NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen vierailee Tokion kesäolympialaisissa 23.–27.7.2021. Ministeri osallistuu olympialaisten avajaisiin ja kannustaa vierailunsa aikana suomalaisurheilijoita. Matkan aikana ministeri keskustelee myös koulutukseen sekä tutkimukseen ja innovaatioihin liittyvistä aiheista japanilaisten kumppaneiden kanssa.Ministeri Kurvinen seuraa suomalaisurheilijoiden suorituksia kisapaikoilla. Vierailulla ministeri Kurvinen tapaa Japanin hallituksen edustajia ja keskustelee koulutuksen ja osaamisen teemoista erityisesti digitalisaation, tutkimuksen ja innovaatioiden näkökulmista.– Urheilijat ovat joutuneet korona-aikana tiukille ja valmistautuminen olympialaisiin on ollut erittäin haastavaa. Olemme saaneet tästä huolimatta jalkeille hienon joukkueen. Lajiensa huipulle kuuluvilla suomalaisurheilijoilla on mahdollisuus näyttää osaamistaan. Haluan tukea osallistumisellani Suomen olympiajoukkuetta ja suomalaista urheilua, ministeri Antti Kurvinen sanoo.Ministeri vierailee Tokiossa myös Suomen suurlähetystön alueella sijaitsevassa Metsä-paviljongissa. Se on Suomen 15 kuukauden mittainen vienninedistämisen projekti, jolla pyritään vahvistamaan kauppasuhteita maiden välillä. Projektin kantavina teemoina ovat digitaalisuus ja teknologia, kestävä kehitys sekä matkailu ja luonto. Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat esillä keskusteluissa myös urheiluun ja liikuntapaikkarakentamiseen liittyen.Matkan aikana noudatetaan tarkasti terveysturvallisuusohjeistuksia ja kisajärjestäjien antamia koronaan liittyviä määräyksiä. Tokion kesäolympialaiset kisataan 23.7.–8.8.2021.
NordenBladet — Pitkittynyt koronakriisi on aiheuttanut poikkeuksellisen tilanteen matkailuun. Tänä kesänä rajat ovat alkaneet vähitellen avautua ja rokotukset mahdollistavat enenevässä määrin terveysturvallista matkailua. Monet suomalaisetkin suuntaavat ulkomaille lomamatkoille. On kuitenkin syytä muistaa, että koronaviruspandemia on edelleen käynnissä ja useissa suomalaistenkin suosimissa lomakohteissa tartunnat ovat jälleen nousussa. Kaikilla matkoilla on tärkeää olla vastuullinen ja noudattaa terveysturvallisuutta vahvistavia toimia.Matkaa suunniteltaessa on hyvä ymmärtää, että varotoimenpiteistä huolimatta matkalla saattaa sairastua koronaviruksen aiheuttamaan tautiin tai altistua taudille jonkun toisen sairastuessa. Tällaisissa tilanteissa on noudatettava paikallisten terveysviranomaisten ohjeita ja määräyksiä. Käytännössä tämä useimmiten tarkoittaa pysymistä karanteenissa määrätyn ajan tai siihen saakka, kunnes COVID19-testitulos on negatiivinen. Matka saattaa siis pitkittyä jo pelkän positiivisen testituloksen perusteella.Vastuu karanteenipäätöksestä on paikallisviranomaisilla. Matkailijan tulee varmistaa oman matkavakuutuksen kattavuus koronavirustartunnan tai altistuksen aiheuttaessa muutoksia matkasuunnitelmaan.Vakavissa tautitapauksissa mahdollisuudet päästä tilanteen edellyttämään hoitoon vaihtelevat huomattavasti eri maissa. Paikallisilla sairaaloilla saattaa olla varsin rajallinen kapasiteetti esimerkiksi lisähapen antamiseen. Hoidon saatavuuteen tai hoitoon pääsyyn liittyviin asioihin ei maassa oleva Suomen suurlähetystö ja konsulaatti tai muut Suomen viranomaiset voi vaikuttaa. Suomesta käsin, esimerkiksi ulkoministeriön kautta, ei ole myöskään mahdollista toimittaa ulkomaille rokotteita tai lääkkeitä suomalaisille.Matkalla on myös varauduttava siihen, että kohdemaan rajoitukset saattavat nopeastikin muuttua. Esimerkiksi yllättäen kesken matkan voimaan tuleva ulkonaliikkumiskielto saattaa muuttaa matkaohjelmaa merkittävästi. Kun tämän ja muut matkan aikana mahdollisesti voimaan tulevat paikalliset rajoitukset ottaa huomioon jo matkaa suunniteltaessa, on helpompi suhtautua joustavasti yllättäviin muutoksiin.Matkalta palattaessa on aina noudatettava kotimaan terveysviranomaisten suosituksia.Passin voimassaolo on hyvä tarkistaa jo ennen matkan varaamista.Kohdemaan maahantulorajoitukset ja -määräykset on selvitettävä kyseisen maan viranomaisilta.Koronaan sairastuessa tai sille altistuessa on noudatettava kohdemaan terveysviranomaisten ohjeita, ml. karanteenia koskevat määräykset.Korona saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia paitsi sairaanhoidon vuoksi myös mahdollisen karanteeniajan majoituksen tai lentomatkan siirtymisen vuoksi.Jo ennen matkalle lähtöä on syytä tutustua oman matkavakuutuksen ehtoihin koronan aiheuttaman hoidon ja muiden mahdollisten kustannusten korvaamista koskien.UM:n matkustustiedotteita päivitetään säännöllisesti.
NordenBladet — Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio, jossa tarkastellaan rikosvahinkolain muutostarpeita rikoksen uhrin ja surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojan parantamiseksi.Rikoksella aiheutetun vahingon korvaamisesta valtion varoista säädetään rikosvahinkolaissa. Lain tarkoituksena on turvata erityisesti rikoksen uhrin asemaa ja selviytymistä tapahtuneen rikoksen johdosta, mutta myös uhrin läheisillä on tietyissä tilanteissa oikeus korvaukseen. Vaikka rikoksentekijä vastaa aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta, ovat rikoksentekijät usein vähävaraisia eikä heiltä ole mahdollista saada korvauksia. Rikosvahinkolain tarkoituksena on turvata uhrin asemaa ja selviytymistä myös niissä tilanteissa, joissa korvausta ei rikoksentekijältä saada. Rikoksen uhriksi joutuneen henkilön kannalta on tärkeää, että on olemassa oikeudenmukaiseksi koettu ja hyvin toimiva järjestelmä, josta rikoksella aiheutetut vahingot korvataan tietyssä laajuudessa valtion varoista.Arviomuistiossa on tarkasteltu rikosvahinkolain muutostarpeita rikoksen uhrin ja surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojan parantamiseksi. Esitetyt muutokset koskevat korvauskattoja, surmansa saaneen läheisen kärsimyskorvausta, korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä silloin, kun rikoksen uhria on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty, perusvähennyksen poistamista, Valtiokonttorilta etukäteen saatavaa maksusitoumusta terapiakulujen korvaamiseen sekä Valtiokonttorin tiedonsaantioikeutta. Arviomuistion taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan rikoksen uhrin ja henkirikoksen uhrin omaisten mahdollisuus saada korvauksia Valtiokonttorilta turvataan.Arviomuistio on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle, ja siitä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 3.9.2021 saakka.
NordenBladet — Sisäministeriö on päättänyt lähettää Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua Liettuaan. Liettua on pyytänyt kansainvälistä apua EU:n pelastuspalvelumekanismilta, johon Suomi kuuluu.Suomi lähettää Liettuaan hallitelttoja ja huopia. Liettuan viranomaiset ovat pyytäneet materiaaliapua muilta EU-mailta, koska Liettuaan on saapunut Valko-Venäjän kautta viime viikkoina ennätysmäärä pakolaisia.Avustusmateriaali lähetetään EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta osana unionin yhteistä avustusoperaatiota. Sisäministeriö on tehnyt yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa tarvikkeiden hankinnassa ja kuljetuksessa. Euroopan komissio tukee apua lähettäviä jäsenvaltioita kuljetuskustannuksissa.
NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat 19. heinäkuuta Brysselissä Slovenian puheenjohtajakauden ensimmäisessä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät luonnonmukaisen tuotannon toimintasuunnitelmaa koskevasta komission tiedonannosta. Suomi pitää päätelmiä hyvinä ja tasapainoisina. Suomen kansallinen Luomu 2.0 –ohjelma on linjassa hyväksyttyjen päätelmien kanssa.Ministerit korostivat, että luomutuotannon kasvattaminen on tärkeää ja että tarjonnan on oltava tasapainossa kysynnän kanssa. Ministerien mielestä jäsenvaltioiden kansalliset lähtökohdat ja olosuhteet on otettava huomioon, kun luonnonmukaista tuotantoa kehitetään.Komissio antoi katsauksen maataloustuotteiden kansainvälisestä kaupasta. Ministerit keskustelivat mm. kauppapolitiikan roolista vihreän siirtymän tukemisessa. ”Ruokajärjestelmien maailmanlaajuinen kestävyys niin ympäristöllisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisesti pitää olla yhteisenä tavoitteenamme”, totesi ministeri Jari Leppä.Yhdysvaltojen maatalousministeri Tom Vilsack osallistui etäyhteydellä neuvoston epäviralliselle lounaalle. Lounaalla keskusteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja siirtymisestä kestävämpään ruokajärjestelmään maailmanlaajuisesti. Yhdysvaltain uuden hallinnon ja Euroopan unionin näkemykset ovat näiltä osin pitkälti yhteneväiset. Neuvostossa keskusteltiin vielä useasta eläinten hyvinvointiin liittyvästä asiakohdasta sekä kuultiin Saksan ja Belgian tulvien aiheuttamista vahingoista maataloudelle. Ministerit korostivat eläinten hyvinvoinnin edistämisen tärkeyttä. Ministerit totesivat, että lainsäädännön uudistamisen on perustuttava tutkittuun tietoon ja vaikutusanalyyseihin. Jäsenmaat antoivat tukensa ja osoittivat solidaarisuutta Saksalle ja Belgialle niiden kärsimien tulvavahinkojen johdosta.
NordenBladet — Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puheenjohtajana tämä vuonna toimiva Ruotsin ulkoministeri Ann Linde on nimittänyt suurlähettiläs Mikko Kinnusen Etyjin puheenjohtajan erityisedustajaksi Ukrainaan ja kolmikantaiseen kontaktiryhmään (Special Representative of the OSCE Chairperson-in-Office in Ukraine and in the Trilateral Contact Group). Kinnunen aloittaa tehtävässä 1. elokuuta. Mikko Kinnunen. Kuva: Petri Krook.Kolmikantatyöryhmä on vuonna 2014 perustettu pysyvä neuvotteluprosessi, jonka tavoitteena on tukea Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisua. Kolmikantaryhmällä on neljä alatyöryhmää, joiden teemoina ovat turvallisuus-, poliittiset, taloudelliset sekä humanitaariset kysymykset.Mikko Kinnunen työskentelee tällä hetkellä ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä. Hän on työskennellyt ministeriössä vuodesta 1996 ja toiminut muun muassa turvallisuuspolitiikan yksikön päällikkönä sekä Suomen ensimmäisenä hybridiuhkien torjunnasta vastaavana suurlähettiläänä. Kinnunen toimi suurlähettiläänä Kazakstanissa ja Kirgisiassa vuosina 2009-2013. Lisäksi hän on työskennellyt Suomen suurlähetystöissä Moskovassa ja Washingtonissa sekä YK-edustustossa New Yorkissa.Kinnunen seuraa Etyj-tehtävässä sveitsiläistä suurlähettilästä Heidi Grauta.
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistuu 20.–21.7. EU:n epäviralliseen ympäristöministerikokoukseen Slovenian Ljubljanassa. Kokouksessa käsitellään EU:n ilmastoprioriteetteja Fit for 55 -lainsäädäntöpaketin julkaisun jälkeen sekä valmistautumista Glasgow’n COP26-ilmastokokoukseen ja Kiinan Kunmingin COP15-biodiversiteettikokoukseen. Lisäksi ministerit kuulevat tilannekatsauksen EU:n pölyttäjäaloitteesta.Komissio julkaisi mittavan 13 ilmastolainsäädäntöehdotuksen Fit for 55 -paketin keskiviikkona 14.7. Paketista alustaa kokouksessa ilmastokomissaari ja komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans.”Komissio esittää EU:n ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi laajaa valikoimaa työkaluja. Ilmastotyön kannalta on tärkeää, että sopu niistä saadaan mahdollisimman nopeasti. Vuosi 2030 on käytännössä jo kulman takana ja jokainen vuosi tuo ilmastonmuutoksen vaikutukset konkreettisemmin iholle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Vaikka Fit for 55 -paketin yksityiskohtia tullaan varmasti viilaamaan, sen kokonaisuutta ei tule vaarantaa, vaan toimia on löydettävä vähintään 55 prosentin päästövähennysten saavuttamiseksi. Korostaisin tässä sanaa ’vähintään’, sillä tavoite on pyrittävä ylittämään. Suomi pitää tärkeänä esimerkiksi päästökaupan vahvistamista. Päästökauppa on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi välineeksi vähentää fossiilisia päästöjä sähköntuotannossa ja teollisuudessa.”EU valmistautuu tuleviin kansainvälisiin ympäristökokouksiin – tavoitteena kirittää ilmastotoimia ja pysäyttää luontokatoSeuraava YK:n ilmastokokous järjestetään Glasgow’ssa marraskuussa. Glasgow’n ilmastokokouksesta odotetaan kiritystä ilmastositoumusten kunnianhimoon sekä Pariisin ilmastokokouksen sääntöjen viimeistelyä. Ilmastokokouksen valmisteluista ministereille alustaa COP26-puheenjohtaja Alok Sharma.”Glasgow’ssa huomio kiinnittyy siihen, olemmeko me sellaisella uralla, että pääsemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Vastaus on toki tiedossa – vielä toimet eivät riitä rajaamaan maapallon kuumenemista 1,5 asteeseen. Erityisesti suurilta talouksilta tarvitaan tiukempia tavoitteita ja tehokkaampia toimia. Uskon, että EU:n ilmastopaketti auttaa kirittämään myös muita”, ministeri Mikkonen sanoo.Ministerit valmistautuvat myös kaksivaiheeseen YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen (COP15). Kiinan Kunmingissa on määrä sopia uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi keväällä 2022. Neuvottelut aloitetaan jo osapuolikokouksen ensimmäisessä osassa lokakuussa.Ensimmäinen luonnos tavoitteista, päämääristä ja kehyksen rakenteesta julkaistiin 12. heinäkuuta. Sen mukaan muun muassa suojelualueiden määrää maa- ja merialueilla tulisi lisätä 30 prosenttiin globaalisti. Ministerit kuulevat alustuksen biodiversiteettisopimuksen pääsihteeriltä Elizabeth Maruma Mremalta ja keskustelevat sopimusluonnoksen vahvuuksista ja kehittämistarpeista sekä siitä, millainen rooli EU:lla tulisi olla kunnianhimoisten kansainvälisten tavoitteiden neuvottelemisessa.”Luonto köyhtyy ennennäkemätöntä tahtia, ja nyt tähän vihdoin aletaan herätä eri puolilla maailmaa. 30 prosentin suojelutavoite on tarpeellinen, jotta luontokato saadaan vihdoin aisoihin. EU:lla on aivan keskeinen rooli uusien, kunnianhimoisten luontotavoitteiden neuvottelemisessa. Odotan mielenkiintoista keskustelua ensimmäisestä luonnoksesta”, Mikkonen toteaa.Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja merten muoviroskat ovat osa esitystä ja tavoitteita.EU:n oma työ luontokadon pysäyttämiseksi pohjaa komission keväällä 2020 julkaisemaan luonnon monimuotoisuusstrategiaan, jossa määritetään EU:n luonnon monimuotoisuustavoitteet vuoteen 2030 saakka. Strategia viimeistellään, kun kansainväliset tavoitteet on päätetty Kunmingissa.Komission Fit for 55 -ilmastopakettiEnsimmäinen luonnos uusiksi kansainvälisiksi luontotavoitteiksiPuheenjohtajamaa Iso-Britannian COP26-kokoussivut
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi energian alkuperätakuista. Asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä alkuperätakuulain soveltamisesta. Esitys uudeksi laiksi energian alkuperätakuista (HE 87/2021) on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen käsittely jatkuu syysistuntokaudella. Ehdotettu laki voisi tulla voimaan arviolta aikaisintaan lokakuussa.Asetusluonnos on lausuntokierroksella 16.7.–1.9.2021 Lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Asetuksen voimaantulo on riippuvainen lain voimaantulosta ja se on tarkoitus ajoittaa lain voimaantulon yhteyteen.Energian alkuperätakuuasetus säädettäisiin alkuperätakuulain sisältämien valtuutussäännösten nojalla. Siinä annettaisiin tarkemmat säännökset sähkön, kaasun, vedyn sekä lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuista. Lain ja asetuksen tavoitteena on parantaa asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa kuluttamansa energian alkuperään luotettavan järjestelmän kautta.Asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä alkuperätakuiden ja todentamistodistusten sisältämistä tiedoista. Lisäksi säädettäisiin todentamistodistuksen voimassaoloajasta ja muun todentamisen rinnastamisesta ehdotetun lain mukaiseen todentamiseen. Asetuksessa annettaisiin myös tarkentavaa sääntelyä sähkön jäännösjakauman laskennasta. Se vastaisi sisällöltään pitkälti vielä voimassa olevaa valtioneuvoston asetusta sähkön alkuperän varmentamisesta (sähkön alkuperätakuuasetus).Uuden asetuksen tarkentavalla sääntelyllä arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia toimeenpanon sujuvuuteen erityisesti todentamista koskevan sääntelyn osalta.
NordenBladet — Kahdessa epävirallisessa kilpailukykyministerien kokouksessa keskustellaan eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittämisestä sekä kiertotalouden, luovuuden ja digitalisaation merkityksestä EU:n kilpailukyvylle. Kokoukset pidetään Sloveniassa.Tutkimus- ja innovaatioasioista vastaavien kilpailukykyministereiden kokouksen keskustelun pohjana on Euroopan komission viime syksynä julkaisema tiedonanto. Sen mukaan EU-maiden taloudelliset panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla. Tavoite on, että tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehtävien investointien osuus EU-maiden yhteenlasketusta BKT:sta nostetaan kolmeen prosenttiin nykyisestä 2,19 prosentista.Suomi tukee komission tekemiä ehdotuksia ERA:n vahvistamisesta ja kannattaa kolmen prosentin tutkimus- ja innovaatiomenotavoitetta. Suomi pitää myös tärkeänä, että Eurooppaan luodaan avoimet tutkimuksen ja innovaatioiden sisämarkkinat, jossa tiedon, osaamisen ja tutkijoiden liikkuvuus paranee. Näitä tavoitteita tulee tukea niin EU-tasolla kuin kansallisella tasolla. Suomen edustaja 19.7. pidettävässä tutkimus- ja innovaatioaiheisessa kokouksessa on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Raimo Luoma.Kiertotalous ja digitalisaatio