NordenBladet — EU:n ympäristöministerit kokoontuvat tiistaina 16. joulukuuta Brysselissä. Ministerit keskustelevat EU:n tuoreesta biotalousstrategiasta, jonka komissio julkaisi 27. marraskuuta. Lisäksi agendalla on päätelmät EU:n 8. ympäristöohjelmasta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.EU:n uusi biotalousstrategia linjaa biopohjaisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä osana EU:n vihreää siirtymää. Strategiassa biotalous kytketään tiiviisti kiertotalouden periaatteisiin. Tavoitteena on vahvistaa sekä luonnonvarojen käytön kestävyyttä että teollisuuden kilpailukykyä. Sivuvirroille, biojätteille ja biopohjaisille materiaaleille haetaan korkean lisäarvon käyttöä.”Strategia kytkeytyy hyvin EU:n kilpailukyvyn ja resilienssin vahvistamiseen sekä fossiilisista polttoaineista irtautumiseen. Suomen systemaattinen vaikuttamistyö näkyy lopputuloksessa”, kiittelee ministeri Multala.Ministereiden on myös määrä hyväksyä päätelmät kahdeksannesta Euroopan ympäristöohjelmasta. Ohjelman tavoitteissa ei ole edetty, vaan luonnon tila on yhä heikko. Päätelmissä neuvosto tukee komission suunnitelmia antaa ilmastokestävyyden ja ilmastoriskien hallinnan kehys, jolla vahvistetaan jäsenmaiden varautumista muuttuvaan ilmastoon ja integroidaan ilmastokestävyyden vaatimukset kaikkeen politiikkaan.Neuvosto pitää myös tärkeänä kiertotalouteen siirtymisen kannalta, että EU:lle laaditaan yhteinen pitkän aikavälin visio kiertotalouteen siirtymiseksi ja että komissio antaa kiertotaloudesta lainsäädäntöesityksen ensi syksynä. Päätelmissä korostetaan tarvetta luoda toimivat kierrätysmateriaalien sisämarkkinat, vahvistaa tuottajavastuun harmonisointia ja varmistaa, että kaikki toimijat, myös EU:n ulkopuolelta tulevat, noudattavat samoja ympäristö- ja tuoteturvallisuusvaatimuksia.LisätietojaEU:n biotalousstrategia: Ulla Palander Erityisasiantuntija p. 0295 049 235 [email protected]EU:n 8. ympäristöohjelma: Taina Nikula Ympäristöneuvos p. 0295 250 202 [email protected]Lyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]
EU:n ympäristöministerit kokoontuvat tiistaina 16. joulukuuta Brysselissä. Ministerit keskustelevat EU:n tuoreesta biotalousstrategiasta, jonka komissio julkaisi 27. marraskuuta. Lisäksi agendalla on päätelmät EU:n 8. ympäristöohjelmasta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Maailman maat onnistuivat haastavasta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta sopimaan ministereiden yhteisestä julistuksesta sekä yhdestätoista päätöslauselmasta YK:n ympäristökokouksessa UNEAssa, joka päättyi perjantaina 12.12.”Pariisin sopimuksen 10-vuotisjuhlapäivänä päättynyt ympäristökokous oli osoitus, että monenkeskinen yhteistyö toimii edelleen. Vain yhteisen näkemyksen etsimisen kautta voimme ratkoa meitä kaikkia koskevia globaaleja ympäristökriisejä”, Suomen valtuuskuntaa Nairobissa johtanut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.UNEAn ministerijulistuksessa painotetaan muun muassa taistelua ympäristöä koskevaa rikollisuutta vastaan, muovisopimusneuvottelujen jatkamista sekä siirtymistä kiertotalouteen, jotka olivat tärkeitä painopisteitä myös EU:lle. Suomen korostama alkuperäiskansojen osallistumisen vahvistaminen on myös huomioitu julistuksessa. Yhdessätoista hyväksytyssä päätöslauselmassa muun muassa suitsitaan tekoälyn ympäristövaikutuksia, edistetään mineraalien ja metallien kestävää hallintaa, vahvistetaan antimikrobiresistenssia koskevaa ympäristöseurantaa, parannetaan eri ympäristösopimusten välisiä synergioita sekä vahvistetaan nuorten osallistumista. Lisäksi kokouksessa sovittiin YK:n ympäristöohjelman UNEPin nelivuotisesta strategiasta.Sen sijaan syvänmeren suojelua ja toisaalta ympäristörikollisuutta käsittelevistä päätöslauselmista ei saatu sovittua, vaan maiden näkemykset olivat vielä liian kaukana toisistaan. Rohkaisevaa oli kuitenkin pienten saarivaltioiden vahva mukaantulo ympäristökokoukseen omien kunnianhimoisten esitystensä kanssa. Näistä Fijin koralliriuttoja ja Dominikaanisen tasavallan sargassolevän aiheuttamia ympäristöongelmia koskevat päätöslauselmat saatiin sovittua. Lisäksi UNEA-8 kokouksen puheenjohtajaksi valittiin pienen saarivaltion edustaja, Jamaika.Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala osallistui UNEAssa korkean tason paneelikeskusteluihin ja toi niissä esillä Suomen menestystarinoita sekä oppeja niin kiertotalouteen, luonnonarvokauppaan kuin koko yhteiskunnan osallistamiseen liittyen. Suomen valtuuskunnan laaja-alainen koostumus oli myös yksi osoitus tästä. Valtuuskuntaan kuului edustajia yksityissektorilta, kansalaisjärjestöstä ja tutkimuslaitoksista.Suomi järjesti menestyksekkään kiertotalousteemaisen sivutapahtuman 11.12. yhdessä UNEPin, Sitran, Senegalin ja Brasilian kanssa. Ministeri Multala tapasi matkansa aikana myös Keniassa olevia suomalaisyrityksiä.LisätietojaMarjaana Kokkonen Neuvotteleva virkamies p. 0295 250 025 [email protected]Lyydia Ylönen Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]
Maailman maat onnistuivat haastavasta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta sopimaan ministereiden yhteisestä julistuksesta sekä yhdestätoista päätöslauselmasta YK:n ympäristökokouksessa UNEAssa, joka päättyi perjantaina 12.12.
NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät eilen 11.12. alustavaan sopimukseen ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Asetuksen tavoitteena on muun muassa edistää ajoneuvojen suunnittelua ja valmistusta kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, lisätä romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä, parantaa romuajoneuvoista saatavien kierrätysmateriaalien laatua sekä puuttua romuajoneuvojen katoamiseen asianmukaisen jätehuollon ulkopuolelle.Sovun lopputuloksena syntynyttä asetusehdotusta pystytään arvioimaan tarkemmin vasta, kun sen lopullinen sisältö on saatavilla. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi. Asetusta aletaan soveltaa kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta, mutta siihen sisältyy eri pituisia siirtymäaikoja.Täsmennystä romuajoneuvon ja käytetyn ajoneuvon eroonRomuajoneuvojen katoamisen estämiseksi asetus täsmentää romuajoneuvon ja käytetyn ajoneuvon eroa. Asetus sisältää romuajoneuvon määrittelykriteerit sekä vaatimuksia käytettyjen ajoneuvojen omistajanvaihdoksiin ja vientiin EU:n ulkopuolelle. Ajoneuvon omistaja velvoitetaan toimittamaan romuajoneuvo viipymättä romuajoneuvojen keräykseen tai käsittelyyn. Vaatimusten tarkoituksena on varmistaa, ettei romuajoneuvoja myydä eteenpäin tai viedä EU:n ulkopuolelle, vaan toimitetaan ympäristön kannalta asianmukaiseen käsittelyyn. Suomi on kannattanut tavoitetta puuttua katoaviin romuajoneuvoihin, mutta pitänyt tärkeänä, ettei asetus estä vanhoihin ajoneuvoihin liittyvää harrastustoimintaa. Asetusta ei sovellettaisi museoajoneuvoihin eikä kulttuurisesti kiinnostaviin ajoneuvoihin niin kauan, kuin ne katsotaan tällaisiksi ajoneuvoiksi.Lisää ajoneuvoluokkia laajennetun tuottajavastuun piiriinLaajennettu tuottajavastuu ja romuajoneuvojen jätehuoltovaatimukset laajenevat henkilöautoista ja pakettiautoista muun muassa kuorma-autoihin, linja-autoihin, perävaunuihin, moottoripyöriin ja mopoihin. Niihin ei kuitenkaan sovellettaisi kaikkia asetuksen tuottajavastuuta ja jätehuoltoa koskevia velvoitteita. Laajennettu tuottajavastuu tarkoittaa ajoneuvojen valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää romuajoneuvojen jätehuolto ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Suomi onnistui saamaan tuottajavastuuvelvoitteisiin joitakin muutoksia, jotka helpottavat asetuksen täytäntöönpanoa.Uusia vaatimuksia romuajoneuvojen käsittelyynRomuajoneuvojen osien uudelleenkäytön lisäämiseksi ja kierrätysmateriaalien laadun parantamiseksi asetus velvoittaa romuajoneuvojen käsittelijät poistamaan romuajoneuvoista tietyt osat ennen romuajoneuvojen murskausta. Osat, joilla on uudelleenkäyttö-, uudelleenvalmistus- tai kunnostuspotentiaalia, on poistettava niitä vahingoittamatta. Vaatimuksista on mahdollista poiketa tietyin edellytyksin. Suomi on pitänyt tärkeänä osien poistamisvaatimusta ja siihen liittyvää poikkeusmahdollisuutta. Asetuksella pyritään edistämään myös romuajoneuvojen sisältämän muovin kierrätystä. Asetuksessa on sitova tavoite romuajoneuvojen sisältämän muovin kierrätykselle. Romuajoneuvojen uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämistavoitteet pysyvät muutoin nykyisellä tasolla, mutta jatkossa tavoitteet eivät koske romuajoneuvojen akkuja. Suomi on pitänyt tärkeänä varmistaa, ettei POP-jätteeksi katsottavia romuajoneuvojen muoveja päädy kierrätykseen ja että tavoitteet ovat teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.Kiertotaloutta edistetään myös ajoneuvojen suunnitteluun ja valmistukseen liittyvillä vaatimuksillaKiertotalouden edistämiseksi asetus edellyttää esimerkiksi ajoneuvojen suunnittelemista ja valmistamista siten, että tietyt osat voidaan irrottaa helposti. Kuuden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta henkilöautojen ja pakettiautojen sisältämästä muovista vähintään 15 prosenttia on oltava kierrätysmuovia. Kymmenen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta vaatimus tiukentuu 25 prosenttiin. 20 prosenttia kierrätysmuovista tulee olla peräisin romuajoneuvoista. Suomi on pääosin kannattanut ajoneuvojen suunnittelua ja valmistusta koskevia velvoitteita.LisätietojaEini Lemmelä Erityisasiantuntija, ympäristöministeriö p. 0295 250 032 [email protected]
Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät eilen 11.12. alustavaan sopimukseen ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Asetuksen tavoitteena on muun muassa edistää ajoneuvojen suunnittelua ja valmistusta kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, lisätä romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä, parantaa romuajoneuvoista saatavien kierrätysmateriaalien laatua sekä puuttua romuajoneuvojen katoamiseen asianmukaisen jätehuollon ulkopuolelle.
NordenBladet — Ympäristöministeriön ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen rahoittama ja Kehitysvammaliiton toteuttama monipuolinen selvitys kehitysvammaisten ihmisten asumisen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista on valmistunut. Selvityksen mukaan nykyinen asumispalvelurakenne ei mahdollista riittävästi yksilöllistä asumista ja myös tuetussa asumisessa on kehitettävää. Selvityksessä laadittiin myös hyvinvointialueille malli asumisen suunnitteluun kehitysvammaisten ihmisten tarpeisiin.Yhä useampi kehitysvammaisista ihmisistä haluaa asua tavallisessa asunnossa, mikä onnistuu kotiin saatavan ja lähiympäristön tuen avulla. Asuminen tavallisilla asuinalueilla sekä laitoshoidosta luopuminen ovat myös valtion vammaispoliittisena tavoitteena. YK:n vammaissopimus korostaa itsenäisen elämän tukemista ja valinnanvapautta asumisessa. Maamme laitoksissa on kuitenkin edelleen kehitysvammaisia ihmisiä, joista osa lapsia. Suurin osa asumispalvelujen piirissä asuu ryhmäkodeissa. Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllinen asuminen -hankkeessa selvitettiin haastattelujen ja kyselyn avulla, kuinka yksilöllistä ja monimuotoista asuminen on tällä hetkellä. Selvitys osoittaa, että hyvinvointialueilla tunnistetaan, ettei nykyinen asumispalvelurakenne vielä mahdollista riittävästi yksilöllistä asumista, vaan asumisyksiköt ovat edelleen asumisen päämuoto. Tämä rajoittaa kehitysvammaisten ihmisten oikeutta valita, missä ja kenen kanssa asua. Erityisesti vaativan tuen järjestäminen sekä tuetun asumisen ratkaisut ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Vammaispalvelulaki antaa vahvan perustan yksilöllisen tuen järjestämiselle, mutta sen soveltaminen edellyttää nykyisten palvelurakenteen tarkastelua ja asumisen kehittämistä. Aiemmin luodut ratkaisut, kuten asuntoryhmät ja -verkostot tuovat monimuotoisuutta asumisen toteutukseen. Suunnittellumalli tarjoaa pohjan kehitysvammaisten asumisen kehittämiseen Hankkeessa laadittiin myös hyvinvointialueiden tueksi suunnittelumalli vammaisten ihmisten asumiseen. Suunnitelmat vahvistavat yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien välillä, tukevat asumisen kehittämistä kokonaisuutena erilaisine ratkaisuineen ja lisäävät kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta. Kun asuminen vastaa yksilöllisiä tarpeita, vältetään myös tilanteita, joissa ihmiset ovat raskaammissa palveluissa kuin heidän tarpeensa vaativat. Valtiolta tukea asumisratkaisujen toteutukseen Valtio tukee erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista korkotukilainalla ja erityisryhmien investointiavustuksella. Vuosina 2025–2027 Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus rahoittaa pääasiassa kehitysvammaisten, vaikeavammaisten ja autismikirjoon kuuluvien henkilöiden sekä asunnottomien asumista. Rahoitusta voi saada esimerkiksi erillisiin asuntoihin osana tavallista vuokrataloa, eriytettyihin asuntoryhmiin ja asumisyksiköihin lapsille ja vaativan tuen tarpeisiin. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus kannustaa toimijoita suunnittelemaan uusia innovatiivisia asuntoratkaisuja. Tutustu selvitykseenKehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen ja monimuotoisen asumisen kehittäminen (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Lisätietoja Raija Hynynen asuntoneuvos, ympäristöministeriö p. 029 525 0093 [email protected]
Sonja Manssila erityisasiantuntija, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus p. 029 525 0588 [email protected]
Susanna Hintsala toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto p. 040 741 6179 [email protected]
Ympäristöministeriön ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen rahoittama ja Kehitysvammaliiton toteuttama monipuolinen selvitys kehitysvammaisten ihmisten asumisen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista on valmistunut. Selvityksen mukaan nykyinen asumispalvelurakenne ei mahdollista riittävästi yksilöllistä asumista ja myös tuetussa asumisessa on kehitettävää. Selvityksessä laadittiin myös hyvinvointialueille malli asumisen suunnitteluun kehitysvammaisten ihmisten tarpeisiin.
NordenBladet — Euroopan komissio antoi tänään lainsäädäntöpaketin (ns. omnibus-ehdotuksen), jolla yksinkertaistettaisiin tietyillä kohdennetuilla muutoksilla ympäristöön liittyvää sääntelyä. Komission ehdotus koskee kiertotaloutta ja teollisuuden päästöjä. Komissio keventäisi erityisesti erilaisia raportointivelvollisuuksia.“EU:n ympäristösääntelyä tulee yksinkertaistaa. Voimme vähentää hallinnollista taakkaa ja vahvistaa kilpailukykyä ympäristötavoitteista tinkimättä. Edelläkävijän asemasta ei kannata luopua. Siksi vastuullisuus ja puhtaiden ratkaisujen edistäminen ovat jatkossakin meille erittäin tärkeitä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Komission tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa vähintään 25 prosentilta kaikilta yrityksiltä ja vähintään 35 prosentilta pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. Komission mukaan se pyrkii varmistamaan, että unionin ympäristötavoitteet saavutetaan tehokkaammilla, edullisemmilla ja älykkäämmillä tavoilla. Komissio sujuvoittaisi teollisuuden päästöjä koskevaa sääntelyä poistamalla vuonna 2024 päivitetystä teollisuuspäästödirektiivistä teollisuuslaitoksia koskevan vaatimuksen laatia siirtymäsuunnitelma vuosille 2030-2050 kohti puhdasta, kiertotalouden periaatteiden mukaista ja ilmastoneutraalia toimintaa. Komissio lisäksi yksinkertaistaisi saman direktiivin vaatimusta, jossa teollisuuslaitosten tulisi ottaa käyttöön ympäristöjärjestelmä. Vaatimuksista poistettaisiin muun muassa kemikaali-inventaario ja järjestelmän auditointivaatimus. Lisäksi teollisuuslaitokset saisivat kolme vuotta lisäaikaa vuoteen 2030 ympäristöjärjestelmän käyttöön ottamiseksi. Komission ehdotus sisältää lisäksi useita teknisluonteisia muutoksia vuonna 2024 julkaistuun päivitettyyn teollisuuspäästödirektiiviin, muun muassa koskien eläintilojen soveltamisalan määrittämistä. Komissio yksinkertaistaisi teollisuuspäästöjen raportointia vapauttamalla maatalous- ja vesiviljelytoimijat raaka-aineiden, veden- ja energiankulutuksen raportointivelvoitteesta. Komissio keventäisi hallinnollista taakkaa lakkauttamalla Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämän SCIP-tietokannan, johon yritysten on ilmoitettava tuotteidensa sisältämät erityistä huolta aiheuttavat aineet. Jatkossa tietoja tuotteesta saataisiin suoraan digitaalisista tuotepasseista ja muista tuotemerkinnöistä. Tuottajavastuuseen liittyvää raportointia markkinoille saatettujen tuotteiden sekä niistä syntyneiden jätteiden lajista, laadusta ja määrästä komissio harventaisi enintään kertaan vuodessa. Lisäksi komissio ehdottaa, että toiseen EU-maahan sijoittuneen etämyyjän velvollisuus nimetä valtuutettu edustaja keskeytettäisiin vuoden 2035 alkuun asti. Valtuutettu edustaja on tuottajavastuussa yrityksen nimittämä taho, joka hoitaa sen lakisääteiset tuottajavastuuvelvoitteet EU-maassa. Komission tiedonannossa mainitaan myös, että komissio arvioi tuottajavastuujärjestelmän laajempia uudistamisen mahdollisuuksia syksyllä 2026 julkaistavassa kiertotaloussäädöksessä (Circular Economy Act). Komissio ehdottaa muutoksia myös hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin. Ympäristöarvioinneille olisi perustettava keskitetty asiointipiste. Ympäristöarviointeja lisäksi virtaviivaistettaisiin sekä asetettaisiin eri menettelyvaiheille määräaikoja. Ympäristövaikutusten arvioinnin nopeuttamista koskevalla sääntelyllä voisi olla vaikutusta myös luonto- ja lintudirektiivien sekä vesipuitedirektiivin soveltamiseen tietyissä tilanteissa. Myös menettelyjen digitalisointiin kiinnitetään huomiota. Hallitus muodostaa seuraavaksi komission ehdotukseen kannan siitä laadittavassa eduskuntakirjelmässä. Ennallistamisasetuksen osalta komissio vielä arvioi jatkotoimia, kuten tulkintaohjeiden antamisen tarvetta. ”Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU-tasolla, jotta Suomelle koituvia kustannuksia voidaan kohtuullistaa. Yksi keino on asetuksen tulkintojen selkeyttäminen. Suomi on sitoutunut ennallistamisasetuksen tavoitteisiin, mutta pyrimme järkevöittämään asetuksen toimeenpanoa ja varmistamaan Suomelle mahdollisimman laajan EU-rahoituspohjan ennallistamistoimiin – samalla viemme määrätietoisesti kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua eteenpäin,” ministeri Multala sanoo. Lisätietoja Johanna Korpi lainsäädäntöjohtaja p. 0295 250 278 [email protected]Jaakko Kuisma (teollisuuspäästödirektiivi) ympäristöneuvos p. 0295 250 442 [email protected]Kati J. Suomalainen (kiertotalous) erityisasiantuntija p. 0295 250 358 [email protected]Pinja Laitinen (YVA) asiantuntija p. 0295 250 022 [email protected]
Euroopan komissio antoi tänään lainsäädäntöpaketin (ns. omnibus-ehdotuksen), jolla yksinkertaistettaisiin tietyillä kohdennetuilla muutoksilla ympäristöön liittyvää sääntelyä. Komission ehdotus koskee kiertotaloutta ja teollisuuden päästöjä. Komissio keventäisi erityisesti erilaisia raportointivelvollisuuksia.
NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio saavuttivat alustavan sovun eurooppalaisen ilmastolain muuttamisesta. Sopuun sisältyy uusi, sitova ilmastotavoite vuodelle 2040: EU:n nettopäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Tavoite vahvistaa EU:n ilmastotoimien ennakoitavuutta ja investointivarmuutta puhtaaseen teknologiaan.Suomi tuki neuvotteluissa 90 prosentin nettopäästövähennystavoitetta vuodelle 2040 korostaen, että komission tulee jatkotyössä huomioida riittävästi maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus ja teknologiset nielut. Nämä kaikki ovat vahvasti mukana alustavassa sovussa eurooppalaisen ilmastolain muuttamisesta. Joustavuutta 2040 tavoitteen saavuttamiseksiVuoden 2040 tavoitteesta 85 prosenttia katetaan EU:n sisäisillä päästövähennystoimilla ja enintään viisi prosenttia vuodesta 2036 alkaen EU:n ulkopuolelta hankittavilla, Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisilla, korkealaatuisilla kansainvälisillä ilmastoyksiköillä. Tavoitteen kustannustehokkaan toimeenpanon edistämiseksi komission tulee lisäksi huomioida sektoreiden ja instrumenttien välisten joustojen vahvistaminen ehdotuksissa, joilla vuoden 2040 tavoite pannaan toimeen. Ilmastotavoitteiden toimeenpanon seuranta tehostuuKomissio arvioi jatkossa kahden vuoden välin eurooppalaisen ilmastolain ilmastotavoitteiden toimeenpanoa ottaen huomioon viimeisimmän tieteellisen tiedon, teknologian kehityksen sekä EU:n kilpailukyvyn. Lisäksi kertomuksessa, jonka komissio laatii ilmastotoimissa edistymisessä aina viiden vuoden välein, tarkastellaan jatkossa muun muassa hiilinielujen kehitystä suhteessa eurooppalaisen ilmastolain tavoitteisiin. Tarvittaessa tämän seurauksena komissio voi ehdottaa lisätoimia tai vuoden 2040 tavoitteen tarkistamista. Fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppaa lykätään Osana kokonaisratkaisua sovittiin lisäksi, että fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupan käyttöönottoa lykätään vuodella eli vuoteen 2028. Ratkaisu lykkää niin kutsutun ETS2-päästökauppajärjestelmän päästöjen hinnoittelun käynnistymistä vuodella, mutta se ei vaikuta järjestelmän mukaisiin velvoitteisiin liittyen päästöjen tarkkailuun, raportointiin ja todentamiseen. ETS2-päästökauppajärjestelmä koskee EU:n päästökauppadirektiivin mukaan rakennusten erillislämmitystä, tieliikennettä ja eräitä muita aloja.Mitä seuraavaksi?Alustava sopu etenee nyt viralliseen hyväksyntään Euroopan parlamentissa ja ympäristöneuvostossa. Ilmastolain muutos tulee voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.LisätietojaLyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]Laura Aho neuvotteleva virkamies p. 029 525 0135 [email protected]
Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio saavuttivat alustavan sovun eurooppalaisen ilmastolain muuttamisesta. Sopuun sisältyy uusi, sitova ilmastotavoite vuodelle 2040: EU:n nettopäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Tavoite vahvistaa EU:n ilmastotoimien ennakoitavuutta ja investointivarmuutta puhtaaseen teknologiaan.
NordenBladet — Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin, YK:n ympäristökokous UNEA, kokoontuu Nairobissa seitsemättä kertaa 8.-12. joulukuuta 2025. Kokouksen teemana on kestävien ratkaisujen löytäminen elinvoimaisen planeetan hyväksi. Suomen UNEA-valtuuskuntaa Nairobissa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.UNEA-7 tuo YK:n jäsenvaltioita sekä mm. järjestöjen, yritysten ja tiedemaailman edustajia yhteen ratkomaan akuutteja ympäristöhaasteita. Keskeisenä tuloksena UNEAsta tavoitellaan yhteistä ministerijulistusta, jolla ilmaistaisiin poliittinen sitoumus ilmastonmuutoksen, luontokadon, maaperän heikentymisen ja saastumisen torjumiseksi.Lisäksi kokouksessa päätetään YK:n ympäristöohjelman (UNEP) strategiasta 2026-2029 ja neuvotellaan noin 15 päätöslauselmasta. Päätöslauselmat käsittelevät mm. luontoa ja ilmastoa, hallintoa ja lainsäädäntöä, kiertotaloutta, kemikaalia, jätteitä ja saastumista sekä hallinnollisia kysymyksiä.”Globaalit ympäristöongelmat eivät odota parempia aikoja: niihin on haettava yhteisiä ratkaisuja vaikean geopoliittisen tilanteenkin keskellä”, ministeri Multala sanoo.UNEAn päätöslauselmat rakentavat kansainvälistä yhteisymmärrystä ympäristöongelmista ja keinoista niihin vastaamiseksi. Suomi ja EU tukevat erityisesti päätöslauselmia, joilla parannetaan eri ympäristösopimusten välisiä synergioita, suitsitaan tekoälyn ympäristövaikutuksia, vahvistetaan nuorten osallistumista sekä edistetään mineraalien ja metallien kestävää hallintaa.UNEAn päätökset heijastuvat ajan myötä myös EU- ja kansalliselle tasolle. Esimerkiksi kesken olevien muovisopimusneuvottelujen aloittamisesta sovittiin YK:n ympäristökokouksessa kolme vuotta sitten.UNEA-7:n yhteydessä julkaistaan myös UNEPin laaja ympäristöraportti Global Environment Outlook (GEO-7). Lisäksi kokouksen yhteydessä järjestetään nuorten ympäristökokous, kansalaisyhteiskuntafoorumi ja runsaasti sivutapahtumia. Suomella on oma kiertotalousteemainen sivutapahtuma 11.12. yhdessä UNEPin, Sitran, Senegalin ja Brasilian kanssa. Ministeri Multala tapaa matkansa aikana myös Keniassa olevia suomalaisyrityksiä ja tukee heidän vientiään.YK:n 7. ympäristökokous UNEA7LisätietojaMarjaana Kokkonen Neuvotteleva virkamies p. 0295 250 025 [email protected]Lyydia Ylönen Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected] (Nairobissa 10.-12.12.2025)
Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin, YK:n ympäristökokous UNEA, kokoontuu Nairobissa seitsemättä kertaa 8.-12. joulukuuta 2025. Kokouksen teemana on kestävien ratkaisujen löytäminen elinvoimaisen planeetan hyväksi. Suomen UNEA-valtuuskuntaa Nairobissa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Uusimman Kulttuuriperintöbarometrin mukaan kulttuuriperintö on keskeinen osa suomalaisten identiteettiä ja hyvinvointia. Sen merkitys ulottuu arjen yhteisöllisyydestä aina kriisinkestävyyteen ja maanpuolustustahtoon. Barometri kuvaa, miten suomalaisten käsitykset kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä ovat muuttuneet vuosien 2017–2025 välillä. ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto tiedottavatBarometrissä kysyttiin ensimmäistä kertaa kulttuuriperinnön merkityksestä kriisitilanteissa. 72 prosenttia vastaajista arvioi, että kulttuuriperintö lisää henkistä kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa. Kulttuuriperinnön koetaan myös yhdistävän ihmisiä sekä lisäävän yhteisymmärrystä ja hyvinvointia.
”Kulttuuriomaisuuden suojelu ja kulttuuripalveluiden jatkuvuus on tunnistettu osaksi henkistä kriisinkestävyyttä yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Kulttuuriperintöbarometrin tulokset osoittavat, että näin kokevat myös kansalaiset. Tulos kertoo, että epävakaassa maailmantilanteessa haetaan tukea pitkiä jatkumoita edustavista asioista, kuten perinteistä, omasta kielestä tai kansallisista symbolirakennuksista ja taiteesta. Ne ovat sitä yhteistä liimaa, jota tarvitaan murrosten keskellä”, Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut-osaston johtaja Ulla Salmela sanoo. Kulttuuriperinnön arvostus on vahvistunut Tuoreen barometrin vastaajista 93 prosenttia pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä erittäin tai melko tärkeänä. Vuonna 2017 vastaava luku oli 87 prosenttia. 70 prosenttia vastaajista kokee tärkeäksi, että kulttuuriperintö turvataan myös kriisitilanteissa. Kulttuuriperintöä arvostetaan laajasti kaikissa väestönryhmissä. Ikä- ja koulutusryhmien väliset erot arvostuksessa ovat kaventuneet vuoden 2021 tuloksiin verrattuna. Edelleen arvostus on sitä korkeampaa mitä vanhemmasta ja korkeammin koulutetusta vastaajasta on kyse. Kulttuuriperintö ja -ympäristöt ymmärretään laajasti. Vastaajien mukaan vaalimisen arvoisia ovat esimerkiksi tavat, perinteet ja taidot, kieli, luonto, viheralueet ja maisemat, arvot ja asenteet sekä ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat. Yhä useampi nostaa esiin rakennukset ja rakennetun ympäristön esimerkkeinä vaalittavasta kulttuuriperinnöstä. Kulttuuriperintö lisää alueen vetovoimaa Enemmistö vastaajista oli samaa mieltä kulttuuriperinnön vetovoimaa lisäävien tekijöiden kanssa. Kulttuuriperinnön nähdään kasvattavan asuinalueiden arvoa ja lisäävän kotimaan matkailua. Vain 11 prosentin mielestä kulttuuriperintö rajoittaa kehitystä ja toiminnanvapautta.
