NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä tapaa Indonesian energia- ja luonnonvaraministeri Arifin Tasrifin 18.11.2020 osana virtuaalisesti toteuttavaa Team Finland -vierailua.

Tapaamisen pääaiheina ovat energia-alan kehitys ja Indonesian uudet älykkään energian hankkeet.Ministeritapaamisen tavoite on edistää suomalaisyrityksien toimintaedellytyksiä Indonesian energiamarkkinoilla sekä edistää Suomen ja Indonesian välisiä liiketoimintakumppanuuksia.

Indonesian kasvava talous Kaakkois-Aasian alueella tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Erityisesti suomalaisyritysten osaamista uusiutuvan energian, yhteiskunnan sähköistämisen sekä bio- ja kiertotalouden aloilla voidaan hyödyntää Indonesian talouden kehittämiseksi.

– Olen iloinen Suomen ja Indonesian hyvistä suhteista. Erityisesti energiasektori on ollut merkittävässä asemassa ja toivon yhteistyön energia-alalla etenevän tulevaisuudessa vieläkin pidemmälle esimerkiksi kiertotaloutta edistävien energiaratkaisujen saralla, ministeri Mika Lintilä sanoo.Suurena ja kasvavana taloutena Indonesia on potentiaalinen yhteistyökumppani Suomen elinkeinoelämälle. Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili Indonesiassa 2017 Team Finland -yritysvaltuuskunnan kanssa. Vierailun aikana Lintilä tapasi energia- ja luonnonvaraministeriön varaministeri Arcandra Taharin.

Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö IRENA arvioi, että Indonesian energian kysyntä voi kasvaa vuosina 2015–2030 neljänneksellä ja sähkön kysyntä kolminkertaistua. Vaikka riippuvuus kotimaisesta kivihiilestä ja tuoduista öljytuotteista on kasvanut, on Indonesia alkanut lisätä uusiutuvia energialähteiden käyttöä. Maa on asettanut tavoitteekseen nostaa uusiutuvan energian osuus 23 prosenttiin energian käytöstä vuoteen 2025, ja 31 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Suomalais-indonesialaisen yritysseminaarin aiheina puhdas energia ja jätteiden hyödyntäminenMinisteritapaamisen jälkeen Business Finland järjestää 24.11.2020 virtuaalisen energia-alan yritysseminaarin (”Smart Energy, Waste to Energy and Waste to Value”). Seminaarissa on mukana myös yhdeksän suomalaisyritystä sekä Indonesian julkisen sektorin sekä yritysten edustajia. Tilaisuuden alussa elinkeinoministeri Mika Lintilä esittää oman videotervehdyksensä.Team Finland -verkosto on suomalaisyrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Akatemia on valinnut lippulaivaohjelmaansa täydentämään neljä uutta osaamiskeskittymää. Kolmannessa lippulaivahaussa painotettiin erityisesti tutkimusryhmien yhteistyötä yrityssektorin kanssa sekä tutkimuksen korkeaa laatua, vaikuttavuutta ja uudistumiskykyä. Akatemian lippulaivapäätökset ovat osa hallituksen TKI-tiekartan uuden joustavan kumppanuusmallin toteutusta. Suomen Akatemia ja Business Finland tekevät päätökset muista kumppanuusmallia tukevista rahoituksista marras–joulukuun aikana.

Lippulaivaohjelman laajentaminen perustuu vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa Suomen Akatemialle myönnettyyn lisävaltuuteen, josta kohdennettiin 25 miljoonaa euroa uusien lippulaivojen rahoittamiseen. Lisäksi Akatemia on varautunut rahoittamaan lippulaivoja vielä tulevina vuosina 20 miljoonalla eurolla. Näin ollen kolmannen lippulaivaohjelmahaun kokonaisrahoitus vuosina 2020–2024 on 45 miljoonaa euroa. Akatemian lippulaivapäätökset ovat osa hallituksen TKI-tiekartan uuden joustavan kumppanuusmallin toteutusta. Suomen Akatemia ja Business Finland tekevät päätökset muusta kumppanuusmallia tukevasta rahoituksesta marras–joulukuun aikana.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on tyytyväinen lippulaivaohjelman täydentymiseen.

