NordenBladet — Kontiolahdella on voimassa poliisin karkotusmääräys Kontiolahden, Kontioniemen, Kylmäojan ja Lehmon taajamissa liikkuvalle yksittäiselle sudelle. Mikäli sudesta saadaan mainitulta alueelta karkotuksen kriteerit täyttävä havainto, Joensuun riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu hoitaa karkotuksen.
Mahdolliset havainnot kyseisten taajamien alueella liikkuvasta sudesta pyydetään ilmoittamaan Joensuun riistanhoitoyhdistykelle numeroon 0503132666.
Lähde: Poliisi.fi
NordenBladet — Suomi myöntää 3,1 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeisiin, joiden avulla vastataan koronaviruspandemian aiheuttamiin humanitaarisiin tarpeisiin. Pandemia on syventänyt olemassa olevia humanitaarisia kriisejä ja ajanut kokonaan uusia alueita ja ihmisryhmiä hätäavun varaan.”Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli humanitaarisessa avustustyössä. Koronaviruspandemia on entisestään korostanut niiden merkitystä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. ”Kansalaisjärjestöt tuntevat paikallisen toimintaympäristön hyvin. Ne pystyvät nopeasti ja tehokkaasti muokkaamaan käynnissä olevia hankkeitaan niin, että ne lievittävät myös pandemian aiheuttamaa hätää ja kärsimystä.”Ulkoministeriön nyt myöntämän rahoituksen avulla suomalaisjärjestöt ja niiden paikalliset kumppanit muun muassa jakavat tietoa koronavirustartuntojen ehkäisemisestä, parantavat puhtaan veden saatavuutta, tarjoavat hoitoa koronapotilaille, vahvistavat yhteisöjen ruokaturvaa sekä tukevat peruskoulujen turvallista uudelleen avaamista. Hankkeista hyötyy yli 200 000 ihmistä Jemenissä, Ugandassa, Keniassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Zimbabwessa.Rahoitus ohjataan Fida Internationalille, Kirkon Ulkomaanavulle, Pelastakaa Lapsille, Plan Suomelle, Suomen Punaiselle Ristille ja Suomen World Visionille. Järjestöt ovat ulkoministeriön vakiintuneita kumppaneita humanitaarisessa avustustyössä. Ulkoministeriö on tukenut järjestöjen työtä aiemmin tänä vuonna 10 miljoonalla eurolla.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet —
19.11.2020 klo 12.49Itä-Uusimaa
Poliisin tilastoista käy ilmi, että väkivaltarikosten törkeät tekomuodot ovat lisääntyneet Itä-Uudellamaalla viime vuosiin verrattuna. Törkeitä ryöstöjä, törkeitä pahoinpitelyitä ja tapon yrityksiä on ollut tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä enemmän kuin aiempina vuosina koko vuoden aikana yhteensä.Tänä vuonna jo 23 ihmistä on ollut epäiltynä henkirikoksesta Itä-Uudellamaalla. Viime vuonna vastaava luku 7 ja edellisvuonna 12.– Varsinkin väkivaltarikosten törkeät tekomuodot ovat lisääntyneet. Väkivaltarikoksissa on ollut aiempaa useammin mukana muun muassa teräaseita ja erilaisia lyömäaseita, jotka tekevät pahempaa jälkeä. Väkivaltarikokset ovat siis kokonaiskuvassa raaistuneet ja tämä näkyy myös tilastoissa, kertoo rikosylikomisario Petri Eronen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Alaikäisten väkivaltarikokset korostuvat tilastoissa – ”nuoret eivät välttämättä ymmärrä kuinka vakavasta rikoksesta on kyse”
