NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina ilmasto- ja energiastrategiasta. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti näkökulman muutos päästöjen vähentämisen kustannuksista tehokkaan ilmastopolitiikan tuomiin mahdollisuuksiin sekä toimien vaikutusten ennakointi.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina kokouksessaan energia- ja ilmastostrategiasta, joka listaa osaltaan ne toimet, joilla tavoitteeseen päästään. Strategiasta alustivat kokouksessa elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä. Lisäksi keskustelun pohjana olivat Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) –hankkeen alustavat tulokset.Teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen vähentäminen vaatii monipuolisen paletin toimenpiteitä. Toimialoille ja yrityksille on tärkeää ennakoitava toimintaympäristö. Siksi Suomen politiikkaa tulee linjata koherentisti EU-tason politiikan kanssa ja päästövähennystavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia ja johdonmukaisia, pöydän ympärillä todettiin. Keskustelussa nousivat esiin esimerkiksi teollisuuden investointeihin kannustava politiikka, panostukset tutkimukseen ja kehitykseen, muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen, lupaprosessien sujuvoittaminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.Uuden talouden synnyttäminen ja vientipotentiaali keskiöönPyöreä pöytä korosti, että tehokas ilmastopolitiikka synnyttää taloudelle huomattavan paljon uusia mahdollisuuksia. Ilmastopolitiikan kustannusten sijaan tulisi kirkkaammin nähdä ja tuoda myös keskusteluun vähäpäästöisen tulevaisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet.”Tämän vuosikymmenen aikana energiantuotannon päästöt tulevat todella romahtamaan. Sama kehitys on edessä teollisuudessa – nyt rakennetaan Suomen uutta teollista hyvinvointia. Keskustelun keskiössä pitäisikin olla päästöjen vähentämisen rajakustannusten sijaan se, millaista uutta taloutta tämä synnyttää”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa.Pöydän ympärillä kannatusta sai ajatus, että strategiassa tarkasteltaisiin myös ilmastotoimien hiilikädenjälkeä ja että vientipotentiaali olisi myös yksi uusien politiikkatoimien valintakriteeri.Osaamisen muutosta tuettava, ennakoivat toimet tärkeitäPöydän ympärillä pidettiin tärkeänä, että ilmasto- ja energiastrategiassa tunnistettaisiin kattavasti tulevia haasteita ja asetettaisiin ohjauskeinoja ennakoivasti. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta korostettiin, että keskeisten sidosryhmien pitäisi päästä osalliseksi politiikkavalmistelua, ja erityisesti haavoittuvien ryhmien huomioiminen on tärkeää. Työntekijöiden on saatava tukea muutokseen. Ennakoivuutta tarvitaan myös kokonaisuuden hallinnan ja eri toimialojen näkökulmasta. Esimerkkinä nostettiin turvealan lisäksi myös metsäsektori – miten huolehditaan esimerkiksi siitä, että puu ei ohjaudu polttoon ja että luonnon monimuotoisuutta ei heikennetä.Toisaalta pöydän ympärillä muistutettiin, että ilmastopolitiikan reiluus ei tarkoita sitä, että ilmastotoimien tulisi olla kompromisseja sosiaalisten ja taloudellisten toimien suhteen. Päinvastoin, ilmastotoimia tulee viedä vaikuttavasti eteenpäin ja kompensoida sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia tarpeen mukaan. Liian hidas ja tehoton ilmastopolitiikka on kaikkein epäoikeudenmukaisinta ilmastopolitiikkaa, kokouksen puheenjohtajana toiminut ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen summasi.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenten Ilmastopaneelin Hannele Korhosen, Energiateollisuuden Jukka Leskelän ja Suomen yrittäjien Sampo Seppäsen videokommentit (Youtube)
Lähde: Valtioneuvosto.fi