NordenBladet — Ulkoministeriö kotiutti perjantaina 16.7.2021 kaksi suomalaista lasta ja heidän äitinsä Rojin leiriltä Koillis-Syyriasta. Kaikki kolme ovat Suomen kansalaisia. Lapset ovat alle kouluikäisiä. He ovat nyt kotimaan viranomaisten toimien piirissä.Suomen viranomaisilla on perustuslain mukainen velvoite turvata leireillä pidettyjen suomalaislasten perusoikeudet, mikäli se on mahdollista. Koillis-Syyrian leireillä pidettyjen lasten perusoikeudet voidaan turvata vain kotiuttamalla heidät Suomeen.Lasten mukana on kotiutettu myös heidän äitinsä. Vain lasten kotiuttaminen ei ole ollut mahdollista. Kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettu huomioon lapsen etu.Syyrian leireillä pidetään edelleen noin kymmenkuntaa suomalaislasta ja muutamaa äitiä. EU-kansalaisia on leireillä noin 600 lasta ja 300 naista. Yhteensä leireillä on lähes 62 000 ihmistä: al-Holissa noin 59 000 ja pienemmällä Rojin leirillä noin 2700.Koillis-Syyrian leirit muodostavat edelleen vakavan, pitkän aikavälin turvallisuusriskin. Mitä kauemmin lapset ovat leireillä, ilman suojaa ja opetusta, sitä vaikeammaksi väkivaltaisen ääriajattelun ja radikalisaation torjunta käy.Ulkoministeriö pyrkii kotiuttamaan loputkin leireillä pidetyt suomalaiset lapset heti kun se on mahdollista.
NordenBladet — LIFE-ohjelma rahoittaa ympäristö-, luonnonsuojelu- sekä ilmastohankkeita. Nyt alkanut hakukierros on rahoitusohjelmakauden 2021-2027 ensimmäinen. Haettavana on yli 580 miljoonaa euroa avustusta hankkeille, jotka edistävät EU:n ympäristötavoitteita.Hakuohjeet ja infomateriaali:Europan komissio: LIFE – Calls for proposalsYmpäristöministeriö myöntää vuonna 2021 avustusta tavanomaisten LIFE-hankkeiden valmisteluun. Valmisteluavustuksen hakuaika päättyy 9.8.2021 klo 16.15.Ympäristöministeriön hakuilmoitus: LIFE-hankkeiden valmisteluavustuksetYmpäristöministeriö järjestää 25.8. klo 13-14.30 ”Kysymyksiä ja vastauksia LIFE 2021 -hausta” webinaarin, jossa käsitellään hakukierrokseen ja monivuotiseen LIFE-työohjelmaan 2021-2024 liittyviä kysymyksiä.Ilmoittaudu ”Kysymyksiä ja vastauksia LIFE 2021 -hausta” -webinaariin
NordenBladet — Tasavallan presidentti on määrännyt esittelyssään torstaina 15. heinäkuuta uuden suurlähettilään Kööpenhaminaan ja sivuakkreditoinnit Liechtensteiniin sekä Bosnia ja Hertsegovinaan.Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Harri Kämäräisen Suomen Kööpenhaminan-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Harri Kämäräinen. Kuva: Petri KrookKämäräinen siirtyy edustuston päällikön tehtävään Etelä-Aasian (Pakistan, Bhutan, Malediivit ja Sri Lanka) kiertävän suurlähettilään tehtävästä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2018.Kämäräisen monipuolisen uran painopisteiksi ovat muodostuneet Itä-Eurooppa sekä Kaukasia. Kämäräinen toimi vuosina 2017-2018 johtavana asiantuntijana Eteläisen Aasian yksikössä. Suomen Teheranin -suurlähetystössä Kämäräinen työskenteli edustuston päällikkönä vuosina 2012-2017. Tätä ennen hän toimi yksikönpäällikkönä itäosastolla vuosina 2010-2012. Lisäksi Kämäräinen on työskennellyt muun muassa Suomen –pysyvässä Etyj- edustustossa sekä NATO-edustustossa. Vuosina 2003 – 2006 hän työskenteli EU:n Etelä-Kaukasian erityisedustajan avustajana Georgiassa, Armeniassa ja Azerbaidzhanissa.Ulkoministeriön palvelukseen Kämäräinen on tullut vuonna 1987. Koulutukseltaan hän on diplomikielenkääntäjä (DKK).Lisäksi, tasavallan presidentti määräsi Bernin-edustuston päällikön, suurlähettiläs Valtteri Hirvosen, sivuakkreditoinnin Liechtensteiniin 1.9.2021 lukien sekä Zagrebin-edustuston päällikön, suurlähettiläs Kalle Kankaanpään, sivuakkreditoinnin Bosnia ja Hertsegovinaan 15.7.2021 lukien.
