NordenBladet —Valtioneuvosto nimitti tänään Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan vakinaiseen virkaan filosofian maisteri Kurt Kokon 1.2.2022 alkaen.Kurt Kokko työskentelee tällä hetkellä yksikönpäällikkönä Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa. Aiemmin Kokko on työskennellyt Keskusrikospoliisissa ja Juventia Pharma Ltd:ssä. Kokko on myös toiminut Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijana useissa tutkinnoissa. Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan virkaa haki määräaikaan mennessä kuusitoista henkilöä.OTKESin tehtävänä on tutkia turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaisesti itsenäisesti ja riippumattomasti vakavia onnettomuuksia ja niiden vaaratilanteita sekä poikkeuksellisia tapahtumia. Johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää OTKESin toimintaa sekä vastata toiminnan laadusta ja tuloksellisuudesta.Lue lisää OTKESin toiminnasta.
NordenBladet —Valtioneuvosto on asettanut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan toimikaudeksi 1.1.2022–31.12.2024.”Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnalla on keskeinen rooli sisäisen valvonnan ja sen osana toteutettavan riskienhallinnan järjestämisessä ja kehittämisessä”, toteaa neuvottelukunnan puheenjohtajaksi määrätty valtioneuvoston controller Jaana Kuusisto. Valtiovarainministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävistä säädetään tarkemmin valtion talousarviosta annetussa asetuksessa. Neuvottelukunta seuraa, arvioi, yhteen sovittaa, kehittää sekä pyrkii varmistamaan sisäisen valvonnan menettelyjen hyödyntämisen toiminnan ja talouden ohjauksessa. Neuvottelukunta on keskeinen toimija viranomaisten välisen yhteistyön poikkihallinnollisena foorumina riskienhallinnan ja laajemmin sisäisen valvonnan tietouden lisäämisessäparhaiden käytänteiden koordinoijanatietoperusteisen päätöksenteon mahdollistajana. Neuvottelukunta seuraa ja arvioi sisäisen tarkastuksen järjestämisen tilaa, toiminnan laatua ja tuloksellisuutta sekä hyödyntämistä johtamisessa ja ohjauksessasisäisen tarkastuksen menetelmiä ja yleistä kehitystä. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu myös seurata ja arvioida valtion virastojen ja laitosten toiminnassa tehtyjen tai valtion tai sen vastuulla oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneiden väärinkäytösten ja rikosten tilannettasovittaa yhteen ja kehittää seurannan ja arvioinnin menettelyitä sekä väärinkäytöksiä ja virheitä koskevaa raportointia. valmistella ehdotuksia suosituksiksi ja antaa lausuntoja toimialansa asioissa.Neuvottelukunnan kokoonpanoNeuvottelukunnan puheenjohtajana toimii valtioneuvoston controller Jaana Kuusisto, valtiovarain controller -toiminnosta valtiovarainministeriöstä. Varapuheenjohtaja on valtioneuvoston apulaiscontroller Esko Mustonen, samoin valtiovarain controller -toiminnosta.Neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet:yksikön päällikkö Meri-Tuulia Pitkänen, valtioneuvoston kansliavarajäsenenä erityisasiantuntija Antti En, valtioneuvoston kanslia talousjohtaja Risto Hakoila, ulkoministeriövarajäsenenä hallintojohtaja Pirjo Tulokas, ulkoministeriö tarkastusjohtaja Kaisa Sistonen, oikeusministeriövarajäsen johdon asiantuntija Maija Säkäjärvi, oikeusministeriö turvallisuuspäällikkö Kari Santalahti, sisäministeriövarajäsenenä talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, sisäministeriö talousjohtaja Kristiina Olsson, puolustusministeriövarajäsenenä erityisasiantuntija Elina Saarimaa, puolustusministeriö budjettineuvos Juha Halonen, valtiovarainministeriövarajäsenenä talouspäällikkö Jan Holmberg, valtiovarainministeriö