torstai, 14 elokuun, 2025

Helena-Reet Ennet

Helena-Reet Ennet
20925 VIESTIT 0 KOMMENTIT

Suomen laajimman metsästysrikoskokonaisuuden esitutkinta on valmistunut

NordenBladet — Pohjois-Savossa Lapinlahden alueella on vuosina 2019-2023 metsästetty laittomasti susia, ilveksiä, ahmoja ja muita rauhoitettuja eläimiä. Case Savukukkona tunnetussa metsästysrikoskokonaisuudessa salametsästystapahtumia on ollut kymmeniä ja epäiltyjä tekijöitä on 34. Lähes tuhatsivuinen esitutkintamateriaali siirtyy syyteharkintaan maaliskuussa 2024.Esitutkinnassa on selvitetty, että salametsästys on ollut selkeästi johdettua. Toimintaan osallistuneilla on ollut omat roolinsa ja tehtävänsä, millä on pyritty varmistamaan saaliin saaminen. Myös saaliin käsittelystä ovat vastanneet tietyt toimijat. Epäillyt ovat noin 30−75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia, miehiä. Poliisi otti kiinni ensimmäiset Case Savukukon törkeistä metsästysrikoksista epäillyt henkilöt 27.3.2023 Pohjois-Savon ja Oulun alueilla. Tutkinnan edetessä poliisille selvisi metsästysrikoskokonaisuuden laajuus ja poliisi teki lisää kiinniottoja, etsintöjä sekä lukuisia kuulusteluja. Esitutkinnan yhteydessä poliisi on ottanut väliaikaisesti haltuun rikoksesta epäillyiltä henkilöiltä noin 250 ampuma-asetta hallussapitoedellytysten arvioimiseksi. Itä-Suomen poliisilaitos sai tiedon rikoskokonaisuudesta Kainuun rajavartioston ja Oulun poliisilaitoksen esitutkinnasta, joka käsitteli hirvien salakaatoa Puolangalla syksyllä 2022. Salakaatorikoksen paljastamiseen osallistui myös Metsähallituksen erätarkastajia.Salametsästäjät saivat saaliikseen suurpetoja ja lintujaPohjois-Savossa salametsästäjien epäillään kaataneen laittomasti ainakin kolme sutta, kuusi ilvestä ja yhden ahman. Yksi tapetuista suurpedoista on Luonnonvarakeskuksen seuraama Unna-susi. Suurpetoja on myös haavoitettu ampumalla siten, että eläimen epäillään kuolleen vammoihinsa myöhemmin. Huhtikuussa 2021 salametsästäjien epäillään metsästäneen karhua useina perättäisinä päivinä siinä kuitenkaan onnistumatta. Kaadettuja suurpetoja on metsästetty lupailvesten ja ketun metsästyksen varjolla, eli ulkopuolisille on kerrottu kyseessä olevan luvallinen jahti. Suurpetojen lisäksi saaliiden joukossa on ollut luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja, kuten joutsenia, haukkoja, korppi, kaulushaikara ja valkoposkihanhi. Laittomasti metsästettyjä suurpetoja on kätketty metsästystapahtumien jälkeen. Poliisi on takavarikoinut useita suurpetojen ruhoja, nahkoja ja kalloja, joiden kaikkien alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Tapauksia on tutkittu rikosnimikkeellä törkeä laittoman saaliin kätkeminen.Rikoksilla ei tavoiteltu taloudellista hyötyäEsitutkinnassa ei ole tullut esille taloudellisen rikoshyödyn tavoittelua. Tärkeimmiksi motiiveiksi epäillyt ovat kertoneet kannanhoidollisen metsästyksen puutteen tai lupien vähäisyyden, mistä on seurannut heidän mielestään paikoitellen liian suuria petokantoja. Myös lupaprosessit koettiin hitaiksi ja kankeiksi. Rikoksista epäillyt pitivät nykyistä petopolitiikkaa ja viranomaistoimintaa epäonnistuneina. Useat rikoksista epäillyt totesivat, että viranomaiset eivät osaa tunnistaa suurpetojen aiheuttamia riskejä ja vaaroja. Epäiltyjen mukaan esimerkiksi petojen pihavierailut ovat yleistyneet ja pedot menevät tuotantorakennusten sisälle etsiessään ravintoa. Myös metsästyskoirien turvallisuudesta oltiin huolissaan. Epäillyt kokivat myös menettäneensä luottamuksensa suurpetojen havaintojärjestelmään (TASSU -järjestelmä).Osa epäillyistä kertoi syiksi teoilleen myös jännitysmetsästyksen, alhaisen kiinnijäämisrikin ja hetken mielijohteen. Esitutkinnan perusteella ainakin luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja tapettiin hetken mielijohteesta ilman mitään järjellistä syytä. Rikoksesta epäiltyjen mukaan ainakin osa toimintaympäristön asukkaista hyväksyy suurpetojen laittoman tappamisen. Salametsästys on Suomessa suhteellisen yleistä ja vaikeasti valvottavaaMetsästysrikosten paljastumista ja esitutkintaa vaikeuttaa metsästäjien ja paikallisten asukkaiden keskuudessa esiintyvä vaikenemisen kulttuuri. Suurpetojen metsästystä ei pidetä kaikissa yhteisöissä paheksuttuna toimintana vuosisatoja vanhojen perinteiden takia, vaikka suurpetojen metsästys on nykyään rangaistavaa. Suurpetojen laiton tappaminen on ongelma erityisesti Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa.Tutkimukset kuitenkin osoittavat paikalliskulttuurien olevan muutoksessa. Esimerkiksi susialueiden väestö on monipuolistunut sosiaaliselta taustaltaan, jolloin yhä harvempi asukas hyväksyy salametsästyksen.Salametsästyksen kitkentää vaikeuttaa myös se, että salametsästykseen käytetyt alueet ovat harvaan asuttuja, eikä valvontaa ole tai se on vähäistä.  Esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen toiminta-alue on kuusi miljoonaa hehtaaria, ja tiestöä on alueella noin 145 000 kilometriä, joten alueen valvonta on haastavaa. Törkeästä metsästysrikoksesta säädetty ankarin rangaistus on enintään neljä vuotta vankeutta. Tähän mennessä ehdottomaan vankeuteen ei metsästysrikoksesta ole tuomittu koskaan Suomessa. Aselupien menetys, metsästyskielto, rikoksentekovälineiden menettäminen ja muut menettämisseuraamukset muodostuvatkin usein varsinaista tuomiota ankarammiksi seuraamuksiksi. Kiinnijäämisriskin kasvattaminen, eli valvonnan lisääminen, toimii tehokkaana keinona rikollisuuden ehkäisyssä. Salametsästyksen vähentämiseen vaikuttavat valvonnan lisäksi myös rikosten tehokas paljastaminen ja laadukas esitutkinta, jotka edellyttävät viranomaisilta erityisosaamista. 

