NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin tapasi 12. elokuuta Säätytalolla Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson ja muita Saamelaiskäräjien edustajia. Tapaaminen järjestettiin Saamelaiskäräjien aloitteesta. Tapaamiseen osallistui myös valtiosihteeri Henrik Haapajärvi sekä valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön virkamiehiä.Tapaamisessa keskusteltiin saamelaiskäräjälain uudistamisesta sekä muista ajankohtaisista aiheista. Pääministeri Marin totesi, että on tärkeää, että saamelaiskäräjälain muutos saadaan mahdollisimman nopeasti eduskuntaan. Hallitusohjelmassa mainittua Saamelaisten totuus- ja sovintokomission valmistelua tehdään valtioneuvoston kanslian johdolla. Pääministeri Marin toivoi, että Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio voi aloittaa tärkeän työnsä mahdollisimman pian.Tapaamisessa todettiin, että yhteistyötä ja keskusteluja on tärkeä jatkaa ja tiivistää. Esimerkiksi Saamelaiskäräjien ja hallitusohjelman tavoitteissa on yhtymäkohtia. Saamelaiskäräjät esitti pääministerille kutsun vierailla saamelaisten kotiseutualueella.Kuvia tapaamisesta
NordenBladet — Tasavallan presidentti on 13.8.2021 valtioneuvoston esittelystä nimittänyt kenraalimajuri Pasi Tapio Välimäen kenraalin virkaan ajaksi 1.1.2022-31.12.2026 ja määrännyt hänet Maavoimien komentajan tehtävään 1.1.2022 lukien.
Kenraalimajuri Pasi Välimäki (s. 1965) on toiminut Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä vuodesta 2019 asti. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Karjalan prikaatin komentajana, Pääesikunnassa sektorijohtajana ja osastoesiupseerina sekä Afganistanissa suomalaisen kriisinhallintajoukon apulaisoperaatiopäällikkönä.
NordenBladet — Perjantaina 13. elokuuta tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinneista.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi Abujan -suurlähetystön päälliköksi 1.9.2021 lukien määrätyn, suurlähettiläs Leena Pylvänäisen Ghanaan ja Hanoin -suurlähetystön päälliköksi 1.9.2021 lukien määrätyn, suurlähettiläs Keijo Norvannon Laosiin.Lisäksi tasavallan presidentti sivuakkreditoi Pekingin -suurlähetystön päälliköksi 1.9.2021 lukien määrätyn, suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkolan Mongoliaan.
NordenBladet — Sisäministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahaa vuoden 2022 talousarvioon yhteensä 1,692 miljardia euroa, mikä on 115,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Sisäministeriön talousarvioehdotuksessa 2022 korostuvat lisäykset, jotka ovat välttämättömiä hallinnonalan perustoiminnan turvaamiseksi. Lisäysten suuruusluokka on poikkeuksellisen suuri johtuen erittäin niukasta kehyspäätöksestä vuosille 2022−2025. Keskusteluita poliisin ja maahanmuuttoviraston resurssitilanteesta jatketaan ministeriöiden välisissä neuvotteluissa.Poliisia uhkaavat rajut sopeuttamistoimet vuonna 2022Poliisi on tilanteessa, jossa vuoden 2022 budjettikehyksen mukainen määräraha ei enää riitä toiminnan nykytason ylläpitämiseen. Ilman merkittävää määrärahalisäystä vuoden 2022 talousarviossa, poliisi joutuu sopeuttamaan toimintaansa menokehyksessä pysymiseksi. Henkilöstömenojen osuus poliisin menoista on 70 %, joten tarvittavia vähennyksiä olisi kohdistettava henkilöstöön.Maahanmuuttohallinnon lupakäsittelyn nopeuttaminen edellyttää lisärahoitustaSisäministeriö esittää maahanmuuttovirastolle huomattavaa lisäystä (13,3 milj. euroa) perustoiminnan turvaamiseksi. Ilman lisäystä viraston henkilöstömäärä laskee voimakkaasti tilanteessa, jossa viraston toimintaan ja sen kehittämiseen on kohdistettu merkittäviä tavoitteita ja odotuksia.Rajavartiolaitoksen vanhat valvontalentokoneet uusittavaRajavartiolaitoksen investointeihin esitetään 60 milj. euron määrärahaa hallitusohjelman mukaisten kahden uuden valvontalentokoneen hankintaan. Nykyiset kaksi 1990-luvulla hankittua Dornier-valvontalentokonetta saavuttavat 30 vuoden käyttöiän vuonna 2025. Mikäli valvontalentokoneita ei korvata, Suomella ei jatkossa ole kyseisiä operatiivisen toiminnan kannalta välttämättömiä suorituskykyjä rajavalvontaan, meripelastukseen, ympäristövalvontaan ja alueellisen koskemattomuuden valvontaan.Pelastajia on koulutettava lisää ja hätäkeskustoiminta on turvattavaKuluvan vuosikymmenen aikana pelastustoimeen tarvittaisiin noin 1 000 pelastajaa lisää varallaolon muutosten takia ja toimintavalmiuden lakisääteisen tason saavuttamiseksi. Vastaavasti koulutuspaikkoja on tarpeen lisätä, minkä suunnitteluun sekä lisäkoulutukseen esitetään yhteensä 3,9 milj. euroa vuodelle 2022.
NordenBladet — Vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustaminen etenee. Tasavallan presidentti vahvisti tänään vanhusasiavaltuutetun tehtävää koskevan lain. Laki tulee voimaan 19.8.2021. – Suomeen tarvitaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka keskittyy toiminnassaan ikääntyneiden asemaan ja oikeuksiin. Vanhusasiavaltuutettu voi aktiivisella vaikuttamistyöllä vahvistaa vanhusten oikeuksien toteutumisen yhteiskunnassa, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Lain tultua voimaan oikeusministeriö alkaa valmistella vanhusasiavaltuutetun nimittämistä. Vanhusasiavaltuutetun on määrä aloittaa toimintansa mahdollisimman pian hakuprosessin ja viran täyttämisen jälkeen. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä. Valtuutetun tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutetun tehtävät painottuvat ennakolliseen vaikuttamiseen sekä seurantaan ja arviointiin. Vanhusasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa ratkaista yksittäistapauksiin liittyviä kanteluita.Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.Valtioneuvosto.fi/päätökset
NordenBladet — Oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja vuodelle 2022 kaikkiaan miljardi euroa. Tämä on 15,6 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vaalimenoja ei oteta huomioon. Lisäys suunnataan oikeushallinnon perusrahoituksen vahvistamiseen. Lyhyempiä oikeudenkäyntiaikojaTuomioistuimissa vireillä olevien asioiden määrä on ruuhkauttanut tuomioistuimia ja pidentänyt vireilläoloaikoja. Jotta oikeudenkäyntejä voidaan sujuvoittaa ja rikosvastuun toteutuminen turvata paremmin, oikeusministeriö esittää tuomioistuimille 10,3 miljoonan euron tasokorotusta ja Syyttäjälaitokselle 1,6 miljoonan lisärahoitusta.Oikeudenkäyntien näytön keskitetty vastaanottaminen käräjäoikeuksiin ja todistelujen taltiointi hovioikeuskäsittelyä varten vaatii teknisiä uudistuksia. Oikeusministeriö esittää vuodelle 2022 kertaluonteista 2,7 miljoonan lisärahoitusta videotallennusjärjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen.Syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille esitetään 677 000 euron lisämäärärahaa, jolla varaudutaan tapausmäärien kasvuun, kun laittomasta uhkauksesta tulee virallisen syytteen alainen rikos, jos uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Rikoslain muutos tulee voimaan 1.10.2021. Parannusta vankilaturvallisuuteenRikosseuraamuslaitokselle esitetään 6,6 miljoonan lisärahoitusta, jonka avulla vähennetään vanginvartijoiden yksintyöskentelyä sekä panostetaan siihen, että naisvankien erityistarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin.Rikosseuraamuslaitokselle esitetään 2,7 miljoonan lisäystä tupakoinnin kieltämiseksi suljetuissa vankiloissa hallituksen esityksen mukaisesti. Lisärahoitusta tarvitaan tupakoinnin järjestämiseen ja valvontaan sekä tukitoimiin, jotka tähtäävät vankien tupakoinnin lopettamiseen.Aluevaalit 2022Aluevaalit järjestetään vuonna 2022, ja niiden kokonaiskulut ovat 11,9 miljoonaa euroa. Vuodelle 2021 aluevaalien valmisteluun on jo varattu 4,1 miljoonaa, joten määrärahoihin esitetään vuodelle 2022 lisäystä 7,8 miljoonaa.Suomalaisten talousosaaminen paremmaksi Ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia halutaan ehkäistä ja vähentää aiempaa paremmin. Hallituksen puoliväliriihen linjausten mukaisesti perustetaan toiminto, joka ryhtyy koordinoimaan kansalaisten talousosaamista tukevien tahojen yhteistyötä. Toiminnon perustamiseksi oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen esitetään 1 miljoonan euron lisäystä.Huomiota tietosuojaan ja lainvalmistelun laatuun EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) on tuonut tietosuojavaltuutetun toimistolle ennakoitua enemmän ilmoituksia tietoturvaloukkauksista. Niiden käsittelyyn ja tietosuojasertifiointien edistämiseen esitetään yhteensä 265 000 euron lisäystä.Jotta hallitusohjelman tehokas toteuttaminen ja valtioneuvoston lainvalmistelun laatu voidaan varmistaa, oikeusministeriön määrärahoihin esitetään 1 miljoonan euron lisäystä.Oikeusministeriön ehdotus vuoden 2022 talousarvioksi (pdf)Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseksi
NordenBladet — – Ministeriömme talousarvioehdotus tähtää kestävän kasvun vauhdittamiseen. Panostamme työllisyyden hyvään hoitoon, osaamiseen, innovaatioihin, vähähiilisyyteen ja digitalisaatioon, työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä toteavat työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotuksesta.Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa pääluokkansa määrärahoiksi 3,298 miljardia euroa.Työllisyyden edistämisen panostukset kasvussaHallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi päätöksin, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. – Työllisyyden edistäminen on tärkein tavoitteemme ja panostamme merkittävästi työvoimapalveluiden kehittämiseen. Vuoden 2022 aikana toimeenpanemme Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ja osatyökykyisten työllistymistä edistävän yhtiön lisäksi lukuisia muita hallituksen aiemmin päättämiä työllisyystoimia työllisyysasteen nostamiseksi, työministeri Haatainen toteaa. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 284 miljoonaa euroa ja TE-toimistojen toimintamenoiksi vajaat 198 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmasta on tarkoitus rahoittaa Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoa yhteensä 83 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Tästä 70 miljoonaa euroa kohdentuisi TE-toimistojen henkilöstön lisäämiseen ja 13 miljoonaa digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Uusi erityistehtäväyhtiö osatyökykyisten työllistymistä edistämäänOsatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi perustetaan uusi valtion erityistehtäväyhtiö, jota koskeva hallituksen esitys on parasta aikaa lausuntokierroksella. Työnimellä Välittäjä Oy kulkevan yhtiön tehtävänä on työllistää osatyökykyisiä nykyistä pidempikestoisiin työsuhteisiin, tarjota työntekijöille tukea sekä luoda mahdollisuuksia työuralla etenemiseen. – Näin saamme parannettua erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä ja parannettua heidän asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa, työministeri Haatainen sanoo.Vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää 10 miljoonan euron valtionavustuksen yhtiön toimintaan. Lisäksi yhtiötä on tarkoitus pääomittaa yhteensä 20 miljoonalla eurolla Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Uuden erityistehtäväyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2022 aikana. Sähköistämistuella vauhditetaan hiilineutraalia tuotantoaHallitus valmistelee talousarvioesitykseen liittyvää lakia energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Tuki kannustaa aiempaa tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen huomioiden kustannuskilpailukyvyn. – Uudistuvan teollisuuden strategiassa on asetettu Suomelle tavoite olla maailman kilpailukykyisin toimintaympäristö hiilineutraaliuteen tähtäävälle teollisuudelle. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan sekä kannusteita että kustannuskilpailukyvystä huolehtimista, elinkeinoministeri Lintilä toteaa. Yrityksille maksettavan tuen suuruus määräytyy muun muassa päästöoikeuden hinnan sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksen tai tuotannon määrän perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää 87 miljoonan euron määrärahan sähköistämistukeen. Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu tärkeääSuomalaiset yritykset tarvitsevat osaajia ulkomailta. Suomi pyrkii aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaalaisia osaajia ja sujuvoittamaan osaavan työvoiman maahanmuuttoon liittyviä lupaprosesseja. Työvoiman maahanmuuton edistämiseksi ehdotetaan TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämiseen yhteensä 2,7 miljoonan euron lisämäärärahaa Work in Finland -tukirakenteen perustamiseksi tukemaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Painopisteenä työperäisessä maahanmuutossa ovat hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Hallitus edistää myös yrittäjien ja sijoittajien maahanmuuttoa. Toimenpiteitä pyritään kehittämään myös yhteistyössä työmarkkinatoimijoiden kanssa, jotta ne palvelisivat alakohtaisia tarpeita.Innovaatiorahoitus luo pohjaa kasvullePanostukset osaamiseen ja innovaatiotoimintaan ovat kestävän talouskasvun keskeisiä tekijöitä. Business Finlandin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avustuksiin ehdotetaan reilua 338 miljoonan euron ja lainoihin 146 miljoonan euron myöntämisvaltuutta. Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmasta tullaan kohdentamaan merkittäviä lisäpanostuksia osaamiseen ja innovaatiotoimintaan vuodelle 2022. Lisärahoituksen suuruudesta ja kohdentumisesta päätetään talousarvioesityksen valmistelun myöhemmässä vaiheessa. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä lisäpanostuksia Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala on keskeisessä roolissa Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanossa. Ohjelman tavoitteena on muun muassa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kasvattaa tuottavuutta ja nostaa työllisyysastetta. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotus ei vielä sisällä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta tulevaa lisärahoitusta vuodelle 2022. Rahoituksen kohdentumisesta päätetään myöhemmin hallituksen talousarvioesityksen valmistelun edetessä. Ehdotus pääluokan määrärahoiksi 3,298 miljardia euroa – määrärahojen vähennys johtuu koronatukien vähenemisestä ja kertaluonteisen pääomituksen päättymisestäTyö- ja elinkeinoministeriö ehdottaa pääluokan määrärahoiksi 3,298 miljardia euroa, joka on 584 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan menojen tasoa vuoden 2021 talousarvioon verrattuna laskevat erityisesti kertaluonteisen Suomen Malmijalostus Oy:n pääomituksen poistuminen (-300 miljoonaa euroa), Business Finlandin (-144 miljoonaa euroa) ja ELY-keskusten myöntämien koronatukien (-65 miljoonaa euroa) maksatusten väheneminen sekä hallitusohjelman mukaisten määräaikaisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvuun osoitetun määrärahan (-64 miljoonaa euroa) poistuminen talousarviosta.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esittää, että ensi vuoden talousarvioon sisällytettäisiin EU:n maaseuturahaston elpymisvälinerahoituksesta noin 70 miljoonaa euroa. Varoja tulisi ministeriön mukaan kohdistaa muun muassa maatalouden investointeihin, eläinten hyvinvointikorvauksiin, laajakaistainvestointeihin ja luonnonmukaiseen tuotantoon. Myös joutoalueiden metsitykseen ja elintarvikkeiden etämyynnin valvontaan esitetään lisärahoitusta.Talousarvioehdotuksessa painotetaan hallinnonalan perustehtäviä kuten ruokaturvan ja puhtaan veden takaamista, eläin- ja kasvitautien hallintaa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamista sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä. Näiden perusasioiden merkitys on korostunut koronakriisin myötä entisestään.Muun muassa elintarvikkeiden, rehujen, kasvien ja lannoitteiden kauppa on siirtynyt koronapandemian aikana yhä enemmän verkkoon. Etämyynnin valvontaan ja elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan esitetään siksi Ruokavirastolle 0,650 miljoonan euron lisärahoitusta. Esityksen taustalla on myös EU-asetus (2017/625), joka toi mukanaan elintarvikepetosten tehostettua valvontaa edellyttävät tiukemmat säädökset.Ensi vuonna, eli EU-tukien siirtymäkauden toisena vuonna, jatketaan nykymuotoisten maatalouden ja maaseudun tukien toimeenpanoa rahastokauden 2021 – 2027 varoin. Uudistuneen yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset tuet otetaan käyttöön vuonna 2023. Käytössä on lisäksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) elpymisvälineen rahoitusta. Suomen saanto maaseuturahaston elpymisvälineestä on kokonaisuudessaan noin 209 miljoonaa euroa, josta Manner-Suomen osuus on noin 207 miljoonaa euroa.Luonnonvarakeskuksen ja Maanmittauslaitoksen toimintamenoihin lisäystäMMM:n hallinnonalan perustavoitteena on rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää. Näiden kaikkien tueksi tarvitaan panostuksia tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimintaan.Luonnonvarakeskukselle esitetty lisäpanostus maatalouden tutkimusympäristöjen uudistamiseen tukee suomalaisen ruokaketjun kehittämistä ilmaston ja ympäristön kannalta entistä kestävämmäksi. Korkeatasoiset tutkimusvälineet ja -teknologia mahdollistavat monipuolisen tiedonkeruun, mikä on elintärkeää eläin- ja kasvituotannon koko elinkaaren tuotantovaikutusten tutkimukselle.MMM pitää tärkeänä myös sitä, että uuden valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän kehittämisen rahoitus turvataan tulevina vuosina ja esittää siksi hankkeelle jatkorahoitusta vuodelle 2022.Maankäyttösektorin ilmastotoimia edistetään – lisärahaa joutoalueiden metsitykseenJoutoalueiden metsitystukeen ehdotetaan määrärahaa 6 miljoonaa euroa ja valtuutta 8,2 miljoonaa euroa, missä on huomattava lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna. Metsitystuella tavoitellaan metsäpinta-alan ja hiilinielujen vahvistamista. Tukea voidaan myöntää yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Tukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja maanomistajat ovat hakeneet tukea huomattavasti ennakoitua vilkkaammin.Metsähallituksen digikokonaisuuteen ja kalatalouden edistämiseen resursseja, saimaannorpan sopimuskorvauksiin korotusMetsähallituksen julkisten hallintotehtävien digitalisaation kehittämiseen esitetään 2,2 miljoonan euron lisäpanostusta vuodelle 2022. Kehittämistarve perustuu lisääntyneeseen kysyntään Metsähallituksen digitaalisissa palvelukanavissa ja tavoitteena on asiakas- ja käyttäjäkokemuksen parantaminen sekä entistä sujuvammat ajantasaiset digitaaliset palvelut.Kalatalouden edistämiseen ehdotetaan määrärahaa 2 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Lisäys aiheutuu pääasiassa kalastusharrastuksen suosion ja siitä seuranneesta kalastonhoitomaksukertymän kasvusta korona-aikana. Kalastonhoitomaksuvarat käytetään kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä omistajakorvauksiin.Myös saimaannorpan suojelun sopimuskorvauksiin ehdotetaan korotusta, koska pinta-alaperusteinen korvaustaso on säilynyt samana vuodesta 1982 lähtien. Korotuksen myötä korvaus nousisi nykyisestä 1,7 eurosta 2,5 euroon hehtaarilta. Sopimuskorvauksilla korvataan vapaaehtoisista kalastuksen rajoittamissopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Hallinnonalan määrärahat vuodelle 2022Maa- ja metsätalousministeriö esittää hallinnonalalleen määrärahoja yhteensä runsaat 2,7 miljardia euroa. Määrärahat olisivat näin vähenemässä nettomääräisesti 44 miljoonalla eurolla vuoden 2021 talousarvioon verrattuna. Määrärahojen aleneminen johtuu pääosin luonnonhaittakorvauksiin varatun EU-rahoitusosuuden pienenemisestä.Tulokertymäarvio vuodelle 2022 on runsaat 974 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Väheneminen johtuu pääasiassa EU-tuloutusten pienenemisestä.Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 65,9 prosenttia (1 783 milj. euroa), maaseudun kehittämisen 18,2 prosenttia (491 milj. euroa), luonnonvaratalouden 8,3 prosenttia (224 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen 5,4 prosenttia (147 milj. euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 1,8 prosenttia (49,3 milj. euroa) sekä Metsähallituksen vajaa prosentti (10 milj. euroa).Budjettiesityksen valmistelu eteneeValtion ensi vuoden budjettiesityksen valmistelut jatkuvat viikolla 33. Ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset budjettineuvottelut käydään 25.–26.8.Hallitus kokoontuu Säätytalolle 7.–8.9. neuvottelemaan vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 27.9., kun se on käsitelty ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.Maa- ja metsätalousministeriön budjettiehdotus (mmm.fi/suunnittelun-asiakirjat)Valtiovarainministeriön budjettiehdotus MMM-pääluokan osalta (budjetti.vm.fi)
NordenBladet — Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2022 on yhteensä 5,1 miljardia euroa. Tämä on 223 miljoonaa euroa (5 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Lisäyksestä 144 miljoonaa euroa aiheutuu budjettikehyksen ulkopuolisista, pääosin monitoimihävittäjien hankintaan liittyvistä arvonlisäveromenoista. Monitoimihävittäjien hankinta (HX-hanke)Eduskunta myönsi vuoden 2021 talousarviossa monitoimihävittäjien hankintaa varten 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jonka menot ajoittuvat kahdelletoista vuodelle. Vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää tämän tilausvaltuuden käytöstä aiheutuviin menoihin 1,5 miljardin euron määrärahan ja lisäksi 22,5 miljoonaa euroa ennakollisena kustannustasotarkistuksena, joka tarkistetaan jälkikäteen todellisen indeksikehityksen mukaiseksi. Materiaalihankintoihin ja materiaalin kunnossapitoon huomattava osa budjetista
Talousarvioehdotus sisältää 199 miljoonaa euroa (pl. alv) aiemmin päätetyn Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen menoja. Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista käytetään HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden lisäksi noin 1 014 miljoonaa euroa (39 %) puolustusmateriaalihankintoihin sekä joukkojen varustamiseen ja materiaalin kunnossapitoon. Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 156 miljoonan euron tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2022?2026. Valtuudella hankitaan muun muassa koulutuksen ja valmiuden ampumatarvikkeita, kehitetään operatiivista tykistöä, täydennetään logistiikkajärjestelmää ja kehitetään simuloitua taisteluympäristöä. Lisäksi Puolustusvoimille esitetään 152 miljoonan euron tilausvaltuutta vuosien 2022?2027 varaosahankintoihin sekä järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.
Puolustusvoimien toimintamenot lähes ennallaan
Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen käytetään hallitusohjelmaan perustuen miljoona euroa. Palkkausten tarkistukset sekä muut hinta- ja kustannustasotarkistukset lisäävät toimintamenomäärärahoja hieman yli kahdeksalla miljoonalla eurolla. Kuluvalle vuodelle on myönnetty koronapandemiasta johtuviin poikkeusjärjestelyihin ja elvytystoimiin määrärahoja, joita ei sisällytetä enää vuoden 2022 talousarvioon. Toimintamenomäärärahat vähenevät kokonaisuutena lähinnä tästä johtuen noin seitsemällä miljoonalla eurolla (0,4 %) kuluvan vuoden talousarvioon nähden.
Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste Libanonissa ja Irakissa
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 64 miljoonaa euroa. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53 miljoonaa euroa) sisältyvät ulkoministeriön määrärahoihin. Kriisinhallintajoukkojen yhteisvahvuus tulee olemaan nykyarvion mukaan noin 400 henkilötyövuotta.