avainasemassa tulevaisuuden teollisuudessaSisämarkkinoista ja teollisuuspolitiikasta vastaavien kilpailukykyministereiden kokouksessa käsitellään kiertotalouden, luovuuden ja digitalisaation merkityksestä EU:n kilpailukyvylle.Suomi kannattaa teollisuuden uudistumista kohti ilmastoneutraalia, kilpailukykyistä ja kiertotalouteen perustuvaa mallia. Kiertotalous luo liiketoimintamahdollisuuksia ja avaa markkinoita korkealaatuisille kierrätysmateriaaleille, puhtaalle teknologialle ja innovaatioille. Niin ikään Suomi korostaa, että digitalisaation merkitys teollisuuden uudistumisessa on erittäin tärkeää ja esimerkiksi työvoiman digiosaamisen lisääminen on välttämätöntä.Nyt pidettävässä kokouksessa digitalisaation, kiertotalouden ja luovuuden mahdollisuuksia käsitellään kahden esimerkkialan, tekstiiliteollisuuden ja energiaintensiivisen teollisuuden kautta. Suomi pitää hyvänä, että tekstiilit on nostettu yhdeksi arvoketjuista, joihin kiertotalouden toimenpiteitä kohdistetaan. Erityisesti ympäristöystävällisten biopohjaisten ja kierrätyskuitujen valmistamiseen liittyvät innovaatiot tarjoavat uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.Suomi näkee, että toimenpiteitä energiaintensiivisten alojen saattaminen hiilivapaiksi tarvitaan. Suomen toimialakohtaiset vähähiilisyystiekartat ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla energiaintensiivinen teollisuus voi tavoitella kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja samalla huolehtia kansainvälisestä kilpailukyvystä. Yksi tärkeistä toimenpiteistä on varmistaa hinnaltaan kilpailukykyisen vähäpäästöisen sähkön saatavuus.Suomea 22.7. pidettävässä kokouksessa edustaa valtiosihteeri Ville Kopra.
NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi 16.7.2021 uuden metsästrategian, jonka tavoitteena on edistää metsiin liittyvien aloitteiden yhteensovittamista ja jäsenmaiden yhteistyötä metsäasioissa. Strategiassa korostetaan Suomenkin tärkeänä pitämiä ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita. Strategia on muuttunut komission käsittelyssä aiempia versioita parempaan suuntaan, mutta jatkotyöhön jää paljon kehitettävää. Strategiaan sisältyvät yksityiskohtaiset linjaukset ylittävät komission toimivallan metsäasioissa ja metsien taloudellinen ja sosiaalinen merkitys jäävät muita tavoitteita pienempään rooliin.Metsät ja metsäsektori ovat Suomelle erittäin tärkeitä: Suomessa on metsiä 73 % pinta-alasta ja yksityisiä metsänomistajia yli 660 000, metsäteollisuuden tuotteiden osuus vientituloista on 20 % ja metsien hiilinielut kattavat 30–50 % muiden sektoreiden päästöistä. Metsät ja puupohjaiset tuotteet ovat olennaisessa roolissa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin tuottamisessa koko maahan.EU:n metsästrategia on siksi Suomelle erittäin tärkeä asiakirja. Omissa kannanotoissaan metsästrategiaan Suomi on korostanut jäsenmaiden toimivaltaa ja metsien hoidon ja käytön kokonaiskestävyyttä eli ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden yhteensovittamista.Tänään julkaistussa EU:n metsästrategiassa metsien mahdollisuuksia taloudellisen hyvinvoinnin luojana ei tunnisteta riittävän vahvasti. Myös metsien merkitys osana vihreää siirtymää ja bio- ja kiertotaloutta jää suhteellisen vähälle huomiolle. Strategia sisältää myös useita esityksiä, jotka Suomen kannalta kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan.– EU:n uusi metsästrategia on muuttunut komission käsittelyssä ennakkotietoja parempaan suuntaan. Valitettavasti jäsenmaiden toimivaltaa metsäasioihin ei ole edelleenkään kunnioitettu täysimääräisesti. Komission esitys menee liian pitkälle metsänhoitoon ja puumarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä. On kuitenkin hyvä, että nyt strategiassa ymmärretään tärkeiden ympäristö- ja ilmastokysymysten lisäksi myös metsien taloudellista merkitystä. Jatkokäsittelyssä on pidettävä tiukasti kiinni jäsenmaiden toimivallasta ja pyrittävä vielä vahvemmin kohti kokonaiskestävyyttä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.Uudessa strategiassa korostetaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa sekä biodiversiteettikadon pysäyttämisessä. Ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet ovat myös Suomelle tärkeitä, ja Suomi toimii aktiivisesti niiden saavuttamiseksi. Yksityisille metsänomistajille suunnattu metsien vapaaehtoisen suojelun ohjelma METSO onkin nostettu strategiassa esiin hyvänä esimerkkinä toimista monimuotoisuuden hyväksi.Hyvää strategiassa on pitkäkestoisten puutuotteiden ja puurakentamisen roolin korostaminen osana ilmastoratkaisua. Yritykset ja kuluttajat eri puolilla maailmaa tarvitsevat kuitenkin myös lyhytkestoisia ja kierrätettäviä puutuotteita, ja bioenergia kattaa merkittävän osuuden Suomen ja Euroopan uusiutuvan energian tuotannosta. Strategian valmisteluversiossa esitettiin lyhytikäisten puutuotteiden ja bioenergian minimoimista. Lopullisessa strategiassa näiden merkitys tunnistetaan paremmin, mutta edelleen vajavaisesti. Esimerkiksi bioenergian käytölle esitetään myös useita rajoitteita. – On hyvä, että komissiolta löytyi lopulta myös ymmärrystä metsänhoidon sekä teollisuudensivuvirtojen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Tässäkin jää silti parannettavaa. Puupohjaisia tuotteita ja puun energiakäyttöä tarvitaan arjen tarpeisiin sekä korvaamaan fossiilisista raaka-aineista tuotettuja tuotteita ja energiaa. Jos niitä ei tuoteta EU:ssa, niitä tuotetaan sen ulkopuolella, ministeri Leppä toteaa. Pieniläpimittaisen puun kysyntä energiakäyttöön ja jalostukseen kannustaa metsänomistajia myös osaltaan metsien ensiharvennuksiin ja muuhun metsien hoitoon.Metsien aktiivinen hoito on tärkeää, jotta metsät kasvavat, sitovat hiiltä ja säilyvät elinvoimaisina. Näin ne tuottavat parhaiten myös pitkäkestoisiin tuotteisiin tarvittavaa järeää puuta. Esitettyjä EU-tason puun energiakäytön rajoituksia joustavammin puu ohjautuu oikeaan käyttökohteeseen puusta maksettavan hinnan eli markkinoiden perusteella. Sekä pitkä- että lyhytkestoisten puutuotteiden kehittämistä suurempaa lisäarvoa tuottavaksi edistetään tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, johon Suomikin on jo pitkään panostanut.Metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden päätösvaltaan Metsätalous perustuu kussakin jäsenmaassa paikallisiin olosuhteisiin ja osaamiseen, ja näitä ohjaava metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimusten mukaan jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan. Sekä jäsenmaat että Euroopan parlamentti ilmaisivat tämän kannan selkeästi syksyllä 2020. Metsästrategiaa on laadittu tavalla, joka ei mahdollistanut jäsenmaiden tavanomaista osallistumista valmisteluun. Nyt julkaistussa strategiassa korostetaan läheisyysperiaatteen noudattamista ja jäsenmaiden toimivallan kunnioittamista, mutta monelta osin strategia astuu jäsenmaiden toimivallan yli. – Uuden metsästrategian valmistelussa jäsenmaat sekä neuvoston ja parlamentin kannat sivuutettiin. Nyt julkaistu strategia lupaa kunnioittaa läheisyysperiaatetta ja jäsenmaiden toimivaltaa. Tulemme seuraamaan, että näin myös todella tapahtuu. Olemme ilman muuta valmiita jatkamaan hyvää yhteistyötä metsäasioissa, mutta reunaehto on, että metsäpolitiikka säilyy jäsenmailla. Monet strategian yksityiskohtaiset kirjaukset viittaavat siihen, että tämä ei ole itsestäänselvyys, Leppä sanoo. EU:lla on toimivaltaa energia-, ilmasto-, maatalous- ja ympäristösektoreilla, jotka vaikuttavat myös metsiin. Muita sektoreita koskevassa valmistelussa ei kuitenkaan voida mennä niin pitkälle, että niissä säädettäisiin toisen sektorin yksityiskohdista. Tästä periaatteesta huolimatta uusi metsästrategia sisältää strategisten linjausten lisäksi useita yksityiskohtia linjauksia ja ohjeita, jotka ennakoivat muun muassa EU:n biodiversiteettistrategian, uusiutuvan energian direktiivin, LULUCF-direktiivin, kestävän rahoituksen ja yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanoa.– Suoraa avohakkuukieltoa ei strategiassa ole eikä EU:lla ole toimivaltaa sellaista asettaa. Strategia tunnistaa Euroopan metsäministerien yhdessä hyväksymän kestävän metsänhoidon määritelmän. Työn sen kehittämiseksi on jatkossakin tapahduttava tässä yhteistyössä. Suhtaudun suurella varauksella esityksiin uusista määritelmistä ja metsätiedon keruuta koskevasta lainsäädännöstä, Leppä kommentoi. Strategia sisältää ehdotuksen vuonna 2023 annettavaksi EU-asetukseksi, jonka tarkoituksena olisi koota EU-tason metsätiedon monitorointia, raportointia ja tiedonkeruuta. Ennakkoarvioista poiketen strategia ei kuitenkaan sisällä avauksia EU-tason säädöstöksi metsätalouden suunnittelusta, mutta kuitenkin kullekin jäsenmaalle velvoitteen laatia strateginen metsäsuunnitelma.Strategiassa ehdotetaan uusien kriteerien ja indikaattorien kehittämistä metsätaloudelle sekä kynnysarvojen määrittämistä erityisesti ekologiseen näkökulmaan liittyen. Euroopan metsäministerikonferenssi Forest Europe on tehnyt jo 30 vuoden ajan työtä kestävän metsätalouden indikaattoreiden määrittelemiseksi yhdessä jäsenmaiden, EU:n komission, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tätä yhteistyötä olisi tärkeätä jatkaa, eikä aloittaa EU:lle omaa, erillistä prosessia. Kynnysarvojen asettamisen tulee jatkossakin kuulua jäsenmaille itselleen.Suomessa on tehty ja tehdään paljon kestävän metsätalouden edistämiseksiSuomi on yksi maailman edelläkävijöistä kestävässä metsien hoidossa ja metsätaloudessa sekä niihin liittyvässä tutkimuksessa. Perustana on valtakunnallinen metsien inventointi (VMI), jota Suomessa on tehty yhtäjaksoisesti jo sadan vuoden ajan. Osana Hiilestä kiinni -hankekokonaisuutta ja Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa on lisäksi meneillään kymmeniä hankkeita, joilla edelleen parannetaan ilmastokestävää metsätaloutta, monimuotoisuutta ja metsätalouden kannattavuutta. Metsästrategia on luonteeltaan komission tiedonanto, joka ei sellaisenaan sido eikä velvoita jäsenmaita. Strategia ohjaa kuitenkin jatkossa EU-säädösesitysten valmistelua komissiossa, ja on siksi Suomen kaltaiselle metsäiselle maalle erityisen tärkeä. Jäsenmaat muodostavat kantansa eli laativat päätelmät EU:n metsästrategiasta syksyn 2021 aikana Slovenian EU-puheenjohtajuuskaudella.European Green Deal: Commission proposes new strategy to protect and restore EU forests (Komission tiedote 16.7.2021)
Mikko Kinnunen. Kuva: Petri Krook.