Vastaajista 59 prosenttia toivoo, että kulttuuriperintö otetaan nykyistä paremmin huomioon kuntatason päätöksenteossa.
Vastaajista 70 prosenttia ajattelee, että uutta kulttuuriperintöä syntyy jatkuvasti. Tulevaisuuden kulttuuriperintönä nähdään esimerkiksi verkkoyhteisöt, tietokonepelit, tekoäly, jokien ennallistaminen, polkupyöräkulttuuri ja betonielementtitalot. Hieman alle puolet vastaajista kokee, että modernit rakennukset ovat yhtä säilyttämisen arvoisia kuin vanhemmat rakennukset. Kuitenkin enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että olemassa olevaa rakennuskantaa tulee hyödyntää purkamisen sijaan. Tutkimus antaa tukea huolelliselle maisemavaikutusten arvioinnille uusiutuvan energian voimalahankkeissa. Vain 29 prosenttia vastaajista kokee, että teollisen mittakaavan tuuli- ja aurinkovoimalat sopivat useimpiin maisemiin. Osallisuus kulttuuriperintöön on kasvanut – rahoitushalukkuus vähentynyt Kulttuuriperintö koetaan yhteiseksi asiaksi, mutta halukkuus käyttää varoja sen suojeluun on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Julkisten varojen käyttö kulttuuriperinnön suojeluun saa edelleen enemmistön kannatuksen, mutta verovarojen käyttöön ja valtion taloudelliseen tukeen suhtaudutaan varovaisemmin, mikä kuvastanee taloudellisesti tiukkojen aikojen henkeä laajemminkin. Ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa kulttuuriperinnön säilymiseen ja siirtymiseen tuleville sukupolville. Kulttuuriperinnön määrittelyä ei nähdä yhtä selkeästi kuin aiemmin ainoastaan asiantuntijoiden tehtävänä.Aikaisempaa useampi vastaaja näkee kulttuuriperinnöstä huolehtimisen kuuluvan ensisijaisesti asukkaiden ja yhteisöjen vastuulle viranomaisten sijaan. Kulttuuriperintöbarometri on kysely, jossa selvitetään suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Barometri tarjoaa arvokasta tietoa päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi sekä kuvaa asenteiden muutoksia vuosien 2017, 2021 ja 2025 välillä. Verian toteutti kyselyn elokuussa 2025 opetus- ja kulttuuriministeriölle, ympäristöministeriölle ja Museovirastolle. Vastaajina oli 2 215 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista. Lisätietoa Kulttuuriperintöbarometristä (museovirasto.fi)Tutkimuksen tulostiivistelmä, tulosgraafeja ja kuvia median käyttöön Museoviraston kuvapankissa (museovirasto.kuvat.fi)
Uusimman Kulttuuriperintöbarometrin mukaan kulttuuriperintö on keskeinen osa suomalaisten identiteettiä ja hyvinvointia. Sen merkitys ulottuu arjen yhteisöllisyydestä aina kriisinkestävyyteen ja maanpuolustustahtoon. Barometri kuvaa, miten suomalaisten käsitykset kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä ovat muuttuneet vuosien 2017–2025 välillä.
NordenBladet — Suomi on saavuttamassa kaudelle 2021–2030 EU:ssa yhteisesti asetetut taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet. Valtioneuvosto antoi 4.12.2025 eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU), joka sisältää toimia päästövähennysten vauhdittamiseksi.Ympäristöministeriön johdolla valmisteltu KAISU sisältää sekä arvion nykyisten taakanjakosektorin toimien riittävyydestä että lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen kasvihuonekaasupäästöt.”Päästövähennykset taakanjakosektorilla etenevät hienosti. Hallituksen linjaamien monipuolisten lisätoimien avulla saavutamme EU:n päästövähennysvelvoitteet. Lisätoimet myös luovat yrityksille edellytyksiä uudistua, investoida vähähiilisiin ratkaisuihin ja toisaalta toimia ennustettavassa toimintaympäristössä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala toteaa.Suomi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään EU-velvoitteiden mukaisestiEU-velvoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kaudella 2021–2030 jokaiselle vuodelle on asetettu päästökiintiö. Jos päästöt alittavat kiintiön yhtenä vuonna, syntyy joustoa seuraaville vuosille. Silti koko kauden päästöjen on pysyttävä EU:ssa sovitussa enimmäismäärässä.Vuonna 2024 Suomen taakanjakosektorin päästöt olivat pienentyneet 26 prosenttia vuodesta 2005. Tieliikenne vastaa yli kolmasosaa taakanjakosektorin päästöistä ja maatalous neljäsosaa. Merkittäviä päästölähteitä ovat myös työkoneet ja rakennusten erillislämmitys.Suomi alitti vuosittaiset päästökiintiöt 2021–2023, mikä loi ylijäämää ja joustoa tuleville vuosille. Yhdessä lisätoimien ja aiemmissa ilmastosuunnitelmissa linjattujen toimien kanssa tämä tekee EU:n päästövähennysvelvoitteen täyttämisen mahdolliseksi. Vuoden 2030 päästöjen puolitustavoite saavutetaan siis joustojen avulla.Rakenteellisia ratkaisuja ja vähähiilisten investointien tukeaKAISUssa esitellyt lisätoimet koostuvat pääasiassa erilaisista tuista ja kannusteista. Lisätoimilla tavoitellaan vähintään 0,9 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäistä päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykykehitykseen.Liikenteessä tuetaan sähkön latausinfran rakentamista ja raskaan kaluston vähähiilisiä hankintoja. Rakennusten osalta edistetään öljylämmityksestä luopumista ja työkoneiden osalta sähköistymistä. Lisäksi nostetaan maltillisesti kevyen polttoöljyn uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vähentää päästöjä useilla sektoreilla. Jätteenpoltossa tuetaan hiilidioksidin talteenottoa. Maataloudessa painopisteet ovat turvemaiden kosteikkotoimien varmistamisessa, lannankäsittelyn päästöjen vähentämisessä ja täsmäviljelyn kehittämisessä.Taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamiseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia. Päästökehitykseen vaikuttaa se, miten ja millä aikataululla ilmastotoimien toimeenpano etenee. Esimerkiksi ei ole varmaa, saadaanko jätteenpolton hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista päästövähennyksiä jo ennen vuotta 2030. Riskeihin kuuluu myös EU:n maankäyttösektorin ja taakanjakosektorin velvoitteiden kytkentä, minkä johdosta maankäyttösektorin 2021–2025 vaje voi siirtyä lisätaakaksi taakanjakosektorille.KAISU on osa ilmastolain suunnittelujärjestelmääSeuraavaksi eduskunta ottaa kantaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Suunnitelman toimeenpano alkaa välittömästi.Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmisteltiin rinnakkain energia- ja ilmastostrategian kanssa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu kansalliseen ilmastolakiin. Nyt kyseessä on kolmas KAISU, edellinen laadittiin vuonna 2022.LisätiedotLyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja ympäristöministeriö p. 050 476 1341 [email protected]Sally Weaver p. 029 525 0121 [email protected]
Suomi on saavuttamassa kaudelle 2021–2030 EU:ssa yhteisesti asetetut taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet. Valtioneuvosto antoi 4.12.2025 eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU), joka sisältää toimia päästövähennysten vauhdittamiseksi.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet lainvalmistelun, jonka avulla varmistetaan lintudirektiivin velvoitteiden yhdenmukainen ja ennakoitava soveltaminen. Metsälain ja luonnonsuojelulain muutostarpeiden taustalla on Viron pesintäaikaisia hakkuita koskenut EU-tuomioistuimen ratkaisu.Euroopan unionin tuomioistuimen elokuussa antaman ratkaisun vuoksi maa- ja metsätalousministeriössä ja ympäristöministeriössä nähdään tarpeelliseksi täsmentää kansallista lainsäädäntöä nopealla aikataululla. ”Valmistelua tehdään ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä, jotta toimintaympäristö säilyy ennakoitavana ja direktiivin velvoitteista voidaan huolehtia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Työryhmätyön yhteydessä tuotettu tieto tukee lainvalmisteluaEuroopan unionin tuomioistuin antoi elokuussa 2025 ratkaisun (C-784/23, Voore Mets) virolaisen tuomioistuimen tekemään ennakkoratkaisupyyntöön, joka koski Virossa tehtyjä metsänhakkuita lintujen pesintäaikana. Tuomioistuimen ratkaisussa ei todettu, että hakkuut tulisi kieltää kokonaan lintujen pesintäaikana. Sen sijaan ratkaisun mukaan hakkuiden suorittaminen lintujen lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusaikana kuluu lintudirektiivin 5 artiklassa säädettyjen kieltojen soveltamisalaan. Näin ollen 5 artiklan kieltoja on noudatettava myös metsänhakkuissa, vaikka hakkuiden tarkoituksena ei ole lintujen vahingoittaminen. Lintudirektiivin mukaan muun muassa lintujen tahallinen häirintä lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusaikana on kiellettyä, jos häirintä vaikuttaisi merkittävästi lintukantojen ylläpitämiseen liittyviin direktiivin tavoitteisiin. Maa- ja metsätalousministeriö perusti syyskuussa työryhmän, joka arvioi lintujen pesintäaikaisia hakkuita koskevien metsäsektorin ohjeiden ja suositusten vaikuttavuutta sekä kehittämistarpeita. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön lisäksi työryhmässä on mukana hallinnon ja viranomaisten, metsäalan ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia. Työryhmätyön yhteydessä tuotettu tieto ja vuoropuhelu tukevat lainvalmistelua. Työryhmän toimikausi päättyy 28.2.2026.Muualla verkossa:Pesintäaikaisten hakkuiden vaikutusta lintukantoihin aletaan tarkastella työryhmässä (MMM:n tiedote 4.9.2025)
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat käynnistäneet lainvalmistelun, jonka avulla varmistetaan lintudirektiivin velvoitteiden yhdenmukainen ja ennakoitava soveltaminen. Metsälain ja luonnonsuojelulain muutostarpeiden taustalla on Viron pesintäaikaisia hakkuita koskenut EU-tuomioistuimen ratkaisu.
