NordenBladet — Luonnos uuden ilmastolain hallituksen esitykseksi oli laajalla lausuntokierroksella 2.7.–6.9.2021. Esityksestä annettiin yhteensä 448 lausuntoa, joista 282 tuli kansalaisilta. Lausuntoyhteenveto on nyt julkaistu, ja lakiehdotusta on muokattu lausuntopalautteen perusteella.Valtaosa lausunnonantajista näki ilmastolain uudistuksen tarpeellisena ja suhtautui myönteisesti uudistukseen. Erityisesti tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita ja vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta kannatettiin laajasti. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseen ilmastolaissa suhtauduttiin myös pitkälti myönteisesti.Lausuntokierroksella haluttiin saada kuuluviin myös nuorten ääni. Lausuntokierroksella hallituksen esityksen kommentointiin osallistettiin yli sata 14–17-vuotiasta nuorta yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa.Hallituksen esitystä uudeksi ilmastolaiksi on muokattu lausuntopalautteen perusteella. Esimerkiksi tiedottamista koskevia vastuita ja velvoitteita on täsmennetty, jotta eri tahoilla olisi entistä parempi mahdollisuus seurata ilmastopolitiikkaa ja vaikuttaa sen valmisteluun.Päivitettyä esitystä käsiteltiin 17.11. ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, joka ohjaa valmistelua ja tekee ilmastolakia koskevat keskeiset linjaukset. Seuraavaksi esitys lähetetään lainsäädännön arviointineuvostoon, joka arvioi erityisesti esityksen vaikutusten arviointia. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuonna 2022.Kuntien velvoitteita ja muutoksenhakua valmistellaan erillisessä ehdotuksessaAlkuvuonna annettavaan hallituksen esitykseen ei sisällytetä lausunnoilla olleen esityksen sisältämää edistämisvelvoitetta kunnille.Syyskuun 2021 budjettiriihessä tehtiin päätös uudesta velvoitteesta, jonka mukaan kuntien, seutujen tai maakuntien on laadittava ilmastosuunnitelmia. Velvoite on tarkoitus sisällyttää ilmastolakiin. Koska kunnille asetettava velvoite vaatii perusteellista valmistelutyötä, se valmistellaan kokonaisuudessaan toisessa esityksessä, joka täydentää alkuvuonna tehtävää ilmastolain uudistusta.Lausunnoilla ollut ehdotus, jonka perusteella kunnalliset viranomaiset tietyin edellytyksin olisi velvoitettu edistämään ilmastolain tavoitteita, herätti myös kritiikkiä monessa lausunnonantajassa. Ehdotettu velvoite nähtiin epätäsmällisenä ja merkitykseltään epäselvänä.Lausunnoilla olleessa luonnoksessa ehdotettiin, että ilmastolakiin lisätään muutoksenhakua koskeva säännös. Luonnoksessa esitettiin, että ilmastolain mukaisista valtioneuvoston päätöksistä voisi valittaa tietyissä tilanteissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ehdotettu muutoksenhakusäännös nähtiin tärkeänä avauksena, mutta useassa lausunnossa todettiin, että ehdotus edellyttää jatkovalmistelua. Muutoksenhakuun liittyvä sääntely yhdistetään myöhemmin annettavaan esitykseen.Myöhemmin annettavan esityksen valmistelun tukemiseksi ympäristöministeriö tilaa kaksi selvitystä. Suomen ympäristökeskus selvittää loppuvuoden 2021 aikana vaihtoehtoja kuntien tai alueiden ilmastosuunnitelmien toteuttamiseksi. Kunnille järjestetään tähän liittyviä kuulemisia alkuvuonna 2022. Muutoksenhausta tilataan erillinen selvitys, jonka laatii oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuori.Kuntien velvoitteisiin ja muutoksenhakuun liittyvä esitys on määrä antaa eduskunnalle syksyllä 2022.Ilmastolain lausuntojen yhteenvetoIlmastolain uudistusValtioneuvosto.fi: ilmastolain uudistus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta on valmistunut oikeusministeriössä selvitys, jossa arvioidaan mahdollisuuksia täsmentää rikoslain säännöksiä.Oikeusministeriössä virkatyönä tehdyssä selvityksessä kuvataan pakkoavioliittoja ilmiönä, tarkastellaan avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta koskevaa nykyistä oikeustilaa, käydään läpi kansainväliset velvoitteet ja tehdään kansainvälistä vertailua. Avioliittoon pakottaminen on Suomen rikoslain mukaan nykyisellään rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Rikoslain täsmentämisen vaihtoehtoina selvityksessä arvioidaan erillissäännöksen säätämistä sekä ihmiskauppaa tai pakottamista koskevan säännöksen täydentämistä. Pakkoavioliiton rangaistavuuden selvittäminen on kirjattu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.Oikeusministeriön selvitys avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta on lausunnolla 14.1.2022 saakka, jonka jälkeen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson linjaa jatkotoimista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lukuisat sidosryhmien ja etujärjestöjen edustajat sekä virkamiehet kokoontuvat maanantaina 22. marraskuuta Säätytalolle keskustelemaan EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisistä teemoista. Tavoitteena on antaa kansalaisyhteiskunnan ja etujärjestöjen edustajille mahdollisuus tuoda ääntään vahvemmin esiin. Samalla valtioneuvoston EU-jaostojen työtä suunnataan ennakkovaikuttamiseen sekä laajempiin, ilmiöpohjaisiin keskusteluihin.Suomessa EU-asioiden valmisteluun osallistuu 35 sektorikohtaista valmistelujaostoa. 
Jaoston suppeaan kokoonpanoon kuuluu toimivaltaisten ministeriöiden virkamiesten lisäksi muiden ministeriöiden ja virastojen edustajia. Laajaan kokoonpanoon kuuluu myös etujärjestöjen ja sidosryhmien edustajia. Kussakin jaostossa on myös edustaja valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolta ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksesta. Valtioneuvoston EU-jaostojen tilaisuus on osa valtioneuvoston Eurooppa olemme me – tapahtumasarjaa ja Euroopan tulevaisuuskonferenssia. EU-jaostojen tulevaisuuspäivän jokaisesta teemakeskusteluista kirjataan konferenssin hengen mukaisesti yhteenveto tulevaisuuskonferenssin verkkofoorumille. Päivän pienryhmäkeskustelut on jaettu kymmeneen teemaan: Demokratia, oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet ja tasa-arvo –resilienssin perustaEU:n resilienssin ja kriisivarautumisen vahvistaminen Ilmastonmuutos, ympäristö, biodiversiteetti ja ruoka Millaista terveyspolitiikkaa Euroopassa tarvitaan? EU ja muuttuvat turvallisuusuhat Muuttoliike: tulevaisuuden tarpeet ja mahdollisuudet EU:lle Kestävän kasvun edellytyksetIhmiskeskeinen digitalisaatioEU:n talous murroksessaVahva ja vastuullinen EU maailmassa – miten kohti tätä tavoitetta?Tilaisuuden päätösosiossa kuullaan eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen tervehdys sekä kunkin teemaryhmän puheenjohtajan ensireaktiot käytyyn keskusteluun EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halosen puheenjohtamana. Päätöstilaisuutta on mahdollista seurata suorana sekä myöhemmin tallenteena klo 14.45 – 15.30.Syyskuussa käynnistynyt Eurooppa olemme me –tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tavoitteena on kerätä laajasti EU-maiden kansalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Suomalaisministerit kiertävät ympäri maata, ja kansalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjataan tulevaisuusfoorumin verkkofoorumiin, ja suomalaisministerit vievät näitä viestejä tulevaisuuskonferenssin EU-tason täysituntoihin.Jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on saanut valmiiksi hoitotakuuta koskevan esityksen. Tavoitteena on tiukentaa terveydenhuoltolain mukaista perusterveydenhuollon hoitotakuuta. Hoitotakuu koskisi sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika laskettuna hoidon tarpeen arviosta lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.Hoitotakuu avosairaanhoidossa koskisi hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta. Hoidon tarpeen arviointi olisi tehtävä aiemman kolmen vuorokauden sijaan nopeammin, eli saman yhteydenoton tai päivän aikana. Arvion hoidontarpeesta tekisi laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Suun terveydenhuollossa arvion voisi tehdä myös nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Jos hyvinvointialue ei pysty antamaan palveluja itse, on sen hankittava palvelut muilta palveluntuottajilta. Osana hoidontarpeen arviota on arvioitava sitä, pystyykö hyvinvointialue tuottamaan palvelut itse määräajassa. Laissa olisi säännökset myös niihin tilanteisiin, joissa potilas on arvion perusteella ohjattu ensin muun terveydenhuollon ammattilaisen kuin lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Jos ensimmäisellä hoitokäynnillä todetaan, että potilas tarvitsisi lääkäriä tai hammaslääkäriä, tämä lääkäriin pääsy on järjestettävä seuraavan seitsemän vuorokauden sisällä ja hammaslääkäriin pääsy seuraavan neljän viikon sisällä.Ne palvelut, joita ei koske seitsemän vuorokauden määräaika, tulee järjestää potilaan palveluiden tarve huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, korkeintaan kolmessa kuukaudessa taikka hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitotakuun tiukennus tulisi voimaan 1.4.2023. Lisäksi tarkennettaisiin säännöksiä hoitotakuun kuulumisesta opiskeluterveydenhuollon ja vankiterveydenhuollon sairaanhoitopalveluihin. Erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräaikaan ei ehdoteta muutoksia.Hallituksen esitys on lausunnolla 17.11.2021-4.1.2022. Tavoitteena on saada lausuntokierroksen avulla myös ajantasaista tietoa hoitoon pääsyn tilanteesta ja hoitotakuun toimeenpanon vaatimista resursseista alueilla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan tänä vuonna sähköautopalon sammuttamiseen kehitetylle uudelle ratkaisulle. Kotimainen keksintö suojelee sammuttajia akkupalossa vapautuvilta myrkyiltä samalla, kun se jäähdyttää akkua ja rajaa paloa. Muut palkinnot jaettiin myös sähköautojen ja litiumakkupalojen sammuttamisratkaisuille.Palosuojelurahaston vuoden 2021 Innovaatiopalkinnon sekä 12 000 euron palkintorahan saavat erikoistutkija Marko Hassinen, tutkija Juha Laitinen ja tuotepäällikkö Jari Mikkonen suodattavan sammutuspeitteen kehittämisestä ajoneuvopaloille. Innovaatiopalkinnon toinen sija jaettiin kahden työryhmän kesken. Palkinto myönnettiin sähköautojen alustasprinklerin sekä litiumakkupalojen sammuttamiseen tarkoitettujen sammutusaltaiden kehittäjille. Molemmat tahot saivat 5 000 euron palkintorahan. Lisäksi rahasto myönsi neljä kunniamainintaa.Sähköautopaloissa vapautuu myrkyllisiä yhdisteitä – uusi ratkaisu suojelee sammuttajia ja sivullisiaAjoneuvojen akkupalojen sammuttamiseen suunnitellussa suodattavassa sammutuspeitteessä on kyse uudenlaisesta sammutustekniikasta, johon on yhdistetty eristäminen, vedellä jäähdyttäminen ja savukaasujen suodattaminen yhdeksi tuotteeksi. Tuote suodattaa akkupaloista vapautuvista höyryistä vaarallisimmat myrkylliset yhdisteet ja samalla jäähdyttää sekä akkua että rajaa paloa.Alustasprinkleri estää ja hidastaa sähköauton akkupaloaJaetun toisen palkinnon saivat palomestarit Tarmo Helander ja Joonatan Suosalo, paloesimiehet Markus Frimodig ja Elmeri Backman sekä LVI-asentajat Pasi Andersson ja Joni Välimäki alustasprinklerin kehittämisestä. Alustasprinkleri estää ja hidastaa sähköauton akkupaloa, jolloin siitä vapautuvien haitallisten kemikaalien aiheuttamia vahinkoja ympäristölle ja ihmisille voidaan vähentää. Parkkihallien ja laivan autokansien sähköautopaloihin soveltuva sammutusallas saanut kaksi kansainvälistä patenttiaToinen jaettu palkinto myönnettiin Firesea equipment Oy:n toimitusjohtaja Ari Mattilalle, tuotekehityspäällikkö Jari Nyppelille, tuotekehitys- ja laivaspesialisti Veli-Matti Junnilalle sekä yrittäjä Jarmo Järviselle sähköautopalojen EVFSpool-sammutusmenetelmän kehittämisestä.Kunniamaininnat Palosuojelurahasto myönsi lisäksi neljä 2 000 euron kunniamainintaa tulipalojen ehkäisyä ja pelastustoimintaa edistäviin innovaatioihin.Turvallisuusasiantuntija, palomestari Arto Latvala turvallisuusaiheisen pikaoppaan suunnittelusta kuluttajallePalomies-ensihoitaja Mikko Mäkinen jauheella ja vedelle toimivan yhdistelmäputken kehittämisestä ulkoapäin tapahtuvaan huoneistopalon sammuttamiseenPalomies Pertti Leikkainen keulavinssiin integroidun narunvetolaitteen suunnittelusta Palomies Mikko Heinonen ja johtava palotarkastaja Juhan-Petteri Laakso ehdotuksestaan, joka koski palaneen tai muuten vaurioituneen ajoneuvon siirtoa maanalaisissa pysäköintitiloissa. Mikä on Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto?Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Innovaatiopalkinnon tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yhteisöjä, pelastusalan henkilöstöä ja yksityisiä henkilöitä kehittämään uusia tehokkaampia ja turvallisempia laitteita, toimintatapoja ja työmenetelmiä sekä parantamaan pelastusalan näkyvyyttä ja arvostusta yhteiskunnassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 18. marraskuuta Brysselissä keskustelemaan koheesiopolitiikasta. Kokouksessa Suomea edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Koheesiopolitiikasta vastaavat ministerit keskustelevat kokouksessa koheesiopolitiikan ohjelmien vaikutuksesta elpymiseen, kilpailukykyiseen kestävyyteen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Ministerit keskustelevat myös koheesiopolitiikan yhdistämisestä muihin EU-välineisiin niin, että eri alueiden erilaisiin tarpeisiin voitaisiin vastata entistä paremmin, vähentää kehityseroja ja parantaa alueiden elinvoimaa.Kokouksessa hyväksytään myös neuvoston päätelmät San Marinon tasavallan liittymisestä Adrian- ja Joonianmeren makroaluestrategiaan. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta linjasi keskiviikkona 17. marraskuuta valtioneuvoston kannan EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksen ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen. Asia toimitetaan eduskuntaan E-kirjeenä.Suomi pitää delegoidun säädöksen tavoitetta ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisen edistämisestä tärkeänä. Delegoidun säädöksen monien taloudellisten toimintojen teknisiä arviointikriteerejä on pidettävä pääosin onnistuneina ja tavoitteita tukevina.Valtioneuvosto ei kuitenkaan kannata delegoidun säädöksen hyväksymistä Euroopan komission esittämässä nykyisessä muodossa. Valtioneuvosto katsoo, että metsien käsittelyä koskevat tekniset kriteerit ovat osin vaikeasti ymmärrettäviä ja tulkinnanvaraisia. Kriteerien täyttymisen todentaminen olisi vaikeaa, eikä niitä voi kaikilta osin pitää tarkoituksenmukaisina. Tulkinnanvaraisuudesta voisi seurata, että metsätalous voisi rajautua taksonomian ulkopuolelle ja mahdollisuudet saada rahoitusta metsätalousinvestoinneille voisivat heiketä.  Suomi katsoo myös, että yksityiskohtaisen metsätalouden säätelyn tulee pysyä jäsenmaiden toimivallassa. Komission esityksessä vaaditaan teknisten arviointikriteerien tarkastelua metsätila- tai hankinta-aluetasolla, kun tähän asti metsien käytön kestävyyttä on tarkasteltu lähtökohtaisesti jäsenvaltion tasolla.Suomi pitää valitettavana myös sitä, että vesivoimaa ja bioenergiaa kohdellaan teknisissä arviointikriteereissä eri tavoin kuin muita vähäpäästöisiä energiamuotoja.Lisäksi Suomi pitää valitettavana sitä, että komissio ei ole sisällyttänyt ydinenergiaa koskevia teknisiä arviointikriteerejä ilmastoa koskevaan delegoituun säädökseen. Suomi pitää tärkeänä, että komissio antaa asiasta täydentävän delegoidun säädösehdotuksen viivytyksettä.Taksonomia-asetus pyrkii vauhdittamaan päästövähennystavoitteiden saavuttamista luomalla luokituksen sille, millaiset rahoitus- ja investointikohteet voidaan katsoa kestäviksi. Hankkeen ilmastomyönteisyys voi vaikuttaa hankkeen saaman rahoituksen hintaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaiset menevät läpi lumen ja tuiskun, myytti vai fakta? Miten olosuhteet vaikuttavat haluun kävellä ja pyöräillä, kuinka liukastumistapaturmia ehkäistään? Suomi kävelee ja polkee -foorumi 25.11.2021 kokoaa jälleen yhteen kävelystä ja pyöräilystä kiinnostuneet. Foorumin teemana on ympärivuotinen kävely ja pyöräily.”Kävely- ja pyöräilyväylien hyvä kunnossapito ovat keskeisessä roolissa, kun pyrimme edistämään päästöttömien, aktiivisten liikkumismuotojen osuutta liikenteessä. On tärkeää myös terveyden kannalta, että ihmiset koululaisista senioreihin voivat sujuvasti ja turvallisesti liikkua arjessaan kävellen ja pyöräillen”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Väyläviraston ja ELY-keskusten talvihoidon toimintalinjat pyrkivät edistämään kävelyä ja pyöräilyä myös talvella. Tämä edellyttää laadukasta jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapitoa säässä kuin säässä.”Olosuhteilla on iso merkitys kulkumuodon sujuvuuteen, houkuttelevuuteen ja turvallisuuteen. Laadukkaalla kunnossapidolla Väylävirasto, ELY-keskukset ja kaupungit voivat aidosti vaikuttaa siihen, ovatko kävely ja pyöräily osa talvista matkaketjua”, sanoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.Jalankulun ja pyöräilyn väylille on mahdollista tarjota yhteistyössä kaupunkien kanssa nykyistä korkeampaa palvelutasoa niin sanottujen laatukäytävien avulla. Laatukäytävillä pyritään toteuttamaan yhtenäistä, tienpitäjästä riippumatonta talvihoidon tasoa.Väyläviraston, liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin yhteinen foorumi pureutuu marraskuun tilaisuudessa kävelyn ja pyöräilyn talvisiin olosuhteisiin. Tilaisuuden aiheita ovat lasten ja nuorten aktiiviset koulumatkat, väylien kunnonhallinnan osallistavat kehittämismenetelmät, liukastumistapaturmien estäminen ja huippuluokan talvikunnossapito.Foorumi tukee kansallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on nostaa kävelyn ja pyöräliikenteen matkamäärää 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2016.Tilaisuus järjestetään webinaarina torstaina 25.11.2021 klo 10-12.30 ja mukaan ehtii vielä! Linkki ilmoittautumiseen tiedotteen alla.Foorumin tunniste sosiaalisessa mediassa on #Suomikäveleejapolkee.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi TKI-tiekartan toimeenpanon osana selvityksen lainsäädännön vaikutuksesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Selvitys keskittyy erityisesti sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön (toisiolaki) ja siihen läheisesti liittyvään muuhun olemassa olevaan ja valmistelussa olevaan lainsäädäntöön.Selvitys kokoaa yhteen tutkimusta tekevien tahojen näkemyksiä lainsäädännön vaikutuksista, analysoi niitä ja esittää niitä koskevia ratkaisuehdotuksia.– Ministeriöihin yhteyttä ottaneiden tutkijoiden kokemusten analysointi nostetiin TKI-tiekartalle. Selvitystyössä on edetty hyvässä ministeriöiden välisessä yhteistyössä. Selvityshenkilö Alexander Bützow esittää raportissa näkemyksiään koettujen toiminnan hidasteiden ja tutkimuksen esteeksi tulkittujen lain soveltamisen piirteiden korjaamiseksi. Selvityshenkilö toimi vielä äskettäin työurallaan toisiolakia työssään soveltavassa korkeakouluyhteisössä, johtaja Erja Heikkinen kertoo.Jo selvitystyön aikana sosiaali- ja terveysministeriö on lainsäädäntötyössään huomioinut tutkijayhteisön näkemyksiä. Selvityksen tulokset ovat STM:n harkinnan mukaan käytettävissä lakien jatkovalmisteluun sekä niiden seurantaan ja kehitystyöhön. STM on esimerkiksi käynnistänyt selvityksen toisiolain vaikutuksista. Genomilain valmistelu ja biopankkilain uudistuksen valmistelu etenevät, ja valmistelun tueksi on muodostettu työryhmiä. Yhteistyö ja keskustelu näissä ja muissa rakenteissa jatkuu ministeriöiden ja sidosryhmien kesken niin lainsäädännön valmistelussa kuin myös lain toimeenpanon tukemisessa.Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaanotti sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevavan lain tultua voimaan toukokuussa 2019 korkeakouluilta ja laajemmin tutkijayhteisöiltä lukuisia yhteydenottoja lain vaikutuksista tutkimustoimintaan. Näiden yhteydenottojen seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö keväällä 2020 pyysi korkeakouluja toimittamaan myös kirjallisesti ministeriölle lakia koskevia näkemyksiään. Lisäksi kansalliseen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekarttaan kirjattiin toimenpide lainsäädännön tutkimusvaikutusten selvittämiseksi.Selvityksessä on hyödynnetty korkeakoulujen opetus- ja kulttuuriministeriölle toimittamia näkemyksiä, yliopistojen rehtorineuvosto Unifin lainsäädäntöön liittyvän tutkimus- ja innovaationeuvostolle osoitetun aloitteen aineistoja, muita julkisesti saatavilla olevia aineistoja sekä täydentäviä asiantuntijahaastatteluja. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnoille 18.10.2021 hallituksen esityksen genomikeskusta ja geneettisen analyysin suorittamisen edellytyksiä koskevaksi laiksi. Esityksen sisältö ei ole ollut käytettävissä selvitystä laadittaessa eikä sitä ole tässä selvityksessä huomioitu.Selvityksen toteutti Asianajotoimisto Krogerus Oy:n Senior Associate Alexander Bützow. Bützow toimi aiemmin Helsingin yliopiston tutkimuspalveluissa lakimiehenä. Selvityksessä esitetyt näkemykset ovat selvityksen toteuttajan omia, eivätkä ne välttämättä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksiä.Selvitys tutkimusta koskevien sosiaali- ja terveydenhuollon säädösten vaikutuksesta tutkimuksen vapauteen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

Lähde: Valtioneuvosto.fi