NordenBladet — Hallitus esittää, että lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen sekä TE-toimistojen toimintaan liittyviä lakimuutoksia jatketaan osittain. Väliaikaisten muutosten tavoitteena on turvata lomautettujen ja yrittäjien toimeentuloa sekä helpottaa työttömyysturva-asioiden käsittelyä koronaviruspandemian pitkittyessä.Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 19.11.2020. Aiemmin tehdyt väliaikaiset lakimuutokset ovat tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun, ja nyt jatkettaisiin osaa niistä. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.Opiskelu ei vaikuta lomautetun työttömyysturvaanLomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Hallitus esittää, että lakimuutoksen voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu- tai päätoimisuutta.Yrittäjä voi saada työmarkkinatukea maaliskuun loppuun astiYrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Hallitus esittää, että säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Kela on maksanut työmarkkinatukea yhteensä noin 42 500 yrittäjälle huhti-syyskuussa 2020.TE-toimistojen tehtävien hoitamiseen joustoa ruuhkien välttämiseksiTE-toimistot ovat voineet koronaviruspandemian takia järjestää työnhakijan määräaikaishaastatteluja tavanomaista joustavammin. Haastatteluja on järjestetty työnhaun alkaessa vain niille työnhakijoille, joiden kohdalla ne ovat erityisen tarpeellisia. Hallitus esittää, että muutoksen voimassaoloa jatketaan 31.1.2021 asti.Lisäksi 31.1.2021 asti jatketaan säännöstä, jonka mukaan työtön työnhakija ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnin takia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että laiton uhkaus säädetään virallisen syytteen alaiseksi, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.Esityksen mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön esimerkiksi asiakaspalvelu- tai hallintotehtävissä, terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä, kaupallisessa työssä, opetustehtävissä tai oikeus- ja poliisihallinnossa. Säännös koskisi myös muun muassa tutkijoihin, toimittajiin tai taiteilijoihin kohdistuvaa uhkailua. Merkitystä ei olisi sillä, onko laiton uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa.Julkisista luottamustehtävistä soveltamisalaan kuuluisivat esimerkiksi kunnanvaltuuston ja -hallituksen, kunnallisen lautakunnan, johtokunnan ja neuvottelukunnan jäsenet, kansanedustajat sekä muut julkiset luottamushenkilöt.Laiton uhkaus on kyseessä, jos uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.
Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta nykyisin lähtökohtaisesti vain, jos  asianomistaja esittää rangaistusvaatimuksen. Syyttäjä saa nostaa syytteen nykyisin myös, jos erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii.Myös silloin, kun on kyse virallisen syytteen alaisesta rikoksesta, teon tuleminen tutkintaan edellyttää, että joku ilmoittaa siitä poliisille. Rikoksen voi jo nykyään kuka tahansa, esimerkiksi työnantaja, ilmoittaa poliisille.Uudistus tehostaisi puuttumista maalittamiseen ja muuhun laittomaan uhkailuunLaittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen parantaisi uhrin asemaa sekä viranomaisten mahdollisuuksia puuttua laittomiin uhkauksiin. Lainmuutos tähdentää sitä, ettei ole hyväksyttävää uhata työtehtävässä tai julkisessa luottamustehtävässä olevaa väkivallalla tai muulla rikoksella. Muutos voi myös osaltaan vähentää julkisessa keskustelussa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa esiintyviä laittomia uhkauksia.Esitys toteuttaa osaltaan pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitetta puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla Suomessa saatetaan voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta. Kyseessä on ensimmäinen oikeudellisesti sitova asiakirjajulkisuutta koskeva kansainvälinen sopimus.Sopimus tulee voimaan 1.12.2020. Suomi hyväksyi sopimuksen jo vuonna 2015, mutta sopimus on odottanut tarvittavaa määrää ratifiointeja, jotta se voi tulla kansainvälisesti voimaanSopimuksella turvataan oikeus tiedonsaantiin viranomaisten asiakirjoista. Suomen lainsäädäntö vastaa jo nyt sopimusta mutta sopimukseen sitoutumisella on erityinen merkitys tuen osoittamisessa avoimuuden ja sitä kautta demokratian kehittämiselle Euroopassa.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 19. marraskuuta oikeustieteen kandidaatti Robin Lardotin jatkamaan Keskusrikospoliisin päällikkönä. Virka täytetään ajalle 1.12.2020 – 30.9.2025.Robin Lardot on toiminut vuodesta 2013 lähtien Keskusrikospoliisin päällikkönä. Hänellä on laaja-alaista kokemusta poliisin vaativista johtamistehtävistä sekä kehittämishankkeiden läpiviennistä. Lardot on ollut vastuussa monista merkittävistä koko poliisihallintoa koskevista kehittämishankkeista kuten Ponnistus-koulutushankkeesta, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian valmistelusta. Lisäksi Lardot on Keskusrikospoliisin päällikkönä käynnistänyt ja ollut vastuussa useista Keskusrikospoliisin kehittämishankkeista kuten poliisin kyberrikostorjuntakeskuksen perustamisesta, todistajansuojeluohjelmasta sekä Keskusrikospoliisin palvelujen kehittämisestä.– Vaikka järjestäytynyt rikollisuus on edelleen merkittävää, tietoverkkorikollisuus on kasvussa ja myös perinteinen rikollisuus siirtyy yhä enemmän tietoverkkoihin. Tietomurrot, petokset, identiteettivarkaudet ja maalittaminen verkossa ovat jo arkipäivää. Nämä haasteet toimintaympäristöön vastaamisessa jatkuvat myös tulevina vuosina. Lisäksi viranomaisten on pystyttävä huolehtimaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksien turvaamisesta. Tämä edellyttää jatkossakin Keskusrikospoliisilta määrätietoista ja tehokasta toimintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, arvioi Robin Lardot.Aiemmin Lardot on toiminut Keskusrikospoliisin apulaispäällikkönä vuosina 1999 – 2003. Lisäksi hänellä on pitkäaikaista muuta kokemusta Keskusrikospoliisin eri tehtävistä muun muassa rikosylitarkastajana ja rikoskomisariona. Vuosina 2010 – 2013 Lardot toimi Poliisihallituksessa rikostorjuntayksikössä poliisijohtajana ja vuosina 2003 – 2009 sisäministeriössä poliisiylitarkastajana. Keskusrikospoliisin päällikkö johtaa, kehittää ja valvoo Keskusrikospoliisin toimintaa ja vastaa viraston ja sen henkilöstön toimintaedellytyksistä ja toiminnan tuloksellisuudesta. Lisäksi Keskusrikospoliisin päällikön tehtäviin kuuluu muun muassa sopia Poliisihallituksen kanssa viraston tulostavoitteista ja määrärahoista, vahvistaa viraston strategiset linjaukset sekä vastata Keskusrikospoliisin kansallisesta ja kansainvälisestä sidosryhmäyhteistyöstä. Keskusrikospoliisin päälliköstä on tehty laaja turvallisuusselvitys ja hänen kanssaan on solmittu valtion virkamieslain mukainen karenssisopimus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto myönsi torstaina 19. marraskuuta vuoden 2020 harkinnanvaraiset valtionosuuden korotukset. 66 kuntaa saa tukea yhteensä 60 miljoonaa euroa.Valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 149 kuntaa ja haettu summa oli yhteensä lähes 346 miljoonaa euroa. Valtionosuuden korotusta myönnettiin 66 kunnalle. Vuonna 2019 hakijoita oli 89, joista tukea sai 21, ja jaossa oli 10 miljoonaa euroa.”Harkinnanvaraisen tuen ennätyksellisen suuri hakija- ja saajajoukko osoittaa, kuinka poikkeuksellisia aikoja elämme. Korona on vaikuttanut myös isompiin kaupunkeihin, joita on saajien joukossa. Tukien myöntämisessä olemme noudattaneet niin aiempia tutuksi tulleita kriteerejä kuin huomioineet koronan vaikutukset ja jo maksetut koronaan liittyvät tuet,” kertoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Tuen myöntäminen perustuu kokonaisarviointiinHarkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi otetaan huomioon paikalliset erityisolosuhteet. Kunnat perustelivat korotuksen tarvetta hakemuksissaan muun muassa taloudellisen tilanteen heikkenemisellä, korona-epidemian aiheuttamilla tulomenetyksillä sekä lisäkustannuksilla, verotulojen yleisellä vähenemisellä, tilinpäätösten alijäämien kasvulla ja niiden tasapainotusongelmilla, valtionosuusleikkauksilla, palvelutarpeiden muutoksilla sekä poikkeuksellisilla ja ennakoimattomilla menoilla sosiaali- ja terveydenhuollossa. 
