sunnuntai, 27 heinäkuun, 2025

Helena-Reet Ennet

Helena-Reet Ennet
20921 VIESTIT 0 KOMMENTIT

Poliisi on huolestunut nuorten väkivaltarikosten kasvusta

NordenBladet — Alaikäisten tekemät väkivaltarikokset kohdistuvat valtaosin toisiin alaikäisiin. Alaikäisten vakavien väkivaltarikoskierteiden katkaisuun tarvitaan viranomaisten saumatonta yhteistyötä ja uusia keinoja.Alle 21 vuotiaiden nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut merkittävästi. Alaikäisten tekemäksi epäiltyjen rikosten määrä Suomessa on kolminkertaistunut vuodesta 2015. Suurinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden keskuudessa. Alaikäisten rikoskierteet pitää katkaista nykyistä tehokkaammin Poliisi katkaisee hankalimpien aikuisten rikoskierteitä pakkokeinojen, kuten vangitsemisen avulla. 15-17-vuotiaisiin on mahdollista kohdistaa poliisin pakkokeinoja viimesijaisina keinoina, mutta alle 15-vuotiaiden osalta poliisilla ei ole keinoja rikoskierteiden katkaisemiseen. Alaikäisten rikoskierteiden katkaiseminen onkin poliisin sijasta ensisijaisesti lastensuojelun vastuulla.Hankalimpien nuorten rikosasioiden keskittäminen parantaa kokonaiskuvaa nuoren tilanteestaRikoskierteissä olevat nuoret liikkuvat usein aktiivisesti ympäri pääkaupunkiseutua ja syyllistyvät rikoksiin eri poliisilaitosten alueilla. Pääkaupunkiseudun poliisilaitokset yhdenmukaistavat nuorisorikollisuuden tutkintaan liittyviä tutkintajärjestelyjä ja keskittävät hankalimmissa rikoskierteissä olevien alaikäisten rikosasiat erikseen nimetyille rikostutkijoille. Samalla tehostetaan entisestään yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Tarkoituksena on parantaa kokonaiskuvaa nuoren tilanteesta, mikä mahdollistaa mm. tehokkaamman pakkokeinojen käytön hankalimpien 15-17-vuotiaiden rikoskierteiden katkaisemiseksi.Alle 15-vuotiaiden tekemien vakavien rikosten tutkintaan tarvitaan tehokkaat työkalutRikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15 vuotta. Alle 15-vuotiaiden tekemien vakavien rikosten tutkinnassa poliisilla ei ole käytössään yhtä tehokkaita vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja kuin 15 vuotta täyttäneiden osalta. Pakkokeinojen puuttuessa poliisi ei pysty näissä tapauksissa estämään esitutkinnan sotkemista yhtä tehokkaasti kuin 15 vuotta täyttäneiden tekijöiden osalta.

Alaikäisten tekemät väkivaltarikokset kohdistuvat valtaosin toisiin alaikäisiin. Alaikäisten vakavien väkivaltarikoskierteiden katkaisuun tarvitaan viranomaisten saumatonta yhteistyötä ja uusia keinoja.

Alle 21 vuotiaiden nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut merkittävästi. Alaikäisten tekemäksi epäiltyjen rikosten määrä Suomessa on kolminkertaistunut vuodesta 2015. Suurinta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden keskuudessa. 

− Alaikäisten tekemät väkivaltarikokset kohdistuvat valtaosin toisiin alaikäisiin. Yhteiskunnan on pystyttävä suojelemaan kansalaisiaan alaikäisen tekemältä väkivallalta ja rikosten estämiseksi on löydettävä uusia toimivia keinoja, toteaa poliisijohtaja Sanna Heikinheimo.
Alaikäisten väkivaltarikosten määrä on kasvanut sekä kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa että maaseutumaisissa kunnissa. Suhteellisesti eniten kasvua on ollut Lahdessa (70 %,), Oulussa (56 %) ja Tampereella (46 %).

Poliisi haluaa herättää ja käydä yhteiskunnallista keskustelua nuorisorikollisuudesta ja sen vaikutuksista. Osana tätä poliisi on lähettänyt kaikille Suomen 2119 ala- ja yläasteelle kampanjajulisteen, jossa muistutetaan, että monesti kiusaamiseksi mielletty teko onkin itse asiassa rikos. 

Alaikäisten rikoskierteet pitää katkaista nykyistä tehokkaammin 

Poliisi katkaisee hankalimpien aikuisten rikoskierteitä pakkokeinojen, kuten vangitsemisen avulla. 15-17-vuotiaisiin on mahdollista kohdistaa poliisin pakkokeinoja viimesijaisina keinoina, mutta alle 15-vuotiaiden osalta poliisilla ei ole keinoja rikoskierteiden katkaisemiseen. Alaikäisten rikoskierteiden katkaiseminen onkin poliisin sijasta ensisijaisesti lastensuojelun vastuulla.

Monet kovimmissa rikoskierteissä olevista alaikäisistä on sijoitettu lastensuojelulaitoksiin, mistä karkaaminen on helppoa. Kerta toisensa jälkeen karkaava lapsi saattaa päästä uusimaan vakaviakin väkivaltarikoksia lähes keskeytyksettä, vaikka olisikin jäänyt aiemmasta rikoksesta kiinni. Jatkuvasti karkailevat hankalimmassa tilanteessa olevat nuoret näkyvät poliisille väkivalta- ja ryöstörikosten tekijöinä sekä seksuaalirikosten uhreina.

− Kovassa päihde- tai rikoskierteessä olevan lapsen paikka ei ole oman onnensa nojassa kaupungin kaduilla, vaan suljetussa laitoksessa tukipalveluiden piirissä. Ei ole kenenkään etu, että tällaisessa tilanteessa olevat lapset pääsevät poistumaan lastensuojelulaitoksesta oman mielensä mukaan, sanoo rikosylitarkastaja Markku Heinikari Helsingin poliisilaitokselta.

Hankalimpien nuorten rikosasioiden keskittäminen parantaa kokonaiskuvaa nuoren tilanteesta

Rikoskierteissä olevat nuoret liikkuvat usein aktiivisesti ympäri pääkaupunkiseutua ja syyllistyvät rikoksiin eri poliisilaitosten alueilla. Pääkaupunkiseudun poliisilaitokset yhdenmukaistavat nuorisorikollisuuden tutkintaan liittyviä tutkintajärjestelyjä ja keskittävät hankalimmissa rikoskierteissä olevien alaikäisten rikosasiat erikseen nimetyille rikostutkijoille. Samalla tehostetaan entisestään yhteistyötä lastensuojelun kanssa. 

Tarkoituksena on parantaa kokonaiskuvaa nuoren tilanteesta, mikä mahdollistaa mm. tehokkaamman pakkokeinojen käytön hankalimpien 15-17-vuotiaiden rikoskierteiden katkaisemiseksi.

− Olemme saaneet joitain positiivisia kokemuksia siitä, että tehostettuun matkustuskieltoon määrätty nuori on rauhoittunut lastensuojelulaitokseen. Nuori tietää, että ehtojen rikkomisesta seuraa vangitseminen. Tiukkojen rajojen asettamisen merkitys korostuu hankalimpien nuorten osalta, sanoo rikosylikomisario Petri Eronen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Alle 15-vuotiaiden tekemien vakavien rikosten tutkintaan tarvitaan tehokkaat työkalut

Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15 vuotta. Alle 15-vuotiaiden tekemien vakavien rikosten tutkinnassa poliisilla ei ole käytössään yhtä tehokkaita vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja kuin 15 vuotta täyttäneiden osalta. Pakkokeinojen puuttuessa poliisi ei pysty näissä tapauksissa estämään esitutkinnan sotkemista yhtä tehokkaasti kuin 15 vuotta täyttäneiden tekijöiden osalta.

− Nuorten kasvava jengiytyminen aiheuttaa entistä suurempia riskejä sille, että vanhemmat jengiläiset hyödyntävät alle 15-vuotiaita rikosten tekijöinä. Poliisi tarvitsee riittävät työkalut myös alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten tutkintaan, sanoo rikosylikomisario Kai Käkelä Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Poliisin uusi nuorten ryöstörikollisuutta koskeva selvitys on julkaistu

NordenBladet — Tuoreen poliisissa tehdyn selvityksen mukaan nuorten ryöstörikosepäilyjen määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, erityisen paljon vuoden 2021 jälkeen. Merkittävintä kasvu on ollut alaikäisten kohdalla ja etenkin alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä.Rikosnimikkeittäin tarkasteltuna kasvu on ollut lukumäärällisesti merkittävintä perusmuotoisia ryöstöjä koskevissa epäilyissä, ja prosentuaalisesti eniten ovat lisääntyneet ryöstön yritykset. Raportin mukaan ryöstörikosepäilyjen määrä on kasvanut sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Kasvua on ollut viime vuosina usean eri poliisilaitoksen alueella.Tarkastelu perustuu poliisin tietoon tullutta rikollisuutta koskeviin tilastoihin sekä rikosilmoitustietoihin. Raportissa on tarkasteltu nuorten ryöstörikollisuuden kehitystä eri ikä- ja väestöryhmissä sekä kuvattu ryöstörikoksiin liittyviä teonpiirteitä.Teonpiirteiden yksityiskohtaisemman tarkastelun perusteella ryöstörikoksia tehdään entistä useammin kaduilla, linja-autopysäkeillä ja asuinalueiden läheisillä metsäalueilla, kun taas kauppoihin kohdistuneet ryöstöt ovat vähentyneet selvästi. Teoissa käytetään usein väkivaltaa, joka on useimmissa tapauksissa lyömistä ja potkimista. Monet ryöstörikoksista liittyvät päihteisiin, ja epäillyllä on myös usein mukanaan teräase. Ryöstörikokset kohdistuvat usein toisiin nuoriinAlle 21-vuotiaan nuoren tekemän ryöstörikoksen uhri on useimmiten toinen nuori. Sekä ryöstörikosten uhrit että epäillyt ovat entistä nuorempia.– Alle 21-vuotiaita nuoria koskevien rikosepäilyjen tarkastelu antaa viitteitä siitä, että nuoret ryöstävät esimerkiksi tuttaviaan ja saman koulun oppilaita useammin kuin ennen. Silti suurimmassa osassa nuorten ryöstörikoksia uhri ei tunne tai tunnista tekijää, kertoo tutkija Laura Heiskanen Keskusrikospoliisista.Nyt julkaistu raportti pyrkii lisäämään tietoa nuorten ryöstörikollisuudesta ja siihen liittyvistä teonpiirteistä. Raportissa on pyritty tarkastelemaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti sitä, millaisia muutoksia nuorten ryöstörikollisuudessa on havaittavissa ja liittyykö tekoihin kokonaan uusia piirteitä.– Nuorten ryöstörikollisuudessa on havaittu uusia erityispiirteitä, kuten nöyryytysväkivaltaa, tekojen kuvaamista ja merkkivaatteiden sekä niiden kopioversioiden ryöstämistä. Lisäksi viime vuosina on ilmennyt myös sähkötupakkaan liittyviä tapauksia, joihin liittyy usein ennalta sovittu kaupantekotilanne, Heiskanen kertoo.Voit lukea raportin oheisesta linkistä: Poliisin tietoon tullut ryöstörikollisuus vuosina 2015 – 2023

Tuoreen poliisissa tehdyn selvityksen mukaan nuorten ryöstörikosepäilyjen määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, erityisen paljon vuoden 2021 jälkeen. Merkittävintä kasvu on ollut alaikäisten kohdalla ja etenkin alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä.

Rikosnimikkeittäin tarkasteltuna kasvu on ollut lukumäärällisesti merkittävintä perusmuotoisia ryöstöjä koskevissa epäilyissä, ja prosentuaalisesti eniten ovat lisääntyneet ryöstön yritykset. Raportin mukaan ryöstörikosepäilyjen määrä on kasvanut sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Kasvua on ollut viime vuosina usean eri poliisilaitoksen alueella.

Tarkastelu perustuu poliisin tietoon tullutta rikollisuutta koskeviin tilastoihin sekä rikosilmoitustietoihin. Raportissa on tarkasteltu nuorten ryöstörikollisuuden kehitystä eri ikä- ja väestöryhmissä sekä kuvattu ryöstörikoksiin liittyviä teonpiirteitä.

