NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen muutoksen, jonka ansiosta Itämeren rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyä ravinnekuormituksen vähentämiseksi on mahdollista jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka. Kipsikäsittelyllä pyritään parantamaan erityisesti Saaristomeren tilaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.Nykyinen kipsikäsittelyjen tukemisen mahdollistava asetus on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.”Kipsi on tehokkain ja nopeavaikutteisin käytössämme oleva yksittäinen vesien- ja merensuojelukeino. Hienoa, että asetusmuutoksella voidaan tehdä mahdolliseksi työ pitkälle tulevaisuuteen. Kipsiä tarvitaan, kunnes viljelysmaan kuntoa ja sen myötä ravinteiden pidätyskykyä saadaan parannettua ja kuormitus saadaan laskuun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Valtio on tukenut rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyjä fosfori- ja kiintoainesvalumien ehkäisemiseksi. Kipsi sitoo fosforia ja kiintoainesta ja estää niiden joutumista vesistöihin ja sitä kautta Itämereen. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu noin 30:n, jopa 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan.Kipsikäsittelyä on tehty vuodesta 2020, ensin Saaristomeren valuma-alueella ja vuodesta 2022 myös muilla kipsikäsittelyyn soveltuvilla rannikkoalueilla. Kipsikäsittelyn fosforivalumia vähentävä vaikutus kestää noin viisi vuotta.Tavoitteeksi on asetettu kipsin levittäminen 100 000 peltohehtaarille vuoden 2025 loppuun mennessä. Rannikkoalueiden pelloista oli syyskuun 2024 puoliväliin mennessä käsitelty kipsillä lähes 67 000 hehtaaria. Vuoden 2023 loppuun mennessä käsittelyn arvioitiin laskennallisesti estäneen kaikkiaan 77 fosforitonnin joutumisen Itämereen. Saaristomeren osalta fosforikuorman laskettiin vähentyneen yhteensä noin 55 tonnia.Kipsikäsittely on valtion järjestämää tukea, joka on toteutettu viljelijöille avaimet käteen -periaatteella. Kipsikäsittely on viljelijälle maksutonta ja verovapaata. Toiminta on osa ympäristöministeriön vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmaa.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen muutoksen, jonka ansiosta Itämeren rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyä ravinnekuormituksen vähentämiseksi on mahdollista jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka. Kipsikäsittelyllä pyritään parantamaan erityisesti Saaristomeren tilaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Metsä Group, Orthex ja Sweco ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Green dealissa sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden, ja olemme kiertotalousasteen sekä resurssien tuottavuuden osalta muita jäljessä. Kiertotalouden green deal on yritysten, kuntien, maakuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Sillä tähdätään hallituksen asettamiin tavoitteisiin, jotka tulevat Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Tavoitteena on taittaa uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus sekä kaksinkertaistaa resurssien ja materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalouden green dealia ovat valtion puolesta valmistelleet ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.”Kiertotalouden green dealiin on taas liittynyt uusia edelläkävijöitä. Toivon, että ne inspiroivat keskeisiä toimijoita mukaan kirittämään kiertotaloustoimia omilla sitoumuksillaan. Kiertotalouden innovaatiot ja edistäminen yrityksissä, julkisella sektorilla ja kotitalouksissa edellyttää yhteistä suuntaa ja yhteistyötä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Uudet kiertotalouden green deal -sitoumukset Eco Scandic on ilmastoa voimakkaasti lämmittävien ja kylmäaineina käytettävien F-kaasujen hallintaan keskittynyt yritys. Sen palvelumalli kannustaa asiakkaita ottamaan talteen F-kaasuja ja kierrättämään ne uudenveroisiksi. Eco Scandic aikoo pohjoismaisella yhteistyöllä yli kymmenkertaistaa markkinoille tuotetun kierrätetyn kylmäaineen määrän, jolla korvataan neitseellisiä F-kaasuja. Yritys aikoo myös kasvattaa kylmäaineiden kierrätysastetta omassa prosessissaan 20 prosentilla yli 95 prosenttiin. GRK on infrarakentamisen yritys, jonka rakentamiseen käytetyillä materiaaleilla on iso rooli yrityksen ympäristövaikutuksissa. GRK tavoittelee vuosittaisen uusiomateriaalien käyttönsä kolminkertaistamista 1,5 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi se asettaa tavoitteita uusiomateriaalien osuuden kasvattamiseksi luonnonkiviainesten kokonaiskulutuksesta. Yritys myös pyrkii kasvattamaan jäte- ja kierrätysraaka-aineista saatavaa arvoa jalostamalla niistä uusia tuotteita, kuten biohiiltä ja kierrätyslannoitteita, mitä kuvastaa tavoite ympäristöteknologiayksikön vuosiliikevaihdon kolminkertaistamisesta.Keski-Suomen liitto pyrkii tukemaan alueensa toimijoita kiertotalouden edistämisessä sekä kannustaa alueen toimijoita laatimaan omia sitoumuksia. Tavoitteena on 22 sitoumusta vuoteen 2035 mennessä. Maakunnan liitto aikoo myös lisätä kiertotalouteen kanavoimaansa alueen toimijoille myönnettävää EU-rahoitusta. Lisäksi Keski-Suomen liitto asettaa alueen toimijoita suuntaavia tavoitteita polttoon perustumattoman energiantuotannon määrän lisäämiseksi sekä edistämään vähällä käytöllä olevien ja käytöstä poistuvien julkisomisteisten kiinteistöjen kiertotaloutta.Metsä Group on metsäteollisuusyritys, joka edistää bio- ja kiertotaloutta muun muassa jalostamalla toimintansa sivuvirroista uusia tuotteita yhdessä kumppaneidensa kanssa. Metsä Group asettaa tavoitteekseen kolmen uuden ja volyymiltaan merkittävän sivuvirtaansa perustuvan tuotteen tai ratkaisun kaupallistamisen vuoteen 2035 mennessä. Uusi tuote voi tarkoittaa esimerkiksi kemikaaleja tai materiaaleja kosmetiikan tai rakentamisen sovelluksiin. Lisäksi yrityksen tavoitteena on vähentää sivuvirtojensa polttoon perustuvaa bioenergian vuosituotantoaan asteittain siten, että vuoden 2035 luku on 1000 gigawattituntia pienempi kuin vuoden 2025 luku muun muassa ottamalla käyttöön sähkökattiloita ja energiatehokkuutta parantamalla.Orthex on kodintuotteisiin, kuten säilytyslaatikoihin, keittiötarvikkeisiin ja puutarhatuotteisiin erikoistunut yhtiö. Orthex asettaa tavoitteekseen nostaa tuotannossa käytettyjen kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden nykyisestä noin 16 prosentista 85 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Samalla yrityksen tavoitteena on lanseerata uusia kiertotalouden mukaisia tuotteita, kuten uudelleenkäytettäviä ja kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita. Kiertotalouden mukaisten tuotteiden avulla tavoitteena on pienentää suhteellista hiilijalanjälkeä tuotettua kiloa kohden 75 prosenttia nykyisestä.   Sweco on suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntija, joka pyrkii lisäämään kiertotalousnäkökulmia asiakashankkeisiinsa entistä vahvemmin. Sweco tavoittelee muun muassa merkittävää kasvua sellaisten rakennesuunnittelu- sekä rakentamis- ja infrahankkeiden määrään, joissa on tehty kiertotaloustoimenpiteitä tai asetettu selkeitä tavoitteita kiertotalouden edistämiseksi Swecon hiilijalanjälki- ja vastuullisuustarkastelun suositusten perusteella Sitoumuksen ovat aiemmin tehneet A-Insinöörit, Borealis Polymers, Porvoon kaupunki, Skanska, Suunnittelutoimisto Fyra, Vantaan Energia ja Ylva. Valmisteilla on lähes kolmekymmentä sitoumusta, ja lisää on tulossa.Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että perustettavilta ”kotipesiltä”. Ne tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä. Kiertotalous-Suomi tukee sitoutujia yhdessä Green Building Council Finlandin (FIGBC) kanssa.

Eco Scandic, GRK, Keski-Suomen liitto, Metsä Group, Orthex ja Sweco ovat liittyneet Kiertotalouden green dealiin. Green dealissa sitoutujat asettavat tavoitteita, joilla ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tuore tutkimus arvioi erilaisten vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksia vesivoiman tuotantoon, säätökykyyn ja sähkömarkkinoiden tasapainoon. Tuloksien perusteella vesistöjen hyvä ekologinen tila tai potentiaali on mahdollista saavuttaa ja samalla varmistaa energiajärjestelmän luotettavuus.Vesienhoidon ympäristötoimenpiteet, kuten minimivirtaamien ylläpito ja kalankulkuväylien rakentaminen, vaikuttavat vesivoiman tuotantoon ja säätökykyyn. Mutta säätövoiman tarjontaan näillä toimilla on kuitenkin vain vähäisiä vaikutuksia.”Vaikka mallinnetut vesienhoitotoimet rajoittavat vesivoimalla tuotetun energian määrää tai vesivoiman tuotantoaluetta, niin säätövoiman tarjonta pysyy suhteellisen vakaana”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Hannu Huuki.Sähkömarkkinoiden analyysin mukaan vesivoiman säätökyvyn heikkeneminen aiheuttaa maltillisen säätövoiman lisätarpeen muista energianlähteistä kuten energian varastoinnista ja kysyntäjoustosta. ”Mallinnetut vesienhoitotoimien rajoitteet vesivoimatuotannolle vaikuttavat hyvin vähän sähkömarkkinan tehokkaaseen toimintaan. Sähkömarkkinoiden skenaarioanalyysit osoittavat, että vesivoiman tuotannon rajoitukset nostavat jonkin verran sähkön markkinahintoja lyhyellä aikavälillä. Tämä lisää kuluttajien sähkölaskuja ja sähköntuottajien yhteensä saamia tuloja”, avaa markkinavaikutuksia työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta.Uusien teknologioiden, kuten kysyntäjouston ja akkujen, kehittymisen odotetaan kompensoivan näitä muutoksia pidemmällä aikavälillä. Ympäristötavoitteiden ja energiajärjestelmän yhteensovittamisen tarpeeseen täytyy pystyä vastaamaanHankkeen johtaja, tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo päätöksenteon tukitoimista, joita juuri nyt tarvitaan:”Uusien teknologioiden kehittämisen tukemisella ja sääntelyn kehittämisellä voidaan edistää uusiutuvien energianlähteiden ja säätövoiman teknologioiden käyttöönottoa, mikä auttaa tasapainottamaan vesienhoidon ympäristövaatimuksia ja energian tarpeita.”Yhteensovittaminen nähdään mahdollisena ja tarpeellisena, jotta säätövoiman tarpeeseen voidaan vastata ja saavuttaa vesistöjen kestävä tila.Hankkeessa on tunnistettu haasteita, joihin tulisi päätöksenteon kannalta keskittyä:Yhteensovittamisen vaikeus: Ympäristötavoitteiden ja energiajärjestelmän vaatimusten yhteensovittaminen on monimutkaista, sillä ympäristötoimenpiteet voivat rajoittaa energiantuotantoa. Esimerkiksi minimivirtaamien ylläpito voi vähentää vesivoiman tuotantokapasiteettia, mikä puolestaan lisää muiden energianlähteiden tarvetta.Teknologisen kehityksen hitaus: Uusien teknologioiden, kuten energian varastoinnin ja kysyntäjouston, kehittäminen ja käyttöönotto tapahtuu globaalisti ja voi olla hitaampaa, kuin mitä kansalliset tavoitteet edellyttäisivät. Hankkeen skenaarioissa tarkasteltu sähkön kysynnän ja tuuli- ja aurinkovoiman voimakas lisääntyminen vaikuttaa haasteelliselta ja edellyttää kasvua joko hyvin joustavassa sähkön kysynnässä tai näköpiirissä olevaa nopeampaa globaalia teknologiakehitystä. Poliittinen päätöksenteko: Tasapaino taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tavoitteiden välillä on mahdollista löytää. Tämä edellyttää päätöksentekijöiden laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja pitkäjänteistä suunnittelua. Pysyväluonteisten ympäristökysymysten kestävä ratkaisu auttaa vähentämään sähkömarkkinoita koskevaa epävarmuutta ja edesauttaa toimialan kehittymistä. Oikeudellinen tilanne: Suomen vesilainsäädäntö ei tarjoa riittäviä mahdollisuuksia vesivoimalupien päivittämiseen. Vesipuitedirektiivissä edellytetään selvästi, että lupien tulee olla muutettavissa vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, mutta Suomessa vesivoimalupien päivittämiselle on sekä aineellisia rajoituksia että menettelyllisiä haasteita.    