neuvotteleva virkamies Heli Iirola, valtiovarainministeriövarajäsenenä neuvotteleva virkamies Toni Tiala, valtiovarainministeriö tarkastusneuvos Sari Korpimies, opetus- ja kulttuuriministeriövarajäsenenä talousjohtaja Pasi Rentola, opetus- ja kulttuuriministeriö talousjohtaja Jukka Nummikoski, maa- ja metsätalousministeriövarajäsenenä erityisasiantuntija Tuija Laukkanen, maa- ja metsätalousministeriö yksikön johtaja, hallitusneuvos Pasi Ovaska, liikenne- ja viestintäministeriövarajäsenenä ylitarkastaja Pirjo Karttunen, liikenne- ja viestintäministeriö johtava asiantuntija Ville Autero, työ- ja elinkeinoministeriövarajäsenenä talouspäällikkö Taina Vähimaa, työ- ja elinkeinoministeriö talousjohtaja Mikko Staff, sosiaali- ja terveysministeriövarajäsenenä tarkastuspäällikkö Niina Sipiläinen, sosiaali-ja terveysministeriö talouspäällikkö Timo Jaakkola, ympäristöministeriövarajäsenenä tarkastusneuvos Jorma Partanen, ympäristöministeriö apulaisjohtaja Väinö Viherkoski, valtiontalouden tarkastusvirastovarajäsenenä johtaja Riitta-Liisa Heikkilä, valtiontalouden tarkastusvirasto apulaisjohtaja Tanja Wistbacka, Valtiokonttorivarajäsenenä apulaisjohtaja Olli Ahonen, Valtiokonttori johtava riskienhallinnan asiantuntija Heikki Launiemi, Kansaneläkelaitosvarajäsenenä johtava analyytikko Johanna Aarnio, Kansaneläkelaitos tietohallintoneuvos Tuija Kuusisto, valtiovarainministeriö / Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä (VAHTI)varajäsenenä johtava erityisasiantuntija, VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, Digi- ja väestötietovirasto / Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä (VAHTI).
NordenBladet —Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari aloitti keskiviikkona 15.12. säännölliset infotilaisuudet ilmasto- ja luontokriisistä. Ensimmäisen infon teemana oli EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpano ja metsien suojelun merkitys.Infojen tavoitteena on parantaa ymmärrystä luontokadosta ja ilmastokriisistä sekä tuoda esiin ratkaisuja kriisien torjumiseksi. Ministeri Karin rinnalla infoissa kuullaan tiedeyhteisön puheenvuoroja.Tilaisuuden tallenne on katsottavissa valtioneuvoston YouTubesta.Mitä teemoja haluaisit jatkossa käsiteltävän? Vastaa kyselyyn!
NordenBladet —Poliisin lupamaksuihin on tulossa muutoksia vuodelle 2022. Passin hinta laskee, mutta muiden lupien hinnat pääosin nousevat. Henkilökorttien hinnat pysyvät ennallaan. Muutosten taustalla on lupien kustannusvastaavuus. Lain mukaan luvista perittävien maksujen tulee vastata lupien myöntämisestä aiheutuneita kustannuksia.Edellisistä vuosista poiketen vuonna 2022 kustannusvastaavuuslaskelmat on tehty luparyhmittäin. Taustalla ovat Valtiontalouden tarkastusviraston sekä Poliisihallituksen ja sisäministeriön sisäisen tarkastuksen tekemät suositukset, joiden mukaan lupien kustannusvastaavuus tulee määritellä ryhmittäin. Kustannusvastaavuuslaskennan mukaan matkustusasiakirjoista (esimerkiksi passeista) saatavat tuotot ylittävät toiminnasta aiheutuneet kustannukset, mutta muiden lupien kohdalla tilanne on päinvastainen. Lupien hinnoittelun periaatteita ei ole muutettu aikaisemmista vuosista.Koronapandemia vaikuttanut matkustushalukkuuteen ja passihakemuksien määräänVuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut ihmisten matkustushalukkuuteen ja sitä kautta passi- ja henkilökorttihakemusten määrään. Viime vuonna passin hintoja nostettiin koronapandemiasta johtuneen kysynnän vähäisyyden takia.Passihakemusten määrän odotetaan kuitenkin nousevan ensi vuonna. Ensi vuonna perinteisen käyntiasioinnin kautta vireille laitetun passin hinta laskee 58 eurosta 50 euroon hakemusmäärän ennakoidun kasvun sekä passivarmenteen maksun alenemisen vuoksi. Hintaero sähköisesti haettuun passiin pysyy ennallaan: sähköisesti haetun passin hinta on jatkossa 44 euroa. Suomen sotiin osallistuneen passin hintaan ei tule muutoksia. Henkilökorttien maksuihin ei esitä muutosta. Henkilökorttien maksut on tarkistettu jo elokuussa 2021.Korotuksia aselupiin, turva-alan lupiin ja rahankeräyslupiinPaikallispoliisin aselupien ja Poliisihallituksen myöntämien asealan lupien hinnat nousevat, koska luvista saatavat tuotot eivät nykyisellään kata lupien myöntämisestä aiheutuneita kustannuksia. Esimerkiksi paikallispoliisin myöntämän aseluvan hinta nousee 90 eurosta 105 euroon. Asealan elinkeinoluvan hinta nousee 375 eurosta 400 euroon.Myös yksityiselle turva-alalle myönnettävien lupien hinnat nousevat. Muun muassa vartijaksi hyväksymisen hinta nousee 48 eurosta 55 eroon. Turvallisuusalan elinkeinoluvan hinta nousee 375 eurosta 400 euroon.Korotuksia on tiedossa lisäksi arpajaislupien, rahankeräysten, yleisötilaisuuksien ja muiden yksittäisten lupien ja ilmoitusten hintoihin. Esimerkiksi rahankeräyksiin kuuluvan pienkeräysilmoituksen hinta nousee 55 eurosta 63 euroon ja rahankeräyksen vuosi-ilmoituksen hinta nousee 100 eurosta 120 euroon.Asetus tulee voimaan 1.1.2022.
NordenBladet —Suomen valtio ja muut toimijat hakevat Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility) rahoitustukea yhteensä noin 185 miljoonaa euroa 22 liikennehankkeelle. Näistä puolet on valtion hankkeita ja puolet muiden toimijoiden hankkeita. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 16.12.2021.Suomi hakee rahoitusta niin rata-, tie- kuin vesiväylähankkeille, jotka edistävät kestävää liikkumista ja poistavat liikenteen pullonkauloja.– Hakemuksia on nyt Suomesta ennätysmäärä. Valtio on hakenut rahoitusta kaikille tukikelpoisille hankkeille. Suomella on hyvät mahdollisuudet saada EU-rahoitusta maamme kilpailukyvyn kannalta elintärkeille rata-ja satamahankkeille, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.EU:n rahoitusta on nyt tarjolla seitsemän miljardia euroa. Rahoitus on jyvitetty muun muassa TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon hankkeille, liikenteen älykkäille järjestelmille, vaihtoehtoisten käyttövoimien hankkeille sekä sotilaallista liikkuvuutta tukeville hankkeille, jotka parantavat samalla myös siviili-infrastruktuuria.Haussa rahoitetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon investointeja, joissa rakennetaan puuttuvia yhteyksiä ja jotka edistävät vihreää siirtymää. Perinteisen CEF-tuen lisäksi on haettavissa lainarahan ja EU-tuen yhdistävä rahoitus liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin hankkeille. EU-tuen saaminen hankkeille edellyttää kansallista rahoitusta 50-70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.Valtio hakee rahoitusta rata-, tie- ja vesiväylähankkeilleValtio on mukana 11 hankkeessa, joille haetaan CEF-tukea yhteensä noin 130,1 miljoonaa euroa. Valtio hakee rahoitusta yhteensä 91,3 miljoonaa euroa. Osalle näistä hankkeista myös muut toimijat hakevat rahoitusta.1. Helsinki-Riihimäki-radan toisen vaiheen rakentaminenValtio hakee rahoitusta 30,3 milj. euroa.2. Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentaminenValtio hakee rahoitusta 12,7 milj. euroa ja muut toimijat 12,7 milj. euroa.3. Tampereen henkilöratapihan rakentamisen suunnitteluValtio hakee rahoitusta 5 milj. euroa ja muut toimijat 1,12 milj. euroa.4. Naantalin sataman tieyhteyksien kehittäminen – E18-tiesuunnitelman toteutus Naantalissa ja RaisiossaValtio hakee rahoitusta 2 milj. euroa.5. Paimenportin kehittäminen – pullonkaulan poistaminen Kotkan sataman ja moottoritien välilläValtio hakee rahoitusta 5 milj. euroa.6. Tampereen ja Jyväskylän välisen junaliikenteen sujuvuuden parantaminenValtio hakee rahoitusta 3,5 milj. euroa.7. Oulu-Kontiomäki-rataosan liikennepaikkojen kehittäminenValtio hakee rahoitusta 6,9 milj. euroa.8. Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen ja satamainfrastruktuurin parantaminenValtio hakee rahoitusta 12,5 milj. euroa ja muut toimijat 13,6 milj. euroa.9. Oulun Oritkarin kolmioraide – yhteys sataman, pääradan ja yhdistettyjen kuljetusten terminaalin välilleValtio hakee rahoitusta 5,7 milj. euroa ja muut toimijat 1,87 milj. euroa.10. Laurila-Tornio-radan sähköistys – yhteys Suomen ja Ruotsin rataverkon välilläValtio hakee rahoitusta 5 milj. euroa ja muut toimijat 6 milj. euroa.11. Next ITS-Digital Corridor – hanke tieliikenteen digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi Skandinaviassa ja Pohjois-SaksassaValtio hakee rahoitusta 2,7 milj. euroa ja muut toimijat 3,55 milj. euroa.Lisäksi suomalaiset ei-valtiolliset toimijat hakevat yhteensä 55,05 miljoonaa euroa CEF-rahoitustukea 11 hankkeelle, joissa muun muassa kehitetään satamien infrastruktuuria.CEF-ohjelmasta tuetaan TEN-T-verkon liikennehankkeita. Euroopan laajuinen TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet yhdeksi liikenneverkoksi.Mitä seuraavaksi?Euroopan komission rahoituksen hakuaika päättyy 19.1.2022. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesäkuussa 2022.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on 16. joulukuuta vahvistanut turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen ja korvattavien poronhoitajien sijaisaputuntien enimmäismäärät vuodelle 2022.Vuoden 2022 aikana turkistuottajille järjestettävien vuosilomapäivien enimmäismäärä on 18 päivää ja lisävapaatuntien enimmäismäärä on 120 tuntia turkistuottajaa kohti. Poronhoitajien osalta vuoden 2022 aikana korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärä on puolestaan 200 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohti.
NordenBladet —Uudet lait parantavat jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutapahtumien turvallisuutta. Tasavallan presidentti vahvisti lait Euroopan neuvoston yleissopimuksesta katsomoturvallisuuden tehostamiseksi sekä muutoksista kokoontumislakiin torstaina 16.12. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella alkuvuodesta 2022.Euroopan neuvoston yleissopimuksen tavoitteena on luoda turvallinen ja häiriötön ympäristö sekä myönteinen tunnelma jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa. – Yleissopimuksen mukaan tilaisuuksien järjestämisessä tulee huomioida samanaikaisesti toimet, joissa otetaan huomioon osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen, tapahtuman häiriötön sujuminen ja mukavan tunnelman luominen. Tähän päästään muun muassa ajantasaistamalla määräyksiä, jotka koskevat tapahtumien turvatoimia ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kertoo neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki sisäministeriöstä.Edellinen yleissopimus on vuodelta 1985. Uuden yleissopimuksen tavoitteena on parantaa katsojien turvallisuutta huomioimalla edellisen yleissopimuksen voimaantulon jälkeen saadut kokemukset ja hyvät käytänteet, joita urheilutilaisuuksien järjestämisestä ja turvallisuudesta on saatu. Tapahtumiin liittyvät eri sidosryhmät otetaan myös aiempaa laajemmin mukaan tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi kokoontumislakia muutetaan siten, että yleissopimuksen tarkoittamien tilaisuuksien yhteydessä on huomioitava tietyt yleissopimuksen turvallisuus- ja pelastussuunnittelusäännökset.
NordenBladet —Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut 16.12.2021 Teollisuuden Voima Oyj:lle kriittisyys- ja pientehokoeluvan, mikä tarkoittaa, että yhtiö voi käynnistää ydinreaktion ensimmäistä kertaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen yksikön (OL3) reaktorissa.STUK valvoo reaktorin käynnistystä ja pientehokokeita paikan päällä Olkiluodossa. TVO nostaa reaktorin tehoa asteittain. Tehon nostoon yli viiden prosentin reaktorin täydestä tehosta TVO tarvitsee STUK:n erillisen luvan, samoin kuin tehon nostoon yli 30 ja 60 prosentin.Pientehokokeiden aikana laitosyksikköä ei vielä tahdisteta valtakunnan sähköverkkoon. TVO:n mukaan sähkön tuotanto liitetään valtakunnan verkkoon ensimmäisen kerran tammikuussa 2022. Tämän jälkeen valmistaudutaan säännölliseen kaupalliseen täyden tehon tuotantoon, joka alkaisi kesäkuussa 2022 .”Olemme nyt lähellä hetkeä, jolloin OL3 alkaa tuottaa runsaasti sähköistyvän yhteiskunnan kipeästi tarvitsemaa päästötöntä kotimaista sähköä. Toimiessaan täydellä kapasiteetilla laitos tuottaa vuosittain noin 13 terawattituntia sähköä. Tämä nostaa merkittävästi sähkön omavaraisuutta. OL3 nostaa kotimaisen sähkön vuosituotannon lähes 80 terawattituntiin, eli omavaraisuuden reilusti yli 90 prosentin”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. Turvallisuus laitoksen koko elinkaaren ajan tulee olla tinkimättömästi toiminnan ytimessä ”Tärkein asia ydinvoiman käytössä on huolehtia laitoksen turvallisuudesta. Turvallisuudesta ei ole tingitty OL3:n rakennusprosessin ja käyttöönoton aikana missään vaiheessa. TVO laitoksen luvanhaltijana on vastuussa sen turvallisuudesta, ja STUK:n tehtävänä on viranomaisena valvoa tätä”, Lintilä korostaa.Valtioneuvosto myönsi OL3-laitosyksikölle ydinenergialain 20 §:n mukaisen käyttöluvan 7.3.2019, joka on voimassa 31.12.2038 saakka. Säteilyturvakeskus antoi laitosyksikölle latausluvan 26.3.2021. OL3:n suunniteltu toiminta-aika on vähintään 60 vuotta. Sen tekninen käyttöikä voi kuitenkin olla merkittävästi tätäkin pidempikin.OL3 on tuotantokapasiteetiltaan Pohjoismaiden ja Baltian sähkömarkkinoiden suurin voimalaitosyksikkö. Laitoksen toimiessa täydellä teholla, tuottaa se sähköä 1 600 megawatin teholla. Tämä vähentää kotimaisia kasvihuonekaasupäästöjä miljoonilla tonneilla, samalla kun päästöttömän sähköntuotannon osuus nousee Suomessa yli 90 prosenttiin.
NordenBladet —Oikeusministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan tuomioistuinten oikeudenkäytön kehityssuuntia. Työn on tarkoitus toimia perustana tulevien hallitusohjelmien ja hallituskausien oikeuspolitiikalle.Työryhmän tehtävänä on arvioida, millaisia ovat tuomioistuinlaitoksen tulevaisuuden kehityssuunnat ja käsiteltäviksi tulevat asiat. Työryhmän tulee pohtia myös oikeusturvaongelmia ja sitä, miten niitä olisi ratkaistava.Työryhmä arvioi myös, mikä on tuomioistuinten rooli, organisointi ja tehtävät tulevaisuudessa. Tarkasteltavana on esimerkiksi mahdollisuus tasata juttuja joustavammin tuomioistuinten välillä. Työryhmän tehtävänä ei ole valmistella ehdotuksia nykyisen tuomioistuinverkoston supistamisesta tai tiivistämisestä.Lisäksi työryhmän tulee arvioida tuomioistuinten toimintaa ja riippumattomuutta koskevaa sääntelyä sen ajanmukaisuuden ja riittävyyden kannalta.Keskeistä oikeusvaltion ja oikeudenhoidon turvaaminenTyön taustalla on se, että yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä tuomioistuinten käsiteltäviksi tulevat asiat ovat vaikeutuneet. Näin myös tuomioistuinlaitoksen on kehityttävä sitä mukaan, kun lainkäyttötehtävien vaatimustaso kasvaa. Toimiva tuomioistuinlaitos on keskeinen osa oikeusvaltiota ja perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusturvan yhdenvertaisessa toteuttamisessa.Työryhmän toimikausi kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun asti. Työryhmän selvityksen ohella tekeillä on useita muita oikeusvaltioon ja oikeuslaitokseen liittyviä selvitys- ja tutkimushankkeita. Oikeusministeriössä on valmisteltavana esimerkiksi oikeudenhoidon selonteko, jonka tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta.
NordenBladet —Puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan järjestelmien elinkaaren tukipalveluita Combitech Oy:ltä, Insta Group Oy:ltä ja Patria Aviation Oy:ltä. Lisäksi puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan lentopetrolia ja siihen liittyviä palveluita Neste Markkinointi Oy:ltä. Hankintojen kokonaisarvo on yli 180 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus 635 henkilötyövuotta.
Puolustusvoimien ja Combitechin tuki- ja ylläpitosopimus kattaa Puolustusvoimien sotilasilmailun lentokalustoon ja järjestelmiin, meripuolustuksen järjestelmiin, tiedustelu-, valvonta-, ja johtamisjärjestelmiin sekä koulutus- ja tietoturvajärjestelmiin liittyviä elinjakson tukipalveluita. Toimitukset tehdään pääsääntöisesti vuonna 2022. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 7,9 miljoonaa euroa ja hankinnan työllistävä vaikutus noin 35 henkilötyövuotta.
Patria Aviation Oy:ltä tehtävät hankinnat ovat Patrian ja Puolustusvoimien strategisen kumppanuussopimuksen mukaisia tilauksia koskien sotilasilmailun, meripuolustuksen sekä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmäalan tukipalveluita. Hankintojen arvonlisäveroton arvo on noin 122,35 miljoonaa euroa ja hankinnan työllistävä vaikutus kotimaassa noin 550 henkilötyövuotta. Toimitukset tehdään pääasiallisesti vuosina 2022-2025.
Insta Group Oy on myös Puolustusvoimien strateginen kumppani. Kumppanuussopimus kattaa Puolustusvoimien sotilasilmailun lentokalustoon ja järjestelmiin, meripuolustuksen järjestelmiin, tiedustelu-, valvonta-, johtamis- ja maalittamisjärjestelmiin sekä koulutus- ja tietoturvajärjestelmiin liittyviä elinjakson tukipalveluita. Hankintojen arvonlisäveroton arvo on noin 17,6 miljoonaa euroa ja hankinnan kotimainen työllistävä vaikutus noin 50 henkilötyövuotta. Toimitukset toteutuvat vuosina 2022-2025.
Neste Markkinointi Oy:ltä tehtävät hankinnat perustuvat Puolustusvoimien ja yrityksen väliselle kumppa-nuussopimukselle, jonka nojalla Neste Markkinointi Oy toimittaa Puolustusvoimille lentopetrolia sekä sen jakeluun ja varastointiin liittyviä palveluita. Hankintojen arvonlisäveroton arvo lisähankintavarauksineen on enintään 34 miljoonaa euroa.
