NordenBladet — Afganistanin turvallisuustilanteen johdosta Suomen Kabulin-suurlähetystöllä ei ole enää toimintaedellytyksiä. Tämän johdosta suurlähetystö suljetaan 16.8.2021 alkaen toistaiseksi. Edustuston diplomaattinen henkilökunta on evakuoitumassa maasta.Edustuston sulkeminen tarkoittaa, että edustusto ei ole avoinna yleisölle ja edustuston tavanomainen toiminta on keskeytetty. Ulkoministeriö on 6.8.2021 lähtien kehottanut kaikkia Suomen kansalaisia poistumaan maasta. Ulkoministeriö on ollut yhteydessä Afganistaniin matkustusilmoituksen tehneisiin Suomen kansalaisiin ja Suomessa pysyvästi asuviin ulkomaalaisiin. Ulkoministeriö avustaa konsuliapua pyytäneitä mahdollisuuksien mukaan. Suomen kansalaisia Afganistanissa kehotetaan olemaan yhteydessä ulkoministeriön päivystyskeskukseen ensisijaisesti sähköpostitse[email protected] tai puhelimitse +358 9 1605 5555.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 15. elokuuta ylimääräisessä istunnossa, että Afganistanista Suomeen voidaan ottaa vielä enintään 40 nykyistä ja entistä työntekijää mukaan lukien heidän perheensä. Tämä täydentää 13. elokuuta tehtyä päätöstä 130 henkilön ottamisesta Suomeen. Näin ollen Suomeen voidaan tuoda Afganistanista 170 henkilöä.Ulkomaalaislain 93 §:n nojalla valtioneuvosto päätti, että Suomi ottaa aiemmin 13.8.2021 tehdyn päätöksen lisäksi vielä enintään 5 nykyistä Suomen Kabulin-edustuston Afganistanista palkkaamaa työntekijää mukaan lukien heidän perheensä sekä enintään 35 Suomen Kabulin-edustuston kanssa 1.1.2016 – 31.12.2020 välisenä aikana työsuhteessa ollutta henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Kyse on henkilöistä, jotka ovat pyytäneet Suomen valtiolta ottamista Suomeen. Tämä yhteensä 40 hengen kiintiö sisältää työntekijät sekä perheenjäsenet.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 15. elokuuta ylimääräisessä istunnossa, että Afganistanista Suomeen voidaan ottaa vielä enintään 40 nykyistä ja entistä työntekijää mukaan lukien heidän perheensä. Tämä täydentää 13. elokuuta tehtyä päätöstä 130 henkilön ottamisesta Suomeen. Näin ollen Suomeen voidaan tuoda Afganistanista 170 henkilöä.Ulkomaalaislain 93 §:n nojalla valtioneuvosto päätti, että Suomi ottaa aiemmin 13.8.2021 tehdyn päätöksen lisäksi vielä enintään 5 nykyistä Suomen Kabulin-edustuston Afganistanista palkkaamaa työntekijää mukaan lukien heidän perheensä sekä enintään 35 Suomen Kabulin-edustuston kanssa 1.1.2016 – 31.12.2020 välisenä aikana työsuhteessa ollutta henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Kyse on henkilöistä, jotka ovat pyytäneet Suomen valtiolta ottamista Suomeen. Tämä yhteensä 40 hengen kiintiö sisältää työntekijät sekä perheenjäsenet.
NordenBladet — Afganistanin nopeasti heikentyneen turvallisuustilanteen takia valtioneuvosto päätti ylimääräisessä istunnossa 13. elokuuta, että Afganistanissa Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afganistanilaisia perheineen voidaan ottaa Suomeen ja heille myönnetään oleskelulupa.Ulkomaalaislain 93 §:n nojalla valtioneuvosto päätti ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella. Taustalla on arvio, jonka mukaan edellä mainittuihin afganistanilaisryhmiin sekä heidän perheisiinsä saattaa kohdistua jatkossa ihmisoikeusloukkauksia.Tällä päätöksellä voidaan ottaa Suomeen yhteensä enintään 130 henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Suomeen voidaan ottaa henkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet Afganistanissa työsuhteessa Suomen valtioon tai jotka ovat tai ovat olleet EU-instituutioiden tai Naton kriisinhallintaoperaation palveluksessa.Päätöksen mukaan Suomi voi ottaa yhteensä enintään 40 nykyistä Suomen Kabulin-edustuston asemamaasta Afganistanista palkattua henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Tällä päätöksellä Suomi vastaanottaa myös perhe mukaan luettuna enintään 10 Kabulin edustustoon aiemmin työsuhteessa ollutta henkilöä, joiden työsuhde on ollut voimassa vielä 1.1.2021.Lisäksi Suomi voi ottaa yhteensä enintään 50 Euroopan unionin Kabulin edustuston paikalta palkattua henkilöä mukaan lukien heidän perheensä tai Euroopan unionin pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston (ECHO) kenttätoimiston henkilöä mukaan lukien heidän perheensä. Lisäksi Suomi voi ottaa yhteensä enintään 30 Naton kriisinhallintaoperaation palveluksessa ollutta henkilöä mukaan lukien heidän perheensä.Henkilöt otetaan Suomeen Afganistanista. Henkilöt siirretään Suomeen valtion järjestämällä tilauslennolla. Käytännössä Suomen suurlähetystön diplomaattisen henkilökunnan evakuoiminen tai väliaikainen tai pysyvä sulkeminen Afganistanin turvallisuuskehityksen heikentyessä olisi keskeinen käynnistävä tekijä siirroille. Henkilöille myönnetään ulkomaalaislain 113 §:n mukainen oleskelulupa Maahanmuuttoviraston päätöksellä.Ehdotus valtioneuvoston päätökseksi on valmisteltu sisäministeriön, ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Päätösehdotusta laadittaessa on huomioitu myös valtionvarainministeriön, puolustusministeriön, Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston ja Suojelupoliisin näkökannat.
NordenBladet — Afganistanin nopeasti heikentyneen turvallisuustilanteen takia valtioneuvosto päätti ylimääräisessä istunnossa 13. elokuuta, että Afganistanissa Suomen, EU:n ja Naton palveluksessa työskennelleitä afganistanilaisia perheineen voidaan ottaa Suomeen ja heille myönnetään oleskelulupa.Ulkomaalaislain 93 §:n nojalla valtioneuvosto päätti ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella. Taustalla on arvio, jonka mukaan edellä mainittuihin afganistanilaisryhmiin sekä heidän perheisiinsä saattaa kohdistua jatkossa ihmisoikeusloukkauksia.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Satakunnan maakunta siirtyy leviämisvaiheeseen.Asetus tulee voimaan 15.8.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheessa olevissa maakunnissa Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa sekä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 14.8. alkaen, Satakunnassa 15.8. alkaen:Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja uutena rajoituksena myös ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sekä Rovaniemen kaupungissa ja muualla Uudenmaan maakunnassa kuin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 14.8. alkaen ja Satakunnan maakunnassa 14.8.2021 saakka:Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaan, Etelä-Savon ja Lapin maakunnissa pois lukien Rovaniemen kaupunki 14.8. alkaen: Ei erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Tästä poiketen Ahvenanmaan maakunnassa ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu vain klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esityksen ulkomaalaislain muutokseksi. Esityksen tavoitteena on, että kansainvälistä suojelua saavien oikeus perhe-elämään toteutuisi mahdollisimman täysimääräisesti. Tavoitteena on myös varmistaa, että lapsen etu toteutuu kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistämistapauksissa.Ulkomaalaislakia on tarkoitus muuttaa niin, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä oleva toimeentuloedellytys poistetaan kokonaan tilanteissa, joissa perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan saapumista Suomeen.Kansainvälistä suojelua saanut lapsi voisi nykyistä useammin elää vanhempiensa kanssaEsityksen tavoitteena on edistää lapsen edun toteutumista kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa niin, että kansainvälistä suojelua saanut lapsi voisi nykyistä useammin elää vanhempiensa kanssa. Kun perheenkokoaja on kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, voitaisiin oleskelulupa perhesiteen perusteella jättää myöntämättä maahantulosäännösten kiertämisen perusteella nykyistä harvemmin. On myös huolehdittava siitä, ettei lasta käytetä hyväksi maahantulon välineenä.Esityksen tavoitteena on lisäksi täsmentää lapsen alaikäisyyden määrittämistä koskevaksi ajankohdaksi perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen jättämishetki Euroopan unionin tuomioistuimen tuoreen ratkaisukäytännön mukaisesti. On varmistettava, että lapsen oikeus perhe-elämään toteutuu yhdenvertaisesti sekä kansallisesti että EU:n jäsenvaltioiden välillä eikä sattumanvaraisesti oleskelulupahakemuksen ratkaisemisajankohdasta riippuen.Esitysluonnos perustuu hallitusohjelman kirjaukseen jonka mukaan perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta selvitetään ottaen huomioon perhe-elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeentuloedellytysten taso ja käytännöt. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.Perheenyhdistämiselle asetettujen esteiden poistaminen edistää hallituksen ihmis- ja perusoi-keusmyönteistä sekä lapsi- ja perhemyönteistä politiikkaa. Oikeus perhe-elämään on perustuslain lisäksi turvattu muun muassa EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto järjestää 13. elokuuta lehdistötilaisuuden ajankohtaisesta Afganistanin tilanteesta.Lehdistötilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä kello 17.30 alkaen.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että alkavalla syksyn metsästyskaudella sallittaisiin aiempaa pidemmät metsäkanalintujen metsästysajat monilla alueilla. Metsäkanalintujen pesinnät ovat onnistuneet tänä kesänä pääsääntöisesti hyvin. Asetusluonnos on lausunnoilla 23.8. saakka.Pääosassa Pohjois- ja Itä-Suomea ei rajoitettaisi metson ja teeren metsästystä, joten syksyn metsästyskausi voisi jatkua 10.12 saakka. Lisäksi urosmetson ja -teeren talvimetsästys sallittaisiin viime vuotta laajemmalla alueella. Metson ja teeren kannat ovat edelleen Pohjois-Suomessa useilla alueilla keskimääräistä korkeammalla tasolla. Myös Etelä- ja Länsi-Suomessa voidaan monin paikoin sallia aiempaa pidemmät metsästysajat. Keskisessä ja eteläisessä Suomessa teerikanta on suurelta osin keskimääräisellä tasolla, joten sen metsästysaikaa rajoitettaisiin kahteen kuukauteen. Pyykanta on kasvanut koko maassa, mutta se on edelleen harva Pohjois-Suomessa ja paikoitellen Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa, joten sen metsästysaikaa lyhennettäisiin näillä alueilla kolmesta kuukaudesta 1–2 kuukauteen. Vaikka riekkokanta runsastui tänä vuonna monilla alueilla, se on edelleen heikko Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomen eteläosissa. Siksi riekon rauhoitusta jatkettaisiin edelleen suuressa osassa maata. Itä-Lapissa ja Koillismaalla riekkokanta on vahvistunut, joten siellä metsästys sallittaisiin lokakuun loppuun, mutta rauhoitusalue laajenisi Kemijärvelle ja Ranualle. Ylä-Lapissa tehdään kanakoirien avulla linjalaskentaa, jonka alustavien tulosten mukaan riekkokanta on hieman vahvistunut ja on nyt keskimääräisellä tasolla, joten siellä ei rajoitettaisi normaalia pitkää metsästysaikaa. – Pesinnät ovat onnistuneet erittäin hyvin lähes kautta maan. Kaikkien lajien kannat ovat pääsääntöisesti vahvistuneet. Pohjois-Suomessa ollaan jo parina edellisenä vuonna oltu paikoitellen laskentahistorian korkeimmissa tiheyksissä ja huippu näyttää edelleen nousevan, kertoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä.Kantojen seurantatieto on ajantasaistaRiistakolmiolaskennat on pystytty tekemään normaalisti koronaviruspandemiasta huolimatta tänä ja edellisenä vuonna. Tällä viikolla riistakolmiot.fi -sivustolle oli päivitetty jo 900 riistakolmion tulokset. Tuoreen ja kattavan laskentatiedon perusteella voidaan joillain alueilla tarvittaessa lyhentää metsästyskauden pituutta tai kieltää metsästys kokonaan. – Metsäkanalintujen metsästysajat perustuvat tarkkaan seurantatietoon kantojen tilasta. Riistakolmioiden laskijat ansaitsevat jälleen suuren kiitoksen valtavasta talkooponnistuksesta. Kolmas hyvä lintuvuosi peräkkäin antaa nyt mahdollisuuden laajentaa talvimetsästystä teeren ja metson tiheimmillä esiintymisalueilla, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Lausuntopyyntö, asetusluonnos ja asetusmuistio löytyvät osoitteesta mmm.fi/lausunnolla. Metson metsästysaikaPyyn metsästysaikaRiekon metsästysaikaTeeren metsästysaikaEsitetyt metsästysajat alueittain
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa hallinnonalan määrärahoiksi vuodeksi 2022 noin 16,5 miljardia euroa. Se on noin 1,3 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lasku johtuu pääosin kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista. Suurimmat lisäykset aiheutuvat hoito- ja palveluvelan purusta sekä koronarokotteiden hankinnoista.STM:n talousarvioehdotuksessa muun muassa uudistetaan perhevapaita ja perhe-eläkettä, kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja sekä puretaan hoito- ja palveluvelkaa. Lisäksi työttömyysturvaa uudistetaan, kun käyttöön otetaan Pohjoismainen työvoimapalvelumalli.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 28 prosenttia sekä työttömyysturvaan 17 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 13 prosenttia, kuntien järjestämän sosiaaliterveydenhuollon osuus 5 prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus 2 prosenttia.Pohjoismainen työvoimapalvelumalli käyttöön 2022Työttömyysturvaan sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 2,7 miljardia euroa. Se on 0,1 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa. Vähennys johtuu työttömien ja lomautettujen määrän arvioidusta laskusta.Työttömyysturvassa on huomioitu Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotto 1.5.2022 alkaen. Mallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Samalla työttömyysturvaseuraamuksia kohtuullistettaisiin ja porrastettaisiin, minkä arvioidaan lisäävän työttömyysturvamenoja. Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Jos työnhakija jättäisi työnhakuvelvoitteen uudelleen täyttämättä, hänelle asetettaisiin viisi työttömyysetuuden maksupäivää kestävä korvaukseton määräaika. Jos tämä toistuisi, hänelle asetettaisiin 10 päivää kestävä korvaukseton määräaika. Mallin arvioidaan lisäävän valtion osuutta työttömyysturvan menoista 16,7 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2023 lähtien 25,0 miljoonalla eurolla.Korkeakoulututkintoon johtavaan työvoimakoulutukseen STM ehdottaa 1,5 miljoonaa euroa. Perhevapaauudistus parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoaPerhevapaauudistuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja 1,0 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja vuodesta 2024 alkaen noin 9,0 miljoonalla eurolla.Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Uudistuksen tavoitteena on parantaa vanhempien keskinäistä tasa-arvoa ja erilaisten perhemuotojen ja erilaisissa perheissä elävien lasten ja vanhempien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Vanhempainpäivärahoja maksettaisiin saman lapsen perusteella yhteensä 360 arkipäivältä eli noin 14,5 kuukauden ajalta nykyisen vajaan 13 kuukauden sijaan. Raskaana olevalle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Molemmilla vanhemmilla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä, mutta halutessaan he voisivat luovuttaa toisen vanhemman tai puolison käytettäväksi enintään 63 vanhempainpäivärahapäivää. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta.Perhe-eläkettä uudistetaanPerhe-eläkeuudistuksen on arvioitu lisäävän valtion menoja 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja noin 1,0 miljoonaa euroa kehyskauden lopussa. Perhe-eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2022 alussa. Uudistuksessa lapsen eläkeoikeutta ehdotetaan jatkettavaksi kahdella vuodella, jolloin oikeus lapseneläkkeeseen päättyisi, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Lesken eläkeoikeutta ehdotetaan rajattavaksi 10 vuoteen tai vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Leskeneläkettä ehdotetaan maksettavaksi myös edunjättäjän kanssa yhteistaloudessa asuville avopuolisoille, joilla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi.Eläkkeiden rahoitukseen ministeriö ehdottaa kokonaisuudessaan 5,1 miljardin euron määrärahoja. Se on 8,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021.Perustoimeentulotukeen ja sairausvakuutuksiin lisää rahoitustaPerhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin STM ehdottaa 4,5 miljardia euroa. Se on 45,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäys johtuu pääasiassa tarvearvioiden muutoksista ja Kelan toimintakulujen lisäyksistä.Kelan toiminnan kuluihin STM ehdottaa yhteensä 494,8 miljoonaa euroa. Se on 13,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutoksen lisäksi etuus- ja asiointipalvelun kehittäminen ja huoltovarmuusinfrastruktuurin ylläpito. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys korkea-asteen ja lähihoitajakoulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä nostaa yleisen asumistuen kustannuksia 24,2 miljoonalla eurolla.Sairausvakuutuksen rahoitukseen STM ehdottaa 2,1 miljardin määrärahoja. Se on 51,0 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021.Sairauspäivärahakauden työkyvyn arviointia kehitetään kuntoutuskomitean ehdotusten pohjalta. Ehdotuksessa lisättäisiin tarkistuspisteitä, joissa arvioidaan kuntoutustarve, jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuudet. Ehdotuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja voimaantulovuonna 0,25 miljoonaa euroa ja vuositasolla 0,5 miljoonaa euroa.Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaanKuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon STM:n pääluokkaan ehdotetaan 873,0 miljoonaa euroa. Se on noin 1,14 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Vähennys aiheutuu vuoden 2021 talousarvion 1,6 miljardin euron kertaluonteisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän koronakorvauksista.Turvakotien toimintaan STM ehdottaa 25,6 miljoonaa euroa. Henkilöiden, jotka eivät ulkomaalaislain mukaan ole vastaanottopalvelujen piirissä, kiireellisiin sosiaalipalveluihin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan valtio myöntää 36,6 miljoonan euron valtionavustuksen FinnHEMS Oy:lle. Summa on 8,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021 ja johtuu helikopteriasemien määrän lisäämisestä kuudesta kahdeksaan.Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon valtio osoittaa rahoitusta 65,8 miljoonaa euroa.Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminenSosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen STM ehdottaa 455,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäyksestä 450,0 miljoonaa euroa aiheutuu hoito- ja palveluvelan purusta ja 3,0 miljoonaa euroa toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollosta -hankkeesta. Määrärahasta 20,0 miljoonaa euroa suuntautuu lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen. Päihteitä käyttävien äitien palveluihin on varattu 3,0 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeet kohdentuvat muun muassa: 1) peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen muun muassa hoito- ja palveluvelkaa purkamalla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan polkua sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden välillä, 2) ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma, 3) kansallisen, poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian valmisteluun. Terveysalan kasvustrategiaa tuetaanSosiaali- ja terveysalan kasvustrategian toteutukseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 7,5 miljoonan euron määrärahaa. Summa sisältää uutena kohteena digitaalisen terveyden ja hyvinvointiteknologian osaamiskeskuksen perustamisen, johon suunnataan 1,7 miljoonaa euroa.Yleisesti summalla tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevia genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminenTerveyden ja toimintakyvyn edistämiseen STM ehdottaa yhteensä 91,2 miljoonan euron määrärahaa. Se on 53,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäys johtuu pääasiassa koronarokotteiden hankintaan ehdotetusta 50,0 miljoonan euron määrärahasta. Lisäksi influenssarokotuksien laajentamiseen ehdotetaan 1,4 miljoonaa euroa ja pneumokokkirokotuksien edelleen laajentamiseen ikääntyneiden riskiryhmille 2,0 miljoonaa euroa.Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja Kanta-palveluja kehitetäänSosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 46,9 miljoonaa euroa. Se on 16,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021. Summalla jatketaan muun muassa Kanta-palvelujen kehittämistä ja tietotuotannon uudistamista.Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun ehdotetaan 4,0 miljoonan euron määrärahaa.Muu tutkimus ja koulutusTerveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ja valtion korvaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen ehdotetaan molempiin 5,0 miljoonan euron tasokorotusta. Tutkimukseen ehdotetaan 30,0 miljoonaa euroa ja erikoistumiskoulutukseen 101,0 miljoonaa euroa. Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukeaVeteraanien tukemiseen sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa 192,7 miljoonaa euroa. Se on 48,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin. Määrärahoista suuntautuu 43,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 20,0 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 7,7 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 118,2 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin.STM ehdottaa sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen 2,1 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon STM ehdottaa 1,1 miljoonaa euroa.Välitä viljelijästä -hankkeelle jatkoaHallitusohjelman mukaisesti maatalousyrittäjien jaksamista tukevaa Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan hallituskauden loppuun ja lisäksi arvioidaan toimintamallin jatkuvuus.Avustukset yhteisöille ja säätiöilleAvustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen STM ehdottaa 332,7 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha on 29,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Se johtuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion laskusta. Määrärahassa on huomioitu arpajaisveron alentamisen vaikutuksena 34,4 miljoonaa euroa, taseen jakamattomien voittovarojen purkuna 50,0 miljoonaa euroa ja niin sanottuna, budjettirahoitteisena kompensaationa 58,5 miljoonaa euroa.Virastot, laitokset ja järjestötSosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalansa virastojen ja laitosten toimintaan 244,6 miljoonaa euroa. Lisäyksiä määrärahaan tuovat muun muassa 1,5 miljoonaa euroa Stukin tutkimustoiminnan turvaamiseen, 7,6 miljoonaa euroa THL:n kansallisen terveysturvallisuuden kyvykkyyksien vahvistamiseen, 3,4 miljoonaa euroa kansalliseen laatu- ja vaikuttavuustietotoimintaan sekä 1,2 miljoonaa euroa sote-uudistuksen lisätehtäviin, 0,5 miljoonaa euroa Fimean tiedonhallinnan ja tietopalvelujen kehitystyöhön sekä 1,9 miljoonaa euroa Valviran Soteri-rekisterin toisen vaiheen toteutukseen.WHO:n vapaaehtoista rahoitusta ehdotetaan jatkettavaksi 5,5 miljoonalla eurolla.Tietoturvan ja tietosuojan parantamiseen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla ehdotetaan yhteensä 0,3 miljoonan euron määrärahalisäystä Fimealle, Valviralle ja THL:lle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaiselle ehdotetaan 2,6 miljoonan euron määrärahaa.