NordenBladet — Kesärannassa on toteutettu sisustukseen ja kunnossapitoon liittyvä elinkaaripäivitys, jossa yksityistilojen seiniä on maalattu ja kalustusta uusittu osittain.Hankitut kalusteet ovat pääasiassa kotimaista suunnittelua ja tuotantoa. Suunnittelutyö on tehty virkatyönä.Laajempaa kunnossapitoa tehdään ja sisustusta uusitaan noin kahdenkymmenen vuoden välein. Kesäranta toimii edustustilana ja pääministerin virka-asuntona.Kesärannan kiinteistöä on saneerattu 1950-, 1980- ja 2000-luvulla. Alueella on sekä kaava- että asetussuojelu. Rakennukset ja rakennelmat sekä rantamuurit ja piha-alue muodostavat historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan miljöökokonaisuuden. Kesärantaan on tehty laaja saneeraus viimeksi vuosina 2003–2004. Toteutetun saneerauksen kustannukset olivat 2,4 miljoonaa euroa. Vuosina 2020–2021 Kesärannan yksityistilojen irtaimistohankintojen kokonaiskustannukset ovat olleet noin 50 000 euroa, josta taidehankintojen osuus on noin 10 000 euroa. Pintaremontin kustannukset ovat noin 6 000 euroa. Ministeripalkkiolain (laki valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista 1096/2006) 6 §:n mukaan pääministerillä on asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan valtion varoista. Kesärannan kalusteet ja muu irtaimisto ovat valtion omaisuutta.
NordenBladet — Pelastusviranomainen voi jatkossa määrätä esimerkiksi suurten kauppakeskusten ja sairaaloiden omistajan hankkimaan ja ylläpitämään laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun käytettävyyden varmistavia laitteita. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen 15. heinäkuuta. Lakimuutos tulee voimaan 1.8.2021.Pelastuslakia on päivitetty viranomaisverkon käytettävyyttä koskevien säännösten osalta. Lakimuutos turvaa viranomaisten väliseen viestintään tarkoitetun laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun käytettävyyden turvallisuuskriittisissä kohteissa.Pelastusviranomaisten määräykset kohdistuvat samoihin kiinteistöihin kuin aiemminkin Viranomaisviestinnän laitteilla varmistetaan erityisesti pelastustoimen kommunikointi pelastustoiminnan tehtävissä. Esimerkiksi suurissa kauppakeskuksissa ja sairaaloissa viranomaisverkon kuuluvuuteen vaikuttavat heikentävästi rakennusten rakenteet sekä tilojen mahdollinen sijainti syvällä maan alla.Lakimuutoksen myötä pelastusviranomainen voi määrätä rakennuksen tai rakennelman omistajan hankkimaan ja ylläpitämään laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun käytettävyyden varmistavia laitteita. Määräyksen noudattaminen voidaan varmistaa tarvittaessa uhkasakon ja teettämisuhan avulla.Pelastusviranomaisten määräykset kohdistuvat samoihin rakennuksiin ja rakennelmiin kuin aiemminkin. Kustannusvastuu laitteista ja niiden ylläpidosta säilyy rakennuksen tai rakennelman omistajalla.
NordenBladet — Täytäntöönpanon myötä viranomaisten ja eräiden muiden organisaatioiden hallussa olevien tietojen pitää jatkossa olla tietyiltä osin helpommin hyödynnettävissä. Euroopan komissiolta odotetaan vielä tarkentavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka määrittelevät niin sanotut arvokkaat tietoaineistot.Tasavallan presidentti on vahvistanut lait, joilla pannaan täytäntöön avoimen datan direktiivi (EU) 2019/1024. Lait tulevat voimaan 17.7.2021. Hallitus antoi esityksensä uudesta lainsäädännöstä 6.5.2021. Uusi lainsäädäntö koskee tietojen luovuttamisen tapaa ja muotoa, kun kyse on viranomaisten tai eräiden yleishyödyllisiä palveluita tuottavien yritysten hallussa olevasta julkisesta tiedosta tai kun kyse on julkisesti rahoitetusta tutkimusaineistoista. Avoimen datan direktiivi ei vaikuta tietojen luovutusvelvoitteita koskevaan sääntelyyn, kuten asiakirjojen julkisuuteen, eikä se velvoita yrityksiä tai tutkimusorganisaatioita luovuttamaan tai julkaisemaan uusia tietoja. Keskeisiä muutoksia ovat:Tiheästi tai reaaliaikaisesti päivittyvien tietojen eli niin sanotun dynaamisen datan on oltava tietyin ehdon saatavilla teknisen rajapinnan kautta.Arvokkaiden tietoaineistojen on oltava saatavilla teknisen rajapinnan kautta maksutta. Euroopan komissio antaa myöhemmin luettelon näistä tietoaineistoista täytäntöönpanosäädöksessään.Sellaisten tutkimusaineistojen, jotka on tuotettu julkisin varoin ja jotka on asetettu julkisesti saataville tietovaraston kautta, on oltava saatavilla maksutta, sekä tietyin ehdoin koneluettavassa muodossa.Tiettyjen yleishyödyllisten palveluiden tuottamista koskevien asiakirjojen uudelleenkäytön ehtoja yhdenmukaistetaan.Eduskunta teki lakiehdotuksiin muutoksia, joilla selkiytettiin tiedonhallintalautakunnan tehtävää arvioida dynaamisen datan ja arvokkaiden tietoaineistojen saatavuutta sekä sen oikeutta saada tarpeelliset tiedot tämän tehtävän hoitamiseksi.Euroopan komissio ei ole antanut täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritellään tarkemmin, mitä arvokkaat tietoaineistot ovat. Arvokkaita tietoaineistoja koskeva lainsäädäntö onkin yleistasoista sääntelyä, jota on mahdollisesti tarkistettava, kun komission täytäntöönpanosäädökset ovat käytettävissä. Täytäntöönpanosäädösten antamisen aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa. Valtiovarainministeriö tiedottaa asiasta, kun lisätietoa on saatavilla.Avoimen datan direktiivi korvaa aiemman julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin, eli PSI-direktiivin. PSI-direktiivi annettiin vuonna 2003, ja sen tarkoituksena on ollut edistää julkisen sektorin tietoaineistojen uudelleenkäyttöä EU:n sisämarkkinoilla. Uudelleenlaadittuun avoimen datan direktiiviin on tehty useita muutoksia, joiden täytäntöönpano edellytti uutta kansallista lainsäädäntöäValtiovarainministeriö järjestää koulutusta avoimen datan direktiivistä ja uudesta lainsäädännöstä syksyllä erityisesti niille toimijoille, joita uusi lainsäädäntö koskee. Täytäntöönpanoa tukee myös valtiovarainministeriön asettama Tiedon avaamisen ja hyödyntämisen hanke. Direktiivin täytäntöönpanoa ja sitä koskevan kansallisen lainsäädännön toimivuutta seurataan vuoden 2023 loppuun asti.
NordenBladet — Tasavallan presidentti vahvisti 15.7.2021 säädökset, joilla hillitään sähkönjakelun hintojen nousua ja leikataan jakeluyhtiöiden tuottoja muuttamalla sähkömarkkinalakia ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettua lakia. Lait tulevat voimaan 1.8.2021.– Lakimuutoksilla puututaan siirtomaksuihin nopeasti. Samalla huolehditaan luotettavasti toimivasta sähköjärjestelmästä. Sähkön kohtuullinen hinta ja hyvä toimintavarmuus on oltava tasapainossa. Kansalaisen kannalta on tärkeää, että muutokset siirtohinnoissa alkavat näkyä jo ensi vuodesta alkaen, elinkeinoministeri Mika Lintilä kuvailee. Energiavirasto on ilmoittanut, että se valmistautuu ottamaan valvontamenetelmät tarkasteltavaksi heti lain voimaan tulon jälkeen ja pyrkii tekemään muutokset verkonhaltijoiden tariffien laskentamenetelmiin jo ensi vuoden alusta. Lakimuutokset valmisteltiin erityisellä huolella ja niin, että kansallisen ja EU-lainsäädännön vaatimukset täyttyvät. Toteutettava sääntely on pitkäjänteistä ja vahvalla oikeudellisella pohjalla. Korjaavat toimenpiteet pystytään toteuttamaan nopeasti.Jakeluverkkojen kehittämiseen lisää kustannustehokkuutta valvotulla suunnitelmallaHintojen kurissa pitämisen ohella hallitus haluaa turvata myös sähköverkkojen hyvän toimitusvarmuuden tason ja tulevaisuuden tarpeita palvelevan energiajärjestelmän kehityksen.Verkonhaltijan on jatkossa suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä sähköverkkoa siten, että yhtiö tuottaa palvelunsa kustannustehokkaalla tavalla. Suunnittelussa on vertailtava vaihtoehtoisia investointeja ja kuultava asiakkaita. Energiavirasto voi määrätä yhtiön muuttamaan suunnitelmaansa, jos sen toimenpiteet eivät ole kustannustehokkaita. Lakimuutoksella tähdätään siihen, että yhtiöt ottavat maakaapeloinnin ohella huomioon nykyistä kattavammin kaikki käytössä olevat toimenpiteet verkon uusimiseksi, kapasiteetin laajentamiseksi ja toimitusvarmuuden tason nostamiseksi. Sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten takaraja vuoden 2036 loppuunSähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa jatketaan kahdeksalla vuodella vuoden 2036 loppuun saakka pääasiassa haja-asutusalueella toimiville jakeluverkonhaltijoille, jotka joutuvat 2020-luvulla tekemään isoja verkkorakenteen muutoksia verkoissaan. Muutos hillitsee tehokkaasti hintojen myöhempiä korotustarpeita 75 % verkkoyhtiöistä ja 1,8 miljoonalla asiakkaalla. Vastineeksi palvelutason viivästymisestä verkkojen asiakkaille maksettaisiin paremmat korvaukset pitkistä sähkökatkoista.Toimeenpanovaatimusten jatkaminen antaa Energiavirastolle mahdollisuuden avata valvontamallin investointikannustimien tarkastelun jo nykyisen valvontajakson aikana. Samalla voidaan välttää ennenaikaisia ja tulevaisuudessa tarpeettomia investointeja latvaverkkoihin, ja myöhemmin voidaan hyödyntää kehityksen alla olevia, maakaapeloinnille vaihtoehtoisia keinoja korvausinvestoinneissa.Lisäksi lakimuutoksella annetaan sähkönkäyttäjille ja energiayhteisöille oikeus rakentaa erillisiä linjoja kiinteistörajan yli pienimuotoisen sähköntuotannon liittämiseksi sähkönkäyttöpaikkaan tai kiinteistön sähköverkkoon ilman jakeluverkonhaltijalta pyydettävää lupaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut torstaina 15.7.2021 asetuksen hyvinvointialueen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Asetuksella säädetään hyvinvointialueen tilinpäätöslaskelmien kaavoista ja tilinpäätöksen liitetiedoista. Lisäksi asetuksessa määritellään pääpiirteittäin tilikauden aikana laadittavien puolivuosi- ja neljännesvuosikatsausten sisältö.Hyvinvointialueen tilinpäätöksessä esitettävät tiedot vastaavat pitkälti kuntien tilinpäätöstietoja. Tilinpäätöslaskelmien ja liitetietojen sisällössä on kuitenkin otettu huomioon hyvinvointialueiden toiminnan luonne ja rahoitusmalli. Tarkemmat ohjeet laskelmien erien, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen liitetietojen ja tilikauden aikaisen raportoinnin sisällöstä sekä yleisten tilinpäätösperiaatteiden soveltamisesta antaa kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto.Asetus tulee voimaan 1.8.2021, ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuotta 2021 koskeviin taloustietoihin. Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin noudattaa asetusta siltä osin kuin sille syntyy raportoitavia tietoja.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on tänään vahvistanut jätelain laajan uudistuksen, jolla vauhditetaan kierrätystä ja kiertotaloutta. Jätelaki velvoittaa jätealan toimijat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteitä nykyistä tehokkaammin. Lisäksi toiminnanharjoittajille tulee uusia kirjanpito-, raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksia.Vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Tehokas erilliskeräys on välttämätön kierrätysasteen nostamiseksi. Täsmälliset vaatimukset kotitalouksien, yritysten ja muiden toimijoiden jätehuollosta annetaan myöhemmin asetuksilla, jotka ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Erilliskeräysvelvoitteet on tarkoitettu tulemaan voimaan asteittain heinäkuun 2022 ja heinäkuun 2024 välillä.Mikä muuttuu? Kunnat järjestävät asumisessa syntyvien erilliskerättävien jätteiden eli biojätteen, pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä siirtymäajan jälkeen. Kuljetusjärjestelmä muuttuu niissä kunnissa, joissa jätteiden kuljetus on nyt kunnan päätöksellä siirretty asuinkiinteistön haltijan vastuulle.Kunta voi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että asuinkiinteistön haltija järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa.Kunnat ja pakkausten tuottajat järjestävät asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen kiinteistöiltä yhteistoiminnassa. Tuottajat maksavat kunnille korvauksia keräyksestä. Lisäksi pakkausten tuottajilla on nykyiseen tapaan velvollisuus ylläpitää pakkausjätteille alueellisia vastaanottopaikkoja.Pakkausmateriaalien jätehuollosta vastaavat tuottajayhteisöt* yhdistyvät ”supertuottajayhteisöksi”, joka vastaa kaikkia pakkausmateriaaleja koskevista tuottajien velvoitteista. Kaikissa tuoteryhmissä tuottajavastuu ulotetaan kansainväliseen etäkauppaan. Muualle kuin Suomeen sijoittautuneet tuottajat voivat hoitaa velvoitteensa Suomessa valtuutetun edustajan kautta tai liittymällä tuottajayhteisöön. Verkkokaupan alustan ylläpitäjällä on mahdollisuus hoitaa alustalta toimivien etäkauppiaiden velvoitteet näiden valtuuttamana.Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät ns. tuottajavastuumaksut** porrastetaan niin, että niissä suositaan tuotteiden kierrätettävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä.Jätevirtojen seuranta tehostuu ja alan digitalisaatio edistyy. Toiminnanharjoittajien kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksiin tulee tiukennuksia. Vaarallisten ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön.Kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun hakemisessa noudatettavia menettelyjä muutetaan julkisten hankintayksiköiden osalta. Hankintayksiköt voivat osoittaa palvelun saamisen edellytyksenä olevan markkinapuutteen Materiaalitori-palvelun sijasta Hilma-palvelussa.Yhtä aikaa jätelain muutoksen kanssa tulee voimaan myös kemikaalilain muutos, jolla esineiden toimittajat velvoitetaan toimittamaan tiedot erityistä huolta aiheuttavia aineita (ns. SVHC-aineita) sisältävistä esineistä Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään julkiseen SCIP-tietokantaan.
Harri Kämäräinen. Kuva: Petri Krook