Alaikäisten tekemät ryöstöt ovat tasaisessa kasvussa Itä-Uudellamaalla. Kun vuonna 2016 poliisin tilastoihin kirjattiin 27 alaikäisen tekemää ryöstöä, oli luku kahden vuoden päästä 37 ja viime vuonna jo 58. Tämän vuoden lokakuuhun asti on kirjattu 39 ryöstöä, jossa epäiltynä on alaikäinen. Kaikkien ikäluokkien osalta ryöstöjä on ollut tänä vuonna 109, eli ryöstöstä epäilty on ollut alaikäinen useammin kuin joka kolmannessa tapauksessa.– Suurin osa nuorista käyttäytyy hyvin. Yksittäisten nuorten kohdalla on kuitenkin havaittavissa aiempaa väkivaltaisempaa käyttäytymistä ja tämä nuorten joukko on valitettavasti kasvussa, rikoskomisario Simo Kauppinen kertoo.Kauppinen painottaa esimerkiksi sitä, etteivät monet nuoret tunnu ymmärtävän, kuinka vakaviin rikoksiin he syyllistyvät. Osa ryöstöstä epäillyistä on ollut hyvinkin nuoria.– Monet nuoret eivät tunnu ymmärtävän, että jos toiselta vie väkipakolla ja esimerkiksi puukolla uhkaamalla uuden merkkipuhelimen, tutkitaan tapausta varkauden sijaan ryöstönä tai törkeänä ryöstönä, koska teossa on ollut mukana väkivallan uhka. Ryöstö on jo vakava rikos, josta tuomitulle rikosvastuussa oleville seuraa vankeusrangaistus sakkojen sijaan. Tuomioistuin voi tuomita tällöin vähintään neljäksi kuukaudeksi ja törkeässä ryöstössä ankarimmillaan jopa kymmeneksi vuodeksi vankeuteen, Kauppinen painottaa.Osassa alaikäisten ryöstöissä on ollut taustalla esimerkiksi pieleen mennyt huumausainekauppa.– Nuoret ovat tehneet esimerkiksi netissä kauppaa huumausaineista ja heidät on ryöstetty paikan päällä, kun he ovat tulleet vaihtamaan käteistä rahaa huumeisiin, Kauppinen kertoo.Huumausainekauppa ei kuitenkaan selitä kaikkia nuorten ryöstötapauksia.– Nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on ylipäänsä lisääntynyt. Nuorilla, kuten myös muiden ikäluokkien väkivaltatapauksissa ylipäänsä, on ollut yhä useammin mukana puukkoja ja muita lyömävälineitä ja niitä on myös käytetty herkemmin, Kauppinen jatkaa.
Tänä vuonna jo tuplasti tapon yrityksiä viime vuoteen verrattunaItä-Uudellamaalla on kirjattu tänä vuonna jo 64 tapon yritystä, kun viime vuonna vastaava luku oli 35. Nuoret ovat edustettuna myös tapon yritysten osalta: Itä-Uudellamaalla on kirjattu tänä vuonna jo 12 tapon yritystä, joiden epäiltynä on alaikäinen. Viime vuonna alaikäisten tapon yrityksiä oli vain yksi, kun vielä kaksi vuotta sitten ei kirjattu yhtään tapon yritystä, jossa epäiltynä on alaikäinen.– Näissä tapauksissa on ollut taustalla eri epäillyt ja uhrit, eli luku ei selity edes millään yksittäisellä rikosvyyhdillä. Tapon yritysten lisääntyminen alaikäisten keskuudessa kertoo havaintojemme mukaan myös siitä, että myös nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt, Kauppinen kertoo.Alaikäisten tekemien vakavien rikosten taustalla on usein havaittu myös jonkinlainen päihdekierre.