NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on kirjoittanut kirjeen 20. tammikuuta Yhdysvaltain varapresidentiksi nousseelle Kamala Harrisille. Pääministeri Marin tuo kirjeessään esille toiveen entistä syvemmästä yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi.Pääministeri kirjoittaa tarpeesta vahvistaa Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä, jotta monenvälinen järjestelmä toimisi paremmin yhteisten arvojen kuten demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistämiseksi. Hän korostaa erityisesti ilmastonmuutoksen vastaisen työn, arktisen yhteistyön, tasa-arvon ja globaaleihin terveysuhkiin vastaamisen tärkeyttä. Pääministeri esittää myös vahvan toiveen Yhdysvaltojen sitoutumisesta monenkeskiseen yhteistyöhön muun muassa YK:ssa, WHO:ssa ja Arktisessa neuvostossa.
Pääministeri Marin korosti kirjeessään, että Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat laajat ja hyvät ja hän toivoo hyvää yhteistyötä varapresidentti Harrisin kanssa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille selvityspyynnön niiden erityisvastuualueilla olevien covid-19-rokotteiden määrästä. STM pyytää sairaanhoitopiirejä myös esittämään suunnitelman rokotusten jakamisesta.Vastaukset on annettava perjantaiaamuun 22.1.2021 mennessä.STM:n tietojen mukaan HYKS ERVAn ja TYKS ERVAn alueilla on varastossa runsaasti covid-19-rokotteita. Lisäksi Suomeen saapuu viikolla 3 (18.-24.1.2021) noin 40 000 rokotetta lisää. Edellisten rokotteiden pitäisi pääsääntöisesti olla annettuna ennen seuraavan rokote-erän saapumista. Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti perjantaina 15.1.2021 kunnille ja kuntayhtymille ohjauskirjeen, jossa se muistutti, että näiden on annettava covid-19-rokotteet heti, kun ne ovat käytettävissä.Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirje kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille covid-19-rokotusten järjestämisestä ja rekisteröinnistä (15.1.2021)Tilannekatsaus koronaviruksesta ja -rokotuksista on THL:n sivuilla.Tilannekatsaus koronaviruksesta (THL)
NordenBladet — Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan koronarokotteiden valmistajien on pidettävä lupauksensa sopimusten mukaisten jäsenmaihin tilattujen koronarokotteiden toimituksista. Komission rooli paineen lisäämisessä valmistajien suuntaan on edelleen välttämätöntä. Kiuru keskusteli rokotetilanteesta 20. tammikuuta terveyskomissaari Stella Kyriakidesin kanssa.Kiuru korosti keskustelussa sitä, miten tärkeää koronaepidemian torjumiseksi on pitää kiinni sopimusten mukaisista rokote-eristä, niiden vakaasta toimitusaikataulusta ja sujuvasta jakelusta EU:n jäsenmaihin. Ministeri kiitti terveyskomissaaria siitä, että komissio on lisännyt painetta valmistajien suuntaan rokotteiden tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Kiurun mukaan EU:n yhteishankintamenettely on osoittautunut hyväksi ja välttämättömäksi toimintatavaksi Suomelle erittäin vaikeilla koronarokotemarkkinoilla. Menettely on varmistanut kattavat sopimukset useiden rokotetoimittajien kanssa.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu torstai-iltana 21. tammikuuta järjestettävään Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokoukseen, jossa keskustellaan unionin yhteisten toimien vahvistamisesta koronapandemiaa vastaan. Esillä on esimerkiksi rokotteiden laajamittainen jakelu, sekä muut viruksen leviämistä rajoittavat toimet. Suomi pitää tärkeänä jäsenmaiden koronatoimien koordinointia ja selkeää tiedottamista EU-tason toimista.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on 20.1.2021 vahvistanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemän päätöksen suojella Bengskärin majakka ja saunarakennus ympäristöineen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Bengtskärin majakka sijaitsee yhteisellä vesialueella Bengtskärin saaressa Kemiönsaaren kunnassa. Bengtskärin majakalla, saunarakennuksella ja luodon muulla rakennuskannalla sekä rakenteilla on valtakunnallista merkitystä. Kokonaisuuden luonnetta kulttuuriympäristönä ja suojelukohteena määrittävät itse luoto sekä siellä olevat rakennukset, rakenteet ja rakennelmat, louhinnan jäljet ja kalliohakkaukset.Päätös annetaan asianosaisille tiedoksi yleistiedoksiantona, sillä vastaanottajia on yli 30. Päätös valitusosoituksineen on virka-aikana nähtävillä 3.3.2021 saakka ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää päätöstä nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse.Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 20.1.2021. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta.Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätös on tehty 10.1.2019, Dnro VARELY/2070/2015.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaHeidi Alajoki, hallitussihteeri p. 0295 160 441 – Valtionavustusten myöntäminen puolueille puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen sekä puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa ajalle 1.1.-31.12.2021 ja avustusten käyttöä ja valvontaa koskevat ehdotMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatOikeusministeriöArto Jääskeläinen, vaalijohtaja p. 0295 150 128 – Valtioneuvoston asetus ennakkoäänestyspaikoista ulkomailla ja Ahvenanmaan maakunnassa vuoden 2021 kuntavaaleissaKati Pärnänen, johtava asiantuntija, yksikönpäällikkö p. 0295 150 288 – Apulaistietosuojavaltuutetun viran täyttäminen määräajaksi 22.3.2021 – 21.3.2026SisäministeriöKimmo Kohvakka, pelastusylijohtaja p. 0295 488 400 – Sisäministeriön yksikön johtajan määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenPuolustusministeriöPetri Toivonen, vanhempi osastoesiupseeri p. 0295 140 700 – Turvallisuuskomitean varapuheenjohtajan asettaminenRiikka Pitkänen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 054 – Puolustustarvikkeiden vientilupien myöntäminen Ase Utra Oy:lle, Sako Oy:lle ja Robonic Ltd:lle Isoon-Britanniaan – Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Sako Oy:lle Uuteen-Seelantiin – Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Patria Aviation Oy:lle Isoon-BritanniaanValtiovarainministeriöJouni Sinivuori, finanssineuvos p. 0295 530 463 – Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Viron tasavallan, Irlannin, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Portugalin tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan ja Suomen tasavallan välisen sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttamisestaTuukka Taipale, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 523 – Belgian kuningaskunnan, Bulgarian tasavallan, Tšekin tasavallan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Viron tasavallan, Irlannin, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Kroatian tasavallan, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Unkarin, Maltan tasavallan, Alankomaiden kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Puolan tasavallan, Portugalin tasavallan, Romanian, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan ja Suomen tasavallan välillä vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenOpetus- ja kulttuuriministeriöVirpi Hiltunen, neuvotteleva virkamies p. 0295 330 110 – Opintotuen muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 30.4.2022 päättyväksi toimikaudeksiRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190 – Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvokselleMaa- ja metsätalousministeriöMarja Kokkonen, metsäneuvos p. 0295 162 444 – Valtioneuvoston asetus metsityksen määräaikaisesta tukemisestaTuija Ahonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 204 – Maa- ja metsätalousministeriön vanhemman hallitussihteerin viran (vaativuustaso 9) täyttäminenJuha Palonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 356 – Suomen tiedonanto Euroopan komissiolle asetuksen (EU) 2020/2220 soveltamisesta SuomessaJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavasta pohjoisesta tuesta – Valtioneuvoston asetus sokerijuurikkaan viljelijöille vuodelta 2021 maksettavasta kansallisesta tuestaSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248 – Valtioneuvoston asetus perustukijärjestelmän kansallisen varannon käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n muuttamisestaPäivi Marttila, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 205 – Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiLiikenne- ja viestintäministeriöSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532 – Valtioneuvoston asetus ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä annettavista tiedoistaSofia Johansson, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 048 – Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiHeidi Mäntylä, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 073 – Valtioneuvoston asetus huomattavan markkinavoiman yrityksen aikaisemman verkon korvaamisesta tai käytöstä poistamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöTuula Manelius, hallitusneuvos p. 0295 064 909 – Valtioneuvoston asetus avustuksesta kestävää kasvupolitiikkaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöilleSirpa Sillstén, hallitussihteeri p. 0295 047 094 – Turvallisuustekniikan neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 22.1.2021 – 21.1.2024Sosiaali- ja terveysministeriöOuti Kuivasniemi, kansainvälisten asiain johtaja p. 0295 163 117 – YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan (CsocD) 59.istunto 8.-17.2.2021Kaisu Ahtola, hallitussihteeri p. 0295 163 785 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työterveyshuoltolain 3 §:n muuttamisestaLaura Terho, lakimies p. 0295 163 550 – Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan asettaminen nelivuotiskaudeksi 21.1.2021–20.1.2025YmpäristöministeriöJorma Pietiläinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 250 228 – Korkotukiasuntolainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelma vuodeksi 2021 – Valtion asuntorahaston / Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen johtokunnan kokoonpanon muuttaminen 31.10.2022 päättyväksi toimikaudeksi
NordenBladet — Maatilayritysten toiminnan tueksi käynnistyi vuoden alussa osaamisverkosto AgriHubi, joka kokoaa yhteen alan neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen. Verkoston tavoitteena on edistää maatilayritysten kilpailukykyä ja uudistumista. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi verkoston toimintaa.Maatilayritysten neuvonta ja tiedon jalkauttaminen on ollut hajanaista. Kokoamalla eri toimijat yhteen parannetaan ratkaisujen siirtymistä maatilayritysten käyttöön ja vahvistetaan niiden toiminta- ja menestymismahdollisuuksia sekä riskienhallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Maatilayrityksille AgriHubi tarjoaa foorumin, jossa on mahdollista vaikuttaa ja osallistua alan koulutuksen uudistamiseen, tutkimuksen suuntaamiseen ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Verkostossa yritykset pääsevät osallistumaan pilottihankkeisiin.”Maatilayritysten kilpailukyvyn parantaminen on yksi hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Ruuantuotanto on tulevaisuuden ala ja siksi maatilayritysten elinvoimaisuus ja kilpailukyky ovat avainasemassa. AgriHubin avulla luodaan entistä paremmat edellytykset maatilayrittäjille kehittää toimintaansa, hallita riskejä ja ottaa uutta teknologiaa käyttöön. AgriHubi on askel kohti älymaataloutta, jossa meillä on kaikki edellytykset olla maailman huipulla”, maa ja metsätalousministeri Jari Leppä näkee.”Osallistamalla eri toimijoita yhteistyöhön rakennetaan modernia maatilayrittäjyyttä. Samalla vahvistetaan myös toimialan vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Kansallisena verkostona AgriHubi voi toimia linkkinä alueellisille toiminnalle ja alustana parhaiden käytäntöjen jakamiselle”, toteaa AgriHubin koordinaattori Sari Forsman-Hugg Lukesta.AgriHubi vahvistaa maatilojen talous- ja johtamisosaamista sekä älymaatalouttaMaatilayritysten talous- ja johtamisosaaminen, älymaatalouden ratkaisut sekä datavarantojen hyödyntäminen ovat keskeisiä AgriHubi-verkostossa edistettäviä teemoja. ”Näille teemoille laaditaan tavoitteet vuoteen 2030 asti ja tunnistetaan niiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät kehittämistarpeet, joita verkoston toimijat yhteistyössä edistävät”, sanoo Forsman-Hugg Lukesta. ”EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan rahoituskauden, CAP27-uudistuksen, taustalla olevat keskeiset strategiat nojaavat voimakkaasti osaamiseen, tiedon hyödyntämiseen ja älymaatalouden kehitykseen. AgriHubi-verkosto avaa yhteistyötä eurooppalaisiin verkostoihin ja tuo hyviä käytäntöjä maatilayrittäjien käyttöön”, kertoo neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä. Parhaat käytännöt kaikkien hyödynnettäviksiAgriHubin toiminta käynnistyy verkoston rakentamisella yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Verkoston tueksi perustetaan ohjausryhmä, joka edustaa laajasti alan toimijoita ja sidosryhmiä: maatilayritykset ja tuottajajärjestöt, luonnonvara-alan oppilaitokset, neuvontaorganisaatiot, tutkimus, elintarvikealan yritykset, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.AgriHubille rakennetaan verkkopalvelu, johon verkoston toimijat kokoavat uusimman tutkimustiedon sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön pohjautuvia ratkaisuja.”Verkkopalvelussa tarjotaan maatalousyrittäjille alusta, jolla parannetaan vuorovaikutusta tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja käytännön maatalouden välillä”, Sari Forsman-Hugg lupaa.• Selvitys: Uusi alku – Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino (MMM 2019)
NordenBladet — Ympäristöministeriö tilasi marraskuussa 2020 Metsähallituksen Luontopalveluilta selvityksen kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden virkistyskäytön asiakasturvallisuudesta. Selvityksessä tutkittiin vaativatko asiakasmäärien huomattava kasvu ja käyttömuotojen monipuolistuminen muutoksia käytön ohjaukseen tai palveluihin. Selvityksen perusteella riskien hallinta ja asiakasturvallisuus ovat hyvällä tasolla. Eri käyttäjäryhmille on hyvä lisätä viestintää monipuolisista käyttömuodoista ja retkietiketistä.”Asiakastyytyväisyys ja turvallisuudentunne luontokohteillamme on kehittynyt jatkuvasti myönteisemmäksi. Asiakasturvallisuuden varmistamisessa on myös palveluvarustuksen kunnon parantamiseen suunnatulla lisärahoituksella sekä Luontopalveluiden perusrahoituksen tasokorotuksella selkeä merkitys. Tässä olemme päässeet hyvin vauhtiin. Haasteita aiheuttaa tällä hetkellä erityisesti se, että reiteillä on hyvin erilaisia käyttäjiä samaan aikaan. Ratkaisuja haetaan tehostamalla viestintää ja vuorovaikutteisuutta kävijöiden kanssa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Kansallispuistojen palvelut ovat houkutelleet entistä enemmän ensikertalaisia ja kokemattomia retkeilijöitä. Esimerkiksi Luontoon.fi-verkkopalvelusta löytyy paljon tietoa retkeilyn tueksi, mutta se ei tavoita kaikkia asiakkaita. Pohjoisessa ei tunnisteta alueiden laajuutta tai reittien vaatimustasoja, ja talviretkeilyn vaatimuksia ei aina ymmärretä. Myös retkietiketin tuntemisessa on puutteita, mikä näkyy muun muassa roskaamisena ja luvattomina nuotioina. Uusia ja erilaisia käyttötapoja on aiempaa enemmän samoilla poluilla.Moottorikelkkaurilla selvästi lisääntyvä käyttäjäryhmä ovat maastopyöräilijät ja erityisesti sähköavusteisilla maastopyörillä liikkujat. Toistaiseksi ei ongelmia ole juuri ilmaantunut, mutta sellaisiin on syytä ennakoiden varautua. Moottorikelkkailijoille suunnatussa viestinnässä on tarpeellista korostaa muiden käyttäjäryhmien huomioimista. Konfliktien ja onnettomuusriksin vähentämiseksi suosituilla moottorikelkkailukohteilla on tarpeellista osoittaa eri käyttäjäryhmät mahdollisuuksien mukaan omille reiteille ja urille.Luontokohteiden kävijämäärien kasvaessa tulee varmistaa metsästyksen turvallisuusMetsästäjät vastaavat aina metsästyksensä turvallisuudesta. Tiedonkulun varmistamista voidaan parantaa yhteistyöllä Metsähallituksen, riistahallinnon, metsästäjäjärjestöjen sekä metsästäjille kaupallisia paikkatietojärjestelmiä kehittävien tahojen kesken. Metsästäjien käytössä olevia metsästysaluekarttoja pitää täydentää sisältämään tieto retkeilyreiteistä ja muista retkeilykäytön painopistealueista. Lisäksi turvallisuutta voidaan parantaa niin, että metsästäjillä ja muilla luonnossa liikkujilla on mahdollisimman hyvä mahdollisuus havaita toisensa maastossa: metsästäjiä ohjeistetaan informoimaan tienvarsiopasteilla käynnissä olevasta seuruejahdista ja luonnossa liikkujia ohjeistetaan pukeutumaan näkyvästi.Muutamille erityisen vilkkaassa retkeilykäytössä oleville alueille on haettu metsästyskielto metsästyslain 23 § nojalla metsästyksen yleisen turvallisuuden vuoksi. Metsästysoikeuden rajoitus on ollut kerrallaan voimassa viisi vuotta. Tarkastelu vastaavan kiellon tarpeellisuudesta on syytä tehdä erityisesti taajamien ja matkailukeskusten läheisyydessä koko maassa. Alueellinen ja paikallinen riistahallinto on syytä ottaa mukaan rajoitusten tarkasteluun heti määrittelyn alkuvaiheessa. Metsähallitus jatkaa tämän selvittämistä Maa- ja metsätalousministeriön johdolla erillisellä selvityksellä, joka valmistuu keväällä 2021.Lisää vuorovaikutusta eri ryhmien kanssaUusien luonnon virkistyskäytön aktiviteettien kasvu asettaa uudenlaista haastetta käynnin ohjaukselle. Luontopalvelujen on hyvä entisestään tiivistää yhteistyötä erilaisten harrastajaryhmien kanssa, jotta käytön kestävyys saadaan varmistettua ja eri käyttäjäryhmien välisiä konflikteja vähennettyä. Luontoon.fi-verkkopalvelussa oli vuonna 2020 yli 3,2 miljoonaa yksittäistä käyttäjää, mikä vahvistaa palvelun asemaa myös asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tämä korostuu soveltavan luontoliikunnan palveluja tarvitsevilla, joita arvioidaan olevan noin viidennes Suomen väestöstä. Metsähallitus onko jo panostanut verkkopalvelujen saavutettavuuteen ja maastopalvelujen esteettömyyteen.Asiakaspalautteeseen ja yleensäkin asiakkaiden kanssa käytävän vuorovaikutuksen parantamiseen on hyvä miettiä myös uusia ratkaisuja Luontoon.fi-palvelun sekä eri somekanavien rinnalle. Digitaalisen asiakaspalvelun kehittäminen edesauttaa asiakasturvallisuuden varmistamisessa, mutta ei tavoita kaikkia. Yksi ratkaisu on maastopalautejärjestelmä, joka olisi paremmin alueeseen sidoksissa. Näkyvyyteen on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi asusteissa.Toimenpiteitä täytäntöönSelvityksen teon ja ympäristöministeriön suositusten jälkeen Metsähallitus laittaa täytäntöön ensisijassa seuraavia parannuksia:Pysäköintialueiden ruuhkautumisen ongelmiin pureudutaanTerveysturvallisuutta ja hygieniaa parantavia käymälä- ja jätehuoltoratkaisuja kehitetäänMaastoliikenneväyliä kunnostetaanDigitaalista asiakaspalvelua kehitetään mm. palvelumuotoilun keinoin ja niin että tavoitetaan uusi asiakasryhmiäMaasto-opasteita uudistetaanHistoriakohteiden käyttöä ja palveluvarustusta kehitetään turvallisemmiksi
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Kokeiluun tulevat kunnat on nyt valittu. Kokeilu kohdistuu vuonna 2016 ja 2017 syntyneisiin lapsiin.Kuntia, joissa järjestetään kaksivuotista esiopetusta elokuusta alkaen, on 102. Näiden kuntien lisäksi on valittu kokeilukuntia, jotka eivät järjestä kaksivuotista esiopetusta, mutta toimivat verrokkikuntina.Kokeiluun valittiin kokeilulain (1046/2020) mukaisesti satunnaisotannalla kuntia tai kunnista koostuvia alueita. Kokeilutoimipaikat sekä koe- ja verrokkiryhmän lapset päätetään myöhemmin alkuvuonna 2021.Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.-Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia kasvattava koulutie alkaa varhaiskasvatuksesta, joka tasaa tehokkaasti esimerkiksi perhetaustasta johtuvia oppimiseroja läpi kouluvuosien. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu auttaa vahvistamaan varhaiskasvatuksen laatua ja tasa-arvoa tuottamalla arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi, sanoo opetusministeri Jussi Saramo.
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt kesälajien valmennus- ja harjoitteluapurahat. Yhteensä 162 urheilijaa saavat yhteensä 1 424 000 euroa. Suurimman, 20 000 euron apurahan saa 20 urheilijaa. Lisäksi 43 urheilijaa saa 10 000 euron ja 99 urheilijaa 6 000 euron suuruisen apurahan. Määrällisesti eniten apurahoja myönnettiin yleisurheiluun.– Koronapandemiasta johtuen lähes kaikki urheilun arvokisat ja kansainväliset tapahtumat, Tokion olympialaiset sekä paralympialaiset mukaan lukien, siirrettiin vuodelle 2021. Tämän seurauksena urheilijoiden näytöt ja kilpailusuoritukset useassa lajissa ovat jääneet antamatta. Tämä on otettu huomioon apurahavalmistelussa, toteaa ministeri Annika Saarikko. – Apurahojen tavoitteena tulee olla se, että niillä voidaan nykyistä paremmin tukea nuorten urheilijoiden toimeentuloa ja tavoitteellista valmentautumista kansainväliselle tasolle, Saarikko jatkaa.20 000 euron suuruinen apuraha on tarkoitettu ehdottomalla ja vakiintuneella kansainvälisellä huipulla oleville olympia- tai paralympialajien yksilöurheilijoille. Apuraha voidaan harkinnalla myöntää myös välittömän ja erityisen mitalipotentiaalin omaavalle nuorelle, uransa vahvassa kehitysvaiheessa olevalle urheilijalle.10 000 euron suuruinen apuraha voidaan myöntää sellaisille yksilölajien urheilijoille, jotka ovat kansainvälisissä arvokilpailuissa tai muissa vastaavissa kansainvälisissä kilpailuissa vakiinnuttaneet tasonsa 16 parhaan joukkoon olympialajeissa ja 8 parhaan joukkoon paralympialajeissa. Heidät arvioidaan tulevaisuuden pistesijaurheilijoiksi olympialajeissa ja mitaliurheilijoiksi paralympialajeissa.6 000 euron suuruinen apuraha on tarkoitettu yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, jotka urheilu-uran kehityksen perusteella arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi (lähtökohtaisesti nuoret urheilijat). Urheilijan menestyspotentiaalia arvioidaan vertaamalla hänen tulos- ja suoritustasoaan aikuisten kansainväliseen tasoon.Esitykset apurahojen saajista tekee Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. Verottomia urheilija-apurahoja on myönnetty vuodesta 1995 lähtien.
