterveyssäännöstön nojalla annettuihin suoraan sovellettaviin komission delegoituihin asetuksiin ja täytäntöönpanoasetuksiin. Kansallisiin asetuksiin sisältyvät tarkemmat säännökset muiden kuin luetteloitujen tautien vastustamisesta, eläinten terveysvalvonnasta sekä eräistä muista seikoista, joissa eläinterveyssäännöstö jättää kansallista toimivaltaa tai mahdollistaa poikkeuksia tai tiukennuksia EU-vaatimuksiin. Seuraavat eläintautilain nojalla annetut asetukset ja päätökset on julkaistu: Maa- ja metsätalousministeriön asetus zoonooseista (316/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus vapaaehtoisesta eläinten terveysvalvonnasta (319/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus vesiviljelypitopaikkojen hyväksymisestä ja eläinterveyttä koskevista vaatimuksista maan sisäisissä vesieläinten siirroissa (320/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautaeläinten BSE-taudin sekä lammas- ja vuohieläinten scrapien vastustamisesta (321/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden valvottaviksi eläintaudeiksi nimettyjen tautien vastustamisesta (322/2021) Maa- ja metsätalousministeriön päätös kalojen Gyrodactylus salaris -tartunnan leviämisen estämiseksi perustettavasta rajoitusalueesta (323/2021) Maa-ja metsätalousministeriön päätös kalojen tarttuvan haimakuoliotaudin ja lohikalojen alfavirustartuntojen leviämisen estämiseksi perustettavasta rajoitusalueesta (324/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus muista torjuttavista, valvottavista ja muista ilmoitettavista eläintaudeista, eläintautien ilmoittamisesta sekä mikrobikantojen toimittamisesta (325/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden muiksi torjuttaviksi eläintaudeiksi nimettyjen eläintautien vastustamisesta (326/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus b- ja c-luokan eläintautien vastustamisesta (327/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräisiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisiin eläinten siirtoihin sovellettavista eläinterveyttä koskevista vaatimuksista ja poikkeuksista (328/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus kotimaankauppaa varten kerättäville nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläinten sukusoluille ja alkioille eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista (329/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden Euroopan unionin ulkopuolelta tuotavien eläinten, niiden sukusolujen ja alkioiden, eläinperäisten tuotteiden sekä eläintautien leviämisen riskiä aiheuttavien tavaroiden eläinterveyttä koskevista vaatimuksista ja poikkeuksista (330/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus kunnaneläinlääkärin maksullisista suoritteista (335/2021) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräille Euroopan unionin ulkopuolelle vietäville eläimille, niiden sukusoluille ja alkioille, eläinperäisille tuotteille sekä eläimistä saataville sivutuotteille ja niistä johdetuille tuotteille tehtävistä tarkastuksista (331/2021)Seuraavat asetukset tullaan antamaan lähiaikoina: Valtioneuvoston asetus vakavaa eläintautivaaraa koskevasta tiedottamisesta Euroopan unionin sisäisessä matkustajaliikenteessä Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien lintujen välillä Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläinten välillä
NordenBladet — Miten saamme yhdessä Suomeen turvallisemman ja toimivamman infran kävelijöille ja pyöräilijöille? Minkälaisia onnistumisia on saatu aikaan eri puolilla Suomea?Suomi kävelee ja polkee -foorumi järjestetään 11. toukokuuta 2021 virtuaalisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Väyläviraston järjestämä foorumi tukee kansallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on kasvattaa kävelyn ja pyöräliikenteen matkamäärää 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2016.”Haluamme parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita kautta maan, mikä edesauttaa myös ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kävely ja pyöräliikenteen toimenpiteet ovat vahvasti mukana valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja fossiilittoman liikenteen tiekartassa”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelman mukaan liikenteessä siirrytään entistä kestävämpään suuntaan ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttamalla. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä on myönteisiä vaikutuksia niin ympäristöön kuin terveyteen.”On ollut hienoa todeta, että kunnissa elää vahva halu edistää kävelyä ja pyöräliikennettä laadukkailla infrahankkeilla. Parhaillaan investointiohjelmassa on käynnissä noin 60 hanketta, kun vuoden 2020 hakukierroksella rahoituksen sai peräti 51 hanketta eri puolilta Suomea. Tulevaisuus näyttää myös hyvältä – seuraava haku käynnistyy jo ennen kesälomia”, sanoo johtaja Jarno IlmeLiikenne- ja viestintävirastoTraficomin kestävä ja puhdas ympäristö -verkostosta.Kävelyn ja pyöräliikenteen onnistumisiaKeskustelufoorumiin ovat tervetulleita kaupunkien, kuntien, järjestöjen, yritysten ja valtionhallinnon edustajat, jotka toteuttavat kansallista kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, sekä kaikki kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisestä kiinnostuneet. Tilaisuuden avaa ministeri Timo Harakka. Luvassa on tilannekatsaus pyöräliikenteen ja jalankulun suunnitteluohjeista sekä kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden kehittämisen investointiohjelmasta. Liikunnallisen elämäntavan syistä ja seurauksista kertovat Style-tutkimuksen toteuttajat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.Paneelissa keskustellaan siitä, miten kävelyn ja pyöräliikenteen edellytyksiä voidaan parantaa ja jaetaan parhaita käytäntöjä. Keskustelemassa ovat Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, Vaasan kaupungilta kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi, Rauman kaupungilta suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja, Lahden kaupungilta projektipäällikkö Anna Huttunen, Tahko-Pihkala -seuran puheenjohtaja liikuntaneuvos Tuomo Jantunen sekä Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry:n puheenjohtaja Teemu Tenhunen.Webinaari järjestetään tiistaina 11.5. klo 13.00-15.15. Ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuilta: https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/tilaisuudet/suomi-kavelee-ja-polkee-foorumi-kokoontuu-jalleen-kohti-parempia-baanojaTapahtuman tunniste sosiaalisessa mediassa #Suomikäveleejapolkee
NordenBladet — EU:n ilmastolaista saavutettiin alustava sopu EU:n jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission välisissä neuvotteluissa aikaisin keskiviikkoaamuna. Lain myötä EU:n tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä kirjataan oikeudellisesti sitovaksi velvoitteeksi. Ilmastolakiin sisällytetään myös EU:n vähintään 55 prosentin ilmastotavoite vuodelle 2030.”Sopu ilmastolaista on merkittävä askel kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa. Seuraavaksi katseet on suunnattava tavoitteiden toimeenpanoon ja kesäkuussa tulevaan komission lainsäädäntöpakettiin. Valtaosa päästövähennyksistä tulisi toteuttaa päästökauppasektorilla. 55 prosentin tavoite pitää nähdä minimitavoitteena ja EU:n toimet ja kannustimet mitoittaa niin, että tavoite ylitetään”, ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen toteaa.”Ilmastolaki on tärkeä signaali myös loppuviikon korkean tason ilmastokokoukseen, jota Yhdysvallat isännöi. Lakiin kirjatut tavoitteet osoittavat, että EU on luotettava kumppani kansainvälisessä ilmastopolitiikassa: viemme systemaattisesti lupauksemme osaksi sitovaa lainsäädäntöä. Teemme oman osamme ja kiritämme ratkaisuillamme ja politiikkatoimillamme myös muita”, Mikkonen sanoo.Lailla perustetaan myös Euroopan ympäristökeskuksen alaisuuteen uusi tieteellinen ilmastonmuutoksen neuvonantajaelin, jonka tehtävä on tuottaa tietoa EU:n päätöksenteon tueksi.”Tavoitteet on asetettava aina tuoreimman tieteellisen tiedon varassa. Siksi on hienoa, että myös EU saa Suomen tavoin tuekseen itsenäisen ilmastopaneelin.”EU:n ilmastolaki on ensimmäinen tärkeä ilmastopolitiikkaa koskeva lainsäädäntö komission vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) puitteissa.Nyt saavutettu alustava neuvotteluratkaisu tuodaan vielä jäsenmaiden edustajien sekä Euroopan parlamentin virallisesti hyväksyttäväksi.Komission tiedote alustavasta sovusta EU:n ilmastolaistaEuroopan neuvoston tiedote alustavasta sovusta EU:n ilmastolaista
NordenBladet — Digituen valtakunnallista toimintamallia esitetään vakiinnutettavaksi siten, että vuodesta 2022 lähtien alueellisesta kehittämistehtävästä vastaisi Digi- ja väestötietovirasto. Valtiovarainministeriö aloittaa muutoksen valmistelun yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa. Tavoitteena on, että alueellinen kehittämistehtävä voidaan siirtää Digi- ja väestötietovirastolle kuluvan hankekauden päättyessä. Digitukea kansalaille tarjoavat jatkossakin paikalliset toimijat.Valtiovarainministeriö on vuodesta 2018 myöntänyt valtionavustuksia maakuntaliittojen digituen alueellisille hankkeille. Valtionavustushankkeet ovat kehittäneet kansalaisille tarjottavaa tukea sähköiseen asiointiin ja sähköisten palvelujen käyttämiseen yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa. Syksyllä 2020 valtiovarainministeriössä käynnistettiin selvitystyö digituen vakiinnuttamiseksi osana Digitalisaation edistämisen ohjelmaa. Työllä halutaan varmistaa, että maakuntaliittojen valtionavustushankkeiden tulokset jäävät elämään ja digituen alueellinen yhteiskehittäminen jatkuu myös hankekausien päätyttyä.Valtiovarainministeriön selvitystyössä on arvioitu eri mahdollisuuksia digituen alueellisen toiminnan vakiinnuttamiseksi. Työssä merkittävänä tukena on ollut digituen valtionavustushankkeiden ja Digi- ja väestötietoviraston yhteistyössä kertynyt osaaminen ja tieto. Selvitystyön perusteella esitetään, että digituen alueellisesta kehittämistehtävästä vastaisi jatkossa Digi- ja väestötietovirasto. Työ jatkuu uuden organisoitumistavan jatkokehityksellä ja esimerkiksi tarvittavalla lainsäädäntöanalyysillä.Digituen alueellinen kehittäminen on ollut käynnissä vuodesta 2018 lähtien hankemuotoisena. Digi- ja väestötietovirasto on vastannut digituen valtakunnallisesta kehittämisestä. Nykyiset maakuntaliittojen digituen valtionavustushankkeet päättyvät lokakuun lopussa 2021. Digitukea Suomessa tarjoavat useat eri toimijat kuten, kirjastot, järjestöt, erilaiset hankkeet, yhteisöt, kunnat, viranomaiset, asiointipisteet ja yritykset. Alueellisen kehittämisen tarkoituksena on tukea näitä toimijoita. Digi- ja väestötietoviraston tehtäväksi ei siis esitetä digitukipalveluiden tarjoamista kansalaisille. Digituen tarjonnan kenttä on laaja ja valtionavustushankkeiden tehtävänä on ollut tukea alueella toimivien digituen tarjoajien yhteistyötä ja toimintaa verkostoissa. Yhteistyöllä vahvistetaan digituen tarvitsijan mahdollisuutta saada ja löytää tarvitsemansa tuki. Esitetyllä vakiinnuttamismallilla halutaan varmistaa digituen alueellisen kehittämistyön jatkuvuus myös nykymuotoisen rahoituksen päättyessä.Valmistelu jatkuu yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston kanssaAlueellista kehittämistehtävää pidetään luontevana lisänä Digi- ja väestötietovirastolle sen valtakunnallisen kehittämistehtävän yhteyteen. Silloisessa Väestörekisterikeskuksessa vuonna 2018 käynnistynyt digituen valtakunnallinen kehittämistehtävä on synnyttänyt Digi- ja väestötietovirastoon tarvittavaa osaamista. Digituen kehittämisen tuominen yhteen organisaatioon tukee kohdennetun ja yhtenäisen digituen kehittämistä koko Suomessa. Muutoksessa halutaan varmistaa myös alueellisen näkökulman säilyminen digituen kehittämisessä.Selvitystyö jatkuu vuonna 2021 erityisesti digituen uuden toimintamallin käyttöönoton valmistelun osalta yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston kanssa. Selvitystyön lopputulokset julkaistaan myöhemmin kokonaisuutena. Loppuvuonna 2021 päättyvät valtionavustushankkeet ovat muutosvaiheessa avainasemassa digituen alueellisen kehittämisen jatkuvuuden takaamiseksi.Digituen toimintamalli ministeriön verkkosivuilla
NordenBladet — Oikeusministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta, jonka mukaan matkustaja-alus M/S Estonian rauhoittamisesta annettua lakia muutetaan väliaikaisesti.Ehdotuksen mukaan viranomaiset voivat ryhtyä aluksen uppoamista koskeviin tarpeellisiin tutkinta- ja selvitystoimenpiteisiin Estonian hylyn rauhoitetulla alueella. Lakimuutos olisi väliaikainen, ja se olisi voimassa 1.7.2021 lähtien vuoden 2024 loppuun.Estonian lippuvaltion Viron onnettomuustutkintaviranomainen on päättänyt käynnistää esiin tulleen uuden kuvamateriaalin pohjalta alustavan arvioinnin kuvissa näkyvien vaurioiden synnystä ja siitä, miten ne mahdollisesti ovat vaikuttaneet uppoamiseen. Arviointiin osallistuu myös Ruotsin onnettomuustutkintaviranomainen. Suomen Onnettomuustutkintakeskus on nimennyt arviointiin yhteyshenkilön, mutta ei osallistu kaavailtuihin tutkintatoimiin. Oikeusministeriö pyytää lausuntoja viimeistään 29. huhtikuuta. Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteispinta-alaltaan noin 18,1 hehtaarin suuruiset alueet Paraisten harjusaarten, Houtskärin lehtojen ja Saaristomeren Natura 2000 -alueilta ja osin myös lehtojensuojeluohjelma-alueilta.Kolme Paraisten harjusaarten Natura 2000 -alueelta lunastettavaa aluetta edustavat Natura 2000 -luontotyyppiä harjusaaret, Itämeren hiekkarannat, luonnonmetsät, kasvipeitteisiin merenrantakalliot sekä kivikkorannat. Alueilla esiintyy mm. merinätkelmää, sianpuolukkaa, iso- ja keltamaksaruohoa sekä uhanalaista verikirjokoisaa.Kaksi Houtskärin lehtojen Natura 2000 -alueelta lunastettavaa aluetta edustavat Natura 2000 -luontotyyppiä boreaaliset lehdot ja ne sijaitsevat kokonaan lehtojensuojeluohjelma-alueella (Storön lehtosaaret). Alueet ovat kosteaa lehtoa, pähkinäpensasvaltaista lehtoa, tervaleppälehtoa sekä havupuuvaltaista lehtoa.Saaristomeren Natura 2000 -alueelta lunastettava alue sijaitsee osittain lehtojensuojeluohjelma-alueella (Jungfruskärin lehto). Alue edustaa Natura 2000 -luontotyyppejä kasvipeitteiset merenrantakalliot, hakamaat ja kaskilaitumet, boreaaliset lehdot, runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt sekä vaihettumissuot ja rantasuot. Alueella esiintyy mm. erittäin uhanalaista lehtotakiaista.Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja ennen lunastukseen ryhtymistä on pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa siten, kuin luonnonsuojelulain (1096/1996) 50 §:n 2 momentissa ja 52 §:n 3 momentissa on edellytetty. Alueiden rauhoittaminen yksityisinä suojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole kuitenkaan onnistunut. Tämän vuoksi alueiden suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.
NordenBladet — Hallitus hyväksyi neuvottelussaan 20. huhtikuuta suunnitelman koronarajoitusten purkamisesta. Lisäksi hallitus käsitteli suunnitelmasta saatua palautetta, ja teki palautteen perusteella suunnitelmaan täsmennyksiäHallitus julkaisi 9. huhtikuuta suunnitelmaluonnoksen siitä, miten ja millaisen aikataulun mukaan koronarajoituksia voitaisiin purkaa. Tuolloin hallitus pyysi suunnitelmaluonnoksesta myös palautetta. Avoin kommentointimahdollisuus toi valmisteluun tärkeitä näkökulmia. Kommentoinnin tavoitteena oli myös valmistella asiaa avoimesti ja lisätä vuorovaikutusta, hallitusohjelman politiikan uudistamislupausten mukaisesti.Koronarajoitusten ja suositusten purkaminen perustuu laajaan epidemiatilanteen seurantaan ja kokonaisharkintaan. Siinä huomioidaan taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset.Palautetta saatiin runsaasti, tärkeimpänä teemana lasten ja nuorten tilanneKommentteja ja lausuntoja saatiin viikon ajan avoinna olleesta Ota kantaa –palvelun kyselystä (vastauksia yhteensä 2141, joista yhteisöjen 115), pääministerin kutsusta järjestetyistä elinkeinoelämän kuulemisesta (Kuntatyönantajat, SAK, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto, STTK sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko), sekä kuntien kuulemisesta (22 kunnan yhteiskuuleminen). Lisäksi erillislausuntoja saatiin 28.Keskeiset teemat erottuivat kommenteissa selvästi. Yleisesti kommentoitiin eniten rajoitusten purkamista, mutta myös kriisin jälkihoitoa ja jälleenrakentamista. Vastauksissa korostui se, että lasten ja nuorten sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta pitää helpottaa. Koronakriisin jälkihoitoon toivottiin sitä, että lapset ja nuoret saavat tukea, hoitovelka hoidetaan ja jälleenrakennuksessa onnistutaan myös alueiden näkökulmasta. Lisäksi huomiota saivat paljon vahinkoa kärsineet toimialat ja niiden tarvitsemat tukitoimet. Tukea kaivattiin erityisesti kulttuurialalle, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen sekä liikunta- ja urheilumahdollisuuksien avaamiseen. Tapahtumien avaamiseen toivottiin selkeitä ohjeita ja ratkaisuja. Useissa palautteissa korostettiin alueellista päätösvaltaa, alueiden erojen huomioimista rajoitusten purkamisessa ja rajoitustoimien kohdentamista alueellisesti. Useissa palautteissa mainittiin rajojen avaaminen ja terveysturvallisuus. Huolta aiheuttivat erityisesti rajat ylittävän matkustamisen kysymykset, rajojen terveysturvallisuuden varmistaminen ja rokotustodistuksen merkitys.Suomalaiset suhtautuvat rajoituksiin kärsivällisesti mutta kriittisestiKansalaisten mielipiteitä purkamissuunnitelmasta selvitettiin kahdella tavalla. Otakantaa.fi-palvelun kyselyyn pääsi vastaamaan kuka tahansa palveluun rekisteröitynyt käyttäjä. Mielipiteitä selvitettiin sen lisäksi kyselytutkimuksella, jonka toteutti Kantar TNS Oy.Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö kansalaisista suhtautui koronaepidemiaan ja sen vuoksi tehtyihin rajoituksiin kärsivällisesti. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta ymmärsi ja hyväksyi sen, että alueilla on erilaisia rajoituksia erilaisen tautitilanteen vuoksi. Puolet vastaajista piti rajoitusten purkamisen aikataulua sopivana, 27 prosenttia jopa liian nopeana ja 19 prosenttia liian hitaana. Enemmistö uskoi suunnitelman mukaisten toimien auttavan yhteiskuntaa ja yrityksiä toipumaan kriisistä. Kansalaiset olivat huolissaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvista rajoituksista. Lapset ja nuoret nähtiin ryhmänä, joihin kohdistuvia rajoituksia pitää purkaa ensimmäisenä. Tärkein yksittäinen toimi olisi etäopetuksessa olevien paluu lähiopetukseen. Myös lasten ja nuorten pääsyä takaisin harrastuksiin pidettiin tärkeänä. Kansalaiset pitivät tärkeimpinä keinoina tartuntojen hillitsemiseksi sitä, että turvallisiin toimintatapoihin, kuten maskien käyttöön ja turvaetäisyyksiin sitoudutaan, maahantulijat testataan ja asetetaan tarvittaessa karanteeniin sekä sitä, että väestö rokotetaan. Otakantaa.fi-palvelussa suunnitelmaa kommentoineet suhtautuivat siihen yleisesti kriittisemmin kuin kyselytutkimuksen vastaajat. Kriittisissä vastauksissa koettiin esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtuma-alan jääneen heikompaan asemaan kuin ravintola-alan. Kansalaiskysely toteutettiin otakantaa.fi-palvelussa 9.–16.4.2021. Vastauksia kyselyyn tuli 2141. Kantar TNS Oy teki kyselytutkimuksen 14.–15.4.2021. Kyselytutkimuksen kysymykset olivat samat kuin otakantaa.fi-kyselyssä. Kyselyyn vastasi 1249 henkilöä. Vastaajat edustavat 17–89-vuotiasta suomalaista väestöä. Vastausten virhemarginaali on noin +/- 2,8 prosenttiyksikköä. Kansalaisten kommentit analysoitiin myös laadullisestiOtakantaa.fi-kyselyaineiston avovastausten laadullisen analyysin toteutti iloom Oy. Analyysi toteutettiin menetelmällä, joka tunnistaa aineistossa yleisimmin esiintyvät sanat ja aihepiirit ja näyttää toistuvien aiheiden väliset yhteydet. Suomenkieliset ja ruotsinkieliset vastaukset analysoitiin erikseen. Vastaukset analysoitiin anonyymisti. Aineistossa esiintyi jonkin verran koordinoitua palautetta (sama lausunto useamman tahon vastauksessa).Avoimissa palautteissa toivottiin hallituksen suunnitelmalta selkeyttä, tasapuolisuutta ja faktapohjaisuutta. Palautteiden sävy oli useimmiten kriittinen, mutta perustelut olivat pääosin melko rakentavia. Suunnitelmassa useita täsmennyksiäHallituksen suunnitelmaan tehtiin neuvottelussa käsitellyn palautteen perusteella useita täsmennyksiä. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteita, joiden toteutuminen on pääosin riippuvaista alueellisesta tilanteesta, ja alueellisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksistä.Toukokuun aikana siirrytään alueelliseen päätöksentekoon. Rajoitusten purkamisen hallitun etenemisen näkökulmasta olisi tärkeää, että viranomaiset alueilla laatisivat omat tarkemmat suunnitelmat. Tämä parantaisi toimien ennakoitavuutta eri alueilla niiden ominaispiirteiden mukaisesti. Alueellinen suunnitelma myös tukisi oikea-aikaista ja oikein kohdennettua viestintää rajoitusten muutoksista. Lasten ja nuorten ulkona tapahtuvat ryhmäharrastukset avautuvat huhtikuussa. Kesäkuun alusta alkaen avautuvat ulkona tapahtuvat kilpailu- ja harrastetapahtumat ja nuorten kesäleiritoiminta. Kesäkuun aikana avautuu myös sellainen sisätiloissa tapahtuva harrastustoiminta, jossa ei synny lähikontakteja.Heinäkuun alussa avautuu sisätiloissa tapahtuva kilpailu- ja tapahtumatoiminta sekä kontakteja sisältävä harrastustoiminta.Sisärajavalvontaa jatketaan niin kauan kuin se on välttämätöntä, mutta samanaikaisesti aloitetaan liikenteen rajoitusten purkaminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin niitä on aiemmin tehty. Sisärajoilla maahantulorajoitukset korvataan toukokuusta alkaen asteittain rajoilla toteutettavilla terveysturvallisuustoimilla. Ensimmäisenä avataan rajayhteisöjen välinen liikenne Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä maarajoilla. Sen jälkeen avataan työmatkaliikenne sekä laajennetaan perheiden ja sukulaisten mahdollisuutta matkustaa EU:n sisärajaliikenteessä.
