NordenBladet — Sisco-konserniin liittyvät rikosepäilyt ovat edenneet asianosaisille loppulausuntojen antamista varten. Lopullinen päätös rikosepäilyjen syyteharkintaan siirtämisestä tehdään yhteistyössä Syyttäjälaitoksen kanssa.Esitutkinnassa selvitetään, onko Sisco-konsernin toiminnassa haettu väärillä tiedoilla valtion tukeman sosiaalisen rakentamisen tukia, kuten korkotuettuja lainatakauksia. Esitutkinnassa on selvitetty sitä, onko hakemusten perusteella hyväksyttyyn rakentamiseen tarkoitetut korkotuki- ja takauslainat käytetty oikein. Esitutkinnassa selvitään myös, onko valtion tuella rakennettu asuntoja muuhun kuin korkotukilain mukaisiin käyttötarkoituksiin.Keskusrikospoliisi tutkii yhtätoista törkeää avustuspetosta, yhtä törkeää petosta sekä kahta avustuksen väärinkäyttöä. Rikosten epäillään ajoittuneen vuosille 2014–2019. Asianomistajana esitutkinnassa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, eli ARA.Esitutkinnassa on kuulusteltu 15 henkilöä rikoksesta epäiltynä, 25 todistajana ja yksi muun asianosaisen asemassa. Esitutkinta-aineisto käsittää noin 17 000 sivua.
Sisco-konserniin liittyvät rikosepäilyt ovat edenneet asianosaisille loppulausuntojen antamista varten. Lopullinen päätös rikosepäilyjen syyteharkintaan siirtämisestä tehdään yhteistyössä Syyttäjälaitoksen kanssa.
Esitutkinnassa selvitetään, onko Sisco-konsernin toiminnassa haettu väärillä tiedoilla valtion tukeman sosiaalisen rakentamisen tukia, kuten korkotuettuja lainatakauksia. Esitutkinnassa on selvitetty sitä, onko hakemusten perusteella hyväksyttyyn rakentamiseen tarkoitetut korkotuki- ja takauslainat käytetty oikein. Esitutkinnassa selvitään myös, onko valtion tuella rakennettu asuntoja muuhun kuin korkotukilain mukaisiin käyttötarkoituksiin.
Keskusrikospoliisi tutkii yhtätoista törkeää avustuspetosta, yhtä törkeää petosta sekä kahta avustuksen väärinkäyttöä. Rikosten epäillään ajoittuneen vuosille 2014–2019. Asianomistajana esitutkinnassa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, eli ARA.
Esitutkinnassa on kuulusteltu 15 henkilöä rikoksesta epäiltynä, 25 todistajana ja yksi muun asianosaisen asemassa. Esitutkinta-aineisto käsittää noin 17 000 sivua.
NordenBladet — Puurakentamisen toimenpideohjelma 2016–2023 on tuottanut mittavan määrän puurakentamista tukevaa tietoa ja työkaluja, jotka säilyvät avoimesti saatavilla, vaikka ohjelma päättyy vuoden loppuun.Avustettujen hankkeiden tiedot ja tulokset raportissa ja hankeportaalissaPuurakentamisen ohjelma myönsi yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa valtionavustusta 110 hankkeelle. Hankkeita toteuttivat esimerkiksi yritykset, kunnat, maakunnat, järjestöt sekä tutkimus- ja oppilaitokset. Hankkeiden budjetit olivat kokonaisuudessaan yli 15 miljoonaa euroa. Avustuksilla toimijoita kannustettiin tuottamaan puurakentamista kehittävää uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja sekä toimintamalleja avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi.Hankkeet tuottivat muun muassa lukuisia julkaisuja, joissa puurakentamista käsitellään eri näkökulmista. Lisätietoja hankkeista ja niiden tuloksista löytyy alle linkatusta kokoavasta raportista sekä hankeportaalista.Puurakentamisen ohjelmassa 2018–2023 avustetut hankkeet -raportti | HankeikkunaPortaali puurakentamisen hankkeista | HankeportaaliOpetusmateriaalia teollisesta puurakentamisestaOhjelman tuella tehty teollisen puurakentamisen oppimateriaali on tarkoitettu toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajien käyttöön. Kokonaisuus kattaa koko prosessin puumateriaalista, suunnittelusta, teollisesta valmistuksesta ja työmaatoiminnoista aina ympäristövaikutuksiin, puurakennusten korjaamiseen ja rakentamistalouteen.Teollisen puurakentamisen opetusmateriaali | PuuinfoKunnille tukea ja tietoa puurakentamisestaOhjelma julkaisi puusta rakentamista harkitseville kunnille hankintaoppaan, joka kokoaa parhaita kestävän rakentamisen oppeja yksiin kansiin. Opas neuvoo julkisen sektorin puurakentajaa, kuinka hankinta ja hankkeen toteutus kannattaa tehdä. Apuja on tarjolla niin markkinakartoitukseen ja tarjouspyynnön tekemiseen kuin tarjousten vertailuun. Opas avaa, mistä puurakentamisen kustannukset koostuvat, ja minkälaista elinkaarta puurakennukselle voi suunnitella.Hankintopas: Puun käyttö julkisessa rakentamisessa | julkaisuarkisto ValtoMotivan vuosina 2021–2023 toteuttama puurakentamisen neuvontapalvelu sisälsi muun muassa kuntien yhteistyötä ja verkostoitumista vaalineet vauhdittajaryhmät sekä erilaisia tapahtumia ja koulutuksia, joiden materiaalit ovat avoimesti saatavilla. Neuvontapalvelu julkaisi myös verkkosivuilla