Pohjois-Savossa Lapinlahden alueella on vuosina 2019-2023 metsästetty laittomasti susia, ilveksiä, ahmoja ja muita rauhoitettuja eläimiä. Case Savukukkona tunnetussa metsästysrikoskokonaisuudessa salametsästystapahtumia on ollut kymmeniä ja epäiltyjä tekijöitä on 34. Lähes tuhatsivuinen esitutkintamateriaali siirtyy syyteharkintaan maaliskuussa 2024.

Esitutkinnassa on selvitetty, että salametsästys on ollut selkeästi johdettua. Toimintaan osallistuneilla on ollut omat roolinsa ja tehtävänsä, millä on pyritty varmistamaan saaliin saaminen. Myös saaliin käsittelystä ovat vastanneet tietyt toimijat. Epäillyt ovat noin 30−75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia, miehiä. 

Poliisi otti kiinni ensimmäiset Case Savukukon törkeistä metsästysrikoksista epäillyt henkilöt 27.3.2023 Pohjois-Savon ja Oulun alueilla. Tutkinnan edetessä poliisille selvisi metsästysrikoskokonaisuuden laajuus ja poliisi teki lisää kiinniottoja, etsintöjä sekä lukuisia kuulusteluja. Esitutkinnan yhteydessä poliisi on ottanut väliaikaisesti haltuun rikoksesta epäillyiltä henkilöiltä noin 250 ampuma-asetta hallussapitoedellytysten arvioimiseksi. 

Itä-Suomen poliisilaitos sai tiedon rikoskokonaisuudesta Kainuun rajavartioston ja Oulun poliisilaitoksen esitutkinnasta, joka käsitteli hirvien salakaatoa Puolangalla syksyllä 2022. Salakaatorikoksen paljastamiseen osallistui myös Metsähallituksen erätarkastajia.

Salametsästäjät saivat saaliikseen suurpetoja ja lintuja

Pohjois-Savossa salametsästäjien epäillään kaataneen laittomasti ainakin kolme sutta, kuusi ilvestä ja yhden ahman. Yksi tapetuista suurpedoista on Luonnonvarakeskuksen seuraama Unna-susi. Suurpetoja on myös haavoitettu ampumalla siten, että eläimen epäillään kuolleen vammoihinsa myöhemmin. Huhtikuussa 2021 salametsästäjien epäillään metsästäneen karhua useina perättäisinä päivinä siinä kuitenkaan onnistumatta. 

Kaadettuja suurpetoja on metsästetty lupailvesten ja ketun metsästyksen varjolla, eli ulkopuolisille on kerrottu kyseessä olevan luvallinen jahti. Suurpetojen lisäksi saaliiden joukossa on ollut luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja, kuten joutsenia, haukkoja, korppi, kaulushaikara ja valkoposkihanhi. 

Laittomasti metsästettyjä suurpetoja on kätketty metsästystapahtumien jälkeen. Poliisi on takavarikoinut useita suurpetojen ruhoja, nahkoja ja kalloja, joiden kaikkien alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Tapauksia on tutkittu rikosnimikkeellä törkeä laittoman saaliin kätkeminen.

Rikoksilla ei tavoiteltu taloudellista hyötyä

Esitutkinnassa ei ole tullut esille taloudellisen rikoshyödyn tavoittelua. Tärkeimmiksi motiiveiksi epäillyt ovat kertoneet kannanhoidollisen metsästyksen puutteen tai lupien vähäisyyden, mistä on seurannut heidän mielestään paikoitellen liian suuria petokantoja. Myös lupaprosessit koettiin hitaiksi ja kankeiksi. 

Rikoksista epäillyt pitivät nykyistä petopolitiikkaa ja viranomaistoimintaa epäonnistuneina. Useat rikoksista epäillyt totesivat, että viranomaiset eivät osaa tunnistaa suurpetojen aiheuttamia riskejä ja vaaroja. Epäiltyjen mukaan esimerkiksi petojen pihavierailut ovat yleistyneet ja pedot menevät tuotantorakennusten sisälle etsiessään ravintoa. Myös metsästyskoirien turvallisuudesta oltiin huolissaan. Epäillyt kokivat myös menettäneensä luottamuksensa suurpetojen havaintojärjestelmään (TASSU -järjestelmä).

Osa epäillyistä kertoi syiksi teoilleen myös jännitysmetsästyksen, alhaisen kiinnijäämisrikin ja hetken mielijohteen. Esitutkinnan perusteella ainakin luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja tapettiin hetken mielijohteesta ilman mitään järjellistä syytä. 

Rikoksesta epäiltyjen mukaan ainakin osa toimintaympäristön asukkaista hyväksyy suurpetojen laittoman tappamisen. 

Salametsästys on Suomessa suhteellisen yleistä ja vaikeasti valvottavaa

Metsästysrikosten paljastumista ja esitutkintaa vaikeuttaa metsästäjien ja paikallisten asukkaiden keskuudessa esiintyvä vaikenemisen kulttuuri. Suurpetojen metsästystä ei pidetä kaikissa yhteisöissä paheksuttuna toimintana vuosisatoja vanhojen perinteiden takia, vaikka suurpetojen metsästys on nykyään rangaistavaa. Suurpetojen laiton tappaminen on ongelma erityisesti Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat paikalliskulttuurien olevan muutoksessa. Esimerkiksi susialueiden väestö on monipuolistunut sosiaaliselta taustaltaan, jolloin yhä harvempi asukas hyväksyy salametsästyksen.

Salametsästyksen kitkentää vaikeuttaa myös se, että salametsästykseen käytetyt alueet ovat harvaan asuttuja, eikä valvontaa ole tai se on vähäistä.  Esimerkiksi Itä-Suomen poliisilaitoksen toiminta-alue on kuusi miljoonaa hehtaaria, ja tiestöä on alueella noin 145 000 kilometriä, joten alueen valvonta on haastavaa. 

Törkeästä metsästysrikoksesta säädetty ankarin rangaistus on enintään neljä vuotta vankeutta. Tähän mennessä ehdottomaan vankeuteen ei metsästysrikoksesta ole tuomittu koskaan Suomessa. Aselupien menetys, metsästyskielto, rikoksentekovälineiden menettäminen ja muut menettämisseuraamukset muodostuvatkin usein varsinaista tuomiota ankarammiksi seuraamuksiksi. 

Kiinnijäämisriskin kasvattaminen, eli valvonnan lisääminen, toimii tehokkaana keinona rikollisuuden ehkäisyssä. Salametsästyksen vähentämiseen vaikuttavat valvonnan lisäksi myös rikosten tehokas paljastaminen ja laadukas esitutkinta, jotka edellyttävät viranomaisilta erityisosaamista. 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Näpistys muuttui ryöstöksi Forssassa

NordenBladet — Hämeen poliisilla oli vuorokauden aikana 220 tehtävää. Poliisin suojiin päätyi 11 henkilöä. Forssassa onneton näpistys muuttui ryöstöksi, kun näpistelijä alkoi uhkailemaan vartijaa väkivallalla. Liikenteestä tavattiin jälleen päihtyneitä sekä kaahailijoita ja yhdeltä kuljettajalta takavarikoitiin tutkanpaljastin pehmolelun sisältä.KANTA-HÄME

Hämeen poliisilla oli vuorokauden aikana 220 tehtävää. Poliisin suojiin päätyi 11 henkilöä. Forssassa onneton näpistys muuttui ryöstöksi, kun näpistelijä alkoi uhkailemaan vartijaa väkivallalla. Liikenteestä tavattiin jälleen päihtyneitä sekä kaahailijoita ja yhdeltä kuljettajalta takavarikoitiin tutkanpaljastin pehmolelun sisältä.

KANTA-HÄME

Maanantaina kello 09.00 aikaan Forssassa Tapulikujallla sijaitsevassa tavaratalossa havaitsi myymälävartija kameroiden kautta, kuinka vanhempi mies availee liikkeessä tuotepaketteja ja laittaa tuotteita taskuunsa. Mies poistui liikkeestä maksamatta tuotteita, jolloin vartija otti miehen kiinni ja tarttui häntä kädestä. Mies riuhtoi itsensä irti vartijan otteesta ja uhkasi tätä väkivallan käytöllä. Mies poistui liikkeestä, vartijan seuratessa häntä Samalla mies jatkoi suusanallisesta vartijan uhkailua. Poliisi tavoitti epäillyn 55-vuotiaan miehen ja vartijan lähistöltä. Mies kiinniotettiin ja kuljetettiin poliisilaitokselle. Asiasta kirjattiin väkivallalla uhkaamisen takia rikosilmoitus nimikkeellä ryöstö.

Kello 14.00 aikaan Hämeenlinnassa VT12 tiellä ohitti poliisin siviilipartion henkilöauto selkeästi ylinopeutta käyttäen. Partio mittasi autolle nopeudeksi 132 km/h, kun kyseisessä kohdassa on nopeusrajoitus 80 km/h. Auto saatiin pysäytettyä ja autoa kuljettanut 36-vuotias mies määrättiin ajokieltoon. Tapahtumasta kirjattiin rikosilmoitus nimikkeellä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Kello 14.50 aikaan pysäytti partio Riihimäellä Hämeenlinnantiellä kuorma-auton, jossa partio epäili olevan tutkanpaljastimen. Autoa kuljettanut 55-vuotia mies myönsi poliisille, että auton kojelaudalle, pehmolelun sisään oli piilotettuna tutkanpaljastin ja luovutti sen poliisille. Auton kuljettajalle kirjoitettiin asiasta 20 päiväsakkoa.

PÄIJÄT-HÄME

Maanantaina kello 10.30 aikaan jäi Lahdessa Vapaudenkadulla sijaitsevassa elintarvikekaupassa kiinni näpistyksestä 40-vuotias mies. Mies oli ottanut hyllystä kahdeksan Long Drink tölkkiä ja laittoi ne reppuunsa. Tämän jälkeen mies poistui kassalinjan läpi maksamatta tuotteita. Vartijat tavoittivat miehen hetkisen kuluttua Vapaudenkadulta kävelemässä. Mies on jäänyt viimeisen vuoden aikana kiinni omaisuusrikoksista kahdeksan kertaa.

Kello 16.50 aikaan partio pysäytti Lahdessa Hennalankadulla henkilöauton tarkastusta varten. Autoa kuljettanut 28-vuotias mies puhalsi polisiin seulonta-alkometriin rattijuopumuksen ylittävän tuloksen. Miehellä ei ollut myöskään voimassa olevaa ajo-oikeutta. Mies kuljetettiin tarkkuusalkometrikokeeseen, joka vahvisti epäilyn.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Oulun poliisilla rauhallinen yö

NordenBladet — Oulun poliisi kirjasi tiistain vastaisen yön aikana rikosilmoituksia mm. pahoinpitelystä, vahingonteosta ja rattijuopumuksesta.Alkuillasta kaksi miestä tappeli kauppakeskus Valkean kesäkadulla. Kauppakeskuksen vartija ehti tappeluun väliin ennen poliisin tuloa paikalle. Toinen miehistä otettiin kiinni pahoinpitelystä epäiltynä.

Oulun poliisi kirjasi tiistain vastaisen yön aikana rikosilmoituksia mm. pahoinpitelystä, vahingonteosta ja rattijuopumuksesta.

Alkuillasta kaksi miestä tappeli kauppakeskus Valkean kesäkadulla. Kauppakeskuksen vartija ehti tappeluun väliin ennen poliisin tuloa paikalle. Toinen miehistä otettiin kiinni pahoinpitelystä epäiltynä.

Puolen yön jälkeen partio pysäytti ajoneuvon Oulunsuuntiellä. Kuljettajalle suoritettu huumausainepikatesti näytti positiivista tulosta kannabikselle sekä huumausaineeksi luokiteltaville lääkeaineille. Miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen sekä huumausaineen käyttörikokseen.

Yön aikana partioita hälytettiin myös kotihälytystehtäville mutta tehtävämäärältään yö oli kuitenkin rauhallinen.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Kadonnut 18-vuotias nainen on löytynyt

NordenBladet — Kadonnut 18-vuotias nainen on löytynyt HelsingistäKadonnut 18-vuotias nainen on löytynyt Helsingistä klo 21.23 aikaan. Poliisi kiittää havainnoista.

Kadonnut 18-vuotias nainen on löytynyt Helsingistä

Kadonnut 18-vuotias nainen on löytynyt Helsingistä klo 21.23 aikaan. Poliisi kiittää havainnoista.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Poliisi kaipaa havaintoja kadonneesta 18-vuotiaasta naisesta

NordenBladet — Nainen on nähty viimeksi Vantaalla Simonkylässä, mutta hän saattaa liikkua myös muualla pääkaupunkiseudulla.Kadonnut on hoikka, 158cm pitkä ja hänellä on päällä beige takki sekä mustat housut. Hänellä on mahdollisesti päässä pyöräilykypärä. Kadonnut saattaa liikkua pinkillä Jopo-merkkisellä pyörällä. Havainnot kadonneesta pyydetään ilmoittamaan hätäkeskukseen numeroon 112.

Nainen on nähty viimeksi Vantaalla Simonkylässä, mutta hän saattaa liikkua myös muualla pääkaupunkiseudulla.

Kadonnut on hoikka, 158cm pitkä ja hänellä on päällä beige takki sekä mustat housut. Hänellä on mahdollisesti päässä pyöräilykypärä. Kadonnut saattaa liikkua pinkillä Jopo-merkkisellä pyörällä. Havainnot kadonneesta pyydetään ilmoittamaan hätäkeskukseen numeroon 112.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Jalankulkija jäi auton alle Oulussa

NordenBladet — Jalankulkija jäi henkilöauton alle suojatiellä OulussaOulussa poliisi sai tänään klo:14.34 aikaan hätäkeskukselta tehtävän, jonka mukaan jalankulkija oli jäänyt henkilöauton alle Leevi Madetojan kadulla. Poliisin mentyä paikalle selvisi, että jalankulkija oli ollut ylittämässä Leevi Madetojan katua suojatiellä, kun henkilöauto oli törmännyt häneen. Jalankulkija on toimitettu jatkohoitoon Oulun Yliopistolliseen sairaalaan.Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeillä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja vammantuottamus. Teoista epäillään henkilöauton kuljettajaa.

Jalankulkija jäi henkilöauton alle suojatiellä Oulussa

Oulussa poliisi sai tänään klo:14.34 aikaan hätäkeskukselta tehtävän, jonka mukaan jalankulkija oli jäänyt henkilöauton alle Leevi Madetojan kadulla. Poliisin mentyä paikalle selvisi, että jalankulkija oli ollut ylittämässä Leevi Madetojan katua suojatiellä, kun henkilöauto oli törmännyt häneen. Jalankulkija on toimitettu jatkohoitoon Oulun Yliopistolliseen sairaalaan.

Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeillä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja vammantuottamus. Teoista epäillään henkilöauton kuljettajaa.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kohtuuhintaisten asuntojen asukasvalinnan muutoksista

NordenBladet — Lausuntokierroksella olevien lakimuutosten tavoitteena on selkeyttää valtion tukemien kohtuuhintaisten asuntojen asukasvalintasäännöksiä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan muutokset helpottavat erityisesti Ukrainasta paenneiden asunnon saamista. Lausuntoja voi jättää 12. huhtikuuta asti.Ympäristöministeriö käynnisti valtion tukemien asuntojen (ara-asuntojen) asukasvalintaan liittyvän säädösvalmistelun keväällä 2023. Tavoitteena on helpottaa Venäjän hyökkäyssotaa paenneiden asunnon saamista Suomessa. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että Ukrainasta paenneet voidaan valita ara-asuntojen asukkaiksi, vaikka oleskelulupa ei olisi kestoltaan vuotta. Nykyisen lainsäädännön mukaan tilapäistä suojelua saaneita ei ole voitu vuoden oleskelulupavaatimuksen vuoksi valita ara-asuntojen asukkaiksi heti Suomeen saapumisen jälkeen. Ara-asunnossa majoittuminen on edellyttänyt, että asunnon käyttötarkoitus on ensin muutettu.Esitysluonnoksen mukaan vuoden oleskeluluvan vaatimuksesta voitaisiin poiketa silloin, kun hakijalla on pitkäaikainen asunnontarve. Myös tämä muutos helpottaisi asunnon saamista yksittäisissä tilanteissa ja lisäisi asukasvalintaa tekevien harkintavaltaa. Tilapäistä suojelua saaneita ja muutamia muita poikkeuksia lukuun ottamatta myös jatkossa edellytyksenä olisi pääsääntöisesti, että asunnon hakijalla on vähintään vuoden oleskelulupa. Asukasvalinnan säännöksiin ehdotetaan useita muita muutoksia, jotta säännökset saadaan ajan tasalle ja nykyistä selkeämmiksi. Asukasvalinta valtion tukemiin asuntoihin on julkinen hallintotehtävä, joten ara-vuokra-asuntoja koskevissa säädöksissä tulisi säätää siitä, kuka asukasvalinnan tekee. Hallitusohjelmassa linjattujen asukasvalinnan tulorajojen valmistelun yhteydessä on lisäksi tullut esiin muutamia säädösmuutostarpeita liittyen esimerkiksi hyvinvointialueiden toimivaltaan. Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös luovuttavaksi kunnan asukkaan etusijasta asukasvalinnassa, koska se on ristiriidassa viimeisten sosiaaliturvaa koskevien lakimuutosten kanssa. Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelussa 12.4.2024 asti.Lisätietoa:Satu Eronen
hallitussihteeri
p. 0295 250 180
[email protected]

Lausuntokierroksella olevien lakimuutosten tavoitteena on selkeyttää valtion tukemien kohtuuhintaisten asuntojen asukasvalintasäännöksiä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan muutokset helpottavat erityisesti Ukrainasta paenneiden asunnon saamista. Lausuntoja voi jättää 12. huhtikuuta asti.

Lähde: ym.fi

Poliisi otti kiinni kaksi henkilöä liittyen Vuosaaren henkirikokseen

NordenBladet — Helsingin poliisi pyysi yleisöltä apua toisen epäillyn tunnistamiseen perjantaina 1. maaliskuuta. Hänet otettiin kiinni lauantaina 2. maaliskuuta, ja tutkinnassa auttoivat yleisöltä saadut vihjeet.Toinen epäilty otettiin kiinni 29. helmikuuta poliisin omien tutkimusten seurauksena.– Kiitämme kaikkia yhteyttä ottaneita ihmisiä tiedoista, joilla oli ratkaiseva merkitys toisen epäillyn tunnistamisessa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mari Päivärinta.Epäilty henkirikos tapahtui Ulappasaarentiellä Vuosaaressa 27. helmikuuta. Sivulliset eivät olleet vaarassa väkivaltatilanteessa.Toinen epäilty vangittiin Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä maanantaina 4.3. todennäköisin syin taposta epäiltynä. Toista miestä esitetään vangittavaksi myöhemmin tällä viikolla.Vihjeitä tapahtumista voi edelleen välittää numeroon 050 562 7405 tai 0295 476 147 tai vakivaltavihjeet.helsinki@poliisi.fi.Poliisi jatkaa epäilyn rikoksen esitutkintaa ja tiedottaa tapauksesta tarvittaessa seuraavan kerran, kun epäilty henkirikos siirtyy syyteharkintaan.Tapauksen syytteen nostamisen määräpäivä on 3. kesäkuuta 2024.

Helsingin poliisi pyysi yleisöltä apua toisen epäillyn tunnistamiseen perjantaina 1. maaliskuuta. Hänet otettiin kiinni lauantaina 2. maaliskuuta, ja tutkinnassa auttoivat yleisöltä saadut vihjeet.

Toinen epäilty otettiin kiinni 29. helmikuuta poliisin omien tutkimusten seurauksena.

– Kiitämme kaikkia yhteyttä ottaneita ihmisiä tiedoista, joilla oli ratkaiseva merkitys toisen epäillyn tunnistamisessa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mari Päivärinta.

Epäilty henkirikos tapahtui Ulappasaarentiellä Vuosaaressa 27. helmikuuta. Sivulliset eivät olleet vaarassa väkivaltatilanteessa.

Toinen epäilty vangittiin Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä maanantaina 4.3. todennäköisin syin taposta epäiltynä. Toista miestä esitetään vangittavaksi myöhemmin tällä viikolla.

Vihjeitä tapahtumista voi edelleen välittää numeroon 050 562 7405 tai 0295 476 147 tai vakivaltavihjeet.helsinki@poliisi.fi.

Poliisi jatkaa epäilyn rikoksen esitutkintaa ja tiedottaa tapauksesta tarvittaessa seuraavan kerran, kun epäilty henkirikos siirtyy syyteharkintaan.

Tapauksen syytteen nostamisen määräpäivä on 3. kesäkuuta 2024.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Rattijuopumus Paraisilla

NordenBladet — Päihtynyt kuljettaja suistui kuljettamallaan henkilöautollaan Sydmontieltä Paraisilla.Lauantaina kello 18.00 aikaan suistui henkilöauto Sydmontieltä. Auton kuljettaja puhalsi poliisin alkometriin lukemat 1.05 mg/l. Lukema ylittää törkeän rattijuopumusken rajan. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Asia tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena sekä liikenneturvallisuuden varantamisena.

Päihtynyt kuljettaja suistui kuljettamallaan henkilöautollaan Sydmontieltä Paraisilla.

Lauantaina kello 18.00 aikaan suistui henkilöauto Sydmontieltä. Auton kuljettaja puhalsi poliisin alkometriin lukemat 1.05 mg/l. Lukema ylittää törkeän rattijuopumusken rajan. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Asia tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena sekä liikenneturvallisuuden varantamisena.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Kansanedustajaa koskevat tapaukset vuosilta 2022–2023 siirtyvät syyteharkintaan

NordenBladet — Helsingin poliisi sai valmiiksi kolme esitutkintaa, joissa on asianosaisena kansanedustaja.Ensimmäinen tapaus koskee Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kirjoitettiin kansanedustajasta kesällä 2022.Tapauksen rikosnimikkeet ovat kunnianloukkaus, törkeä kunnianloukkaus, törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja päätoimittajarikkomus.Rikosasia siirtyy syyteharkintaan. Poliisi ei tiedota tarkemmin, missä asioissa se epäilee rikosten tapahtuneen.Poliisi on saanut valmiiksi myös toisen esitutkinnan, jolla on yhteys esitutkintaan Helsingin Sanomien artikkelista. Tämän asian osalta poliisi ei avaa rikosepäilyn sisältöä tai tutkittuja rikosnimikkeitä.Lisäksi poliisi on saanut valmiiksi kansanedustajaa koskevan, epäiltyä salassapitorikosta koskevan rikosasian esitutkinnan, joka myös siirtyy syyteharkintaan.Asiassa on kyse päätöksestä, jonka apulaisvaltakunnansyyttäjä teki marraskuussa 2023. Päätöksessä kumottiin syyttäjän aiempi päätös jättää esitutkinta toimittamatta. Rikosepäily liittyy salassa pidettävien tietojen julkaisemiseen kansanedustajan kirjassa, joka ilmestyi vuonna 2023.     

Helsingin poliisi sai valmiiksi kolme esitutkintaa, joissa on asianosaisena kansanedustaja.

Ensimmäinen tapaus koskee Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kirjoitettiin kansanedustajasta kesällä 2022.

Tapauksen rikosnimikkeet ovat kunnianloukkaus, törkeä kunnianloukkaus, törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja päätoimittajarikkomus.

Rikosasia siirtyy syyteharkintaan. Poliisi ei tiedota tarkemmin, missä asioissa se epäilee rikosten tapahtuneen.

Poliisi on saanut valmiiksi myös toisen esitutkinnan, jolla on yhteys esitutkintaan Helsingin Sanomien artikkelista. Tämän asian osalta poliisi ei avaa rikosepäilyn sisältöä tai tutkittuja rikosnimikkeitä.

Lisäksi poliisi on saanut valmiiksi kansanedustajaa koskevan, epäiltyä salassapitorikosta koskevan rikosasian esitutkinnan, joka myös siirtyy syyteharkintaan.

Asiassa on kyse päätöksestä, jonka apulaisvaltakunnansyyttäjä teki marraskuussa 2023. Päätöksessä kumottiin syyttäjän aiempi päätös jättää esitutkinta toimittamatta. Rikosepäily liittyy salassa pidettävien tietojen julkaisemiseen kansanedustajan kirjassa, joka ilmestyi vuonna 2023.

 

 

 

 

 

]]>

Lähde: Poliisi.fi