Tuore tutkimus arvioi erilaisten vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksia vesivoiman tuotantoon, säätökykyyn ja sähkömarkkinoiden tasapainoon. Tuloksien perusteella vesistöjen hyvä ekologinen tila tai potentiaali on mahdollista saavuttaa ja samalla varmistaa energiajärjestelmän luotettavuus.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Bernin sopimuksen pysyvä komitea päätti tänään kokouksessaan alentaa suden suojelustatusta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Bernin sopimus, eli Euroopan luonnonsuojelusopimus, linjaa uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelusta.EU-komissio teki ehdotuksen suden suojeluaseman muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi joulukuussa 2023. Suomi on tukenut EU:n ehdotusta ja EU:n jäsenmaat linjasivat syyskuussa, että suojelustatuksen muutos etenee Bernin sopimuksen pysyvän komitean päätettäväksi. Komitea päätti tänään alentaa suden suojelustatusta.”Hallitus on tehnyt tärkeää työtä sen eteen, että petokantojen säätelyä joustavoitetaan. Tämä on turvallisuuden tunteenkin takia välttämätöntä, ja toisaalta jotta lajin suojelun hyväksyttävyys säilyy. Panostamme suden ja ihmisten rinnakkaiselon vahvistamiseen sekä vahinkojen ennaltaehkäisyyn osana kokonaisvaltaista ratkaisua”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.”Olen erittäin tyytyväinen, että vaikuttamistyö on tuottanut toivotun tuloksen EU-tasolla ja myös laajemmin Bernin sopimuksen jäsenmaiden kesken. EU-tason toimet ovat oleellisen tärkeitä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi ja ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Työtä on nyt jatkettava luontodirektiivin liitteiden muuttamiseksi. Jatkamme työtä myös kansallisella tasolla”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo.Susi on edelleen suojeltu laji. Jatkossakin varmistetaan, että laji säilyy suotuisalla suojelutasolla ja kantaa seurataan EU:ssa direktiiviraportoinnin avulla. Raportoinnissa jäsenvaltiot raportoivat lajiston uhanalaisuuden tilaa kuuden vuoden välein. Suomessa susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, vaikka alueellisesti laji onkin keskittynyt runsaammin erityisesti läntiseen Suomeen.Tuore arvio suden kannan tilanteesta EU:ssa selviää raportoinnista kesällä 2025.Päätöksen jälkeen seuraavana askeleena on EU:n luontodirektiivin muutos siten, että susi siirretään täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi.Bernin sopimus, eli Euroopan luonnonsuojelusopimus, linjaa uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelusta. Yleissopimuksella on tällä hetkellä 50 osapuolta, EU mukaan lukien.LisätietojaLyydia Ylönen 
ympäristöministerin erityisavustaja 
p. 050 476 1341 
[email protected]Iina Mattila
maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja  
p. 050 473 6221 
[email protected]Maria Westerman
Bernin sopimuksen kansallinen yhdyshenkilö
p. 0295 250 031
[email protected]
ympäristöministeriö

Bernin sopimuksen pysyvä komitea päätti tänään kokouksessaan alentaa suden suojelustatusta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Bernin sopimus, eli Euroopan luonnonsuojelusopimus, linjaa uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelusta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on hyväksynyt päätöksellään kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät suunnittelijat ja työnjohtajat toimimaan vastaavissa tehtävissä sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen käyttötarkoituksen osalta. Päätöksellä varmistetaan, että rakentamishankkeisiin riittää päteviä suunnittelijoita ja työnjohtajia, kunnes rakentamislain mukaiset pätevyystodistukset on annettu.Rakennusvalvontaviranomaisen toteamat pätevyydet hyväksytään lain mukaisiksi pätevyyksiksi kokonaan. Päätös on voimassa 1.1.2025–1.1.2027. Vuoden 2025 alusta voimaan tulevassa rakentamislaissa säädetään uudesta pätevyyden osoittamisen todistusmenettelystä ja pätevyysvaatimuksista rakentamisessa. Laissa rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta (pätevyyden osoittamislaki) säädetään pätevyyksien toteamista koskevasta menettelystä. Pätevyyden osoittamislaki sisältää säännökset toimielimestä, jonka ympäristöministeriö hakemuksen perusteella valtuuttaa antamaan todistuksia rakentamislaissa säädetyistä rakentamisessa toimivien pätevyyksistä. Toimielimet voivat antaa pätevyystodistuksia 1.1.2025 alkaen.  Ympäristöministeriö ottaa vastaan hakemuksia valtuutetuksi toimielimeksi Valtuutetuksi toimielimeksi voivat hakea kaikki Suomessa rekisteröidyt yritykset tai yhteisöt, jotka täyttävät pätevyyden osoittamislaissa säädetyt vaatimukset muun muassa henkilöstön sekä teknisten, hallinnollisten ja taloudellisten edellytysten osalta. Ympäristöministeriö on valtuuttanut jo kaksi toimielintä, jotka voivat aloittaa toimintansa pätevyyden osoittamislain tullessa voimaan tammikuussa 2025. KIWA Inspecta Sertifiointi Oy myöntää pätevyyksiä seuraavia tehtäväaloja koskien:  rakennussuunnittelukantavien rakenteiden suunnittelupohjarakenteiden ja kalliorakenteiden suunnittelu ilmanvaihdon suunnittelu kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelu rakennusfysikaalinen suunnittelu ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelu akustiikan suunnittelu maisemarakentamisen suunnittelu vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä (kvv-työnjohtaja) ja ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä (iv-työnjohtaja). Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy myöntää pätevyyksiä seuraavia tehtäväaloja koskien:  kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä (kvv-työnjohtaja) ja  ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä (iv-työnjohtaja). Molemmat toimielimet päättävät ulkomaisten tutkintojen vastaavuuden toteamisesta hoitamiensa pätevyysalojen osalta siten, kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa säädetään. Lisätietoja Kirsi Martinkauppi  
hallitusneuvos  
p. +358 295 250 177  
[email protected]  Kirsi White 
hallitussihteeri,  
p. +358 295250 264  
[email protected] Tomi Marjamäki 
erityisasiantuntija 
p. +358 295250 027 
[email protected] 

Ympäristöministeriö on hyväksynyt päätöksellään kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät suunnittelijat ja työnjohtajat toimimaan vastaavissa tehtävissä sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen käyttötarkoituksen osalta. Päätöksellä varmistetaan, että rakentamishankkeisiin riittää päteviä suunnittelijoita ja työnjohtajia, kunnes rakentamislain mukaiset pätevyystodistukset on annettu.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen HAJUTARVE-projektissa selvitettiin hajuhaittoihin liittyviä haasteita ja kehitystarpeita. Selvitys toteutettiin kyselyn ja asiantuntijapaneelin muodossa. Kehitystarpeita havaittiin erityisesti ohjeistuksissa ja tiedonjaossa.Selvitys osoitti, että ohjeistusta kaivataan ennen kaikkea hajuihin liittyvien ohjearvojen päivittämisestä sitoviksi lukuarvoiksi. Sitovia ohjearvoja kaivattiin esimerkiksi sille, minkälaiset hajut tulkitaan häiritseväksi tai kuinka usein häiritsevää hajua saisi esiintyä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarkkoja ohjeita tai raja-arvoja hajujen esiintymiselle hengitysilmassa.Suomeen on myös tarve luoda käytännönläheiset ohjeet siitä, miten hajutuloksia tulkitaan ja miten hajuhaitat tulisi huomioida teollisuustoimintoja suunniteltaessa ja toiminnan aikana. Kyselyn perusteella Suomessa tarvitaan myös hajuhaittoihin liittyvää säännöllistä koulutusta.Osana selvitystä toteutettuun kyselyyn vastasi 49 kuntien, Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten sekä konsultointi-, jätteenkäsittely- ja teollisuusyritysten työntekijää.Miksi ohjeita hajuhaittojen hallintaan tarvitaan?Eri teollisuusalat, jätehuolto, maatilat, ravintolat, liikenne, kotitalouksien puunpoltto sekä luonnon normaalit ilmiöt voivat aiheuttaa hajuja, jotka voivat heikentää terveyttä ja elämänlaatua. Hajut vaikuttavat erityisesti paikallisesti, mutta pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja. Hajujen esiintymiseen vaikuttavat päästöjen lisäksi sääolosuhteet ja hajupäästöjen leviämisympäristö, kuten maaston muodot.”Hankkeessa saatiin hyvää taustatietoa sille, mihin suuntaan koulutusta ja ohjeistusta tulisi jatkossa kehittää, jotta ne palvelisivat mahdollisimman monia tahoja”, erityisasiantuntija Paula Vehmaanperä ympäristöministeriöstä kertoo.HAJUTARVE – Hajuhaittoihin liittyvien haasteiden ja kehitystarpeiden selvittäminen (pdf)LisätietojaPaula Vehmaanperä
Erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
p. 0295 250 198
[email protected] Tuula Kajolinna
tutkija, VTT
p. 040 562 4379
[email protected]Jenni Latikka
erityisasiantuntija, ilmatieteen laitos
p. 050 453 2163
[email protected]

Ympäristöministeriön, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen HAJUTARVE-projektissa selvitettiin hajuhaittoihin liittyviä haasteita ja kehitystarpeita. Selvitys toteutettiin kyselyn ja asiantuntijapaneelin muodossa. Kehitystarpeita havaittiin erityisesti ohjeistuksissa ja tiedonjaossa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK-maiden neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta päättyivät ilman tulosta 1.12. Busanissa Etelä-Koreassa. ”Valitettavasti neuvottelut eivät johtaneet sopimukseen, ja tarvitaan jatkoneuvotteluja. Neuvottelujen tähänastisen tuloksen turvaaminen ja valmistelun jatkaminen Busanissa tehdyn työn pohjalta on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin liiaksi vesitetty sopimus. Suurimmalla osalla YK-maista on kuitenkin vahva tahtotila vaikuttavan sopimuksen aikaansaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Neuvottelut venyivät myöhään yöhön. Ne kariutuivat pitkälti erimielisyyksiin, jotka koskivat muovin tuotannon ja muovituotteiden ja niiden sisältämien haitallisten kemikaalien rajoittamista sekä sopimuksen toimeenpanon rahoitusta. Nämä kohdat tiedettiin jo aiempien kokousten pohjalta hankaliksi ennen Busanin neuvotteluita.Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä kertoo, että tunnelma Busanissa on hyvin pettynyt. Toikka toimi myös toisena puheenjohtajana jätehuoltoa käsitelleessä neuvotteluryhmässä. Valtaosalla neuvotteluihin osallistuvista maista on kuitenkin yhteinen tavoite, ja ne tavoittelevat entistäkin päättäväisemmin kattavia ja kunnianhimoisia globaalisti sitovia toimia muovisaastumisen lopettamiseksi.”Lopulta sovun saavuttamisen esteenä oli muun muassa arabimaiden ryhmän haluttomuus sisällyttää uuteen sopimukseen tavoitetta muovin tuotannon hillitsemiseksi ja sääntöjä muovituotteiden haitallisille kemikaaleille, mikä puolestaan oli kunnianhimoista sopimusta edellyttävien maiden tavoite”, Tuulia Toikka sanoo.Neuvotteluissa ei päästy sopuun myöskään rahoituksesta. Kehittyvien maiden ja muovisaasteesta kärsivien pienten saarivaltioiden mukaan niille ei tarjottu riittävää rahoitusta ja tukea sopimuksen toimeenpanemiseksi. Perinteiset rahoittajamaat puolestaan näkevät, että muovisopimuksen rahoituksessa tulee huomioida sopimuksen kaikkien osapuolten vastuu muovin tuotannosta ja muovisaastumisesta. Myös yksityistä rahoitusta on saatava liikkeelle saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.YK:n ympäristökokous (UNEA) perusti vuonna 2022 hallitustenvälisen neuvottelukomitean, jonka tehtävänä oli neuvotella kansainvälinen muovisopimus vuoden 2024 loppuun mennessä. Sopimuksen tuli olla oikeudellisesti sitova ja kattaa muovin koko elinkaari sekä muovin aiheuttama saastuminen kaikkialla ympäristössä, mukaan lukien meriympäristössä.Neuvotteluihin osallistui 177 maata, ja lisäksi paikalla oli yli 600 tarkkailijaorganisaatiota.

YK-maiden neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta päättyivät ilman tulosta 1.12. Busanissa Etelä-Koreassa. ”Valitettavasti neuvottelut eivät johtaneet sopimukseen, ja tarvitaan jatkoneuvotteluja. Neuvottelujen tähänastisen tuloksen turvaaminen ja valmistelun jatkaminen Busanissa tehdyn työn pohjalta on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin liiaksi vesitetty sopimus. Suurimmalla osalla YK-maista on kuitenkin vahva tahtotila vaikuttavan sopimuksen aikaansaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimuksista 28. marraskuuta. Sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa.Valtio solmii maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimukset Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen kanssa. MAL-sopimuksilla luodaan edellytyksiä kaupunkiseutujen kasvulle. Sopimuksilla valtio ja kaupunkiseutujen kunnat edistävät tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa, kestävää ja vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä niihin liittyviä infrastruktuuri-investointeja. Vauhtia asuntotuotantoon, panostuksia liikenneinfraan ja sujuvaan arkeen Asuntotuotannon vauhdittaminen kaupunkiseuduilla on yksi MAL-sopimusten keskeisistä tavoitteista. Sopimuksilla tavoitellaan vuosina 2024–2027 kaupunkiseuduille yhteensä yli 57 000 uutta asuntoa. Kaupunkiseutujen kunnat huolehtivat maapolitiikassa ja asemakaavoituksessa, että asuntotuotannon käynnistämisen edellytykset turvataan. Liikennejärjestelmän kehittämisessä tavoitellaan kestävää, turvallista ja toimivaa liikennejärjestelmää kaupunkiseuduilla. Investoinnit liikenneverkkoon mahdollistavat kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä. MAL-sopimuksissa valtio sitoutuu kaupunkiseutujen saavutettavuutta ja kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin yli 570 miljoonan euron rahoituksella. MAL-sopimuksiin sisältyy myös tiehankkeita, joita rahoitetaan MAL-sopimuksiin sisältyvän rahoituksen lisäksi lähes 300 miljoonalla eurolla. MAL-sopimusten ja niihin sisältyvien tiehankkeiden rahoitus on osa hallitusohjelman investointiohjelmaa. Tiehankkeista sopimuksiin sisältyvät muun muassa valtakunnallisesti merkittävän E18-tien kehittäminen Raision kohdalla Turun seudulla ja valtatien 12 kehittäminen välillä Mankala–Tillola Lahden seudulla. Raide- ja kaupunkiraitiohankkeista valtio sitoutuu avustamaan muun muassa Vantaan raitiotien toteuttamista, Tampereen raitiotien jatkon rakentamista ja Turun raitiotien jatkosuunnittelua. Kaupunkikehitystä tukevat myös esimerkiksi Oulun henkilöratapihan kehittäminen sekä valtatien 4 ja sen ympäristön kehittäminen Jyväskylän Palokassa ja Lahdenväylällä Helsingissä. MAL-sopimuksissa osoitetaan rahoitusta myös hankkeille, joilla parannetaan liikenteen turvallisuutta. Lisäksi hankkeilla edistetään esimerkiksi kävelyä, pyöräliikennettä ja lähijunaliikennettä sekä korjataan juna-asemia. Mitä seuraavaksi? Valtion ja kaupunkiseutujen on tarkoitus allekirjoittaa MAL-sopimukset joulukuussa 2024. Tämän jälkeen liikennehankkeiden ja muiden sopimusten toimenpiteiden toteutus voi alkaa. Sopimusten toimenpiteitä toteutetaan vuosina 2024–2027.  MAL-sopimusten osapuolet sitoutuvat kunkin seudun kehittämistä koskeviin tavoitteisiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Sopimuksilla vahvistetaan samalla seutujen kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta. MAL-sopimukset ovat 12-vuotisia siten, että toimenpiteet sovitaan ja sopimukset päivitetään neljän vuoden välein. Valtioneuvoston periaatepäätös Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen kuntien kanssa solmittavista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimuksista | valtioneuvosto.fiTiedote 23.9.2024: MAL-sopimusten neuvottelutulokset saavutettu valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen kanssa | ym.fiLisätietoja Anna-Leena Seppälä 
rakennusneuvos  
ympäristöministeriö 
p. +358 295 250 242 
[email protected] Hanna Perälä 
liikenneneuvos  
liikenne- ja viestintäministeriö 
p. 0295 342 007 
[email protected] 

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL-) sopimuksista 28. marraskuuta. Sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa.

Lähde: ym.fi