koonnin vastauksista kuntia yleisesti askarruttaviin kysymyksiin puurakentamisesta.Kuntien neuvontapalvelun aineistot | MotivaSelvityksiä puurakentamisen tilasta ja näkemyksiä tulevaisuudestaOhjelma on julkaissut useita selvityksiä puurakentamisen tilasta ja kehittämistarpeista. Myös Puurakentamisen toimenpideohjelman vaikuttavuutta on arvioitu kolmena vuonna. Selvitykset löytyvät ohjelman verkkosivuilta.Puurakentamisen ohjelman verkkosivutOhjelmassa tehdystä kansainvälisestä yhteistyöstä merkittävin on vuonna 2022 perustettu eurooppalaisten ministeriöiden välinen yhteistyöverkosto European Wood Policy Platform (woodPoP), joka kokoaa säännöllisesti eurooppalaisia virkahenkilöitä ja päättäjiä keskustelemaan puurakentamisen edistämisestä.WoodPoP -yhteistyöverkoston sihteeristö | LinkedIn
Puurakentamisen toimenpideohjelma 2016–2023 on tuottanut mittavan määrän puurakentamista tukevaa tietoa ja työkaluja, jotka säilyvät avoimesti saatavilla, vaikka ohjelma päättyy vuoden loppuun.
NordenBladet — Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulee 1.1.2024 voimaan useita asumista, rakentamista ja ympäristöä koskevia säädöksiä.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa (431/2023) säädetään tiedoista, jotka kuntien ja maakuntien liittojen on toimitettava Suomen ympäristökeskuksen uuteen, 1.1.2024 toimintansa aloittavaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella (432/2023) säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä. Lakiuudistus antaa odotetun pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, josta hyötyvät kaikki.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhti | syke.fiKevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain (1257/2010) muutoksella lain voimassaoloa pidennetään vuoden 2024 loppuun saakka. Niin sanottu kokeilulaki antaa Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungille oikeuden poiketa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) säännöksistä siten, että ne voivat myöntää rakennusluvan asemakaava-alueella ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista. Valmistelussa olevassa rakentamislain muutosesityksessä kokeilulain hyväksi todettu käytäntö ehdotetaan säädettäväksi pysyväksi käytännöksi koko maahan. Pidentämällä kokeilulain voimassaoloa vuodella varmistetaan, että kokeilulain kunnat voivat soveltaa menettelyä ilman välivaihetta.Hallituksen esitys laiksi kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain muuttamisesta | HankeikkunaYhteishallintolaki (1169/2022) vahvistaa vuokratalojen asukkaiden päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia valtion tukemissa vuokrataloissa asettamalla vähimmäistason asukkaiden ja omistajien yhteistyölle. Laki edellyttää, että asukkaille annetaan tietoa asumiseen vaikuttavista asioista ja tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa niihin.Tiedote 19.9.2022: Lakiuudistus parantaa valtion tukemissa vuokrataloissa asuvien vaikuttamismahdollisuuksiaAsumisoikeuslain (393/2021) asukasvalinnan vanhojen järjestysnumerojen siirtymäaika päättyy vuoden 2023 loppuun, minkä jälkeen asukkaat valitaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämän järjestysnumeron perusteella. Uutta asukasvalintamenettelyä on sovellettu 1.9.2023 lähtien.Tiedote 7.5.2021: Uusi asumisoikeuslaki parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, asumisoikeussopimusten pysyvyys säilyyVuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muutoksella (471/2023) parannetaan asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin tukiehtoja. Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon perusomavastuukorko on väliaikaisesti alennettu 1,7 prosenttiin 31.12.2023 saakka. Korkotukiasetusta muutetaan siten, että lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu korkotukilainan korosta on vuoden 2024 alusta lähtien 2,5 prosentin sijaan 2,3 prosenttia. Lisäksi korkotuen maksuaikaa pidennetään koko laina-ajalle.Tiedote 23.3.2023: Asuntorakentamisen pitkän korkotuen ehdot paranevatJätelain tuottajavastuuta koskevan 6 luvun säännökset laajenevat koskemaan 48 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen tyhjinä myytävien juomamukien tuottajia. Lisäksi jätelaki velvoittaa kunnat asentamaan tupakkaroskiksia julkisille alueille.Tiedote 15.9.2022: Jätelain muutoksella vähennetään muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista ja muita ympäristöhaittoja – vastuuta siirretään kuluttajalta tuotteiden valmistajille ja maahantuojille
Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulee 1.1.2024 voimaan useita asumista, rakentamista ja ympäristöä koskevia säädöksiä.
NordenBladet — Valtatie 8:lla Pyhärannan kohdalla on tapahtunut rekan ja henkilöauton välinen nokkakolari noin kello 19 aikaan illalla. Henkilöauton kuljettaja kuoli onnettomuudessa.Tie oli raivaustöiden ajan suljettu liikenteeltä. Poliisi selvittää onnettomuuteen johtaneita syitä eikä tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää.
Valtatie 8:lla Pyhärannan kohdalla on tapahtunut rekan ja henkilöauton välinen nokkakolari noin kello 19 aikaan illalla. Henkilöauton kuljettaja kuoli onnettomuudessa.
Tie oli raivaustöiden ajan suljettu liikenteeltä. Poliisi selvittää onnettomuuteen johtaneita syitä eikä tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Käynnistyvän ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvityksen mukaan yli 1 100 henkilöä oli vuonna 2022 pitkäaikaisasunnottomina Suomessa. Tämä on 185 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vielä vuonna 2008 yli vuoden tai toistuvasti kolmen vuoden aikana asunnottomana olevien määrä oli noin 3 600. ”Suunta on ollut oikea, ja hyvästä työstä on pidettävä kiinni. Pitkäaikaisasunnottomuus on kuitenkin edelleen vakava ongelma, sillä jokaisella on oikeus omaan kotiin. Teemme määrätietoisesti työtä sen puolesta, että pitkäaikaisasunnottomuutta ei Suomessa esiinny”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen painottaa.Vaikuttavaa työtä asunnottomuuskysymyksen ratkaisemiseksi on tehty pitkään, ja ongelman monitahoisuus on hyvin selvillä. Aiemman työn perusteella tiedetään, että monet pitkäaikaisasunnottomat tarvitsevat heille sopivan asumisratkaisun lisäksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Heillä voi olla talous-, päihde- ja mielenterveysongelmia. Kaikki eivät pärjää vahvankaan tuen avulla tavallisessa asunnossa, vaan heille tarvitaan pieniä tuetun asumisen yksiköitä.Ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan asiat eli asunnot ja asumista tukevat palvelut muodostavat pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen ytimen. Hallinnonalojen tiiviin yhteistyön ohella ohjelma tiivistää entisestään yhteistyötä kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion välillä. ”Hallituksen tavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa määrätietoisella työllä. Suomessa on tehty eri hallituskausina johdonmukaisesti tekoja asunnottomuuden vähentämiseksi ja asian tärkeydestä vallitsee laaja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys. Kuluvalla kaudella on syytä kiinnittää erityistä huomiota kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion saumattoman yhteistyön varmistamiseen”, ohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimiva Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov, sanoo. Hallitusohjelman mukaisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen osoitetaan pysyvää rahoitusta. Käynnistyvä ohjelma laatii tarkemman suunnitelman, jonka mukaan rahoitus kohdennetaan.Lisäksi pitkäaikaisasunnottomille suunnattuja asumisyksiköitä rahoitetaan ARA:n myöntämällä erityisryhmien investointiavustuksella ja korkotukilainoilla. Ohjelmaan osallistuvat kaupungit ja hyvinvointialueet ovat oikeutettuja hakemaan rahoitusta pitkäaikaisasunnottomuutta poistaviin investointeihin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Työtä kaiken asunnottomuuden torjumiseksi tukevat lisäksi toimet, joilla valtion tukemia vuokra-asuntoja suunnataan eniten tarvitseville, sekä häätöjen ehkäisyyn tähtäävä työ, kuten asumisneuvonta. Asuntotarjonta vaikuttaa asunnottomuuteen, ja siksi hallitus edistää asuntomarkkinan toimintaa ja riittävää asuntorakentamista etenkin kasvukeskuksissa muun muassa käynnissä olevien MAL-sopimusneuvotteluiden kautta. Ohjelmalle on asetettu johtoryhmä, joka kutsuu kaikki ohjelmaa toteuttavat tahot ohjelmaryhmään. Ohjelman toimikausi on 1.1.2024−31.12.2026.Ohjelman johtoryhmän kokoonpano, tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet ovat asettamiskirjeessä valtioneuvoston Hankeikkunassa.Lisätiedot Tommi Laanti asuntoneuvos p. 0295 250 146 [email protected]Daniel Sazonov apulaispormestari p. 045 129 6812 [email protected]
Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Käynnistyvän ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.
NordenBladet — Lounais-Suomen poliisi käynnisti reilu vuosi sitten uuden toimintamallin, jonka tarkoituksena on valtakunnallisesti ollut vähentää katalysaattorivarkauksia ja vaikeuttaa anastettujen katalysaattoreiden jälleenmyyntiä Suomessa. Vuoden kuluessa katalysaattorivarkaudet ovat vähentyneet merkittävästi.Syksyllä 2022 Lounais-Suomen poliisi käynnisti yhteistyössä alan suurimpien toimijoiden kanssa toimintamallin, jonka tavoitteena on kitkeä katalysaattoreihin liittyvää rikollisuutta.Uuden mallin mukaisesti pääasialliset katalysaattoreita ostavat yritykset ryhtyivät vaatimaan yksittäisten katalysaattoreiden myyjiltä dokumenttia siitä, että nämä tosiasiassa omistavat kauppaamansa katalysaattorin. Dokumenttina voi toimia esimerkiksi rekisteriote, romutustodistus tai tosite suoritetusta vaihtotyöstä.Tilastojen perusteella poliisille ilmoitetut epäillyt katalysaattorivarkaudet ovat vähentyneet viime vuodesta noin 40–45 prosenttia.– 1.1.–11.12.2023 poliisin tietojärjestelmään on kirjattu 1 689 varkausrikosta, jossa esiintyy katalysaattori. Viime vuonna vastaavana ajankohtana näitä rikoksia oli 3 025. Määrän pudotusta voidaan pitää hyvin merkittävänä, arvioi rikoskomisario Mika Paaer Lounais-Suomen poliisilaitokselta.Uusi toimintamalli on vakiintunutSuomen suurimmat katalysaattoreiden parissa toimivat yritykset ovat Reteko Oy, Kat-Metal Oy, Suomen Katalysaattorikierrätys Oy ja Kuusakoski Oy. Yrityksistä kerrotaan, että uusi toimintamalli on vakiintunut käytäntöön ja asiakaskunta on ottanut sen ymmärtäväisesti vastaan. – Yritykset tulevat kuulemma jatkossakin pyytämään dokumenttia omistussuhteesta, kun ne ostavat irrallisia katalysaattoreita. Poliisi on tyytyväinen yritysten sitoutumiseen ja yhteiseen tavoitteeseen rikollisuuden torjumiseksi, Paaer sanoo.Yksittäisistä katalysaattoreista maksettava hinta perustuu katalysaattorin malliin ja sen kuntoon. Kukin katalysaattori tarkastetaan, jotta sen kunto ja malli voidaan todeta.Syksyllä aloitettu toimintamalli on tuonut tähän lisänä sen, että yksittäisen katalysaattorin mukana kulkee auton rekisterinumero, joka kertoo sen alkuperän. Tämä mahdollistaa myös toimitusketjun jälkikäteistarkastelun. Arvometallien hinnat myös laskeneetUuden toimintamallin lisäksi rikosmäärän vähenemiseen on todennäköisesti vaikuttanut katalysaattorien sisältämien arvometallien (rhodium, palladium ja platina) futuurihintojen lasku.– Yritysten mukaan yksittäisestä katalysaattorista maksettava hinta on laskenut jopa 75 prosenttia. Eli jos ennen keskiverto katalysaattorista maksettiin 400 euroa, nyt siitä maksetaan enää 100 euroa, Paaer sanoo.
Lounais-Suomen poliisi käynnisti reilu vuosi sitten uuden toimintamallin, jonka tarkoituksena on valtakunnallisesti ollut vähentää katalysaattorivarkauksia ja vaikeuttaa anastettujen katalysaattoreiden jälleenmyyntiä Suomessa. Vuoden kuluessa katalysaattorivarkaudet ovat vähentyneet merkittävästi.
Syksyllä 2022 Lounais-Suomen poliisi käynnisti yhteistyössä alan suurimpien toimijoiden kanssa toimintamallin, jonka tavoitteena on kitkeä katalysaattoreihin liittyvää rikollisuutta.
Uuden mallin mukaisesti pääasialliset katalysaattoreita ostavat yritykset ryhtyivät vaatimaan yksittäisten katalysaattoreiden myyjiltä dokumenttia siitä, että nämä tosiasiassa omistavat kauppaamansa katalysaattorin. Dokumenttina voi toimia esimerkiksi rekisteriote, romutustodistus tai tosite suoritetusta vaihtotyöstä.
Tilastojen perusteella poliisille ilmoitetut epäillyt katalysaattorivarkaudet ovat vähentyneet viime vuodesta noin 40–45 prosenttia.
– 1.1.–11.12.2023 poliisin tietojärjestelmään on kirjattu 1 689 varkausrikosta, jossa esiintyy katalysaattori. Viime vuonna vastaavana ajankohtana näitä rikoksia oli 3 025. Määrän pudotusta voidaan pitää hyvin merkittävänä, arvioi rikoskomisario Mika Paaer Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
Uusi toimintamalli on vakiintunut
Suomen suurimmat katalysaattoreiden parissa toimivat yritykset ovat Reteko Oy, Kat-Metal Oy, Suomen Katalysaattorikierrätys Oy ja Kuusakoski Oy. Yrityksistä kerrotaan, että uusi toimintamalli on vakiintunut käytäntöön ja asiakaskunta on ottanut sen ymmärtäväisesti vastaan.
– Yritykset tulevat kuulemma jatkossakin pyytämään dokumenttia omistussuhteesta, kun ne ostavat irrallisia katalysaattoreita. Poliisi on tyytyväinen yritysten sitoutumiseen ja yhteiseen tavoitteeseen rikollisuuden torjumiseksi, Paaer sanoo.
Yksittäisistä katalysaattoreista maksettava hinta perustuu katalysaattorin malliin ja sen kuntoon. Kukin katalysaattori tarkastetaan, jotta sen kunto ja malli voidaan todeta.
Syksyllä aloitettu toimintamalli on tuonut tähän lisänä sen, että yksittäisen katalysaattorin mukana kulkee auton rekisterinumero, joka kertoo sen alkuperän. Tämä mahdollistaa myös toimitusketjun jälkikäteistarkastelun.
Arvometallien hinnat myös laskeneet
Uuden toimintamallin lisäksi rikosmäärän vähenemiseen on todennäköisesti vaikuttanut katalysaattorien sisältämien arvometallien (rhodium, palladium ja platina) futuurihintojen lasku.
– Yritysten mukaan yksittäisestä katalysaattorista maksettava hinta on laskenut jopa 75 prosenttia. Eli jos ennen keskiverto katalysaattorista maksettiin 400 euroa, nyt siitä maksetaan enää 100 euroa, Paaer sanoo.
NordenBladet — Kotihälytykset, jotka johtuvat ihmisten välisistä pienistä ja suurista erimielisyyksistä, pitävät partiot liikkeellä jouluna. Myös tien päällä poliisi pitää huolta turvallisuudesta pyhien aikaan. Länsi-Uudenmaan poliisi nostaakin esiin muutamia korostuneita riskejä esimerkiksi pyhien liikenteessä ja joulun ostoshumussa.Joulu on rauhoittumisen aikaa. Vaikka monet viettävät aikaa läheistensä kanssa, poliisin työ jatkuu. Tehtävämme on turvata kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina – niinpä emme jää aivan työttömiksi juhlapyhinäkään. Poliisi toivoo autoilijoita kiinnittämään huomiota muutamaan asiaan joululiikenteessä. Kun juhlapyhät osuvat viikonlopulle, liikennemäärät lisääntyvät jakautuessaan lyhyelle ajanjaksolle. Jouluiloa ei kannata kiireellä pilata, joten unohda turhan tiiviit aikataulut ja lähde liikenteeseen vain hyvin levänneenä, selvin päin ja jos mahdollista, valoisaan aikaan.Joulumieltä voi parantaa olemalla kohtelias muille myös liikenteessä. Muiden tienkäyttäjien huomioiminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että annetaan muille tilaa kaistanvaihtojen yhteydessä ja päästetään jono takaa ohi, jos itse haluaa ajella hiljempaa.- Turvavälin pitämisellä voi olla erittäin suuri merkitys onnettomuuden ehkäisemisessä. Muistuttaisin myös, että turhista ohituksista ei ole muuta kuin haittaa, sillä nämä eivät juurikaan nopeuta perille pääsyä, kertoo komisario Hannu Kontola.Joulun ostoshumukin nostaa onnettomuusriskiäKauppakeskusten parkkihallit ovat joulun aikaan täynnä ja onnettomuusriski näissä kasvaa. Ruuhkaa, stressiä ja ”rattiraivoilmiötä” voi välttää käyttämällä julkista liikennettä ja tekemällä ostokset ajoissa.Jos autolla kuitenkin liikutaan, on hyvä pitää mukana esimerkiksi pyyhe, sillä pakkasella parkkihalliin ajaessa auton lasit usein huurtuvat ja menettävät näkyvyyden. Kannattaa muistaa, että myös jalankulkuliikenne on vilkasta parkkihalleissa jouluisin.Elämme monella tapaa kuormittavaa ja haastavaa maailman aikaa. Itse voimme kuitenkin usein hyvin silloin, kun läheisemme voivat hyvin. Panostakaamme siis lähimmäistemme hyvinvointiin myös tänä jouluna. Joulurauhan julistuksen sanoin kehotamme viettämään joulun juhlaa ”asiaankuuluvalla hartaudella sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään”.
Kotihälytykset, jotka johtuvat ihmisten välisistä pienistä ja suurista erimielisyyksistä, pitävät partiot liikkeellä jouluna. Myös tien päällä poliisi pitää huolta turvallisuudesta pyhien aikaan. Länsi-Uudenmaan poliisi nostaakin esiin muutamia korostuneita riskejä esimerkiksi pyhien liikenteessä ja joulun ostoshumussa.
Joulu on rauhoittumisen aikaa. Vaikka monet viettävät aikaa läheistensä kanssa, poliisin työ jatkuu. Tehtävämme on turvata kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina – niinpä emme jää aivan työttömiksi juhlapyhinäkään.
Poliisi toivoo autoilijoita kiinnittämään huomiota muutamaan asiaan joululiikenteessä. Kun juhlapyhät osuvat viikonlopulle, liikennemäärät lisääntyvät jakautuessaan lyhyelle ajanjaksolle. Jouluiloa ei kannata kiireellä pilata, joten unohda turhan tiiviit aikataulut ja lähde liikenteeseen vain hyvin levänneenä, selvin päin ja jos mahdollista, valoisaan aikaan.
Joulumieltä voi parantaa olemalla kohtelias muille myös liikenteessä. Muiden tienkäyttäjien huomioiminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että annetaan muille tilaa kaistanvaihtojen yhteydessä ja päästetään jono takaa ohi, jos itse haluaa ajella hiljempaa.
– Turvavälin pitämisellä voi olla erittäin suuri merkitys onnettomuuden ehkäisemisessä. Muistuttaisin myös, että turhista ohituksista ei ole muuta kuin haittaa, sillä nämä eivät juurikaan nopeuta perille pääsyä, kertoo komisario Hannu Kontola.
Joulun ostoshumukin nostaa onnettomuusriskiä
Kauppakeskusten parkkihallit ovat joulun aikaan täynnä ja onnettomuusriski näissä kasvaa. Ruuhkaa, stressiä ja ”rattiraivoilmiötä” voi välttää käyttämällä julkista liikennettä ja tekemällä ostokset ajoissa.
Jos autolla kuitenkin liikutaan, on hyvä pitää mukana esimerkiksi pyyhe, sillä pakkasella parkkihalliin ajaessa auton lasit usein huurtuvat ja menettävät näkyvyyden. Kannattaa muistaa, että myös jalankulkuliikenne on vilkasta parkkihalleissa jouluisin.
Elämme monella tapaa kuormittavaa ja haastavaa maailman aikaa. Itse voimme kuitenkin usein hyvin silloin, kun läheisemme voivat hyvin. Panostakaamme siis lähimmäistemme hyvinvointiin myös tänä jouluna. Joulurauhan julistuksen sanoin kehotamme viettämään joulun juhlaa ”asiaankuuluvalla hartaudella sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään”.
NordenBladet — Espoon Matinkylässä sijaitsevalla uimarannalla torstaiaamuna 21.12. liikkuneet sivulliset havaitsivat rantavedessä elottoman henkilön. Länsi-Uudenmaan poliisi on aloittanut tapauksen selvittämisen kuolemansyyn tutkintana.Sivulliset havaitsivat veden varassa olleen henkilön ja soittivat hätäkeskukseen noin kello 7.30. Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt nostivat menehtyneen vedestä. Menehtynyt on täysi-ikäinen nainen.Poliisi tutkii henkilön veden varaan joutumiseen ja menehtymiseen johtaneita syitä. Tutkinta on aloitettu kuolemansyyn tutkintana, sillä ensitietojen perusteella ei tapauksessa ole syytä epäillä rikosta.Tiedotamme tapauksesta lisää vain, jos tutkinnassa esille tulevat asiat niin edellyttävät.
Espoon Matinkylässä sijaitsevalla uimarannalla torstaiaamuna 21.12. liikkuneet sivulliset havaitsivat rantavedessä elottoman henkilön. Länsi-Uudenmaan poliisi on aloittanut tapauksen selvittämisen kuolemansyyn tutkintana.
Sivulliset havaitsivat veden varassa olleen henkilön ja soittivat hätäkeskukseen noin kello 7.30. Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt nostivat menehtyneen vedestä. Menehtynyt on täysi-ikäinen nainen.
Poliisi tutkii henkilön veden varaan joutumiseen ja menehtymiseen johtaneita syitä. Tutkinta on aloitettu kuolemansyyn tutkintana, sillä ensitietojen perusteella ei tapauksessa ole syytä epäillä rikosta.
Tiedotamme tapauksesta lisää vain, jos tutkinnassa esille tulevat asiat niin edellyttävät.
NordenBladet — Helsingin poliisilaitoksen alueellinen työperäinen ihmiskaupparyhmä on tutkinut siivousalan yritykseen liittyviä epäiltyjä rikoksia 2022–2023. Kokonaisuudessa on rikosnimikkeinä kiskonnantapaisia työsyrjintöjä, törkeitä veropetoksia ja törkeitä velallisen epärehellisyyksiä.Poliisi epäilee, että kaksi ulkomaalaista siivousalan yrittäjää työllistivät sukulaisiaan ja palkkoja jätettiin maksamatta. Asianomistajat työskentelivät yrityksessä lyhyimmillään neljä vuotta ja pisimmillään yli 11 vuotta.Osa uhreista kertoi tehneensä töitä seitsemänä päivänä viikossa ja osa kuutena. Yrittäjät maksoivat palkkaa kuitenkin vain viidestä päivästä. Ylityö- ja haittatyökorvauksia ei maksettu ollenkaan asianomistajien mukaan.Yhden asianomistajan palkasta pidätettiin osa ulosottoa varten, mutta rahoja ei ollut maksettu ulosottoon. Kun maksu myöhemmin hoidettiin, epäillyt merkkasivat summan velaksi asianomistajalle.– Asianomistajat tulivat Suomeen töihin sukulaistensa yritykseen ja tekivät töitä useita vuosia, kunnes yritys meni konkurssiin ja työt loppuivat. Kertomansa mukaan asianomistajat eivät olleet vaatineet puuttuvia palkkoja aiemmin, koska he olivat luottaneet sukulaisiinsa tai sukulainen oli neuvonut vaihtamaan työpaikkaa, jos palkka ei miellytä. Ilman suomen kielen taitoa työpaikan vaihtaminen oli asianomistajien mukaan mahdotonta, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Nils Majewski.Poliisi epäilee myös, että yrittäjät siirsivät yrityksen varoja itselleen ja muille yrityksilleen laittomasti sekä aiheuttivat yrityksen maksukyvyttömyyden. Näiden epäiltyjen rikosten esitutkinta on kesken.Kiskonnantapaiset työsyrjinnät siirtyvät syyteharkintaan ensi vuoden alussa.
Helsingin poliisilaitoksen alueellinen työperäinen ihmiskaupparyhmä on tutkinut siivousalan yritykseen liittyviä epäiltyjä rikoksia 2022–2023. Kokonaisuudessa on rikosnimikkeinä kiskonnantapaisia työsyrjintöjä, törkeitä veropetoksia ja törkeitä velallisen epärehellisyyksiä.
Poliisi epäilee, että kaksi ulkomaalaista siivousalan yrittäjää työllistivät sukulaisiaan ja palkkoja jätettiin maksamatta. Asianomistajat työskentelivät yrityksessä lyhyimmillään neljä vuotta ja pisimmillään yli 11 vuotta.
Osa uhreista kertoi tehneensä töitä seitsemänä päivänä viikossa ja osa kuutena. Yrittäjät maksoivat palkkaa kuitenkin vain viidestä päivästä. Ylityö- ja haittatyökorvauksia ei maksettu ollenkaan asianomistajien mukaan.
Yhden asianomistajan palkasta pidätettiin osa ulosottoa varten, mutta rahoja ei ollut maksettu ulosottoon. Kun maksu myöhemmin hoidettiin, epäillyt merkkasivat summan velaksi asianomistajalle.
– Asianomistajat tulivat Suomeen töihin sukulaistensa yritykseen ja tekivät töitä useita vuosia, kunnes yritys meni konkurssiin ja työt loppuivat. Kertomansa mukaan asianomistajat eivät olleet vaatineet puuttuvia palkkoja aiemmin, koska he olivat luottaneet sukulaisiinsa tai sukulainen oli neuvonut vaihtamaan työpaikkaa, jos palkka ei miellytä. Ilman suomen kielen taitoa työpaikan vaihtaminen oli asianomistajien mukaan mahdotonta, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Nils Majewski.
Poliisi epäilee myös, että yrittäjät siirsivät yrityksen varoja itselleen ja muille yrityksilleen laittomasti sekä aiheuttivat yrityksen maksukyvyttömyyden. Näiden epäiltyjen rikosten esitutkinta on kesken.
Kiskonnantapaiset työsyrjinnät siirtyvät syyteharkintaan ensi vuoden alussa.
NordenBladet — Helsingin poliisilaitoksen alueellinen työperäinen ihmiskaupparyhmä on tutkinut siivousalan yritykseen liittyviä epäiltyjä rikoksia tämän ja edellisen vuoden aikana. Kokonaisuudessa rikosnimikkeinä on kymmenkunta työperäistä ihmiskauppaa.Poliisi epäilee, että kaksi ulkomaalaista siivousalan yrittäjää työllistivät useita ulkomaalaisia henkilöitä ja jättivät osan palkoista maksamatta. Asianomistajat työskentelivät yrityksessä lyhyimmillään vajaan kahden kuukauden ajan ja pisimmillään noin kaksi vuotta.
Helsingin poliisilaitoksen alueellinen työperäinen ihmiskaupparyhmä on tutkinut siivousalan yritykseen liittyviä epäiltyjä rikoksia tämän ja edellisen vuoden aikana. Kokonaisuudessa rikosnimikkeinä on kymmenkunta työperäistä ihmiskauppaa.
Poliisi epäilee, että kaksi ulkomaalaista siivousalan yrittäjää työllistivät useita ulkomaalaisia henkilöitä ja jättivät osan palkoista maksamatta. Asianomistajat työskentelivät yrityksessä lyhyimmillään vajaan kahden kuukauden ajan ja pisimmillään noin kaksi vuotta.
– Asianomistajien mukaan työnantaja lupasi heille maksua vastaan oleskeluluvan. Hänen epäillään myös käyttäytyneen aggressiivisesti työntekijöitä kohtaan ja vähentäneen heidän työtuntejaan. Hän myös uhkasi osalle asianomistajista, että nämä eivät saisi oleskelulupaa tai menettäisivät sen, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Nils Majewski.
Asianomistajien mukaan osa heistä oli maksanut työnantajalle oleskeluluvan saamiseksi noin 1 500–2 500 euroa. Jotkut asianomistajista kertoivat, että he antoivat puhelimensa maksuksi oleskeluluvasta.
– Usea asianomistaja joutui maksamaan osan palkastaan käteisellä takaisin työnantajalle. Poliisi myös epäilee, että joissakin tapauksissa työnantaja ei maksanut ylitöistä ja viikonlopputöistä palkkaa, sanoo tutkinnanjohtaja Majewski.
Yritys on lopettanut liiketoimintansa konkurssiin.
Rikoskokonaisuus siirtyy syyteharkintaan tammikuun aikana.