– Poliisin näkökulmasta huolestuttavaa on nuorten ajattelutavan muutos. Havaintojemme mukaan nuoret suhtautuvat päihteisiin ja varsinkin huumausaineisiin yhä sallivammin. Monen vakavan rikostapauksen taustalla on ollut esimerkiksi päihteiden väärinkäyttöä, Kauppinen sanoo.Poliisi on tehostanut Itä-Uudellamaalla huumausainekaupan valvontaa netissä ja yhä useampia huumausaineiden välittäjiä on jäänyt myös kiinni. Poliisi on kuitenkin huumausaineiden käyttäjien päihde- ja rikoskierteen ratkaisussa vain yksi lenkki muiden joukossa. Alaikäisten päihde- ja rikoskierteen katkaisemisessa tehdään laaja-alaista yhteistyötä eri viranomaisten ja kaupunkien ja kuntien kanssa.– Poliisi ja kuntatoimijat ohjaavat päihderiippuvaisia nuoria hoitoon ja harkinnan mukaan muun ennalta estävän toiminnan lisäksi myös niin sanotun Ankkuri-toiminnan piiriin. Ankkuri-mallin mukaisesti nuoria ohjataan viranomaisten ja kuntatoimijoiden yhteistyönä jatkohoitoon ja pyritään siihen, että nuoren päihde- ja rikoskierre saadaan katkaistua. Meillä on jo nyt hyviä esimerkkejä siitä, että nuorten huumausaine- ja rikoskierre saadaan katkaistua, Kauppinen sanoo.Poliisin, viranomaisten ja kuntatoimijoiden isoin ongelma ovat erityisesti nuoret, jotka ovat ajautuneet jo syvälle päihdekierteeseen.– Toisaalta meillä on kuitenkin merkkejä jo myös siitä, että osa nuorista on jo niin syvällä päihdekierteessä, ettei ennalta estävän toiminnan yhteydessä tehty hoitoonohjaus enää välttämättä tepsi, Kauppinen jatkaa.Ennalta estävää toimintaa, Ankkuri-toiminta mukaan lukien, ja siihen liittyviä toimenpiteitä ja viranomaisyhteistyötä kehitetään parhaillaan poliisilaitoksen 15 kaupungin ja kunnan kanssa.– Ankkuri-toiminta käynnistettiin Itä-Uudenmaan kaikkien kuntien kanssa vasta taannoin. Jo onnistuneiden rikos- ja huumausaineiden kierteen katkaisu on pitkäjänteistä työtä, johon kaikkien eri kaupunkien ja kuntien täytyy sitoutua yhdessä viranomaisten kanssa, Kauppinen sanoo.Poliisilaitoksen yhtenä kehittämiskärkenä on syventää kuntien ja asukkaiden kanssa tehtävää yhteistyötä.– Alueidemme asukkailla on paljon tietoa, mutta monella tuntuu olevan jonkinlainen kynnys ilmoittaa rikoksista poliisille. Haluamme jatkossa kehittää sitä, että ihmiset ilmoittaisivat poliisille matalalla kynnyksellä esimerkiksi juuri nuorten väkivaltatapauksista, huumausainetapauksista tai häiriökäyttäytymisestä, Kauppinen sanoo.
Akuuteissa tapauksissa tulee soittaa hätäkeskukseen 112Poliisi muistuttaa, että akuuteissa tapauksissa tulee soittaa matalalla kynnyksellä hätäkeskukseen 112. Poliisilla on käytössä Itä-Uudellamaalla myös matalan kynnyksen ilmoituskanavia, kuten palaute- ja vihjesähköposteja, joihin voi laittaa viestiä ympäri vuorokauden. Sähköpostit ovat vihjeet.ita-uusimaa@poliisi.fi ja palaute.ita-uusimaa@poliisi.fi.– Haluan kuitenkin korostaa, että esimerkiksi ryöstö on jo niin vakava rikos, että siitä tulee ilmoittaa hätäkeskukseen soittamalla 112. Sillä ei ole merkitystä, tapahtuuko henkeen ja terveyteen kohdistuva rikos kotona, julkisella paikalla tai vaikkapa koulussa. Siitä tulee joka tapauksessa soittaa hätäkeskukseen, Kauppinen korostaa.
Tilastoliite:
Väkivaltarikollisuus Itä-Uudellamaalla 2014-2020xlsx, 24,7 kB
Lähde: Poliisi.fi
NordenBladet — Huoltovarmuusneuvoston analyysi koronakriisin huoltovarmuusvaikutuksista ja kehityskohteista on valmistunut. Raportin mukaan huoltovarmuuden tavoitteet on päivitettävä, HVK:n roolia selkiytettävä ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa kehitettävä.– Nyt käsillä oleva analyysi nostaa esille oikeansuuntaisia havaintoja, ja sen ehdotukset antavat hyvän pohjan huoltovarmuuden ja varautumisen kehittämistyölle. Kevään kokemusten pohjalta on pohdittava, miten saamme aikaan entistä toimivamman huoltovarmuusjärjestelmän, jolla on riittävä reagointikyky tuleviin ja myös ennalta arvaamattomiin kriiseihin, totesi työministeri Tuula Haatainen ottaessaan 19.11.2020 vastaan Huoltovarmuusneuvoston raportin.Raportin ehdotuksiin viitaten ministeri Haatainen kertoi, että huoltovarmuuden vuodelta 2018 olevat tavoitteet päivitetään vastaamaan entistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön haasteita.– Tulemme pyytämään muilta ministeriöiltä näkemyksiä Huoltovarmuusneuvoston analyysista sekä esityksiä muista mahdollisista päivitystarpeista huoltovarmuuden tavoitepäätökseen, Haatainen lupaa.– Huoltovarmuusneuvostolla tulee muutenkin olemaan merkittävä rooli varsinaisen tavoitepäätöksen valmistelussa. Päivitetty päätösluonnos lähtee laajalle lausuntokierrokselle ennen sen lopullista hyväksymistä valtioneuvostossa, Haatainen jatkaa.Kotimaisen suojavarustetuotannon jatkuvuus turvattava myös kriisin jälkeenHuoltovarmuuskeskus on ollut aktiivinen toimija koronakriisin aikana suojavarusteiden hankinnoissa ja varastoinnissa, joten sen osaamista pitää jatkossakin hyödyntää täysimääräisesti. TEM käynnisti keväällä hankkeen, jolla edistettiin terveydenhuollossa tarvittavien suojamateriaalien kotimaista valmistusta. Nyt useampi toimija Suomessa valmistaa laadukkaita suojavarusteita.– Kotimaiseen suojainvälinetuotantoon on kiinnitettävä huomiota koronakriisin jälkeenkin, kun tuotteiden kysyntä palaa kriisiä edeltävälle tasolle. Tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan käynnistämään tyhjästä, ei saa päästää enää syntymään. Tämä on huoltovarmuuden näkökulmasta ratkaistava pysyvällä ja kestävällä tavalla. Toimijoiden elinkelpoisuutta on tuettava esimerkiksi edistämällä niiden mahdollisuuksia aloittaa vienti rajojemme ulkopuolelle, Haatainen ehdottaa.Työ- ja elinkeinoministeriö teettää arvioinnin Huoltovarmuuskeskuksen toiminnastaMinisteri Haatainen ottaa esiin myös Huoltovarmuuskeskuksen roolin kriiseissä. Onko se luonteeltaan operatiivinen toimija vai varautumisorganisaatio? Koronakriisissä se on ollut vähän kumpaakin.– Huoltovarmuuden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi koronakriisin myötä. Siksi osana huoltovarmuuden arviointia TEM teettää myös HVK:n toiminnasta arvioinnin, Haatainen kertoo.Arvioinnin toteuttaa Vaasan yliopiston johtama konsortio. Työn on määrä valmistua maalis-huhtikuussa 2021. Työtä tukemaan on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat mukana huoltovarmuuden kannalta keskeiset ministeriöt. Tavoitteena on, että arviointi toimii HVK:n kehittämisen tukena täydentäen keskuksen omaa strategiaprosessia ja tänään julkaistua Huoltovarmuusneuvoston analyysia.– Huoltovarmuusneuvoston analyysissa nostetaan esille myös huoltovarmuusjärjestelmämme ainutlaatuisuuden tae eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Ilman elinkeinoelämän panosta huoltovarmuusjärjestelmästämme puuttuisi yksi sen kivijaloista, painottaa Haatainen.– Tätä yhteistyötä on entisestään vahvistettava. Koronakriisi on osoittanut suomalaisen yrityskentän sitoutumisen huoltovarmuuden ylläpitämiseen mm. tarjoamalla omia kansainvälisiä kontaktejaan viranomaisten käyttöön. Lisäksi kotimaisen tuotannon käynnistäminen ei olisi ollut nopeasti mahdollista ilman elinkeinoelämän tukea ja niitä rohkeita yrittäjiä, jotka uskalsivat toimintaan ryhtyä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet —
19.11.2020 klo 12.20Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen viestintäpäällikkö vaihtuu, kun nykyinen viestintäpäällikkö Heli Jämsen-Turkki jää eläkkeelle 1.12.2020. Uutena viestintäpäällikkönä on aloittanut marraskuun alussa VTM Nanna Shemeikka.
Ylikonstaapeli, viestintäpäällikkö Heli Jämsén-Turkki jää eläkkeelle lähes 37 virkavuoden jälkeen. Jämsen-Turkki on toiminut Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen viestintäpäällikkönä vuodesta 2014 saakka. ”Poliisin viestintä on kehittynyt viime vuosina suurin harppauksin ja tämä kehitystyö jatkuu edelleen. Sosiaalisen median ja nopean tiedonvälityksen muuttamassa viestintäympäristössä poliisi on joutunut jatkuvasti uudistamaan viestinnän toimintatapoja ja vastaamaan siihen kohdistuneisiin odotuksiin. Myös vaativissa tilanteissa poliisin viestinnän on oltava luotettavaa ja nopeaa, mutta samalla on turvattava poliisin tehtävien suorittaminen. Viestinnästä onkin tullut osa poliisin suorituskykyä,” toteaa Jämsén-Turkki. Hän haluaa lämpimästi kiittää niin paikallismedioita kuin kaikkia muitakin yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista ja hienosta yhteistyöstä.
Uutena viestintäpäällikkönä on aloittanut 1.11.2020 valtiotieteiden maisteri Nanna Shemeikka. Shemeikan virkapaikka on Kouvolassa, mutta hän työskentelee myös muilla alueen poliisiasemilla. Työssään hän toimii monissa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan viranomaisten viestinnällisissä yhteistyöverkostoissa.
Poliisi on Nanna Shemeikalle työnantajana uusi. Suurella mielenkiinnolla hän uuteen rooliinsa hyppääkin. ”Pääsen nyt omaksumaan poliisihallinnon kokonaisuutta sekä sitä valtavaa määrää viestinnällistä työtä, jota poliisi päivittäin tekee,” Shemeikka sanoo ja jatkaa: ”Kuten Heli aiemmin toteaa, viestinnällinen toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti nopealla tahdilla. Miten poliisi yhteiskunnallisesti tärkeänä toimijana tähän muutokseen vastaa ja vaikuttavassa viestinnässään onnistuu, on viestinnän ammattilaiselle todella mielenkiintoinen työnsarka. Kaakon alueella on viestintään luotu hieno perusta ja toimivia malleja, tästä on hyvä ottaa koppi ja jatkaa viestinnän kehittämistä,” Shemeikka sanoo. Onnistuneen viestinnän lähtökohtana on hänen mielestään aina vuoropuhelu, esimerkiksi poliisin ja kuntalaisten tai poliisin ja alueellisten sidosryhmien välillä. ”Tässä on varmasti yksi teema, jota pyrin työssäni kehittämään entistä paremmaksi,” Shemeikka pohtii.
42-vuotiaalla Shemeikalla on pitkä työkokemus viestintäalasta niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Hän kuvailee itseään viestinnän moniottelijaksi, jonka osaaminen painottuu monikanavaiseen viestintään sekä strategiseen osaamiseen niin viestinnän kuin johtamisen näkökulmasta. Työyhteisöviestintä ja toiminnan kehittäminen ovat myös lähellä hänen sydäntään.
Nanna Shemeikka on muuttanut perheineen lokakuussa Kauniaisista Imatralle. Imatra on ennestään tuttu, sillä isän sukujuuret ovat Imatralla ja vanhemmat muuttivat 2000-luvun alussa takaisin paikkakunnalle. Luonto, upea Saimaa sekä hienot harrastemahdollisuudet ovat uudella kotipaikkakunnalla Shemeikalle tärkeitä asioita.
Lähde: Poliisi.fi
NordenBladet — Euroopan unioni lykkää uuden luomuasetuksen voimaantuloa yhdellä vuodella. Uusi luomuasetus otetaan käyttöön 1.1.2022. Vuoden lykkäys koskee luomuasetuksen soveltamisen aloituspäivämäärää ja useita muita päivämääriä.Lykkäämisen syynä on covid-19-pandemia, joka on viivästyttänyt asetukseen toimeenpanolainsäädännön valmistumista. Jäsenmaiden on myös ehdittävä laatia omat ohjeistuksensa ennen uuden asetuksen voimaantuloa.Asetuksen lykkäämisen valmistelu alkoi viime keväänä. Komission ehdotus sai laajan tuen Euroopan unionin jäsenmailta ja luomualan sidosryhmiltä, mutta lopullisesti lykkäyksestä päättivät Europan parlamentti ja neuvosto yhteispäätösmenettelyllä. Vuoden lykkäys koskee luomuasetuksen soveltamisen aloituspäivämäärää ja kymmeniä siirtymäaikoja koskevia päivämääriä, mutta ei muita asetuksen sisältöjä.Muutoksia luomukasvihuonetuotantoonUusi asetus tuo muutoksia suomalaiseen luomukasvihuonetuotantoon. Luomukasvihuonetuotannossa on asetuksen käyttöönoton jälkeen huomioitava muun muassa kasvien juurien pääsy maapohjaan, joka tarkoittaa merkittäviä muutoksia suomalaisten luomukasvihuoneiden rakentamiseen.Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat saaneet uusiin kasvihuonevaatimuksiin sopeutumiseen pitkän siirtymäajan, ja vanhoja sääntöjä voidaan soveltaa nykyisillä tuotantoaloilla kymmenen vuotta uuden asetuksen voimaantulon jälkeen. Uuden asetuksen tavoitteena on vähentää erilaisia poikkeusmahdollisuuksia. Esimerkiksi nykyisissä luomutuotantosäännöissä poikkeusluvalla sallittu tavanomaisten siemenien käyttö päättyy vuonna 2036. Uudella asetuksella halutaan myös edistää erityisesti luomutuotantoon tarkoitettujen kasvilajikkeiden jalostusta- ja markkinointia.Uutta luomuasetusta voidaan soveltaa useisiin uusiin eläinlajeihin, kuten kaniineihin ja tuotteisiin, kuten villa ja vuodat.Tilojen valvonta muuttuuLuomuasetus muuttaa myös tilojen tarkastusjärjestelmiä.Nykyisin luomumaatilat ja muut luomutoimijat, tukkukauppaa lukuun ottamatta, tarkastetaan paikan päällä vähintään kerran kalenterivuodessa. Uusi asetus mahdollistaa kahden fyysisten tarkastuksen välin pidentämisen jopa 24 kuukauteen ongelmattomilla ja vähäriskisillä toimijoilla.Suomalaiset vähittäiskaupat osaksi luomuvalvontaaUusi luomuasetus muuttaa myös suomalaisten vähittäiskauppojen toimintaa. Asetuksen voimaantulon jälkeen vähittäiskaupat siirtyvät osaksi säännöllistä luomuvalvontaa irtomyynnissä olevien tuotteiden kuten hedelmien ja vihannesten osalta. Ilmoittautumisvelvollisuudesta luomuvalvontaan on kuitenkin edelleen vapautettu pienimmät vähittäismyymälätAsetuksen keskeisten toimeenpanosäädösten valmistelu on EU:n komissiossa vielä kesken. Toimeenpanosäädösten valmistuttua Ruokavirasto antaa toimijoille yksityiskohtaiset ohjeet lainsäädännön soveltamisesta Suomessa. Ohjeita valmistellaan Ruokaviraston johdolla työryhmissä, joissa on mukana laaja luomualan sidosryhmien edustus.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet —
19.11.2020 klo 12.02Pohjanmaa
Pohjanmaan poliisille tuli 30.9.2020 ilmoitus Vöyriltä, jonka mukaan 8-vuotias poika olisi ryöstetty Vöyrin keskustassa iltapäivällä. Esitutkinnassa poliisi on kuulustellut viittä vöyriläistä mopoikäistä poikaa ja suorittanut muutakin tutkintaa. Tässä vaiheessa poliisilla ei ole syytä epäillä kuulusteltujen mopopoikien syyllistyneen tutkittavana olevaan rikokseen.
Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Joanna Österblad ilmoittaa että poliisi keskeyttää nyt asian esitutkinnan koska edellytyksiä tutkinnan jatkamiselle ja syyteharkintaan saattamiselle, ei ole. Esitutkinta avataan uudelleen mikäli poliisille tulee uutta tietoa mikä johtaisi rikoksen tutkinnan etenemiseen.
Lähde: Poliisi.fi
NordenBladet — Venäjän kanavavaltuutetun toimisto ilmoitti torstaina 19. marraskuuta 2020, että liikennerajoitus Venäjän puoleisella Saimaan kanavan tuloväylällä on peruttu. Alusliikenne Venäjän vastuulla olevalla Saimaan kanavan tuloväylällä Viipurinlahdella on sallittu pimeän aikaan 19.11.2020 klo 00.00 alkaen.Viipurin satamakapteeni kielsi liikennöinnin pimeän aikaan 28. syyskuuta alkaen Saimaan kanavan Venäjän puoleisella tuloväylällä osuudella, joka ulottuu Mariankiven merkiltä Brusnitshnojen sululle. Syynä oli se, että merenkulun turvalaitteet olivat rikki. Navigoinnin loistoja on korjattu kuluvalla viikolla.Saimaan kanavan liikennemäärä on viime vuosina ollut 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tänä vuonna liikennemäärä on ollut kasvussa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle neljännen raporttinsa Århusin yleissopimukseen kuuluvan päästöjä ja jätteiden siirtoja koskevasta rekisteristä (PRTR) allekirjoitetun pöytäkirjan toimeenpanosta. Pöytäkirjan tavoitteena on helpottaa kansalaisten tiedonsaantia ottamalla kussakin sopimusvaltiossa käyttöön yhtenäinen, integroitu ja maanlaajuinen päästöjä ja niiden siirtoja koskeva rekisteri.Rekisterin kautta kansalaiset voivat osallistua ympäristönsuojelua koskevaan päätöksentekoon ja myötävaikuttaa päästöjen vähentämiseen tai niiden synnyn estämiseenRaportissa käsitellään muun muasa lainsäädännölliset ja tekniset toimenpiteet sekä toimintatavat, joilla pöytäkirjan tavoitteet on pyritty Suomessa turvaamaan.Suomi raportoi PRTR-pöytäkirjan toimeenpanosta neljän vuoden välein. Raportit julkaistaan pöytäkirjan verkkosivuilla ja sihteeristö laatii osapuolten raporteista yhteenvedon pöytäkirjan neljännelle osapuolikokoukselle, joka pidetään lokakuussa 2021.Kirjallisia huomioita raportista voi lähettää viimeistään 2.12.2020 osoitteeseen [email protected]LisätietoaNeuvotteleva virkamies Juha Lahtela, p. 0295 250 371, [email protected]
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Suomi järjestää yhteistyössä YK:n ja Afganistanin hallituksen kanssa Afganistan-apukonferenssin maanantaina ja tiistaina 23.-24. marraskuuta. Konferenssi järjestetään keskellä historiallista rauhanprosessia. Kansainvälisen tuen jatkuminen on tarpeen, jotta rauha voi onnistua ja rakentua kestävälle pohjalle. Suomesta kokoukseen osallistuvat ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitys-ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Ministeritason tapahtuma järjestetään koronarajoitusten vuoksi virtuaalisesti Genevestä.”Konferenssin toteutuminen näissä oloissa on iso saavutus Suomelta. Nyt on tärkeä tukea Afganistania – kansainvälisellä ja Suomen tuella on jo saavutettu merkittäviä tuloksia. Kansainvälinen tuki ja pitkäaikainen sitoutuminen Afganistaniin on tärkeämpää kuin koskaan”, painottaa Janne Taalas, Suomen Afganistan-konferenssin erityisedustaja.Suomi tukee, merkittäviä tuloksia saavutettuSuomi tukee Afganistania kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun sekä siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin. Suomi vaikuttaa maassa osana Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä. Suomi edistää vahvasti naisten ja tyttöjen oikeuksia Afganistanissa.Kansainvälisellä ja Suomen tuella on saavutettu tähän mennessä merkittäviä tuloksia Afganistanissa esimerkiksi koulunkäynnissä ja terveydessä. Lasten koulunkäynti on lähes kymmenkertaistunut ja koululaisista 40% on tyttöjä, yleinen elinajanodote noussut lähes 60 vuoteen ja terveyspalvelujen piirissä on 80% ihmisistä.Maanantaina ja tiistaina järjestettävää konferenssia voi seurata suorana lähetyksenä YK:n verkkosivuilta ja se tulkataan kaikille kuudelle viralliselle YK-kielelle. Lisätietoa 2020Afganistan-apukonferenssistaKonferenssin verkkosivut (englanniksi)United Nations Assistance Mission in AghanistanSuomen Afganistan-konferenssin erityisedustaja vierailulla Dohassa (Tiedote 7.11. 2020)Afganistan-apulupauskonferenssi lanseerattiin (Tiedote 6.10.2020)Suomen järjestämä vuoden 2020 Afganistanin apukonferenssi viitoittaa polkua kohti rauhaa, hyvinvointia ja itsenäisyyttä (Tiedote 15.9. 2020)
Lähde: Valtioneuvosto.fi