Kuntia vertailtiin niiden hakemuksessa esittämien perustelujen ohella vuosien 2018 – 2019 tilinpäätöksistä lasketuin tunnusluvuin. Talouden tunnuslukujen perusteella hakijakunnat saatiin taloustietojen mukaan samalle lähtöviivalle. Päätöksissä painotettiin vuoden 2019 tilinpäätösten tietoja. Valintaperusteissa keskityttiin tarkastelemaan kunnan hakemuksessaan ilmoittamia tietoa erityisesti vuoden 2020 talouden kehittymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden tekijöiden merkitystä kunnan talouteen. Lisäksi arviointiperusteena käytettiin kunnan ilmoittamia toimia menokehityksen hillitsemiseksi, verohallinnon ilmoittamia verotilityksiä kunnille sekä muita kunnille maksettuja tukia vuonna 2020. Korotusta myönnettiin erityisesti sellaisille kunnille, joiden talouteen perusteena mainitut tekijät vaikuttivat jo vuoden 2020 aikana merkittävästi. ”Harkinnanvaraisen valtionosuuden määrän kasvattamisesta päätettiin kesäkuussa 4. lisätalousarvion yhteydessä osana valtion maksamia muita kuntien tukia ja avustuksia. Tilanne on kaikille uusi ja se on elänyt ja elää vielä syksyn aikana. Kuntien rooli epidemian hyvässä hoitamisessa on ollut keskeinen. Valtion tukien tarkoitus on ollut mahdollistaa palvelujen ylläpitäminen eri puolilla Suomea,” kuntaministeri taustoittaa.Korotuksen myöntämisen ehtona suunnitelma talouden tasapainottamisestaValtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi. Suunnitelma tuli liittää hakemukseen. Valtionapuviranomainen voi asettaa korotuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Korotus on tarkoitettu osaksi kunnan omia talouden tervehdyttämistoimia, joihin kunnan on syytä varautua korotuksesta riippumatta. Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista lisäystä kunnan omassa päätäntävallassa oleviin menoihin. Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 0,9 prosenttia vuoden 2021 alusta. Valtioneuvosto antoi 19.11.2020 asetuksen, jolla säädetään vuonna 2021 sovellettavista eläkkeen-saajan asumistuen määräytymisperusteista 1.1.2021 alkaen.Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan vuokra-asunnossa asuvien eläkkeensaajien vuokrat ovat nousseet vuoden 2019 syyskuusta vuoden 2020 syyskuuhun keskimäärin 0,9 prosenttia. Korotuksen jälkeen asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat asuinkunnasta riippuen 6 804–8 433 euroa vuodessa.Asumismenoina huomioitavien erillisten vesi- ja kunnossapitokustannusten määrät nousevat. Ve-sikustannuksena huomioidaan ensi vuonna 29,81 euroa kuukaudessa. Kunnossapitokustannuksena huomioidaan 43,44 euroa kuukaudessa. Lämmityskustannusten määrä pysyy vuoden 2020 tasolla ollen 1,32-1,60 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että osaa vuoden 2020 loppuun voimassa olevista työttömyysturvan poikkeussäännöksistä jatkettaisiin maaliskuun 2021 loppuun. Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemista jatkettaisiin esitetyillä lakimuutoksilla. Omavastuupäiviä, työssäoloehtoa ja enimmäisaikaa koskevia poikkeuksia ei esitetä jatkettavaksi, joten ne päättyvät vuoden vaihteessa. Vuoden vaihteen jälkeen työttömyyden alun omavastuuajalta ei enää makseta työttömyysetuutta, työssäoloehdon täyttämiseen vaaditaan tavanomaiset 26 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävää työtä ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa taas kulua.Etuushakemusten käsittelyn kevennystä esitetään jatkettavaksiTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.4.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatkettaisiin. 
 Työttömyysetuutta voitaisiin myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatkettaisiinTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) maaliskuun 2021 loppuun.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyisi lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voitaisiin edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa 31.3.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2021.SairaanhoitomaksutVakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,68 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2021. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,65 prosenttia. Sekä sairaanhoitomaksu että eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on saman suuruinen kuin vuonna 2020.Työtulovakuutuksen maksutTyöantajan sairausvakuutusmaksu on 1,53 prosenttia. Maksu on 0,19 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2020.Valtioneuvosto vahvistaa sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuosittain annettavalla asetuksella. Nyt annettu asetus tulee voimaan vuoden 2021 alussa ja on voimassa vuoden 2021 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon maksun ensimmäistä kertaa. Terveydenhoitomaksun suuruus vuonna 2021 on 71,60 euroa lukuvuodessa. Maksu on suoritettava kahdessa erässä siten, että lukukausikohtainen maksu on 35,80 euroa.Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö perii opiskelijalta 40 euron suuruisen maksun, jos opiskelija jättää saapumatta varatulle ajalleen. Maksua ei peritä, jos saapumatta jäämiselle on ollut hyväksyttävä syy.Viivästymismaksuna peritään 5 euroa, mikäli opiskelija maksaa terveydenhoitomaksunsa myöhässä.Opiskelijoilta kerättävä terveydenhoitomaksu kattaa 23 prosenttia opiskeluterveydenhuollon kustannuksista. Valtion osuus on 77 prosenttia opiskeluterveydenhuollon kustannuksista. Opiskelijoilta ei peritä muita maksuja.Valtioneuvoston asetus annettiin uuden korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain perusteella. 1.1.2021 alkaen ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään. Kansaneläkelaitos (Kela) järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa palvelut valtakunnallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi