NordenBladet — Valtio osallistuu maa- ja metsätalousministeriön hallinnoiman NOUSU-ohjelman voimin Sysmän ja Hartolan Tainionvirrassa sijaitsevan Virtaankosken ennallistamishankkeeseen, jossa vanhan pienvesivoimalan säännöstelypato puretaan ja joki vapautetaan. Virtaankosken Voima Oy, joka omistaa kosken ja siellä sijaitsevat kaksi pienvesivoimalaitosta, siirtyy Hiitolanjoen Voima Oy:n omistukseen vuoden 2022 alussa. Hiitolanjoen Voima Oy:n omistaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka parhaillaan ennallistaa Hiitolanjokea Rautjärvellä.Uusi omistaja toteuttaa tarvittavat ennallistamis- ja kehittämistoimet, joilla Virtaankosken käyttötarkoitus muuttuu sähköntuotannosta matkailu-, virkistys- ja museoalueeksi, jonka keskiössä on vapaa koski. Se varmistaa taimenen ja vaellussiian vapaan nousun ylempänä oleville kutualueille. Ennallistaminen toteutetaan vesiluvan ehtojen mukaisesti läheisessä yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja Sysmän kunnan kanssa ja kosken arvokasta kulttuurimaisemaa vaalien.Hanke toteuttaa kansallista kalatiestrategiaa. Tainionvirta on yksi merkittävimmistä Päijänteeseen laskevista vesireiteistä ulottuen Hartolan kautta aina Suonteelle saakka. Virtaan vesivoimalaitoksen säännöstelypadon purkaminen ja luonnonmukaisen pohjakynnyksen rakentaminen mahdollistavat jokivesistön avaamisen vaelluskalojen käyttöön, avaten myös koko vesireitille vapaan ekologisen jatkumon. Ennallistamishanke palvelee erityisesti erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen luontaista lisääntymistä ja heikossa tilassa olevan kannan vahvistumista eteläisellä Päijänteellä.”Vaelluskalahankkeet ovat innostaneet eri tahoja yhteistyöhön eri puolilla Suomea. NOUSU-ohjelman tuella voidaan nyt ratkaista Virtaankosken tulevaisuus yhdessä omistajan, alueen toimijoiden ja yksityisten tukijoiden kanssa. Päijänteen taimen ja vaellussiika pääsevät jatkossa kulkemaan laajalla vesistöalueella, kun pato puretaan ja Virtaankoski ennallistetaan”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Ministeri Leppä tapasi tänään 30. marraskuuta Sysmässä keskeisiä kunnan ja Tainionvirran vesistöalueen toimijoita ja tutustui Virtaan vesivoimalaitokseen ja alueen kehittämistä koskeviin suunnitelmiin.ELY-keskuksen työ Virtaan voimalaitoksen vesilupien ja kalatalousvelvoitteiden valvonnassa sekä uusien velvoitteiden vaatimisessa ja läpiajamisessa on ollut nyt saavutetun lopputuloksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.”Valtion vahva sitoutuminen ja lukuisten muiden toimijoiden laaja yhteistyö on mahdollistanut tämän erityislaatuisen, Tainionvirran ja eteläisen Päijänteen arvoa kasvattavan hankkeen toteuttamisen”, toteaa Sysmän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veikko Kotolahti.
Marinin hallitus parantaa kansallisen vaelluskalaohjelma NOUSUn tuella ja toimenpiteillä vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa eri puolilla Suomea.Virtaankosken hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja on viime vuosina ollut WWF Suomi. Osa hankkeen edistämiseksi tehdyn työn kuluista on katettu Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Vauhtia vaellukseen-hankkeesta, jonka hanketoimijana on WWF Suomi.”Virtaankoski on yksi WWF Suomen virtavesityön prioriteettikohteista ja toteutuessaan padonpurku yksi sisämaan merkittävimmistä”, iloitsee WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.Virtaankosken voimalaitoksen lunastukseen ja Virtaankosken ennallistamishankkeen rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön lisäksi Sysmän kunta, WWF ja Lassi Leppisen säätiö sekä myös yksityisiä lahjoittajia.NOUSU-OHJELMA 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja hyvinvointialueen välisen vuokran määräytymisestä. Lausunnon voi antaa 24.1.2022 asti.Kuntien järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät hyvinvointialueiden hallintaan 1.1.2023. Hyvinvointialue ja kunta tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen, joka on voimassa vähintään 31.12.2025 asti.  Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen voimaanpanolain mukaan vuokrasopimuksessa sovitun vuokran on katettava vuokrasopimuksen kohteena olevaan toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja asetuksesta, jolla säädetään tarkemmin pääoma- ja ylläpitovuokran määräytymisestä.Lausunnot pyydetään toimittamaan 24.1.2022 klo 16.15 mennessä lausuntopalvelu.fi:ssä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eri kohderyhmille suunnatut vaaliklinikat ovat tärkeässä roolissa oikeusministeriön aluevaalivalmisteluissa. Vaaliklinikoita järjestetään niin kuntien keskusvaalilautakunnille, aluevaalilautakunnille kuin toimittajillekin. Tämän lisäksi tietoa vaaleista jaetaan Monikieliset aluevaalit 2022 -tilaisuuksissa.Vuorovaikutteisissa vaaliklinikoissa oikeusministeriön vaaliasiantuntijat ovat tarjonneet kunnille tietoa ajankohtaisista aluevaalijärjestelyistä sekä vastanneet esitettyihin kysymyksiin. Samalla kunnat ovat voineet jakaa toisilleen ideoitaan vaalijärjestelyiden toteutuksesta. Klinikoiden lisäksi oikeusministeriö toteuttaa kunnille eOppiva-verkkokoulutusta.Kuntavaaleissa 2021 oikeusministeriö järjesti ensimmäistä kertaa vaaliklinikoita myös toimittajille, ja tätä käytäntöä jatketaan aluevaaleissa 2022. Lisäksi oikeusministeriö järjestää ensimmäistä kertaa vaaliklinikoita aluevaalilautakunnille sekä monikulttuurisuuden ja maahanmuuton parissa työskenteleville, kuten järjestöjen työntekijöille ja viranomaisille sekä monikielisille aktiiveille, kunnanvaltuutetuille ja aluevaaliehdokkaille.Aluevaalien vaaliklinikat järjestetään etäyhteydellä, mikä todettiin hyväksi käytännöksi kevään 2021 kuntavaaleissa. Etätoteutuksen ansiosta erilaisiin vaalien yhteystyökumppaneihin on voitu pitää aikaisempaa tiiviimpää yhteyttä ja vaaliklinikoiden suosio on ollut poikkeuksellisen suurta.
Ohjeita ja tietoa aluevaaleista julkaistaan myös vaalit.fi-verkkosivulla. Vaaliklinikoita jatketaan tammikuussa järjestettäviin aluevaaleihin asti. Monikieliset aluevaalit 2022 -tilaisuuksiin voi ilmoittautua täyttämällä tämän lomakkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö arvioi, että ympäristölupien käsittelyä voidaan välittömästi nopeuttaa vain lisäämällä resursseja aluehallintovirastoihin sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Pidemmällä aikavälillä lupakäsittelyä voitaisiin kehittää kokoamalla lupa- ja valvontatehtävät yhteen viranomaiseen sekä panostamalla sähköisiin järjestelmiin. Hakijan huolellinen pohjatyö on kuitenkin avainasemassa, jotta hakuprosessi voi sujua viivytyksettä. Valtaosa ympäristöluvista käsitellään jo nyt alle vuodessa ja yli vuoden kestävät lupaprosessit keskittyvät tiettyihin aloihin, kuten turvetuotantoon.Suomen ympäristökeskus on julkaissut tänään ympäristöministeriön tilaaman selvityksen aluehallintovirastojen vuosina 2018-2020 antamien ympäristölupapäätösten käsittelyajoista ja pitkien lupakäsittelyjen syistä. Aluehallintovirastojen ympäristölupapäätöksistä kaksi kolmasosaa käsitellään alle vuodessa. Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi lähemmin 28 investointihankkeen lupapäätöstä. Selvityksessä käytiin läpi sekä luvanhakijoista että viranomaisista johtuvia syitä lupakäsittelyn venymiseen.Ympäristönsuojelun korkea taso edellyttää hyvin valmisteltuja ympäristölupapäätöksiä.”Laadukas ympäristöluvitus on niin luonnon kuin yritysten etu. Lupavaiheeseen kannattaa panostaa, sillä se nopeuttaa kokonaisuudessaan investointeja. Hyvälaatuisiin lupiin haetaan harvemmin muutosta ja ne myös kestävät hyvin hallintotuomioistuinten tarkastelun. Hallitus on vahvistanut lupaviranomaisten resursseja EU:n elpymisrahoituksella, mutta resurssien korkea taso on välttämätöntä turvata myös väliaikaisen rahoituksen päätyttyä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Ympäristöministeriön mukaan aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten nykyiset ympäristötehtävät voitaisiin sijoittaa ympäristöasioiden valtakunnalliseen virastoon ja sen alueellisiin toimipisteisiin. Myös ympäristöhallinnon tietojärjestelmiä on parannettava. Luvituksen ja valvonnan tietojärjestelmien tulee toimia yhdessä ja niissä on voitava hyödyntää paikkatietoon perustuvaa ympäristötietoa. Tietojärjestelmät on laajennettava myös kuntiin.Ympäristöministeriö korostaa, että hakemuksen käsittelyaika ei välttämättä kuvaa viranomaisen toiminnan tehokkuutta, vaan siihen vaikuttaa merkittävästi hakijan oma toiminta. Selvitys osoitti, että luvan hakijoiden kohdalla lupakäsittelyä viivästyttivät hakemuksen tietojen puutteellisuus ja osin ristiriitaisuus sekä hakemuksen täydennyksille usein pyydetyt lisäajat. Toiseksi yleisin syy oli hankkeen muuttuminen kesken lupakäsittelyn, joka johtaa usein uudelleen kuuluttamiseen. Myös lisäselvitystarpeet viivästyttävät käsittelyä. Pisimmät viiveet seuraavat, jos ympäristövaikutusten arvioinnin tai Natura-arvioinnin tarvetta ei ole selvitetty etukäteen ja tähän joudutaan velvoittamaan myöhemmin. Joissakin tapauksissa hakija on ilmaissut, ettei päätöksellä ole kiirettä. Lähes aina pitkähköt käsittelyajat muodostuvat usean hidastavan tekijän yhteisvaikutuksesta. Aluehallintovirastojen suurin haaste lupaprosessissa on lupakäsittelijöiden työkuorma, jonka takia kaikkia hakemuksia ei voida käsitellä samanaikaisesti. Ympäristölupia valvovien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualueet eivät myöskään suuren työkuorman vuoksi kykene kaikissa tapauksissa antamaan lausuntojaan pyydetyssä ajassa.Aluehallintovirastot tekivät 1750 ympäristölupapäätöstä vuosina 2018-2020. Selvityksen mukaan noin kaksi kolmasosaa hakemuksista käsiteltiin alle vuodessa. Tavallisimmin käsittelyajat pysyivät reilusti alle vuodessa vaihdellen 9 ja 9,9 kuukauden välillä.Yli vuoden kestäneissä lupaprosesseissa nousivat esille turvetuotannon sekä jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn päätökset. Seuraavaksi eniten yli vuoden käsittelyajan vaatineita päätöksiä oli jätevedenpuhdistamoja sekä malmien ja mineraalien kaivamista ja tuotantoa koskevissa lupaprosesseissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut 500 000 euroa Diakonia-ammattikorkeakoulun strategiseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun lisätuki suunnataan korkeakoulun uuden toimintamallin kehittämiseen sekä alueellisen vaikuttavuuden ja palvelurakenteen vahvistamiseen Itä-Suomessa.Tuki mahdollistaa uuden toimintamallin mukaisesti Pieksämäen kampuksen toiminnan kehittämisen. Tämän kehittämistyön tavoitteena on ammattikorkeakoulun entistä vaikuttavampi TKI- ja koulutustoiminta alueella. Uusi malli vahvistaa myös Diakin valtakunnallista roolia monikampuskorkeakouluna.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vihatekojen tunnistamisen ja ehkäisemisen kannalta paikallinen työ on tärkeää. Kielteiset ilmiöt pitää tunnistaa, jotta niihin voidaan puuttua ajoissa. Oikeusministeriön julkaisema opas tarjoaa paikallistason toimijoille työvälineitä vihatekojen ennalta ehkäisemiseen.Satuttavat sanat, tuhoavat teot -opas on suunnattu paikallisille toimijoille kuten kunnille ja järjestöille. Se tarjoaa työvälineitä riskien tunnistamiseen ja vihatekojen ennalta ehkäisemiseen. Käytännönläheisessä oppaassa annetaan konkreettisia toimintaehdotuksia vihatekojen vastaisen työn organisoimiseen ja työn tuloksellisuuden seurantaan. Oppaaseen on kerätty kuntien kokemuksia eri puolilta SuomeaJokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen elinympäristöön. Siksi on tärkeää tunnistaa mahdollisia uhkia ja vihatekoihin johtavia ilmiöitä. Vihateot voivat olla arjen pieniä tekoja tai vakavia rikoksia. Varhainen puuttuminen on tärkeää, sillä piilevätkin ongelmat voivat johtaa turvattomuuden tunteen lisääntymiseen ja jopa väkivaltaisiin konflikteihin. Satuttavat sanat, tuhoavat teot 
– Opas vihatekojen vastaiseen toimintaan paikallisesti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotusta riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Tavoitteena on parantaa oikeuden saatavuutta pienentämällä oikeudenkäyntikuluriskiä riita-asioissa. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Riita-asioissa aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Sen on arvioitu nostaneen etenkin yksityishenkilöiden ja pienten yritysten kynnystä viedä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.Työryhmän tehtävänä on laatia lakiehdotukset, jotka laajentaisivat tuomioistuinten mahdollisuutta kohtuullistaa omasta aloitteestaan jutun häviäjän maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Näin voitaisiin pienentää oikeudenkäyntiin liittyvää taloudellista riskiä, helpottaa häviäjän asemaa ja puuttua kaikkein kohtuuttomimpiin tilanteisiin.Työryhmän tehtävänä on myös arvioida, tulisiko oikeudenkäyntiavustajat velvoittaa antamaan asiakkailleen etukäteisarvio asiassa aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista.Työryhmän toimikausi jatkuu ensi vuoden huhtikuun loppuun.Lisäksi oikeusministeriössä aletaan selvittää, olisiko pienemmille riita-asioille mahdollista luoda kevennetty oikeudenkäyntimenettely. Tällainen niin sanottu vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely voisi tehdä pienten riitojen tuomioistuinkäsittelystä nykyistä halvemman, erityisesti jos ihmiset ja yhteisöt voisivat ajaa asioitaan tuomioistuimessa itse. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut kuudelle yliopistokeskukselle yhteensä kolme miljoonaa euroa lisärahoitusta toiminnan kehittämiseen sekä alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen. Kertaluonteinen rahoitus osoitetaan yliopistojen vuoden 2020 jakamattomasta strategiaperusteisesta rahoituksesta.– Korkeakoulupolitiikan uusi suunta on alueellisen korkeakouluverkon vahvistaminen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.– Yliopistokeskusten tärkeä työ palvelee opiskelijoita ja tutkimusta valtakunnallisesti sekä niiden toiminta-alueilla Kainuussa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Rahoituksella haluan kasvattaa yliopistokeskusten kädenjälkeä entisestään, ministeri Kurvinen jatkaa.Rahoituksesta päätettiin yliopistojen hakemusten pohjalta. Hakemusten arvioinnissa painotettiin yhteistyötä alueellisen työvoima- ja osaamistarpeen vahvistamiseksi, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpiteitä sekä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi huomioitiin opiskelijoiden ja tutkijoiden työllistymismahdollisuuksien edistäminen yliopistokaupungeissa.Yliopistokeskusten toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti niin elinkeinorakenteen, väestökehityksen kuin innovaatioympäristöjen osalta, joten painotukset yliopistokeskusten hakemuksissa vaihtelivat. Kaikissa hakemuksissa oli selkeä kytkentä yliopistokeskuksen strategian lisäksi oman maakunnan strategiaan, osaamiskärkiin tai rakentumassa oleviin ekosysteemeihin.Myönnetty rahoitusKajaanin, Mikkelin ja Lahden yliopistokeskusten osalta rahoituspäätös on haetun rahoitustason mukainen.Tiedote 11.10.2021: Korkeakouluille lisätukea toiminnan kehittämiseen ja yliopistokeskusten vahvistamiseen

Lähde: Valtioneuvosto.fi