NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut suunnitelman, jonka mukaisesti valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2025. Valtaosa tuetusta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Talousarviossa asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin on osoitettu 1,75 miljardin euron valtuus.Valtion tuella rakennettaville ja peruskorjattaville asunnoille on oltava pitkäaikainen tarve. Korkotukivaltuudesta on varattu suurin osa, 815 miljoonaa, tavallisiin vuokra-asuntolainoihin ja asumisoikeusasuntolainoihin 680 miljoonaa.  Valtion tuki pitää asuntorakentamista käynnissä, mutta rakentamisen arvioidaan kääntyvän vain pieneen kasvuun vuoden 2025 aikana.  “Rakentamisen edelleen heikon suhdannetilanteen vuoksi on tärkeää, että valmisteilla olevia rakennushankkeita saadaan liikkeelle. Tämän vuoksi etusijalla ovat nopeimmin käynnistyvät hankkeet”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.  Asuntomarkkinoiden tilanne ja asuntojen heikko kysyntä näkyy myös asumisoikeusasunnoissa, joita on aiempaa enemmän tyhjillään ja vuokralla. Uusien asumisoikeusasuntojen rakentamista tuetaan kaupungeissa, joissa niille on eniten kysyntää. Tämä tarkoittaa lähinnä Helsingin seutua ja muiden kasvukeskusten suurimpia kuntia. Asumisoikeustalolainoja voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi vielä vuoden 2025 ajan, minkä jälkeen tukea uusille kohteille ei enää myönnetä.  Rakentamisen kustannukset ovat olleet laskussa sekä vapaarahoitteisissa että valtion tukemissa hankkeissa. Käyttösuunnitelman mukaan valtion tukemassa asuntorakentamisessa tulee edelleen huolehtia siitä, ettei hankkeiden kustannusten nousu ole nopeampaa kuin yleinen rakennuskustannusten nousu. Valtion tukemien hankkeiden hyväksymisessä painotetaan kilpailutettavia hankkeita. Myös niin sanotut neuvottelu-urakkamuotoiset hankkeet ovat mahdollisia, jos rakentamisen hinta vastaa kilpailutettavia hankkeita. Erityisryhmien asumista tuetaan korkotukilainalla ja investointiavustuksella. Investointiavustuksen myöntövaltuus on aiempaa merkittävästi pienempi, 15 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Tästä syystä erityisryhmille rakennettaviin hankkeisiin on osoitettu vähemmän myös korkotukivaltuutta, 250 miljoonaa euroa. Käyttösuunnitelmassa painotetaan ensisijaisesti vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien kohteita. Jos valtuutta riittää, investointiavustusta voidaan vuoden 2025 aikana myöntää erityisestä syystä muiden erityisryhmien, kuten ikääntyneiden asumisen hankkeisiin. Kun kyse on hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluvasta asumisesta, tuen edellytyksenä on, että hyvinvointialue sitoutuu pitkäaikaisesti rakennettaviin ja perusparannettaviin kohteisiin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) erillisenä virastona lakkautetaan. Aran tehtävät siirtyvät 1. maaliskuuta 2025 ympäristöministeriön yhteyteen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen. Aralle kuuluvat päätökset korkotuki- ja takausvaltuuden käytöstä ja avustusten myöntämisestä tehdään jatkossa uudessa keskuksessa.  Lisätietoja Emma-Stina Vehmanen  
erityisavustaja  
p. 040 847 1992  
[email protected]  Kimmo Huovinen 
apulaisjohtaja 
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara 
p. 0295 250  822 
[email protected] 

Valtioneuvosto on vahvistanut suunnitelman, jonka mukaisesti valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2025. Valtaosa tuetusta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Talousarviossa asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin on osoitettu 1,75 miljardin euron valtuus.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi, jolla säädettäisiin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista. Eläinlajien arvojen ajan tasalle saattamisesta seuraa osin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi raakun arvo nousisi 2,5-kertaiseksi. Kasvilajeille annettaisiin arvot ensimmäistä kertaa. Lausuntoja pyydetään 28.2.2025 mennessä.Lainsäädännössä asetettujen rauhoitettujen lajien arvojen tarkoituksena on auttaa tuomioistuimia rauhoitusmääräysten rikkomusten käsittelyssä ja menettämisseuraamusten tuomitsemisessa. Tuomioistuinten toiminnan kannalta on tärkeää, että rauhoitettujen lajien arvoista on säädetty kattavasti, ne perustuvat ajantasaiseen tietämykseen lajien esiintymisestä ja uhanalaisuudesta ja että arvot aika ajoin tarkistetaan rahanarvon muutoksen mukaisesti. Rauhoitettuja lajeja koskevalla menettämisseuraamuksella on myös laitonta toimintaa ennaltaehkäisevä vaikutus, yhtäältä lajien rauhoitusmääräyksiä koskevan tietoisuuden lisääntymisen kautta ja toisaalta laittomasta toiminnasta koituvien seuraamusten vuoksi.  Asetuksen uudistaminen liittyy vuonna 2023 tehtyyn luonnonsuojelulainsäädännön uudistukseen Asetus on tarpeen uudistaa, koska se ei sisällöllisesti vastaa nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luetteloa eikä kaikilta osin nykytietämystä Suomen pesimälinnustosta ja meillä esiintyvistä nisäkäslajeista. Myös arvojen määräytymiseen vaikuttavissa tekijöissä, kuten lajien uhanalaisuudessa, on tapahtunut muutoksia ja lajien esiintymisestä Suomessa on kertynyt runsaasti uutta tietoa. Nyt myös laskentakaavojen euromääräinen kerroin on korjattu inflaation mukaisesti. Arvojen määrittelyssä on noudatettu pääasiassa samoja periaatteita ja laskentatapoja kuin voimassa olevassa asetuksessa ja sitä edeltävässä, vuoden 1995 asetuksessa.  Voimassa oleva asetus kattaa 286 luonnonsuojelulailla tai -asetuksella rauhoitettua eläinlajia. Nyt ehdotettavalla uudella asetuksella säädettäisiin arvot 479 rauhoitetulle lajille, joista 321 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Rauhoitetuille kasvilajeille arvot säädettäisiin asetuksella nyt ensimmäistä kertaa. Merkittäviä muutoksia lajien arvoihin Sen lisäksi, että monien rauhoitettujen lajien arvoista säädettäisiin nyt ensimmäistä kertaa, seuraa nykyisiin arvoihin osin huomattavia muutoksia. Inflaation huomioivalla euromääräisen kertoimen korotuksella on muutoksiin keskeinen vaikutus, mutta myös lajien uhanalaisuudessa tapahtuneet muutokset vaikuttavat joidenkin lajien kohdalla suuresti. Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo nousisi sekä rahallisen kertoimen että aiempaa korkeamman uhanalaisuusluokan vuoksi 589 eurosta 1 469 euroon. Vastaavasti valkoselkätikan, jonka tilanne on pitkäjänteisen suojelutyön ansiosta merkittävästi parantunut, arvo laskisi rahallisen kertoimen tarkistuksesta huolimatta 4 037 eurosta 1 665 euroon.  Lausuntopalvelu.fi 

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi, jolla säädettäisiin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista. Eläinlajien arvojen ajan tasalle saattamisesta seuraa osin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi raakun arvo nousisi 2,5-kertaiseksi. Kasvilajeille annettaisiin arvot ensimmäistä kertaa. Lausuntoja pyydetään 28.2.2025 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi suositukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa, että pitkän korkotukimalliin hyväksyttäviä uusia lainoja lyhennetään kymmenellä vuodella, rajoituksista vapauttamista helpotetaan ja opiskelijoiden asuntokohteiden lainoitusta kehitetään.Työryhmän tehtävänä oli tarkastella valtion tukeman asuntotuotannon eri tukimuotoja ja niiden kehittämistä sekä laatia ehdotukset lainsäädäntö- ja muista mahdollisista muutoksista. Työryhmän tuli myös tarkastella tuetun asuntotuotannon rahoitusta ja siihen liittyviä riskejä pidemmällä aikavälillä. Työryhmän työn lähtökohtina toimivat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman useat linjaukset valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseen liittyen sekä aiemmin keväällä 2024 valmistunut selvitysryhmän työ valtion tukeman asumisen kehittämistarpeista. Lisäksi työryhmän lähtökohtana toimi keväällä 2024 tehty valtioneuvoston päätös julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028.  Tutustu kaikkiin työryhmän suosituksiin: Valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisen työryhmän toimenpidesuositukset Pitkään 40-vuotiseen korkotukimalliin hyväksyttävien uusien lainojen laina-aikoja lyhennettäisiin 30 vuoteen ”Vuokra-asuntorakentamisen uusien lainojen laina-ajan lyhentäminen kymmenellä vuodella mahdollistaa peruskorjauksiin varautumisen nykyistä paremmin. Tällöin tarve valtion tukemalle peruskorjauslainoitukselle vähenee ja valtion tukemien lainojen rahoittajapohjaa saadaan monipuolistettua”, kertoo työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Mika Nykänen.  Työryhmä tunnistaa valtion tukeman asuntotuotannon sääntelytaakkaa aiheuttavia ohjeistuksia ja ehdottaa tuen myöntöprosessin keventämistä. Valtion tukeman asuntotuotannon ei tulisi poiketa markkinaehtoisesta tuotannosta, ja alalla yleisesti käytössä olevien urakkamuotojen tulisi olla mahdollisia.  Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan lyhyiden korkotukilainojen osuutta valtion tukemasta asuntotuotannosta kasvatetaan. Työryhmä on tunnistanut lyhyen korkotukimallin asuntopoliittisen merkityksen erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan nopeasti asuntoja positiivisen rakennemuutoksen alueille.  ”Tarvittavilla lainsäädäntömuutoksilla lyhyttä korkotukimallia voitaisiin hyödyntää vuokralta omaksi tähtäävään, osaomistukseen tai vastaavaan asumiseen. Näin voitaisiin edistää kaupunkien asukasrakenteen monimuotoisuutta ja tarjota erilaisia polkuja omistusasuntoon. Lisäksi lyhyen korkotukimallin tulisi aiempaa vahvemmin toimia rakentamisen alan suhdanteiden tasaamisen välineenä”, avaa Nykänen.  Investointiavustusta kohdennetaan haavoittuvimmassa asemassa oleville ryhmille Opiskelija-asuntojen tukemiseen ei ole taloudellisesti tiukassa tilanteessa mahdollista kohdentaa yhtä paljon suoria avustuksia kuin aiemmin. Työryhmä suositteleekin, että opiskelija-asuntojen rakentamiseen voisi jatkossa saada 100 prosentin pitkäaikaisen korkotukilainan. Erityisryhmien investointiavustusta kohdennetaan opiskelijoiden soluasuntojen rakentamiseen kokonaisliikkumavaran puitteissa. Yhteisöllistä asumista tarjoamalla voidaan vähentää ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Työryhmä ehdottaa, että yhteisöllistä asumista voitaisiin edistää lyhyellä korkotuella sekä olemassa olevan kannan korjausavustuksilla. Valtion tukeman asuntotuotannon lainoituksessa tulee huomioida asuntojen tarve pitkällä aikavälillä, asuntorakentamisen kokonaistilanne sekä segregaation ehkäiseminen.  ”Hankintalainojen käyttöä asuntopoliittisena ja segregaatiota ehkäisevänä välineenä tulisi lisätä ja edistää esimerkiksi asuntojen hankintaan tarkoitetun lyhytaikaisen korkotukilainamallin avulla. Asukasvalinnan kohdentumiseen tulisi kehittää jatkuva seuranta”, kertoo Nykänen.  Työryhmä myös suosittelee, että vuokratalojen rakentamiseen hyväksyttävä valtion täytetakauksen sisältävä laina, takauslainamalli, lakkautetaan. Takauslainalla rahoitetut asunnot eivät kohdennu Orpon hallitusohjelman linjausten mukaisesti asuntoa eniten tarvitseville. Mallin käyttö on ollut vähäistä ja kohteita on viime vuosina käynnistynyt vain yksittäisiä, vaikka valtuutta on ollut. Julkisen talouden vastuiden ja riskien kasvua tulisi vähentää Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti kesäkuussa 2024 työryhmän suosituksesta, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään osaksi ympäristöministeriötä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi myös, että Valtion asuntorahasto lakkautetaan ja asuntotuotannon tuet rahoitetaan valtion talousarviosta.   ”Aran lakkauttaminen ja uuden Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen työn käynnistyminen on mahdollisuus kehittää ja tehostaa valtion tukeman asuntotuotannon tukien myöntöprosessia ja hallinnollisia menettelyjä,” kertoo Nykänen. Valtion tukemasta asuntotuotannosta julkiselle taloudelle tulevaan takaus-, takuu- ja korkoriskiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ja vastuiden sekä riskien kasvua on pyrittävä vähentämään. VNK ja YM tiedote 24.6.2024: Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi Aran ja Valtion asuntorahaston tulevaisuudesta Mitä seuraavaksi? ”Kiitän työryhmää perusteellisesta työstä. Työryhmä tarttuu ehdotuksissaan useisiin tärkeisiin teemoihin, kuten järjestelmän sujuvoittamiseen ja nykyaikaistamiseen, valtion tukemasta asuntorakentamisesta julkiseen talouteen tulevien riskien keventämiseen ja suurille kaupungeille tärkeän vuokralta omaksi-tyyppisen mallin mahdollistamiseen 10-vuotista korkotukilainamallia kehittämällä. Olen myös tyytyväinen, että työryhmä on tunnistanut potentiaalisen tavan edistää opiskelija-asuntorakentamista 100 prosenttisella korkotukilainalla ilman suoria avustuksia. Käsittelemme ehdotuksia hallituksen piirissä ja linjaamme etenemisestä alkuvuoden aikana”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoo.  Työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Mika Nykänen ympäristöministeriöstä ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Työryhmä kuuli työssään laajasti alan sidosryhmiä, kaupunkeja ja erityisryhmien edustajia. Työryhmän toimikausi oli 1.5.2024–31.12.2024.  Lisätietoja Mika Nykänen 
Valtiosihteeri, työryhmän puheenjohtaja 
[email protected] 
p. 0 295 047 266 Emma-Stina Vehmanen  
Ministerin erityisavustaja  
[email protected]  
p. 040 847 1992  

Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi suositukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän toimenpidesuosituksissa ehdotetaan muun muassa, että pitkän korkotukimalliin hyväksyttäviä uusia lainoja lyhennetään kymmenellä vuodella, rajoituksista vapauttamista helpotetaan ja opiskelijoiden asuntokohteiden lainoitusta kehitetään.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön kestävä rakentaminen ja asuminen -osaston ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 12 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.2.2025 lukien ja täytetään viiden vuoden määräajaksi.Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto vastaa maankäytön, asumisen ja rakentamisen ohjauksen ja kehittämisen valmistelutehtävistä. Lisäksi osasto vastaa erityisesti sellaisista asioista, jotka koskevat alueiden käytön suunnittelun ja maakunnan suunnittelun ohjausta, maapolitiikkaa, alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä elinympäristön laadun kehittämistä, kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoitoa ja rakennussuojelua, rakentamisen ja kiinteistönpidon ohjausta ja asunto-olojen kehittämistä. Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto vastaa ympäristöministeriön työjärjestyksen mukaisesti myös omistajaohjauksen valmistelutehtävistä.Virkaa hakivatAsikainen Miia
Helander Henna
Jaakkola Janne
Jaakkola Maria
Juhola Katariina
Kuronen Matti
Laakkonen-Pöntys Karoliina
Lehtinen Teppo
Marks Peter
Niiles Antti
Nummela Arto
Partanen JariLisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
ympäristöministeriö
[email protected]

Ympäristöministeriön kestävä rakentaminen ja asuminen -osaston ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 12 henkilöä. Virka tulee avoimeksi 1.2.2025 lukien ja täytetään viiden vuoden määräajaksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Ilmajoen kunnalle luvan kahden kiinteistön lunastamiseksi. Toinen kiinteistöistä on 3,7 hehtaarin suuruinen ja toinen 2,2 hehtaarin suuruinen. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat Ilmajoen Ahonkylässä Ilmajoen keskustaajaman ja Seinäjoen välisellä alueella.Kunta perusteli hakemusta alueen vetovoimaisuudella Seinäjoen kasvukeskuksen läheisyydessä. Kiinteistöt rajoittuvat asemakaava-alueeseen. Alueiden hankkiminen kunnalle vapaaehtoisin keinoin ei ollut onnistunut kiinteistöjen omistukseen liittyvän epäselvyyden vuoksi. Lunastuslupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus alueidenkäyttölaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle. Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen.LisätietojaMaaret Stenström
ympäristöneuvos
p. +358 400 143 94
[email protected]Kysymyksiä ja vastauksia alueidenkäyttölain mukaisista lunastuksistaYleistiedoksiantoYmpäristöministeriö antoi 9.1.2025 lunastuslupapäätöksen koskien tiloja Ahometsä lll, kiinteistötunnus 145-421-9-138, ja Amerikka, kiinteistötunnus 145-421-11-68, Ilmajoen kunnassa.Ympäristöministeriö on 9.1.2025 myöntänyt Ilmajoen kunnalle alueidenkäyttölain (132/1999) 99 §:n 1 momentin nojalla lunastusluvan 3,760 hehtaarin suuruisen tilan Ahometsä III, kiinteistötunnus 145-421-9-138, ja 2,288 hehtaarin suuruisen tilan Amerikka, kiinteistötunnus 145-421-11-68 lunastamiseksi (VN/18995/2024-YM-5).Ympäristöministeriön päätös annetaan asianosaisille tiedoksi yleistiedoksiantona tilojen omistajiin 
liittyvän epäselvyyden vuoksi. Päätös valitusosoituksineen on virka-aikana nähtävillä 21.2.2025 
saakka viraston aukioloaikoina Ilmajoen kunnan teknisessä virastossa, Ilkantie 17, 60801 Ilmajoki, 
sekä ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 4-10, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon 
vastaanottaja voi myös erikseen pyytää päätöstä nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta diaarinumerolla VN/18995/2024-YM-5 (puh. +358 029 525 0300, [email protected]).Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 10.1.2025. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta. (Hallintolaki 434/2003, 62 §).LisätietojaMaaret Stenström
ympäristöneuvos
p. +358 400 143 94
[email protected]

Ympäristöministeriö on myöntänyt Ilmajoen kunnalle luvan kahden kiinteistön lunastamiseksi. Toinen kiinteistöistä on 3,7 hehtaarin suuruinen ja toinen 2,2 hehtaarin suuruinen. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat Ilmajoen Ahonkylässä Ilmajoen keskustaajaman ja Seinäjoen välisellä alueella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö antoi 30. joulukuuta asetuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä. Asetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä rakennus- ja purkumateriaalien kierrätykselle ja uudelleenkäytölle, tehostaa maa- ja kiviainesten hyödyntämistä, parantaa rakennus- ja purkujätetilastointia sekä tehostaa viranomaisohjausta. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys laaditaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään.Selvityksessä kaksi vaihetta    Selvitys tehdään kahdessa vaiheessa. Haettaessa rakentamis- tai purkamislupaa tai tehtäessä purkamisilmoitusta tehdään arvio vapautuvista materiaaleista. Hankkeen valmistuttua selvitys päivitetään luvan loppukatselmuksen yhteydessä täydentämällä aiemmin tehty arvio jätteen siirtoasiakirjojen pohjalta.Luvan hakemisen yhteydessä selvityksessä ilmoitetaan vapautuvat purkumateriaalitvaarallisia aineita sisältävät materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettavat maa- ja kiviainekset. Selvitykseen on mahdollista ilmoittaa myöhemmin myös uudelleenkäytettävät rakennustuotteet. Selvitystä ei tarvitse tehdä luvan hakemisen yhteydessä, mikäli purkumateriaalien määrä on vähäinen tai tontilta ei kuljeteta pois maa- ja kiviaineksia. Ohjeellinen raja purkumateriaalien vähäisyydelle kokonaispurkuhankkeessa on 100 kerrosalaneliötä ja korjaushankkeessa 10 tonnia purkumateriaaleja.Rapu-tietojärjestelmä käyttöön vuoden alustaPurkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys laaditaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään. Järjestelmä on käytössä 1.1.2025 alkaen.Purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmä eli Rapu-tietojärjestelmä | Suomen ympäristökeskusRakentamisen jätteet ovat määrältään Suomen toiseksi suurin jätelaji. EU:n jätedirektiivi on asettanut Suomellekin tavoitteeksi hyödyntää 70 % rakennus- ja purkujätteestä.LisätietojaHarri Hakaste
yliarkkitehti
ympäristöministeriö
p. 029 525 0074
[email protected]Rapu-tietojärjestelmä:
Milla Laita
projektipäällikkö
Suomen ympäristökeskus
p. 029 5251 377
[email protected]

Ympäristöministeriö antoi 30. joulukuuta asetuksen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä. Asetuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä rakennus- ja purkumateriaalien kierrätykselle ja uudelleenkäytölle, tehostaa maa- ja kiviainesten hyödyntämistä, parantaa rakennus- ja purkujätetilastointia sekä tehostaa viranomaisohjausta. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys laaditaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö antoi asetuksen rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta 20. joulukuuta 2024. Asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa tapa, jolla rakennuksen vähähiilisyys arvioidaan. Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2026.Ilmastoselvitys mahdollistaa rakennuksen ja rakennuspaikan ilmastohaittojen ja -hyötyjen tuomisen näkyväksi. Kansallinen vähähiilisyyden arviointimenetelmä mahdollistaa uusien rakennuksien hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjauksen tulevaisuudessa. Rakennustuoteluettelo tukee rakennuksen suunnittelua vähähiiliseksi. Hiilijalanjälki arvioidaan laskemalla asetuksen mukaisesti elinkaaren eri vaiheiden aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä. Hiilikädenjälki on puolestaan arvioitava laskemalla sellaiset mahdolliset ilmastohyödyt, joita ei synny ilman hanketta. Vähähiilisyyden arvioinnin kohteena ovat rakennus ja rakennuspaikka, jossa rakennus sijaitsee. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia ilmastoselvityksen ja rakennustuoteluettelon laadinnasta. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan ilmastoselvityksellä loppukatselmusvaiheessa. Rakennustuoteluettelo laaditaan rakentamislupaa haettaessa ja päivitetään keskeisten muutosten osalta hankkeen valmistuttua. Asetus tulee voimaan 1.1.2026. Ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo on siten laadittava rakentamislain 38 §:ssä mainituille uudisrakennuksille, joiden rakentamislupahakemus tulee vireille vuoden 2026 alusta. Raja-arvoasetusta valmistellaan parhaillaan. Se on tarkoitus saattaa lausuntokierrokselle keväällä 2025. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelostaLisätietoja

Ympäristöministeriö antoi asetuksen rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta 20. joulukuuta 2024. Asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa tapa, jolla rakennuksen vähähiilisyys arvioidaan. Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2026.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n rakennustuoteasetus (CPR) tulee voimaan 7. tammikuuta 2025. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran 8.1.2026. Rakennustuoteasetuksen päivitys poistaa lainsäädännöllisiä esteitä rakentamisen kiertotalouden tieltä.Asetus yhdenmukaistaa rakennustuotteiden kauppaa koskevaa EU-lainsäädäntöä, helpottaa niiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla, keventää hallinnollista taakkaa sekä edistää kiertotaloutta ja teknologista kehitystä rakentamisalalla.  Rakennustuotteiden CE-merkintä säilyy pakollisena. Komissio voi antaa delegoiduilla säädöksillä tuotekohtaisia vaatimuksia. Yhdenmukaistettu alue kattaa ne rakennustuotteet, joihin sovelletaan yhdenmukaistettuja tuotestandardeja tai eurooppalaisia arviointiasiakirjoja. Jäsenvaltiot voivat säätää kansallisesti niistä tuotteista, jotka eivät kuulu yhdenmukaistetulle alueelle.  Rakennustuoteasetus helpottaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta sääntelytarpeidensa huomioon ottamiseen tulevissa yhdenmukaistetuissa tuotestandardeissa. Rakennustuoteasetuksen säännöstöä käsittelevä asiantuntijaryhmä koostuu jäsenvaltioiden nimeämistä asiantuntijoista sekä eurooppalaisten standardointijärjestöjen ja eurooppalaisten sidosryhmien organisaatioiden edustajista. Jäsenvaltiot ilmoittavat välttämättömiksi katsomansa tuotevaatimukset, jotta komissio voi ottaa ne huomioon uusien standardien laatimisessa. Jatkossa uusien standardien mukaan CE-merkittävissä tuotteissa on mm. Ilmoitettava rakennustuotteen hiilijalanjälki.   Rakennustuoteasetus aiheuttaa valmistajille uusia velvollisuuksia. Valmistajan on asetettava saataville digitaalinen tuotepassi digitaalisen tuotepassijärjestelmän kautta. Jotta varmistetaan muiden kuin markkinoilla yleisesti saatavilla olevien varaosien saatavuus, komissio voi antaa delegoituja säädöksiä rakennustuoteasetusta täydentämään. Velvoitetta sovelletaan 10 vuotta siitä, kun tuote on saatettu markkinoille, ellei delegoidussa säädöksessä vahvisteta eri ajanjaksoa. Valmistajien on tarjottava varaosat kohtuullisessa ajassa kohtuulliseen hintaan. Rakennustuotteen määritelmä muuttuu. Mukaan kuuluvat muun muassa 3D-tulostetut tuotteet.  Komissio voi antaa delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään rakennustuotteita koskevat pakolliset vähimmäistason ympäristönkestävyysvaatimukset, joita on sovellettava julkisissa hankinnoissa.  Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamus rakennustuoteasetuksen noudattamatta jättämisestä.  Rakennustuoteasetus EU:n virallisessa lehdessä | Eur-LexLisätietoja  Kirsi Martinkauppi 
hallitusneuvos  
p. +358 295 250 177 
[email protected] 

EU:n rakennustuoteasetus (CPR) tulee voimaan 7. tammikuuta 2025. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran 8.1.2026. Rakennustuoteasetuksen päivitys poistaa lainsäädännöllisiä esteitä rakentamisen kiertotalouden tieltä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Asumisen- ja rahoituskeskuksen, Aran, lakkauttamista ja sen tehtävien siirtoa ympäristöministeriöön koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä. Neuvotteluvelvoite katsottiin yksimielisesti täytetyksi. Neuvottelut käytiin ajalla 4.11.–19.12.2024.Neuvotteluissa ei tavoiteltu henkilöstövähennyksiä. Neuvotteluissa käsiteltiin Aran lakkauttamisesta ja ympäristöministeriöön siirtämisestä johtuvat henkilöstövaikutukset Arassa ja ympäristöministeriössä sekä siitä johtuva organisaatiomuutos ympäristöministeriössä. Niillä virkamiehillä, joilla virka siirrettäisiin virkamiehen työssäkäyntialueen ulkopuolelle (yli 80 km virkamiehen asuinpaikasta) siirto edellyttää virkamiehen suostumusta (valtion virkamieslain 5 a §). Mikäli suostumusta virkasiirtoon ei saada yksittäiseltä virkamieheltä, virkasiirtoa ympäristöministeriöön ei voida tehdä.Tasavallan presidentti vahvisti lain Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta sekä lain Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseksi ja siihen liittyviksi laeiksi 19.12.2024. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus ympäristöministeriössä aloittaa toimintansa 1.3.2025, josta lukien Arasta siirtyvä henkilöstö aloittaa työskentelyn ympäristöministeriössä. Ympäristöministeriöön perustettavan Valtion asuntorakentamisen keskuksen on määrä huolehtia jatkossa Aralta siirtyvistä tehtävistä.LisätietojaHeidi Sederholm
henkilöstö- ja hallintojohtaja
p. 0 295 250 113
[email protected]

Asumisen- ja rahoituskeskuksen, Aran, lakkauttamista ja sen tehtävien siirtoa ympäristöministeriöön koskevat yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä. Neuvotteluvelvoite katsottiin yksimielisesti täytetyksi. Neuvottelut käytiin ajalla 4.11.–19.12.2024.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön organisaatio uudistuu 1.1.2025 alkaen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä ministeriön yksiköille on valittu uusia johtajia. Uudet johtajat valittiin ministeriön sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä.Uudistuksessa muutetaan eräiden yksiköiden tehtäviä ja sijaintia organisaatiossa. Lisäksi joitakin tehtäviä siirretään osastolta toiselle ja kahden osaston nimeä muutetaan. Tavoitteena on vahvistaa ministeriön strategista toimintakykyä.Yksiköiden johtajat määrätään tehtäviin kolmen vuoden ajaksi (1.1.2025–31.12.2027).Yksikön johtajan tehtäviin valitut 1.1.2025 alkaenIlmasto- ja ympäristönsuojeluosastoPäästöt ja ympäristöriskit: Tia Laine-Ylijoki-LaaksoIlmasto ja kemikaalit: Outi HonkatukiaKiertotalous: Anna HäggmanKestävä rakentaminen ja asuminen -osastoAlueidenkäytön suunnittelu: Anna-Leena SeppäläElinympäristöt, kasvu ja digitalisaatio: Samuli AlppiAsumisen ratkaisut ja rahoitus: Tommi LaantiRakennukset ja rakentaminen: Kirsi MartinkauppiVesi- ja luontoympäristöosastoVesien ja mertensuojelu: Antton KetoLuonnon monimuotoisuus ja luonnonarvorahoitus: Emma TerämäLuonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö: Päivi Gummerus-RautiainenKonserniohjaus ja kansainväliset asiat -osastoKansainväliset ja EU-asiat: Annika LindblomTietohallinto: Riitta TeinirantaHenkilöstö ja ohjaus -yksikköön, talous ja rahoitus -yksikköön tai viestinnän tulosalueelle ei tullut muutoksia.LisätietojaHeidi Sederholm
Henkilöstö- ja hallintojohtaja
p. 0 295 250 113
[email protected]

Ympäristöministeriön organisaatio uudistuu 1.1.2025 alkaen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä ministeriön yksiköille on valittu uusia johtajia. Uudet johtajat valittiin ministeriön sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä.

Lähde: ym.fi