Teonpiirteiden yksityiskohtaisemman tarkastelun perusteella ryöstörikoksia tehdään entistä useammin kaduilla, linja-autopysäkeillä ja asuinalueiden läheisillä metsäalueilla, kun taas kauppoihin kohdistuneet ryöstöt ovat vähentyneet selvästi. Teoissa käytetään usein väkivaltaa, joka on useimmissa tapauksissa lyömistä ja potkimista. Monet ryöstörikoksista liittyvät päihteisiin, ja epäillyllä on myös usein mukanaan teräase. 

Ryöstörikokset kohdistuvat usein toisiin nuoriin

Alle 21-vuotiaan nuoren tekemän ryöstörikoksen uhri on useimmiten toinen nuori. Sekä ryöstörikosten uhrit että epäillyt ovat entistä nuorempia.

– Alle 21-vuotiaita nuoria koskevien rikosepäilyjen tarkastelu antaa viitteitä siitä, että nuoret ryöstävät esimerkiksi tuttaviaan ja saman koulun oppilaita useammin kuin ennen. Silti suurimmassa osassa nuorten ryöstörikoksia uhri ei tunne tai tunnista tekijää, kertoo tutkija Laura Heiskanen Keskusrikospoliisista.

Nyt julkaistu raportti pyrkii lisäämään tietoa nuorten ryöstörikollisuudesta ja siihen liittyvistä teonpiirteistä. Raportissa on pyritty tarkastelemaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti sitä, millaisia muutoksia nuorten ryöstörikollisuudessa on havaittavissa ja liittyykö tekoihin kokonaan uusia piirteitä.

– Nuorten ryöstörikollisuudessa on havaittu uusia erityispiirteitä, kuten nöyryytysväkivaltaa, tekojen kuvaamista ja merkkivaatteiden sekä niiden kopioversioiden ryöstämistä. Lisäksi viime vuosina on ilmennyt myös sähkötupakkaan liittyviä tapauksia, joihin liittyy usein ennalta sovittu kaupantekotilanne, Heiskanen kertoo.

Voit lukea raportin oheisesta linkistä: Poliisin tietoon tullut ryöstörikollisuus vuosina 2015 – 2023

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Vapaaehtoinen metsien suojelu metsänomistajien suosiossa – METSO-ohjelman ympäristötukisopimuksissa ja luonnonhoitotöissä ennätyslukemat

NordenBladet — Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin viime vuonna kaikkiaan lähes 10 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat tekivät viime vuonna kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia yli 5 100 hehtaaria ja pysyvästi suojeltiin noin 4 300 hehtaaria metsää. Lisäksi rauhoitettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi noin 90 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 160 hehtaarilla.METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Suojelutavoitteesta oli vuoden 2023 loppuun mennessä saavutettu 97 prosenttia eli yli 93 000 hehtaaria. ”Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa METSO-ohjelmassa saavutetut tulokset ovat hieno osoitus halusta parantaa luonnon monimuotoisuutta. Kiitos onnistuneesta työstä kuuluu jokaiselle suojelupäätöksen tehneelle aktiiviselle metsänomistajalle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Toinen keskeinen METSO-ohjelman tavoite on tehdä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna tätä tavoitetta toteutettiin yhteensä 5 400 hehtaarilla, mikä on selvästi viime vuosien toteutustasoa enemmän. Tavoitteesta on siten saavutettu 79 prosenttia eli noin 65 000 hehtaaria. Viime vuoden toteutusmäärät kasvoivat merkittävästi siitä huolimatta, että metsätalouden kannustejärjestelmän muutoksen takia tukea oli haettavana vain syyskuun loppuun saakka.”Maa- ja metsätalousministerinä haluan kiittää sekä metsänomistajia että ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitotöiden asiantuntijoita ja tekijöitä siitä, että näissä töissä saavutettiin viime vuonna historiallisen hyvät toteutusmäärät. Vapaaehtoinen suojelu on keskeistä Suomen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi sekä laajasti hyväksyttyä”, ministeri Sari Essayah toteaa.Vuonna 2023 METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltujen ja kahdeksikymmeneksi vuodeksi määräaikaisesti rauhoitettujen kohteiden yhteisarvo oli yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Ympäristötukisopimusten korvauksiin käytettiin noin 12,7 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 1,3 miljoonaa euroa. Ympäristötukeen ja luonnonhoitoon käytettiin viime vuonna varoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin METSO-ohjelman aikana.Kymmenvuotiset ympäristötukisopimukset suosittu keino METSO-ohjelman toteutuksessaViime vuonna solmittiin yli 1 600 kymmenvuotista ympäristötukisopimusta. Ympäristötukikohteiden keskikoko oli hieman yli kolme hehtaaria. Keskimääräinen korvaus metsänomistajalle kymmenvuotisesta sopimuksesta oli noin 2 400 euroa hehtaarilta. Korvaustaso vaihtelee maakuntien välillä laskennassa käytettävän alueellisen keskikantohinnan mukaisesti.Viime vuonna solmittujen ympäristötukisopimusten suuri määrä on seurausta useasta tekijästä. Suomen metsäkeskus sai vuodelle 2023 lisäresurssia valtionapuun. Metsäalan toimijoiden tekemä ympäristötukien hakemusvalmistelu on edelleen lisääntynyt: viime vuonna he valmistelivat yli 30 % hakemuksista. Työstä maksettiin toimijoille valmistelukorvauksia yhteensä yli 420 000 euroa. Kemera-lain päättyminen ja hakemusten vastaanoton keskeytyminen syksyllä kannustivat tukien hakuun ja hakemusten valmisteluun sekä siihen, että kaikki hakemukset saatiin käsiteltyä ennen vuoden vaihdetta. Tulos kertoo myös siitä, että metsänomistajilla on edelleen vahva kiinnostus suojella vapaaehtoisesti metsiä. Uusia suojeluun sopivia kohteita löytyy edelleen ja ajan kuluessa kohteita myös kehittyy suojelukriteerit täyttäviksi.Sadat metsänomistajat suojelevat vuosittain metsiään pysyvästiMETSO-ohjelman kuluessa sadat metsänomistajat ovat vuosittain tehneet päätöksen metsänsä pysyvästä suojelusta. Viime vuonna noin 400 metsänomistajaa päätyi suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myivät metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Suojeltujen kohteiden keskikoko on METSO-ohjelmassa noin 10 hehtaaria.Uusia metsien suojelualueita tänäkin vuonna Tänä vuonna METSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi noin 3 000 hehtaaria, mihin on varattu rahoitusta alustavasti noin 20 miljoonaa euroa. Pysyvässä suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet, mutta monen ELY-keskuksen alueella tämän vuoden suojelutavoite on maltillinen, koska ohjelman alueellinen tavoite on saavutettu. Arvokkaimpia metsäkohteita suojellaan kuitenkin koko maassa edelleen. EU:n vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelyn myötä METSO-toteutusta tullee jatkossa kohdentumaan myös Pohjois-Suomeen. Kaiken kaikkiaan METSO-ohjelman pysyvän suojelun tavoitteesta on jäljellä enää vajaa 3 000 hehtaaria toteutettavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä, joten pysyvän suojelun tavoite tullaan saavuttamaan etuajassa. Metsiensuojelu kuitenkin jatkuu nykyisen METSO-ohjelmakauden loppuun vuoden 2025 loppuun saakka. Tukijärjestelmä vaihtuu, ympäristötukisopimusten valmistelu jatkossa metsäalan toimijoiden kautta
Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä METKA on korvannut KEMERA-tukijärjestelmän vuoden 2024 alusta. METSO-ohjelman mukaisia keinoja uudessa kannustejärjestelmässä ovat ympäristötukisopimukset, luonnonhoitotuki ja kulotustuki. Tavoitteena on solmia tänä vuonna ympäristötukisopimuksia ja toteuttaa elinympäristöjen luonnonhoitoa yhteensä 3100 hehtaaria. Ympäristötukisopimuksiin, luonnonhoitotukeen ja kulotustukeen on tänä vuonna käytettävissä yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa, josta luonnonhoitoon ja kulotuksiin on varattu 2,2 miljoonaa euroa. Uuden tukijärjestelmän mukaisia hakemuksia voi tehdä 1.3.2024 alkaen.
Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoidon tavoitemääristä ollaan jäljessä. Tukijärjestelmän muutoksen takia ympäristötuen valmistelua päästään kuluvana vuonna aloittamaan aikaisintaan alkukesästä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin metsäsektorilta merkittävää aktivoitumista. Jatkossa metsäalan palveluntarjoajat avustavat metsänomistajia ympäristötukihakemusvalmistelussa. Metsäkeskus vastaa edelleen METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta ja tekee ympäristötukisopimukset metsänomistajien kanssa.METSO-ohjelman jatkokauden valmistelu käynnistyy METSO-ohjelman lisäksi vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista tehdään myös elinympäristöjen ennallistamiseen ja hoitoon keskittyvässä Helmi-elinympäristöohjelmassa. METSO-ohjelman jatkuminen vuoteen 2030 asti on mukana Helmi-ohjelmasta tehdyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä. METSO-ohjelman jatkokauden sisällön ja uusien tavoitteiden määrittely käynnistyy vuonna 2024.METSO-ohjelma ja vapaaehtoinen metsien suojelu | Metsonpolku.fi Kuvat: METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa ja Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. ELY-keskuksen luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen.LisätietojaEsa Pynnönen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 386
[email protected]
Ville Schildt
neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162 190
[email protected]

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin viime vuonna kaikkiaan lähes 10 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat tekivät viime vuonna kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia yli 5 100 hehtaaria ja pysyvästi suojeltiin noin 4 300 hehtaaria metsää. Lisäksi rauhoitettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi noin 90 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 160 hehtaarilla.

Lähde: ym.fi

Liikenteessä törttöiltiin Oulussa

NordenBladet — Nuorehko kuljettaja ajeli huomattavaa ylinopeutta Oulussa Haukiputaalla Keskiviikkona. Hänelle mitattiin keskinopeudeksi 111 kilomteriä tunnissa 60 km/h nopeusrajoitusalueella.Polisiipartio oli suorittamassa liikenteen valvontaa Haukiputaalla keskiviikkona aamupäivällä. Valvonnan yhteydessä partio kiinnitti huomiota kovalla nopeudella muita autoja ohittelevaan autoon. Keskinopeusmittarilla auton nopeudeksi mitattiin 111 km/h. Tapahtumapaikalla oli 60 km/h nopeusrajoitus, tie oli jäinen ja polanteinen. Lisäksi partio havaitsi auton ohittelevan muita ajoneuvoja.Auto pysäytettiin ja kuljettaja määrättiin saman tien väliaikaiseen ajokieltoon. Kuljettaja oli yksin liikkeellä. Partio kirjasi rikosilmoituksen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.Keskiviikkona Oulun Tuirassa autoillut mies kiinnitti poliisipartion huomion. Hänet pysäytettiin ja hänelle tehtiin huumausainepikatesti. Tulos antoi aihetta epäillä miehen käyttäneen kokaiinia.Autoon tehdyssä paikanetsinnässä löytyi joitakin grammoja kokaiiniksi epäiltyä ainetta, lisäksi löytyi huumausaineeksi luettavia lääkeaineita.Löydetyt aineet takavarikoitiin ja kuljettajaa käytettiin verikokeessa huumausainetestin tuloksen varmentamiseksi. Mies määrättiin ajokieltoon epäillyn rattijuopumuksen vuoksi. Poliisi kirjasi rikosilmoituksen rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.Keskiyöllä partio tavoitti Oulun keskustasta autoilemasta keski-ikäisen miehen. Puhalluskokeessa mies puhalsi törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävän tuloksen.Miehellä ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Hän oli syyllistynyt edeltävän vuoden aikana yhteensä 7 kertaa ajo-oikeudetta ajoon.Partio kirjasi rikosilmoituksen törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.  

Nuorehko kuljettaja ajeli huomattavaa ylinopeutta Oulussa Haukiputaalla Keskiviikkona. Hänelle mitattiin keskinopeudeksi 111 kilomteriä tunnissa 60 km/h nopeusrajoitusalueella.

Polisiipartio oli suorittamassa liikenteen valvontaa Haukiputaalla keskiviikkona aamupäivällä. Valvonnan yhteydessä partio kiinnitti huomiota kovalla nopeudella muita autoja ohittelevaan autoon. Keskinopeusmittarilla auton nopeudeksi mitattiin 111 km/h. 

Tapahtumapaikalla oli 60 km/h nopeusrajoitus, tie oli jäinen ja polanteinen. Lisäksi partio havaitsi auton ohittelevan muita ajoneuvoja.

Auto pysäytettiin ja kuljettaja määrättiin saman tien väliaikaiseen ajokieltoon. Kuljettaja oli yksin liikkeellä. Partio kirjasi rikosilmoituksen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Keskiviikkona Oulun Tuirassa autoillut mies kiinnitti poliisipartion huomion. Hänet pysäytettiin ja hänelle tehtiin huumausainepikatesti. Tulos antoi aihetta epäillä miehen käyttäneen kokaiinia.

Autoon tehdyssä paikanetsinnässä löytyi joitakin grammoja kokaiiniksi epäiltyä ainetta, lisäksi löytyi huumausaineeksi luettavia lääkeaineita.

Löydetyt aineet takavarikoitiin ja kuljettajaa käytettiin verikokeessa huumausainetestin tuloksen varmentamiseksi. Mies määrättiin ajokieltoon epäillyn rattijuopumuksen vuoksi. Poliisi kirjasi rikosilmoituksen rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Keskiyöllä partio tavoitti Oulun keskustasta autoilemasta keski-ikäisen miehen. Puhalluskokeessa mies puhalsi törkeän rattijuopumuksen rajan ylittävän tuloksen.

Miehellä ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Hän oli syyllistynyt edeltävän vuoden aikana yhteensä 7 kertaa ajo-oikeudetta ajoon.

Partio kirjasi rikosilmoituksen törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

 

 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Vuosaaressa huoneistopalossa menehtyi yksi henkilö

NordenBladet — Poliisi sai hälytyksen keskiviikkona 7. helmikuuta kello 15:55 Vuosaareen, jossa havaittiin tulipalo kerrostaloasunnossa.Kahvipavunkujalla sijaitsevan kerrostalon yksityisasunnossa ollut tulipalo saatiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen toimesta sammutettua. 

Poliisi sai hälytyksen keskiviikkona 7. helmikuuta kello 15:55 Vuosaareen, jossa havaittiin tulipalo kerrostaloasunnossa.

Kahvipavunkujalla sijaitsevan kerrostalon yksityisasunnossa ollut tulipalo saatiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen toimesta sammutettua. 

Huoneistopalossa menehtyi keski-ikäinen mies. Poliisi tutkii tapahtunutta palonsyyn tutkintana ja kuolemansyyn selvittämisenä.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Tulipalo Kotkassa Haukkavuoren koululla

NordenBladet — Poliisi sai noin kello 15 aikaan ilmoituksen tulipalosta Haukkavuoren koululla Kotkassa. Koulun tiloissa oli syttynyt tulipalo, jonka vuoksi tiloihin levisi paljon savua, minkä vuoksi oppilaat evakuoitiin ulos. Kukaan ei loukkaantunut tulipalossa.Tulipalo saatiin sammutettua nopeasti, ja ripeistä ensitoimista johtuen kukaan ei loukkaantunut tulipalossa tai kärsinyt savulle altistumisen oireista. Poliisi on paikalla koululla ja tutkii tulipalon syttymissyytä. Tiedotamme asiasta lisää aikaisintaan huomenna, torstaina 8. helmikuuta. 

Poliisi sai noin kello 15 aikaan ilmoituksen tulipalosta Haukkavuoren koululla Kotkassa. Koulun tiloissa oli syttynyt tulipalo, jonka vuoksi tiloihin levisi paljon savua, minkä vuoksi oppilaat evakuoitiin ulos. Kukaan ei loukkaantunut tulipalossa.

Tulipalo saatiin sammutettua nopeasti, ja ripeistä ensitoimista johtuen kukaan ei loukkaantunut tulipalossa tai kärsinyt savulle altistumisen oireista. 

Poliisi on paikalla koululla ja tutkii tulipalon syttymissyytä. Tiedotamme asiasta lisää aikaisintaan huomenna, torstaina 8. helmikuuta. 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Poliisi pyytää vihjeitä töhrijöistä Leppävirralla

NordenBladet — Itä-Suomen poliisilaitos tutkii kahta erillistä vahingontekoa, joissa asuinrakennuksien seiniä on sotkettu spraymaalilla.Töhrimisten epäillään tapahtuneen pimeän aikaan 3.-4.2 Suomalanpuron- ja Kauppilanmäentiellä. Asiaan liittyvät vihjeet ja havainnot:Vihjepuhelin 0295 415 232Sähköposti vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi  

Itä-Suomen poliisilaitos tutkii kahta erillistä vahingontekoa, joissa asuinrakennuksien seiniä on sotkettu spraymaalilla.

Töhrimisten epäillään tapahtuneen pimeän aikaan 3.-4.2 Suomalanpuron- ja Kauppilanmäentiellä. Asiaan liittyvät vihjeet ja havainnot:

Vihjepuhelin 0295 415 232
Sähköposti vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi 

 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Varkaudessa kadonnot nuori mies on löytynyt

NordenBladet — Aiemmin tänään poliisi pyysi vihjeitä 5.2 kadonneesta henkilöstä Varkaudessa.Henkilö on löytynyt ja poliisi jatkaa asiaa kuolemansyyn selvittämisenä. Poliisi kiittää kansalaisia yhteydenotoista asiaan liittyen.

Aiemmin tänään poliisi pyysi vihjeitä 5.2 kadonneesta henkilöstä Varkaudessa.

Henkilö on löytynyt ja poliisi jatkaa asiaa kuolemansyyn selvittämisenä. Poliisi kiittää kansalaisia yhteydenotoista asiaan liittyen.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Itä-Suomen poliisilaitos pyytää havaintoja kadonneesta henkilöstä Varkaudessa

NordenBladet — Varkauden Käpykankaan alueella katosi 5. helmikuuta nuori mieshenkilö, jota ei etsinnöistä huolimatta ole löydetty.Tuntomerkit: n. 185cm pitkä ja hoikka vartaloinen. Yllä katoamishetkellä valkoiset kengät, mustat farkut ja tumma ulkoilutakki.Poliisi pyytää kansalaisia kiinnittämään huomiota, onko joku yrittänyt ehkä säänsuojaan piharakennuksiin tai vastaaviin.Havainnot voi toimittaa poliisille:Vihjepuhelin 0295 415 232Sähköposti vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi Asiaan ei epäillä liittyvän rikosta. 

Varkauden Käpykankaan alueella katosi 5. helmikuuta nuori mieshenkilö, jota ei etsinnöistä huolimatta ole löydetty.

Tuntomerkit: n. 185cm pitkä ja hoikka vartaloinen. Yllä katoamishetkellä valkoiset kengät, mustat farkut ja tumma ulkoilutakki.

Poliisi pyytää kansalaisia kiinnittämään huomiota, onko joku yrittänyt ehkä säänsuojaan piharakennuksiin tai vastaaviin.

Havainnot voi toimittaa poliisille:

Vihjepuhelin 0295 415 232
Sähköposti vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi 

Asiaan ei epäillä liittyvän rikosta.

 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Hämeessä rattijuoppoja liikenteessä

NordenBladet — Poliisi tavoitti vuorokauden aikana neljä rattijuoppoa Hämeessä.HÄMEENLINNA:

Poliisi tavoitti vuorokauden aikana neljä rattijuoppoa Hämeessä.

HÄMEENLINNA:

Mieshenkilön epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, huumausaineen käyttörikokseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta Hämeenlinnassa Paroistentiellä 6.2.2024 päivällä. Kuljettajalle suoritettu huumausaineiden pikatesti antoi positiivisen tuloksen huumausaineelle. Kuljettajalla ei ollut voimassa ajo-oikeutta.

Mieshenkilön epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, huumausaineen käyttörikokseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta Hämeenlinnassa Sotkankadulla 6.2.2024 illalla. Kuljettajalle suoritettu huumausaineiden pikatesti antoi positiivisen tuloksen huumausaineelle. Kuljettaja puhalsi lisäksi poliisin alkometriin 0,48 mg/l. Kuljettajalla ei ollut voimassa ajo-oikeutta.

HAUSJÄRVI:

Mieshenkilön epäillään syyllistyneen törkeää rattijuopumukseen Hausjärvellä Oitintiellä 6.2.2024 iltapäivällä. Kuljettajalle suoritettu tarkkuusalkometrikoe antoi tulokseksi 0,54 mg/l.

LAHTI:

Mieshenkilön epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, huumausaineen käyttörikokseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta Lahdessa Oikokadulla 6.2.2024 iltapäivällä. Kuljettajalle suoritettu huumausaineiden pikatesti antoi positiivisen tuloksen huumausaineelle. Kuljettajalla ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta.

]]>

Lähde: Poliisi.fi