NordenBladet — Ympäristöministeriö arvioi, että ympäristölupien käsittelyä voidaan välittömästi nopeuttaa vain lisäämällä resursseja aluehallintovirastoihin sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Pidemmällä aikavälillä lupakäsittelyä voitaisiin kehittää kokoamalla lupa- ja valvontatehtävät yhteen viranomaiseen sekä panostamalla sähköisiin järjestelmiin. Hakijan huolellinen pohjatyö on kuitenkin avainasemassa, jotta hakuprosessi voi sujua viivytyksettä. Valtaosa ympäristöluvista käsitellään jo nyt alle vuodessa ja yli vuoden kestävät lupaprosessit keskittyvät tiettyihin aloihin, kuten turvetuotantoon.Suomen ympäristökeskus on julkaissut tänään ympäristöministeriön tilaaman selvityksen aluehallintovirastojen vuosina 2018-2020 antamien ympäristölupapäätösten käsittelyajoista ja pitkien lupakäsittelyjen syistä. Aluehallintovirastojen ympäristölupapäätöksistä kaksi kolmasosaa käsitellään alle vuodessa. Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi lähemmin 28 investointihankkeen lupapäätöstä. Selvityksessä käytiin läpi sekä luvanhakijoista että viranomaisista johtuvia syitä lupakäsittelyn venymiseen.Ympäristönsuojelun korkea taso edellyttää hyvin valmisteltuja ympäristölupapäätöksiä.”Laadukas ympäristöluvitus on niin luonnon kuin yritysten etu. Lupavaiheeseen kannattaa panostaa, sillä se nopeuttaa kokonaisuudessaan investointeja. Hyvälaatuisiin lupiin haetaan harvemmin muutosta ja ne myös kestävät hyvin hallintotuomioistuinten tarkastelun. Hallitus on vahvistanut lupaviranomaisten resursseja EU:n elpymisrahoituksella, mutta resurssien korkea taso on välttämätöntä turvata myös väliaikaisen rahoituksen päätyttyä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Ympäristöministeriön mukaan aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten nykyiset ympäristötehtävät voitaisiin sijoittaa ympäristöasioiden valtakunnalliseen virastoon ja sen alueellisiin toimipisteisiin. Myös ympäristöhallinnon tietojärjestelmiä on parannettava. Luvituksen ja valvonnan tietojärjestelmien tulee toimia yhdessä ja niissä on voitava hyödyntää paikkatietoon perustuvaa ympäristötietoa. Tietojärjestelmät on laajennettava myös kuntiin.Ympäristöministeriö korostaa, että hakemuksen käsittelyaika ei välttämättä kuvaa viranomaisen toiminnan tehokkuutta, vaan siihen vaikuttaa merkittävästi hakijan oma toiminta. Selvitys osoitti, että luvan hakijoiden kohdalla lupakäsittelyä viivästyttivät hakemuksen tietojen puutteellisuus ja osin ristiriitaisuus sekä hakemuksen täydennyksille usein pyydetyt lisäajat. Toiseksi yleisin syy oli hankkeen muuttuminen kesken lupakäsittelyn, joka johtaa usein uudelleen kuuluttamiseen. Myös lisäselvitystarpeet viivästyttävät käsittelyä. Pisimmät viiveet seuraavat, jos ympäristövaikutusten arvioinnin tai Natura-arvioinnin tarvetta ei ole selvitetty etukäteen ja tähän joudutaan velvoittamaan myöhemmin. Joissakin tapauksissa hakija on ilmaissut, ettei päätöksellä ole kiirettä. Lähes aina pitkähköt käsittelyajat muodostuvat usean hidastavan tekijän yhteisvaikutuksesta. Aluehallintovirastojen suurin haaste lupaprosessissa on lupakäsittelijöiden työkuorma, jonka takia kaikkia hakemuksia ei voida käsitellä samanaikaisesti. Ympäristölupia valvovien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualueet eivät myöskään suuren työkuorman vuoksi kykene kaikissa tapauksissa antamaan lausuntojaan pyydetyssä ajassa.Aluehallintovirastot tekivät 1750 ympäristölupapäätöstä vuosina 2018-2020. Selvityksen mukaan noin kaksi kolmasosaa hakemuksista käsiteltiin alle vuodessa. Tavallisimmin käsittelyajat pysyivät reilusti alle vuodessa vaihdellen 9 ja 9,9 kuukauden välillä.Yli vuoden kestäneissä lupaprosesseissa nousivat esille turvetuotannon sekä jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn päätökset. Seuraavaksi eniten yli vuoden käsittelyajan vaatineita päätöksiä oli jätevedenpuhdistamoja sekä malmien ja mineraalien kaivamista ja tuotantoa koskevissa lupaprosesseissa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi