NordenBladet — Kilpailulakiin tehtävät muutokset perustuvat pääosin EU-direktiiviin. Se vahvistaa ja yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten valmiuksia toteuttaa EU:n kilpailusääntöjä. Tavoitteena on varmistaa toimiva kilpailu yritysten välillä EU:n sisämarkkinoilla. Suomessa muutokset laajentavat Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailunrajoituksiin liittyviä toimivaltuuksia.Valtioneuvosto käsitteli 17.6.2021 eduskunnan vastausta hallituksen esitykseen, joka oli annettu eduskunnalle 5.11.2020. Lain on tarkoitus tulla voimaan 24.6.2021 tasavallan presidentin vahvistettua sen.Kilpailu- ja kuluttajavirastolle laajemmat valtuudet selvittää kilpailunrajoituksia ja esittää seuraamusmaksujaKeskeiset kilpailulain muutokset, jotka perustuvat EU-direktiiviin:Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi esittää ja tuomioistuin määrätä yritykselle seuraamusmaksun paitsi kilpailunrajoituksesta, myös menettelysääntöjen rikkomisesta ja tiettyjen päätösten noudattamatta jättämisestä.Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä kilpailunrajoituksen lopettamiseksi tiukoilla edellytyksillä myös rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Rakenteellisia korjaustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi luopuminen liiketoimintayksiköstä tai osuudesta kilpailijan osakepääomasta.Yhteenliittymille määrättävien seuraamusmaksujen määrää arvioitaessa huomioidaan tietyin edellytyksin myös yhteenliittymän jäsenten liikevaihto. Lisäksi yritysten yhteenliittymän jäsenet voivat olla velvollisia maksamaan yhteenliittymälle määrättyä seuraamusmaksua, jos yhteenliittymä ei pysty sitä maksamaan ja tietyt muut edellytykset täyttyvät.EU:n kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö tiivistyy.  Uudet säännöt mahdollistavat muun muassa EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävät sakko- ja uhkasakkopäätösten tiedoksiannot ja täytäntöönpanot sekä toisen jäsenvaltion pyynnöstä tehtävät tarkastukset. Seuraamusmaksuista vapautumista ja seuraamusmaksujen alentamista koskevia säännöksiä (ns. leniency) uudistetaan, jotta järjestelmä toimisi yhdenmukaisesti ja tehokkaasti EU:ssa.Direktiivin edellyttämien muutosten lisäksi muutetaan säännöksiä, jotka koskevat seuraamusmaksun määrän arviointia. Muutosten johdosta yritykset pystyvät jatkossa paremmin arvioimaan ennalta kilpailunrajoituksesta elinkeinonharjoittajalle tai niiden yhteenliittymälle esitettävän seuraamusmaksun määrän. Tämä muutos perustuu Suomessa havaittuun tarpeeseen, ei EU:n direktiiviin.Yritysten oikeussuoja on huomioitu muun muassa lisäämällä asianosaisten kuulemista ennen päätöksentekoa. Laissa on myös säädetty valitusoikeuksista ja siitä, että seuraamusmaksut voidaan panna täytäntöön vasta lainvoimaisina.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Suomen Arktisen politiikan strategiasta yleisistunnossaan torstaina 17. kesäkuuta. Arktisen politiikan strategia nostaa esiin Suomen keskeiset tavoitteet arktisella alueella ja kokoaa yhteen tärkeimmät painopistealueet niiden saavuttamiseksi. Kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen. Näistä lähtökohdista voidaan tarkastella myös taloudelliseen toimintaan ja Suomen taloudellisiin intresseihin liittyviä tavoitteita.”Strategian tavoite on tuoda Suomea arktisena maana yhteisesti esille. Strategian mukaan koko Suomi on arktinen maa. Suomen arktiset intressit ja arktinen osaaminen koskettavat koko maata. Toisaalta koko Suomen arktisuus tukee ja vahvistaa Suomen kansainvälistä arktista maakuvaa kansainvälisissä yhteyksissä”, valtiosihteeri Henrik Haapajärvi sanoo.Edellisen vuonna 2013 julkaistun Arktisen strategian jälkeen ilmastonmuutos on edennyt globaalisti ja arktisella alueella oletettua nopeammin. Myös kansainvälisessä toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia. Lisäksi COVID-19-pandemian suorat ja välilliset vaikutukset vaikuttavat myös arktisessa yhteistyössä ja arktisella alueella. Arktisen politiikan strategian laatiminen on keskeinen osa Suomen arktista politiikkaa. Strategia on laadittu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Strategia kattaa noin kaksi vaalikautta ja ulottuu vuoteen 2030 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkomaalaislain uudet säännökset ehkäisevät ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja parantavat hyväksikäytön uhrin oikeusasemaa. Tavoitteena on, että työssä tapahtuva hyväksikäyttö tulee näin nykyistä helpommin ilmi. – Pahimmillaan ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytössä on kyse riistotaloudesta, joka ei kuulu suomalaisille työmarkkinoille. Uudet säännökset tarjoavat uhreille lisää suojaa ja vaikeuttavat hyväksikäyttöä. Ne ovat yksi keskeinen osa hallituksen ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön vastaisia toimia, työministeri Tuula Haatainen toteaa.Lainmuutosten myötä työntekijän oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua epäillä työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Esitys ei vaikuta ulkomaalaisen mahdollisuuteen saada oleskelulupa toiselle työnantajalle. TE-toimistolla on muutosten myötä paremmat mahdollisuudet pidättäytyä työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä, jos työnantaja on toiminut moitittavasti. Kontrollin lisääminen ehkäisee hyväksikäyttöä ja suojaa työmarkkinoita epäreilulta kilpailulta. On tärkeää, että rekrytoinnit ulkomailta estetään sellaisilta työnantajilta, jotka ovat syyllistyneet hyväksikäyttöön, Haatainen linjaa.Hyväksikäytön uhrin oikeusasema paraneeJos on perusteltua syytä epäillä, että oleskeluluvan nojalla työskennellyt ulkomaalainen on tullut hyväksikäytetyksi, hän ei menetä oikeuttaan oleskella ja työskennellä Suomessa. Työntekijä saa tällöin jatkaa työntekoa uuden työnantajan palveluksessa tai uuden oleskeluluvan työnhakua varten.  – Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on ilmiö, joka pysyy piilossa niin kauan kuin uhrien oikeusasema on heikko. Kun vahvistamme uhrin oikeutta työskennellä maassa, parannamme viranomaisten edellytyksiä havaita ja puuttua tähän vakavaan ja vasten-mieliseen ilmiöön, ministeri painottaa.Lakiesitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn työryhmässä. Monihallinnollisen työryhmän esityksestä on käynnistetty muitakin hyväksikäytön vastaisia toimia, kuten Työskentely Suomessa -tietopaketti Suomeen töihin tuleville ja monikielinen neuvontapalvelu kausityöntekijöille. Eri hallinnonaloilla on käynnissä myös useita selvityshankkeita ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjumisesta.Hallituksen pitää seurata uusien säädösten vaikuttavuuttaUlkomaalaislain säännökset ovat kokonaan uudenlaisia. Ulkomaalaislaissa ei ole aiemmin ollut säännöksiä työperäisen hyväksikäytön uhrin oleskeluluvasta eikä hyväksikäyttävälle työnantajalle aiheutuvista seuraamuksista. 
Tästä syystä eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkasti, miten uudistukset vaikuttavat ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön ilmi tulemiseen ja uhrien oikeusasemaan ja että hallitus antaa asiasta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä.Hallitus esitti torstaina 17.6.2021, että tasavallan presidentti vahvistaisi lainmuutokset. Presidentin on tarkoitus vahvistaa ne perjantaina 18.6.2021. Uudet säännökset astuvat voimaan 1.10.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Päijät-Häme ja Kanta-Häme palaavat kiihtymisvaiheen rajoituksiin. Varsinais-Suomi ja Keski-Pohjanmaa palaavat perustason rajoituksiin. Muilla alueilla rajoitukset pysyvät ennallaan. Asetus tulee voimaan 18.6. klo 00. Leviämisvaiheessa ei ole 18.6. lukien yhtään aluetta. ”Tanssi- ja karaokekieltoa” ei ole siten enää missään maakunnassa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Lapin maakunnissa 18.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueella Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnissa 18.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset eivät koske ulkoterasseja. Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kesäkuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan syyskuun 2021 loppuun. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaanTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatketaan 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) syyskuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyy lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voidaan edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittää kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Työttömyysetuutta voidaan myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voidaan väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatketaanTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovelleta ennen 1.10.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatketaan. Yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen jatkuuYrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronaviruspandemian takia. Yrittäjien työmarkkinatukea jatketaan syyskuun loppuun.Lait voimassa syyskuun loppuunTasavallan presidentti vahvistaa lait 18.6.2021, ja ne tulevat voimaan 21.6.2021. Yrittäjän työmarkkinatukea koskeva laki tulee voimaan 1.7.2021. Lait ovat voimassa syyskuun 2021 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Monikanavarahoituksen purkamisen virkamiestyö on valmistunut. Virkamiestyöryhmä on tehnyt pohjavalmistelua myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi. Raportti on tarkoitus laittaa lausuntokierrokselle kesä-heinäkuun vaihteessa.  Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa monikanavarahoituksen purkaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä virkamiehistä koostuvaa valmisteluryhmää syksyllä 2020. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto myönsi 17.6.2021 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle ydinenergialain 20 §:n mukaisen luvan Espoon Otaniemessä sijaitsevan FiR 1- tutkimusreaktorin purkamiseen. Purkamisen jälkeen tutkimusreaktorin tilat vapautuvat muuhun käyttötarkoitukseen.Tutkimusreaktori on ensimmäinen Suomessa purettava ydinlaitos. Purkaminen kestää VTT:n arvion mukaan noin vuoden. Reaktorin purkaa Fortum Power and Heat Oy. Yhtiöt sopivat tutkimusreaktorin purkamisesta ja tutkimusreaktorin ydinjätehuoltoa koskevasta yhteistyöstä 23.3.2020 allekirjoitetulla sopimuksella. Vuodesta 1962 toiminut reaktori siirrettiin pysyvään sammutustilaan vuonna 2015Suomen valtio hankki nyt purettavan ydinlaitoksen vuonna 1960 Yhdysvalloista Teknillisen korkeakoulun tutkimus- ja koulutuskäyttöön. Se siirtyi VTT:n hallintaan vuonna 1971. Tutkimusreaktoria käytettiin vuodesta 1962 alkaen muun muassa tutkimukseen, opetukseen ja isotooppituotantoon. Vuosina 1999–2012 reaktoria käytettiin myös sädehoitoihin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYTJ) toteutuksen ensimmäisen vaiheen rajaukselle on edennyt hyvään vaiheeseen, jossa alkaa hahmottua mitä tietoja ja toiminnallisuuksia ensimmäiseen toteutukseen tulee sisältymään. Intensiivinen työpajakierros on saatu päätökseen ja käynnissä on tarkentava kyselyä.”Järjestimme kolme työpajaa, joissa testasimme tähänastisia ajatuksia ja keräsimme käyttötapauksia. Käyttötapausten kautta saamme tietoa siitä, mitkä toiminnot ovat merkityksellisiä käyttäjille. Nopealla aikataululla järjestetyt työpajat kokosivat yhteen laajan joukon ja työskentely oli tehokasta”, projektipäällikkö Tiina Perttula Rambollilta kiittää. Työpajoissa keskityttiin ensimmäisen vaiheen sisällön täsmentämiseen, eikä vielä niinkään siihen, miten järjestelmä teknisesti toteutetaan. Käyttötapauksia ja tietosisältöjä käsiteltiin sekä alueidenkäytön suunnitelmatietovarannon että rakennustietovarannon näkökulmista. Sidosryhmätyöpajoista saatu ymmärrys eri toimijoiden ja sidosryhmien tarpeista ohjaa määrittelytyötä siten, että keskeiset tarpeet osataan huomioida ensimmäisen vaiheen toteutuksessa. Kiinnostavina asioina työpajoissa nousi esille muun muassa kahdensuuntaisen tiedonkulun tärkeys. Lisäksi todettiin, että yhteisellä sanastolla ja tietomalleilla on iso rooli, jotta tiedosta saadaan yhteentoimivaa. Tietosisältöjen ja käyttötapausten ohella on tärkeää muistaa, että järjestelmän sujuvaan käyttämiseen liittyvät myös erilaiset tiedonhallinnan prosessit. Työryhmän tehtävänä on erilaisten tulokulmien yhteensovittaminen kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa sujuvan tietojärjestelmähankinnan joulukuussa 2021. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on tarkoitus rakentaa siten, että sitä on mahdollista myöhemmin laajentaa. Siksi puhumme nyt 1. vaiheen toteutuksesta.”Nyt syntyvä ensimmäinen toteutus kehittyy tulevina vuosina ja on valmiina reagoimaan uusiin tarpeisiin”, Tiina Perttula kuvaa.Seuraavaksi työhön pääsee vaikuttamaan vastaamalla kyselyyn Ota kantaa -palvelussa. Kyselyllä testataan työpajojen ja tähänastisen työskentelyn tuloksia. Vastausaika on 16.6.–15.8.2021. Tietojärjestelmätyö on esillä seuraavissa Ryhti-infoissa 24.8. ja 1.9. sekä muissa syksyn tapahtumissa.Tästä vastaamaan Ota kantaa -kyselyyn (Kysely on avoinna 18.6.-15.8)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemia on vaikuttanut huomattavasti vammaisten henkilöiden elämään. Vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioiminen pandemian jälkeisessä elpymisessä ja jälleenrakennuksessa on teemana YK:n vammaissopimuksen osapuolikokouksessa. Kokous järjestetään 15.-17.6.2021 pääosin etäkokouksena. Suomi on järjestämässä kokouksen yhteydessä kaikille avointa pohjoismaista sivutapahtumaa 17.6. klo 15.30. Sivutapahtumassa halutaan erityisesti korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta itsenäiseen elämään ja osallisuuteen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti.Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru pitää tilaisuudessa avauspuheenvuoron. Hän korostaa puheenvuorossaan sitä, että esteetön ja saavutettava yhteiskunta yhdessä yksilöllistä tarpeita vastaavien palveluiden kanssa ovat tärkeässä roolissa itsenäisen elämän mahdollistajina.”Maailmanlaajuinen koronapandemia on korostanut vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaamisen tärkeyttä. Nyt on tärkeää varmistua, että vammaisten henkilöiden oikeudet turvataan myös koronapandemian jälkeisessä jälleenrakennuksessa ja elpymisessä”, ministeri Kiuru painottaa.Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöSuomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Samalla Suomi toimii myös Vammaisalan pohjoismaisen yhteistyöneuvoston puheenjohtajana. Neuvosto on neuvoa-antava elin, joka tukee eri politiikan aloja ja yhteistyötä vammaisten henkilöiden osallisuuden edistämisessä. Sen toimintaa koordinoi Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC). Neuvoston jäsenistä puolet on Pohjoismaiden hallitusten nimeämiä ja puolet vammaisjärjestöjen nimeämiä.  Yhtenä Suomen pääteemana on sosiaalisesti kestävä Pohjola. Tämän teeman ympärille rakentuvat myös vammaisalan teemat. Kaikkea Vammaisalan pohjoismaisen yhteistyöneuvoston työtä määrittävät YK:n vammaisyleissopimus ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n periaatteet. Vammaisalan sisältöteemoiksi on nostettu vammaisjohtajuuden ja alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten henkilöiden oikeudet. Läpileikkaavia teemoja ovat vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja osallisuus. Pohjoismaisella yhteistyöllä on vammaisalalla suuri merkitys, ja koronaviruspandemia on vain korostanut sitä.Lisätietoa:erityisasiantuntija Tea Hoffrén, p. 0295 163 220

Lähde: Valtioneuvosto.fi