NordenBladet — Helsingin poliisilaitos jakaa vuosittain Stadin Skoude -palkinnon laitoksen ansioituneelle poliisille. Vuoden 2024 Stadin Skoude on uhka-asioiden parissa työskentelevä rikosylikonstaapeli Juha Lappalainen. Juha Lappalainen valmistui poliisiksi vuonna 2002. Kiinnostus poliisin ammattiin syntyi poliisinakin uraa tehneen Matti-Yrjänä Joensuun Harjunpää-kirjoista. Lappalainen ehti työskennellä Joensuun kanssa Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä muutaman vuoden ajan ennen Joensuun eläköitymistä. Lappalaisen oma reilun 20 vuoden ura poliisina on kulunut lähes kokonaan väkivaltarikostutkinnan eri tehtävissä Helsingin poliisilaitoksella.Vuoden 2024 Stadin Skouden valintaperusteluissa Lappalaista luonnehditaan virkamieheksi, joka ryhtyy matalalla kynnyksellä selvittämään ilmi tulleita asioita ja henkilöiden käyttäytymistä hybridivaikuttamisen ja epävarmuuden aikoina. Valintaperusteluissa summataan, että Lappalainen kykenee ammattimaiseen riskinarviointiin sekä sujuvaan yhteistyöhön muiden viranomaisten ja yhteistyötoimijoiden kanssa.Uhkatutkintaryhmä selvittää monipuolisesti potentiaalisia uhkatapauksiaLappalainen oli mukana käynnistämässä uhkatutkintaryhmän toimintaa Helsingin poliisilaitokselle vuonna 2016. Ryhmän perustamisen ja sen toiminnan vakiinnuttamisen hän kokee poliisiuransa tärkeimmäksi ja mielenkiintoisimmaksi työtehtäväksi. Uhkatutkintaryhmä toimii edelleen eriytettynä ryhmänään väkivaltarikosyksikössä.– Uhkatutkintaryhmän tehtävänä on ennalta estää, paljastaa ja tutkia vakavia henkilöön kohdistuvia uhkia. Lisäksi ryhmän vastuulla on Helsingin poliisilaitokselle osoitettujen terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden käsittely ja Suomen valtiojohtoon kohdistuneiden uhkausten tutkinta. Myös katujengitutkinta on alkujaan käynnistynyt uhkatutkintaryhmästä, Lappalainen avaa.Uhkatutkintaryhmä hoitaa tapauksia laidasta laitaan. Työtehtävät voivat olla pienemmän mittakaavan tiedustelu- ja rikosasioita, jotka liittyvät esimerkiksi väkivaltaisella käyttäytymisellä huolta aiheuttaviin henkilöihin sekä aseisiin tai räjähteisiin. Tasaisin väliajoin työn alle tulee myös laajempaa tutkintaa ja tiedustelua vaativia kokonaisuuksia.– Vuosien varrella uhkatutkintaryhmä on ennalta estänyt useita potentiaalisia ja vakavia väkivaltarikoksia, myös henkirikoksia. Ryhmä on myös muun muassa paljastanut terroristisessa tarkoituksessa suunnitellun teon valmistelun, Lappalainen kertoo.Uhkatutkintaryhmällä on lisäksi tärkeänä tehtävänään käsitellä Helsingin poliisilaitoksen henkilökuntaan kohdistuvat uhkaukset ja maalittamistapaukset.– Työyhteisössä omista huolehtiminen on tärkeää. Olemme luoneet yhdessä turvallisuuspäällikön kanssa prosessin laitoksen henkilökuntaan kohdistuvien uhkausten sekä maalittamisen käsittelyyn. Onneksi tätä mallia ei ole viime aikoina tarvinnut toteuttaa usein, Lappalainen kertoo.Ennalta estävyys ja yhteistyö ovat uhkatutkinnan avainsanojaLappalaiselle tärkeintä uhka-asioiden tutkinnassa on ennalta estävyyden periaate ja turvallisuudentunteen ylläpitäminen. Kun rikosta ei pääse tapahtumaan, uhkatutkintaryhmän perimmäinen tarkoitus on täytetty.– Uhka-asioiden tutkinnassa motivaatio tulee hakea siitä, että rikoksen tapahtuminen saadaan estettyä ennalta. Jo tapahtuneen rikoksen tutkinnassa tutkija voi ajatella kannustimena vaikkapa tuloksekasta esitutkintaa ja jutusta mahdollisesti annettavaa tuomiota. Uhka-asioiden tutkinnassa tätä vastaavaa porkkanaa ei aina ole, Lappalainen kertoo.Työn sisällön kannalta uhkatutkinnassa mielenkiintoista on mahdollisuus hyödyntää poliisilain sekä paljastavan rikostutkinnan menetelmiä väkivaltarikosten ennalta ehkäisyssä ja tutkinnassa.– On tärkeää, että uhkien ja väkivaltaisten tekojen estämisessä hyödynnetään laajasti kaikkia mahdollisia keinoja henkilön puhuttamisesta ja ohjaamisesta lähtien aina esitutkintaan ja raskaimpiin pakkokeinoihin, Lappalainen toteaa.Uhka-asioiden tutkinnassa ollaan lähes aina tekemisissä eri sidosryhmien kanssa. Keskeisimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi, muut Suomen poliisilaitokset, Rikosseuraamuslaitos, Syyttäjälaitos sekä sosiaali- ja terveydenhuolto.– Toisinaan uhkajuttujen kohdehenkilöt osoittautuvat mielenterveyden häiriöistä kärsiviksi ihmisiksi, jotka eivät todellisuudessa ole aikoneet toteuttaa uhkauksiaan. Koen tärkeäksi, että uhkatutkintaryhmä hoitaa nämäkin tapaukset loppuun saakka esimerkiksi saattamalla henkilön sosiaali- ja terveyshuollon asiakkaaksi, Lappalainen kertoo.Prosessit, kouluttaminen ja esimiestyö ovat Lappalaisen mielenkiinnon kohteitaUhka-asiat ovat säilyneet Juha Lappalaisen selkeimpänä mielenkiinnon kohteena läpi virkauran. Tällä hetkellä hän on tehtäväkierrolla Erityistoimintayksikön Henkilösuojausyksikössä, jossa työtehtäviin kuuluu valtionjohtoon kohdistuvien uhkausten käsittelyn ja analysoinnin kehittäminen.– Uhka-asioiden käsittely vaatii yhtäältä ennakkoluulotonta ja luovaa ajattelua ja toisaalta jalkoja syvälle maahan. Yhteistyökyky on uhkatutkijan tärkeä ominaisuus. Tunnen täyttäväni nämä kriteerit, Lappalainen pohtii.Lappalainen tunnetaan uhka-asioiden asiantuntijana niin Helsingin poliisilaitoksella kuin osin muuallakin poliisissa. Hän on käynyt usean vuoden ajan luennoimassa Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoille uhkatutkintaa koskevilla kursseilla.Lappalainen on kiinnostunut uhka-asioihin liittyvien toimintaprosessien luomisesta ja kehittämisestä. Hän on ollut mukana koko poliisin laajuisen terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden käsittelyprosessin luomisessa. Helsingin poliisissa hän on vastannut poliisiuhkauksissa ja maalittamisessa sovellettavan mallin lisäksi uhkauksiin ja huolta aiheuttavien henkilöiden käsittelyyn liittyvistä prosesseista.Erääksi mielenkiinnon kohteekseen työelämässä Lappalainen mainitsee myös esimiestyön. Esimiehenä Lappalainen vannoo valmentavan johtamisen nimeen. Hänen näkemyksensä mukaan ryhmän ja koko työyhteisön tulisi koostua motivoituneista, omatoimisista ja innostuneista työntekijöistä.Vaikka takana on paljon hienoja kilometrejä, Lappalainen suhtautuu tulevaisuuteen maltillisesti ja jalat maassa.– Viihdyn työssäni ja toivon, että saan jatkossakin tehdä töitä uhka-asioiden parissa, hän kiteyttää.
Helsingin poliisilaitos jakaa vuosittain Stadin Skoude -palkinnon laitoksen ansioituneelle poliisille. Vuoden 2024 Stadin Skoude on uhka-asioiden parissa työskentelevä rikosylikonstaapeli Juha Lappalainen.
Juha Lappalainen valmistui poliisiksi vuonna 2002. Kiinnostus poliisin ammattiin syntyi poliisinakin uraa tehneen Matti-Yrjänä Joensuun Harjunpää-kirjoista. Lappalainen ehti työskennellä Joensuun kanssa Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä muutaman vuoden ajan ennen Joensuun eläköitymistä. Lappalaisen oma reilun 20 vuoden ura poliisina on kulunut lähes kokonaan väkivaltarikostutkinnan eri tehtävissä Helsingin poliisilaitoksella.
Vuoden 2024 Stadin Skouden valintaperusteluissa Lappalaista luonnehditaan virkamieheksi, joka ryhtyy matalalla kynnyksellä selvittämään ilmi tulleita asioita ja henkilöiden käyttäytymistä hybridivaikuttamisen ja epävarmuuden aikoina. Valintaperusteluissa summataan, että Lappalainen kykenee ammattimaiseen riskinarviointiin sekä sujuvaan yhteistyöhön muiden viranomaisten ja yhteistyötoimijoiden kanssa.
Uhkatutkintaryhmä selvittää monipuolisesti potentiaalisia uhkatapauksia
Lappalainen oli mukana käynnistämässä uhkatutkintaryhmän toimintaa Helsingin poliisilaitokselle vuonna 2016. Ryhmän perustamisen ja sen toiminnan vakiinnuttamisen hän kokee poliisiuransa tärkeimmäksi ja mielenkiintoisimmaksi työtehtäväksi. Uhkatutkintaryhmä toimii edelleen eriytettynä ryhmänään väkivaltarikosyksikössä.
– Uhkatutkintaryhmän tehtävänä on ennalta estää, paljastaa ja tutkia vakavia henkilöön kohdistuvia uhkia. Lisäksi ryhmän vastuulla on Helsingin poliisilaitokselle osoitettujen terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden käsittely ja Suomen valtiojohtoon kohdistuneiden uhkausten tutkinta. Myös katujengitutkinta on alkujaan käynnistynyt uhkatutkintaryhmästä, Lappalainen avaa.
Uhkatutkintaryhmä hoitaa tapauksia laidasta laitaan. Työtehtävät voivat olla pienemmän mittakaavan tiedustelu- ja rikosasioita, jotka liittyvät esimerkiksi väkivaltaisella käyttäytymisellä huolta aiheuttaviin henkilöihin sekä aseisiin tai räjähteisiin. Tasaisin väliajoin työn alle tulee myös laajempaa tutkintaa ja tiedustelua vaativia kokonaisuuksia.
– Vuosien varrella uhkatutkintaryhmä on ennalta estänyt useita potentiaalisia ja vakavia väkivaltarikoksia, myös henkirikoksia. Ryhmä on myös muun muassa paljastanut terroristisessa tarkoituksessa suunnitellun teon valmistelun, Lappalainen kertoo.
Uhkatutkintaryhmällä on lisäksi tärkeänä tehtävänään käsitellä Helsingin poliisilaitoksen henkilökuntaan kohdistuvat uhkaukset ja maalittamistapaukset.
– Työyhteisössä omista huolehtiminen on tärkeää. Olemme luoneet yhdessä turvallisuuspäällikön kanssa prosessin laitoksen henkilökuntaan kohdistuvien uhkausten sekä maalittamisen käsittelyyn. Onneksi tätä mallia ei ole viime aikoina tarvinnut toteuttaa usein, Lappalainen kertoo.
Ennalta estävyys ja yhteistyö ovat uhkatutkinnan avainsanoja
Lappalaiselle tärkeintä uhka-asioiden tutkinnassa on ennalta estävyyden periaate ja turvallisuudentunteen ylläpitäminen. Kun rikosta ei pääse tapahtumaan, uhkatutkintaryhmän perimmäinen tarkoitus on täytetty.
– Uhka-asioiden tutkinnassa motivaatio tulee hakea siitä, että rikoksen tapahtuminen saadaan estettyä ennalta. Jo tapahtuneen rikoksen tutkinnassa tutkija voi ajatella kannustimena vaikkapa tuloksekasta esitutkintaa ja jutusta mahdollisesti annettavaa tuomiota. Uhka-asioiden tutkinnassa tätä vastaavaa porkkanaa ei aina ole, Lappalainen kertoo.
Työn sisällön kannalta uhkatutkinnassa mielenkiintoista on mahdollisuus hyödyntää poliisilain sekä paljastavan rikostutkinnan menetelmiä väkivaltarikosten ennalta ehkäisyssä ja tutkinnassa.
– On tärkeää, että uhkien ja väkivaltaisten tekojen estämisessä hyödynnetään laajasti kaikkia mahdollisia keinoja henkilön puhuttamisesta ja ohjaamisesta lähtien aina esitutkintaan ja raskaimpiin pakkokeinoihin, Lappalainen toteaa.
Uhka-asioiden tutkinnassa ollaan lähes aina tekemisissä eri sidosryhmien kanssa. Keskeisimpiin yhteistyökumppaneihin kuuluvat Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi, muut Suomen poliisilaitokset, Rikosseuraamuslaitos, Syyttäjälaitos sekä sosiaali- ja terveydenhuolto.
– Toisinaan uhkajuttujen kohdehenkilöt osoittautuvat mielenterveyden häiriöistä kärsiviksi ihmisiksi, jotka eivät todellisuudessa ole aikoneet toteuttaa uhkauksiaan. Koen tärkeäksi, että uhkatutkintaryhmä hoitaa nämäkin tapaukset loppuun saakka esimerkiksi saattamalla henkilön sosiaali- ja terveyshuollon asiakkaaksi, Lappalainen kertoo.
Prosessit, kouluttaminen ja esimiestyö ovat Lappalaisen mielenkiinnon kohteita
Uhka-asiat ovat säilyneet Juha Lappalaisen selkeimpänä mielenkiinnon kohteena läpi virkauran. Tällä hetkellä hän on tehtäväkierrolla Erityistoimintayksikön Henkilösuojausyksikössä, jossa työtehtäviin kuuluu valtionjohtoon kohdistuvien uhkausten käsittelyn ja analysoinnin kehittäminen.
– Uhka-asioiden käsittely vaatii yhtäältä ennakkoluulotonta ja luovaa ajattelua ja toisaalta jalkoja syvälle maahan. Yhteistyökyky on uhkatutkijan tärkeä ominaisuus. Tunnen täyttäväni nämä kriteerit, Lappalainen pohtii.
Lappalainen tunnetaan uhka-asioiden asiantuntijana niin Helsingin poliisilaitoksella kuin osin muuallakin poliisissa. Hän on käynyt usean vuoden ajan luennoimassa Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoille uhkatutkintaa koskevilla kursseilla.
Lappalainen on kiinnostunut uhka-asioihin liittyvien toimintaprosessien luomisesta ja kehittämisestä. Hän on ollut mukana koko poliisin laajuisen terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden käsittelyprosessin luomisessa. Helsingin poliisissa hän on vastannut poliisiuhkauksissa ja maalittamisessa sovellettavan mallin lisäksi uhkauksiin ja huolta aiheuttavien henkilöiden käsittelyyn liittyvistä prosesseista.
Erääksi mielenkiinnon kohteekseen työelämässä Lappalainen mainitsee myös esimiestyön. Esimiehenä Lappalainen vannoo valmentavan johtamisen nimeen. Hänen näkemyksensä mukaan ryhmän ja koko työyhteisön tulisi koostua motivoituneista, omatoimisista ja innostuneista työntekijöistä.
Vaikka takana on paljon hienoja kilometrejä, Lappalainen suhtautuu tulevaisuuteen maltillisesti ja jalat maassa.
– Viihdyn työssäni ja toivon, että saan jatkossakin tehdä töitä uhka-asioiden parissa, hän kiteyttää.
]]>
Lähde: Poliisi.fi