–  Suomen ja maailman ongelmat ratkaistaan vain tutkimuksella sekä tutkimusten löydöksistä sovellettavilla keksinnöillä. Olen tyytyväinen, että eri yhteistyökumppanit ovat lähteneet hyvin mukaan lippulaivoihin. On myös hienoa huomata, että hankkeita on taas monipuolinen ja monitieteinen joukko eri puolilta Suomea, ministeri Saarikko sanoo.Lippulaivaohjelmalla tuetaan korkeatasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lippulaivojen taustaorganisaatioiden vahvalla sitoutumisella lippulaivojen toimintaan ja rahoitukseen on keskeinen rooli tavoitteiden saavuttamisessa.

Nyt valituilla lippulaivoilla on vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa. Niiden yhteistyökumppaneina on mittava joukko eri toimialojen suuria, keskisuuria, pieniä ja start up -yrityksiä, oppilaitoksia, sairaaloita sekä muita julkisia toimijoita.Kahdessa ensimmäisessä haussa valitut lippulaivat ovat käynnissä. Kolmannen haun myötä lippulaivaohjelmaan kuuluu nyt yhteensä kymmenen osaamiskeskittymää, joiden taustaorganisaatioina on seitsemän yliopistoa, viisi tutkimuslaitosta, HUS ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu.

Uudet lippulaivat ovat:Geeni-, solu- ja nanoterapia kroonisten sairauksien hoidossa (Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu)Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus (ACCC) (Helsingin yliopisto, Ilmatieteenlaitos, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto)Immuunijärjestelmän innovaatiokeskus lääketieteen ja talouskasvun moottorina (InFLAMES) (Turun yliopisto ja Åbo Akademi)Metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksella resilienssiä, uusia arvoverkkoja ja merkityksellisiä kokemuksia (UNITE) (Itä-Suomen yliopisto, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, Tampereen yliopisto ja Luonnonvarakeskus)

Suomen Akatemian tiedote uusista lippulaivoista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä varautumaan alueillaan niin, etteivät koronavirustartunnat pääsisi leviämään rajanylityspaikoilla sisärajatarkastusten mahdollisesti päättyessä.

On mahdollista, että ihmisten liikkuvuus ja matkustajien määrä mahdollisen sisärajavalvonnan päättyessä kasvaa. Tämä lisää riskiä myös sille, että Covid-19-tartunnat lisääntyvät. Suomessa on tällä hetkellä huomattavasti parempi tautitilanne kuin monessa muussa maassa Euroopassa. Siksi alueellisten varautumissuunnitelmien ja niihin sisältyvien toimien on oltava ajan tasalla ja valmiita toteutettaviksi.Kuntien ja sairaanhoitopiirien on yhteistyössä pikaisesti laadittava ja päivitettävä tartuntatautilakiin ja terveydenhuoltolakiin perustuvat suunnitelmansa terveysturvallisuuden varmistamiseksi matkustajien Suomeen saapumisen yhteydessä. Erityisesti tämä koskee niitä kuntia ja sairaanhoitopiirejä, joissa on maaraja, ulkomaanliikenteen satama tai lentokenttä.

Paikallisten tartuntatautiviranomaisten on suunniteltava, miten kaikki matkustajat saavat ohjeistuksen siitä, miten heidän pitää toimia Suomeen saapuessaan.Suunnitelmien päivittämiseen on syytä ottaa mukaan alusta pitäen myös muut matkustajien parissa työtä tekevät alueelliset tahot, kuten lentokentän tai sataman toimijat. Suunnitelmaan on kirjattava, miten rajanylityspaikalla hoidetaan matkustajien yleinen ohjaus ja neuvonta sekä tarkempi kuvaus terveydenhuollon neuvonnasta. Lisäksi suunnitelmassa on hyvä käsitellä sitä, miten alueella varaudutaan matkustajien mahdollisesti tarvitsemiin koronatesteihin.Kuntien ja sairaanhoitopiirien on raportoitava suunnitelmista ja niiden mukaisista toimenpiteistä alueellisten epidemiatyöryhmien välityksellä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).

Sisärajavalvonta päättymässä Schengen-sopimukseen kuuluvilta rajanylityspaikoiltaSisärajavalvonnan mahdollisesti päättyessä myös Rajavartiolaitos poistuu Schengen-sopimukseen kuuluvilta rajanylityspaikoilta. Tämänhetkisen tiedon mukaan sisärajavalvonta päättyy 23.11.2020.

Tämä tarkoittaa sitä, että THL:n matkustajille laatimaa ohjetta ei voida enää jakaa rajatarkastusten yhteydessä vaan ohjeistaminen on tehtävä paikallisten viranomaisten toimin.

Suomen ulkorajoilla rajavalvonta jatkuu nykyisellään.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirje kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille koronaepidemiaan liittyvien Suomeen matkustamisen ja maahan tulon terveysturvallisuussuunnitelmien laatimisesta ja päivittämisestä 16.11.2020 (pdf)Liite: Viranomaisyhteistyö koronavirusepidemian torjunnassa
rajanylityspaikoilla syksyllä 2020 (pdf)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Parlamentaarinen ohjausryhmä on hyväksynyt 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksen lähetettäväksi lausuntokierrokselle. Se on julkaistu valtioneuvoston hankeikkunassa.

Seuraavaksi arvioidaan suunnitelmaluonnoksen vaikutukset. Lausuntokierrokselle suunnitelmaluonnos ja sen vaikutusten arvioinnin tulokset lähetetään tammikuussa 2021.Valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valmisteltu parlamentaarisesti ja vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa kesäkuusta 2019 lähtien.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan.

Ministeri Harakka: Pitkäjänteisyyttä koko Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen

– Työmme tavoitteena on ollut, että parannamme tehokkuutta, saavutettavuutta ja kestävyyttä koko maassa. Niin yritykset kuin kansalaiset voivat ennakoida entistä paremmin liikennepalveluiden tarjontaa. Parempi suunnittelu auttaa hyödyntämään EU-rahoituksen mahdollisimman täysimääräisenä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

– Nyt julkaistavassa suunnitelmaluonnoksessa huolehditaan liikenneverkkomme kunnosta entistä paremmin ja korjausvelka painuu laskuun. Kehitystarpeita tunnistetaan kautta maan ja niihin vastataan, kun suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan, toteaa ministeri Harakka.

Suunnitelmaluonnokseen sisältyy merkittäviä toimenpiteitä muun muassa matkaketjujen ja joukkoliikenteen kehittämiseksi. Lisäksi liikennejärjestelmää kehitetään panostamalla voimakkaasti tiedon ja digitalisaation hyödyntämiseen. Suunnitelmaluonnos sisältää myös linjauksia siitä, miten liikenneasioita käsitellään jatkossa esimerkiksi valtion ja kaupunkiseutujen välisissä sopimuksissa.

Taloudelliset raamit linjattu – väyläverkon kehittämiseen 500 miljoonaa euroa vuodessaEdellinen luonnosversio liikennejärjestelmäsuunnitelmasta julkaistiin syyskuussa 2020. Sen jälkeen parlamentaarinen ohjausryhmä on mm. linjannut suunnitelman taloudellisesta raamista vuodesta 2025 eteenpäin.Vuoteen 2024 asti vuosittaiset rahoitustasot olisivat julkisen talouden suunnitelman mukaiset.

Perusväylänpidon rahoitus nostettaisiin suunnitelmaluonnoksen mukaan 1,4 miljardiin euroon vuodessa vuodesta 2025 alkaen.

Kehittämisinvestointien rahoitus olisi noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Valtio suuntaisi suunnitelmaluonnoksen mukaan väyläverkon kehittämiseen ensimmäisellä 12-vuotisella suunnittelukaudella 2021-2032 yhteensä noin 6,1 miljardia euroa, josta uusiin kehittämishankkeisiin olisi käytettävissä noin 3,35 miljardia euroa. Kehittämisrahoituksesta maanteiden osuus olisi 44 prosenttia, rataverkon 52 prosenttia ja vesiväylien 4 prosenttia.Sekä valtion liikenneverkon että muun liikenneverkon kehittämiseen kohdistuvat tarpeet on suunnitelmaluonnoksen valmistelun yhteydessä koottu liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritellään, miten väyläverkkoa kehitetään ja rahoitusta kohdennetaan.Eduskunta päättää viime kädessä valtion rahoituksesta vuotuisten talousarvioiden yhteydessä.

Mitä seuraavaksi?
Suunnitelmaluonnoksen vaikutukset arvioidaan marras-joulukuussa 2020.Lausuntokierrokselle suunnitelmaluonnos ja sen vaikutusten arvioinnin tulokset lähetetään tammikuussa 2021. Lausuntopalaute huomioidaan, kun suunnitelmaa viimeistellään.

Valtioneuvosto antaa ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman selontekona eduskunnalle keväällä 2021.Väylävirasto laatii valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja liikenneverkon strategisen tilannekuvan perusteella valtion väyläverkkoja koskevan investointiohjelman seuraavaksi 6-8 vuodeksi. Vuonna 2021 ensimmäistä kertaa laadittava investointiohjelma on tietoon perustuva näkemys väyläverkon kehittämishankkeiden toteuttamisesta, ja sitä hyödynnetään talousarvioesitysten valmistelussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi