NordenBladet — Miten kehitysyhteistyötä voi tehdä hauraissa valtioissa, joiden yhteiskunnan rakenteet ovat romahtaneet? Mitä kuuluu maailman unohdetuille kriiseille Myanmarissa, Syyriassa ja Jemenissä? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa tuore Kehitys-Utveckling-lehti.Äärimmäinen köyhyys ja epävakaat olot keskittyvät harvaan joukkoon hauraita maita. Myös aseelliset konfliktit ja poliittinen epävakaus yhdistävät näitä maita. Hauraiden valtioiden mahdollisuudet vastata muihin globaaleihin kriiseihin, kuten ilmastokriisiin tai koronapandemiaan, ovat heikot. Hauraat maat tarvitsevat kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua kipeämmin kuin moni vakaampi maa. Samaan aikaan yhteiskuntien olosuhteet tekevät kehitysyhteistyön tekemisestä haastavaa. Kuinka ongelmaa voidaan ratkoa? Juuri julkaistun Kehitys-lehden 4/21 pääjuttu pohtii kehitysyhteistyön mahdollisuuksia hauraissa valtioissa.Bangladeshissa lähes miljoona rohingaa odottaa pakolaisleireillä mahdollisuutta palata kotiinsa Myanmariin. Syyriassa on sodittu jo 11 vuotta, ja valtaosa Syyrian pakolaisista odottaa edelleen kotiinpääsyä. Moni syyrialaislapsi on viettänyt koko elämänsä pakolaisleireillä. Jemenissä sota on kestänyt yli viisi vuotta, ja maan asukkaista kolme neljästä tarvitsee apua. Kun maailma on kääntänyt katseensa koronapandemiaan, monet pakolaiskriisit ovat jääneet varjoon. Mitä pakolaisille nyt kuuluu? Kehitys-lehden Ajankuva kääntää katseensa maailman unohdettuihin kriiseihin.Lisäksi Kehitys-lehti kertoo muun muassa, kuinka ruokalähetit työskentelevät Perussa, millaista on tansanialainen singelimusiikki ja miten koronapandemia voi vaikeuttaa tyttöjen koulunkäyntiä kehittyvissä maissa.Lue uusin Kehitys-Utveckling-lehti verkossaTilaa lehti ilmaiseksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö teetti syksyn 2021 aikana kotimaanmatkailun kehittämistyöpajojen sarjan, jonka tavoitteena oli tukea matkailuyrityksiä kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan kotimaanmatkailijoille. Työpajasarjan tavoitteena oli lisäksi tiivistää kotimaanmatkailun yhteistyötä ja jatkaa keskustelua kansallisen koordinaation tarpeesta.Työpajoissa ideoitiin ja jalostettiin kotimaanmatkailun tunnistettujen kehittämistarpeiden ja kotimaanmatkailun kohderyhmäselvityksen tulosten pohjalta matkailuyritysten tuotteita ja palveluita sekä kehitettiin yritysten osaamista keskeisiin kehittämistarpeisiin perustuen. Kehittämistyöpajasarjan keskeisistä tuloksista, työpajojen osallistujien palautteesta sekä näiden pohjalta tunnistetuista kotimaanmatkailun jatkokehitystarpeista koostettiin tänään julkaistu kotimaanmatkailun kehittämistyöpajojen yhteenvetoraportti.Yhteensä viidessä kotimaanmatkailun kehittämistyöpajassa käsiteltiin kotimaanmatkailun yhteistyön tiivistämistä ja kansallisen koordinaation tarvetta; kotimaanmatkailun brändin ja markkinoinnin kehittämistä; matkailuyritysten sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien kehittämistä; kotimaanmatkailun tuotekehitystä tunnistetuille kotimaanmatkailun kohderyhmille sekä tiedolla johtamisen toimintamallien hyödyntämistä kotimaanmatkailun kehittämisessä.Kotimaanmatkailun yhteistyön tiivistämiselle tarvettaKehittämistyöpajojen keskustelujen pohjalta tunnistettiin myös ehdotuksia kotimaanmatkailun kehittämiseen jatkossa. Osallistujat toivovat kotimaanmatkailun yhteistyön tiivistämistä yli alue- ja hankerajojen jatkettavan ja edistettävän huolimatta siitä, miten hyväksi yhteistyö koetaan parhaillaan. Kotimaanmatkailun kansallisen koordinaation tarve on säilynyt ennallaan, joskaan selkeää yksittäistä toimijaa koordinaatiotahoksi ei kehittämistyöpajoissa tunnistettu. Syksyn kehittämistyöpajojen keskusteluissa nousi esiin monia matkailun kehittämiseen laajemminkin liittyviä tarpeita, joita voidaan hyödyntää työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi myös muiden matkailutoimijoiden kehittämistoimenpiteissä. Näitä yhteenvetoraportissakin esiin nostettuja kehittämistarpeita olivat esimerkiksi matkailutoimialan edunvalvonnan ja viestinnän kehittämisen tarve sekä kotimaanmatkailun brändin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa keskustelua kotimaanmatkailun kehittämisestä vuoden 2022 aikana yhteenvetoraportissa esiin nostettujen kehittämistyöpajojen keskeisten tulosten pohjalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa todettiin viikolla 49 yli 10 500 uutta koronavirustapausta. Tartuntojen 14 vuorokauden ilmaantuvuus on edelleen noussut ja oli viikon 49 lopussa 360 sataatuhatta asukasta kohden. Testejä tehdään noin 145 000 viikossa. Suomessa on 15.12.2021 mennessä todettu yhteensä 34 varmistettua Omikron-löydöstä, lisäksi alustavissa seulontatesteissä on havaittua selkeä noususuunta. Sairaala- ja tehohoidon tarve jatkuu huomattavan suurena koko maassa.Kahden viimeisen viikojen (48–49) aikana uusia koronatartuntoja ilmaantui Suomessa 360 sataatuhatta asukasta kohden. Viikkojen 46–47 aikana uusia tartuntoja ilmaantui 279 sataatuhatta asukasta kohden. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on nyt 1.0-1.1 (90 prosentin todennäköisyysväli). Arvio on pysynyt samana useita viikkoja. Viikon 49 lopussa (12.12.2021) erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 171 potilasta, joista 119 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 52 teho-osastoilla. Viime viikolla erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 137 uutta koronaviruspotilasta.Viime viikolla tehohoitoon tuli 36 uutta koronaviruspotilasta. Viimeisten neljän viikon aikana tehohoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikottainen määrä on vaihdellut välillä 32-39.Tautiin liittyviä kuolemia oli 15.12. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 446. Kahden viikon aikana (1. –15.12.) uusia kuolemia on raportoitu yhteensä 98 ja näistä 78 prosenttia (76 kpl) raportoitiin yli 70-vuotiailla.15.12. mennessä Suomessa 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 87,4 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 82,9 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 11,5 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta.Viikolla 49 testejä tehtiin yli 145 700. Aiempina viikkoina nähdyn testimäärien nousun sijaan määrä on hieman laskenut edellisestä viikosta. Viikolla 48 testejä tehtiin noin 153 300. Viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 7,2 prosenttia. Viikoilla 46-48 osuus oli 6,2 – 6,3 prosenttia.
Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät 17 alueella: Ahvenanmaan maakunta sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilannekatsaus koronaviruksesta -verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit -verkkosivuilla joka toinen viikko torstai-iltapäivisin. THL julkaisee keskeiset koronaepidemian seurantatiedot vastedes uudella raportointisivustolla. Uusi sivusto korvaa nykyisen koronakartan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Logistiikan digitalisaatiossa keskeistä on olemassa olevan kansallisen tietoympäristön kehittäminen osana liikenteen EU-laajuista data-avaruuskehitystyötä, selviää liikenne- ja viestintäministeriön teettämästä logistiikan tietoympäristöjä koskevasta selvityksestä. Kehittämiseen tulee kytkeä kiinteästi viranomaisten ylläpitämien datavarantojen ja viranomaisasioinnissa kertyvän tiedon saatavuus ja hyödyntäminen.Logistiikan tietoympäristöjen rakentuminen -selvityksessä kuvataan logistiikan tietoympäristöjen nykytilaa ja tiedonjakamisen ekosysteemiä Suomessa. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu niitä vaikutuksia, joita logistiikan tietoympäristön kehittäminen ja ekosysteemissä tapahtuva tiedonjako synnyttää. Ekosysteemin osalta selvityksessä avataan myös sen tavoitteita, osa-alueita ja vastuita sekä kehitystarpeita.Logistiikan tietoympäristö on kokonaisuus, joka muodostuu tiedonjakoa koskevasta sääntelystä, viranomaistoiminnasta ja alan toimijoiden käytettävissä olevista teknologioista ja toimintatavoista.Ekosysteemillä tarkoitetaan yritysten ja yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon sekä kolmannen sektorin toimijoiden välisiä keskinäisriippuvaisuuteen perustuvia verkostoja, joilla on yhteinen tavoite. Keskeistä ekosysteemin muodostumiselle on, että se tarjoaa kaikille mukana oleville mahdollisuuden arvonluontiin, vaikka sillä olisikin myös näkyvä veturitoimija.Data-avaruudella puolestaan tarkoitetaan toimijoiden ja järjestelmien yhteentoimivaa verkostoa, joka on luotu datan jakamista varten ja toimii EU-laajuisesti yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen pohjalta. Tietoympäristön hyötynä kuljetusten ennakoitavuus ja resurssien tehokkaampi käyttöTehokas tietoympäristö tarjoaa valmiudet yhdistää yritysten ja viranomaisten omia järjestelmiä ulkoisten rajapintojen kautta toisiin järjestelmiin ja palveluntarjoajiin. Tämä edellyttää, että viranomaiset ja yritykset avaavat omaa dataansa saataville ja, että data otetaan käyttöön. Erityisesti selvityksessä painotetaan viranomaisten tietovarannoissa olevan ja viranomaisasioinnissa syntyvän tiedon hyödyntämistä.Logistiikan tietoympäristön muodostamiseksi on varmistettava yhteentoimiva tiedon saatavuus, hallinta ja hyödyntäminen koko toimitusketjulla ja eri logistiikka toimijoiden kesken. Tiedon on oltava läpinäkyvää ja tiedonkulun reaaliaikaista, jotta toimintaa voidaan paremmin suunnitella ja ennakoida. Näin liikenneverkkoja, kuljetuskapasiteettia ja -resursseja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.Selvityksessä listataan myös logistiikan tiedonjakamisen ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton pullonkauloja, joita on vaikea ratkaista markkinaehtoisesti ilman yhteisesti sovittuja kehittämistoimia. Tiedonvaihdon ekosysteemiä tulisikin rakentaa kokeillen ja pienin askelin, jotta muutosten vaikutukset ja hyödyt voidaan todentaa ekosysteemin toimijoille.Digitalisaatiolla kohti kestävämpää logistiikkaaSelvitys on yksi valtioneuvoston logistiikan digitalisaatiota koskevan periaatepäätöksen toimenpiteistä ja toimii taustamateriaalina logistiikan digitalisaation kehittämistyössä.Periaatepäätöksen visiona on, että infrastruktuuri, logistiikka ja tieto muodostavat toimivan kokonaisuuden kuljetuskäytävillä ja, että Suomi on digitalisaatiolla siirretty kohti tehokasta ja kestävää logistiikkaa.Logistiikan tietoympäristön rakentuminen -selvitys oli käsittelyssä liikenne- ja viestintäministeriön Logistiikan digitalisaatiofoorumissa 30.11.2021 ja on nyt julkaistu myös valtioneuvoston hankeikkunassa. Selvityksen liikenne- ja viestintäministeriölle teki Ramboll CM Oy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi osallistuu Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn rahoitukseen 125 miljoonalla eurolla. Rahoituskierrosta aikaistettiin koronaviruspandemiasta kärsineiden köyhimpien maiden tukemiseksi.Lähes 50 avunantajamaata ja kehitysmaaedustajaa ovat päässeet sopimukseen Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn (International Development Association) rahoituksesta vuosille 2022–2025. Kokonaisuudessaan avunantajamaiden rahoituspaketti on 93 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta kehitysyhteistyövarojen osuus on noin 24 miljardia dollaria. Rahoituspaketin muut osat koostuvat kehitysmaiden aikaisempien lainojen palaumista sekä markkinarahoituksesta. Maailmanpankkiryhmän osana toimiva IDA myöntää pehmeäehtoista lainarahoitusta ja lahjarahoitusta kaikkein köyhimmille kehitysmaille. IDA edistää kestävää kehitystä sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista maailmassa. IDAn työssä korostuvat vammaisten, naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema, sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen. IDA tukee myös kehitysmaiden työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämistä ja hallinnon ja veronkantokyvyn vahvistamista.”Monenkeskisten rahoituslaitosten, kuten IDAn, kautta Suomi pääsee vaikuttamaan merkittävän kehitysrahoituskokonaisuuden sisältöön. Suomi on painottanut neuvotteluissa ilmastonmuutoksen torjumista ja siihen sopeutumista sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja vammaisasioihin liittyviä kysymyksiä”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.IDAn rahoituksesta sovitaan kolmen vuoden välein käytävissä rahoitusneuvotteluissa. Koronaviruspandemian takia uutta rahoituskierrosta aikaistettiin vuodella pandemiasta kärsineiden kehitysmaiden tukemiseksi. Edellisellä rahoituskierroksella Suomi tuki rahastoa 114 miljoonalla eurolla, eli Suomen lupaaman lahja-avun määrä kasvaa noin 10 prosenttia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen julkisten hankintojen strategian yhtenä tavoitteena on, että hankinnoissa edistetään ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien kunnioittamista. Siksi Hankinta-Suomi-yhteistyössä on laadittu vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet (Code of Conduct), jotka on tarkoitettu lisättäväksi osaksi hankintasopimusta. Tällöin toimittajalta edellytetään sitoutumista siihen, että tuotteen valmistus tapahtuu olosuhteissa, jotka ovat eettisten toimintaohjeiden mukaisia.”Tarjouspyyntöön liitettävät vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet turvaavat työntekijöiden oikeuksia ja samalla vastuullisten yritysten menestystä julkisissa hankinnoissa. Kannustan hankintayksikköjä käyttämään niitä erityisesti silloin, kun hankinnassa on riski ihmisoikeusloukkauksille. Uskon, että julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hanselin laatima vähimmäisvelvoitteiden malli auttaa niiden käytön lisäämisessä”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Sosiaalisten riskien tunnistaminen tulee tehdä ennen hankinnan käynnistämistäOn tärkeää tunnistaa niiden tuotteiden tai palvelujen hankintoja, joissa voi olla muita suurempi riski ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien loukkauksiin. Ongelmia voi esiintyä ulkomaisissa tuotantoketjuissa, mutta myös Suomessa tapahtuvassa palvelutuotannossa, esimerkiksi rakennus-, siivous- ja ravintola-aloilla. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien noudattaminen ja niiden toteutumisen edistäminen ja valvominen tuotantoketjun eri vaiheissa. Vähimmäisvelvoitteissa viitataan muun muassa tiettyihin kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.Velvoitteet on laadittu kaikkien hankintayksiköiden käyttöön. Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio ja kunnat, ja ne noudattavat hankinnoissaan hankintalakia.  Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi ja englanniksi Hankinta-Suomen verkkosivuilla. Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto, Hansel ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI järjestävät Hankinta-Suomi-webinaareja sosiaalisesti kestävistä hankinnoista vuonna 2022. Webinaarit perustuvat vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteisiin ja aiemmin julkaistuun HEUNIn laatimaan Työperäinen hyväksikäyttö ja julkiset hankinnat -oppaaseen. Webinaarit järjestetään 18. tammikuuta ja 10. helmikuuta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaavoituksessa ja rakentamisen luvissa syntyvien tietojen käyttö muuttuu. Vuonna 2024 otetaan käyttöön rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, joka kokoaa tiedot yhteen valtakunnallisesti yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä tulee tarjoamaan ajantasaiset tiedot koko maasta. Järjestelmän merkittävimpiä käyttäjiä ovat tietoa tuottavat kunnat. Siitä hyötyvät myös valtion virastot ja yksittäiset rakennuksen omistajat ja luvan hakijat sekä kaavoitusta seuraavat asukkaat.Muutos ei vaikuta tiedontuotannon vastuisiin, vaan kunnat vastaavat jatkossakin kaavoituksesta ja luvituksesta. Jatkossa kaavoituksessa ja rakentamisen luvissa käytetään yhteisesti määriteltyjä tietomalleja, joiden avulla tiedosta tulee yhteentoimivaa ja se voi liikkua sujuvasti organisaatiosta toiseen.Valtakunnallinen tietojärjestelmä keventää tiedonhallintaaRakennetun ympäristön tietojärjestelmän ansiosta tietoa ei tarvitse jatkossa tallentaa useaan paikkaan. Viranomaisten yhteistyö paranee: Ajantasainen tieto liikkuu sujuvammin valtion viranomaisten ja kuntien välillä ja manuaalinen tiedon käsittely vähenee.Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2024 uudesta tietojärjestelmästä saadaan rakentamisen lupatietoja, tietoa rajoituksista sekä erilaisten kaavojen tietoja. Tietojärjestelmä ja sen käyttömahdollisuudet laajenevat ensimmäisen vaiheen jälkeen. Ensivaiheessa tiedot tulevat painottumaan sellaisiin, joita julkishallinto tarvitsee lakisääteisessä toiminnassaan. Tiedon avulla voidaan tuottaa entistä parempia julkisia palveluita ja kehittää monenlaista yritystoimintaa.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää rakentava Ryhti-hanke sisältyy Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen, SYKE:n hankkeen budjetti vuosille 2020–2024 on 19,6 miljoonaa euroa. Valtakunnallinen investointi maksaa itsensä takaisin, kun tieto on paremmin saatavissa ja tiedon laatu paranee.Miten muutos etenee?Suomen ympäristökeskus on nyt saanut päätökseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän määrittelyn, jossa rajataan ensimmäisessä vaiheessa mukana olevat tiedot ja kuvataan tiedon liikkuminen ja yhteydet muihin tietojärjestelmiin. Tämän määrittelyn pohjalta SYKE hankkii vuonna 2022 järjestelmän toteutuksen. Samalla valmistellaan uutta tietojärjestelmää koskevaa lakia, joka limittyy yhteen uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. Lakien on tarkoitus astua voimaan vuonna 2024. Tuolloin myös tietojärjestelmän ensimmäinen versio on otettavissa käyttöön.Digitalisaatio muuttaa tapaa hallita, tuottaa ja hyödyntää rakennetun ympäristön tietoa. Ryhti-hanke on tunnistanut eri hallinnonaloilla kymmeniä hankkeita, joilla on riippuvuus rakennetun ympäristön tietojen liikkumiseen. Yhteistyöllä on varmistettava, että muutos on tehokas, digiturvallinen ja reilu.Alkuvaiheessa muutos tulee vaatimaan lisätöitä kunnissa. Osa niistä on jo digitalisoinut järjestelmiään pitkälle. Ryhti-hanke tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa ja tarjoaa tukipalveluita, jotta kaikki Suomen kunnat pääsevät mukaan.Ryhti-hanke ympäristöministeriön verkkosivuillaKysymyksiä ja vastauksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Brysselissä keskiviikkona 15. joulukuuta järjestetty EU:n ja sen itäisten kumppanimaiden huippukokous hyväksyi julistuksen ja sen liitteenä uudistetun työohjelman tulevalle kaudelle. Avainsanojat ovat ”elpyminen, kestokyky ja uudistukset.” Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.EU:n ja itäisten kumppanimaiden työohjelma sisältää 2,3 miljardin euron talous- ja investointisuunnitelman sekä useita maakohtaisia lippulaivahankkeita. Suomi pitää tärkeänä, että ilmastokysymyksillä on aiempaa vahvempi rooli itäisen kumppanuuden politiikassa. Uutta työohjelmassa on vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä kyber- ja hybridiuhkiin vastaaminen.”Suomi korostaa, että oikeusvaltiokehitys, yhteiset arvot, demokratia, hyvä hallinto, korruption vastainen taistelu, ihmisoikeudet sekä sukupuolten välinen tasa-arvo ovat kumppanuuden ytimessä. Ne ovat myös toimivien talouksien ja kestävän kasvun edellytyksiä”, pääministeri Marin sanoi puheenvuorossaan.Suomi katsoo, että unionin itäisen naapuruston tukeminen edistää laajasti koko Euroopan vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia. Itäisen kumppanuuden tavoite on luoda EU:n naapuristoon vakaita, hyvinvoivia, demokraattisia ja turvallisia yhteiskuntia. Suhteiden vahvistaminen itäisen kumppanuuden maiden kanssa on myös yksi viidestä EU:n Venäjä-politiikan periaatteesta. Huippukokouksessa keskusteltiin myös Venäjän roolista alueen konflikteissa sekä erityisesti toimista Ukrainassa ja sen rajoilla.Huippukokoukseen osallistui kuudesta kumppanuusmaasta viisi. Valko-Venäjä on vetäytynyt yhteistyöstä, eikä sitä oltu kutsuttu huippukokoukseen. Valko-Venäjän tuoli jätettiin tyhjäksi.Pääministeri Marin tapasi ennen huippukokouksen alkua Moldovan presidentti Maia Sandun. Pääministerit keskustelivat maiden kahdenvälisistä suhteista sekä EU:n ja Moldovan suhteista. Lisäksi pääministeri Marin osallistui Liettuan presidentin isännöimälle epäviralliselle työlounaalle, jolle osallistuivat usean EU-maan lisäksi Georgian, Moldovan ja Ukrainan presidentit.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Energiaviraston ylijohtajaksi haki kolme henkilöä. Ylijohtajan nimittää valtioneuvosto määräajaksi, jonka pituus on vähintään viisi ja enintään seitsemän vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää ylijohtajan virkaan enintään kahdeksi toisiaan seuraavaksi toimikaudeksi.Virkaa hakivat määräajassa:
Jan Kuokkanen
Simo NurmiLisäksi yksi hakija ei halua nimeään julkisuuteen.Hakuaika päättyi keskiviikkona 15.12.2021 kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.Energiavirasto valvoo ja seuraa sähkö- ja kaasumarkkinoita sekä edistää niiden toimivuutta. Energiavirasto edistää myös energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä sekä toimeenpanee energia- ja ilmastopolitiikan, päästökaupan ja energiatehokkuuden tehtäviä. Energiavirasto kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi