NordenBladet — Saimaannorppa ja kalastus –työryhmä laati raportin toimenpiteistä, joiden avulla voitaisiin estää saimaannorppia joutumasta ja kuolemasta kalanpyydyksiin. Lisäksi työryhmä arvioi, kuinka hyvin aikaisemmat Saimaan kalastusrajoitukset ovat tukeneet saimaannorpan suojelua. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle tänään 21.1.Nykyiset kalastusrajoitukset ovat auttaneet kohentamaan saimaannorppakantaa, joka on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 420-430 yksilöön. Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena oli, että norppakanta kasvaa 400 norppaan vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2019 eli kuusi vuotta etuajassa. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen laji eli suojelutyötä on tärkeää jatkaa.Työryhmä pyrki sovittamaan yhteen saimaannorpan suojelun ja Saimaan kalastuksenTyöryhmän esityksen tärkein tavoite on turvata saimaannorpan kannan kasvu suojelustrategian mukaisesti. Koska Saimaa on tärkeä alue sekä kaupalliselle- että vapaa-ajan kalastukselle, työryhmän toinen tavoite oli sovittaa yhteen saimaannorpan suojelu ja kalastus. Työssä otettiin huomioon ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.Saimaan alue tuottaa kolmanneksen Suomen sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvosta. Joitain kalalajeja kuten kuhaa kylmän veden aikaan ja talvella voidaan pyytää pääasiassa ainoastaan verkoilla. Lisäksi vapaa-ajankalastusta harrastaa Saimaalla arviolta 49 000 henkilöä. Heidän saaliistaan puolet saadaan erilaisilla verkoilla. Muikun vapaa-ajankalastukseen ei ole olemassa verkoille vaihtoehtoista pyydystä.Kalastusrajoitusalueelle ehdotetaan huomattavaa laajennustaTyöryhmä ehdottaa, että kalastusrajoitusaluetta laajennetaan tiedossa olevien saimaannorpan pesien perusteella. Nykyistä 2770 neliökilometrin asetus- ja sopimusaluetta laajennettaisiin yhteensä noin 3000 neliökilometrin yhtenäiseksi alueeksi. Rajoitukset ulottuisivat jatkossa myös mm. Puruveden eteläosiin, Rantasalmen ja Joroisten Haapaselälle, Luonterin ja Lietveden välille Hepovirtaan, Kuparonvirtaan ja Linnunpäänselälle, sekä Paasselän eteläosiin.Verkkokalastus on ollut Saimaalla kalastusrajoitusalueella kokonaan kiellettyä 15.4.–30.6. muuten, paitsi alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkoilla. Työryhmän jäsenten mielipiteet jakautuivat verkkokalastuskiellon pituudesta, jonka vuoksi työryhmä laati aiheesta vaikutusarvion, jossa eri näkökulmat ja vaikutukset ovat nähtävissä poliittisen päätöksenteon tueksi.Yksi raportin toimenpide-ehdotuksista on, että kalanpyydysten kehittämistä norppaturvalliseksi jatketaan. Pyydyksiä on jo kehitetty paljon, mutta kaikkien kalalajien pyytämiseen ei ole vielä olemassa täysin norppaturvallisia pyydyksiä. Raportissa ehdotetaan myös useita muita tutkimus- ja selvityshankkeita sekä tiedotuksen ja valvonnan kehittämistä. Myös suojelusta koituviin korvauksiin esitetään tason korottamista.Loppuraportti antaa pohjan uusille kalastusrajoituksilleValtioneuvoston edellinen asetus Saimaan kalastusrajoituksista tuli voimaan huhtikuussa 2016, ja on voimassa huhtikuuhun 2021 asti. Valtioneuvosto antaa uuden asetuksen kalastusrajoituksista kevään aikana, ennen huhtikuun alkua. Ennen valtioneuvoston käsittelyä asetusehdotus asetetaan lausunnolle. Työryhmän loppuraportti toimii pohjana asetuksen valmistelussa.–  Haluamme tukea Saimaannorpan kannan kasvua ja säilyttää tämän harvinaisen lajin osana Suomen luontoa. Samalla on tärkeää muistaa, että Saimaa on merkittävimpiä järvialueita Suomen kalastukselle. Nykyiset kalastusrajoitukset ovat turvanneet saimaannorppakannan kasvun eli molemmat, norppa ja kalastus, mahtuvat Saimaalle jatkossakin. Esitämme kalastusrajoitusalueen laajentamista työryhmän ehdotuksen mukaisesti, mutta rajoitusaika pysyy ennallaan, koska norppakanta kasvaa suojelustrategian mukaisesti, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Maa- ja metsätalousministeriö asetti Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän lokakuussa 2019. Työryhmän puheenjohtajana toimi kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä ja jäseniä oli muun muassa ympäristöministeriöstä, maakuntaliitoista, Metsähallituksesta, Luonnonvarakeskuksesta, ELY-keskuksesta ja Itä-Suomen yliopistosta. Lisäksi mukana oli edustajia kattavasti eri suojelu- ja kalastusjärjestöistä.Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän raportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oppisopimuskoulutuksen kehittämistä käsitellyt työryhmä korostaa tiedon ja ohjauksen merkitystä koulutusmuodon suosion kasvattamiseksi. Oppivelvollisuusuudistuksen myötä oppisopimuskoulutuksen piiriin tulee myös oppivelvollisuuttaan suorittavia opiskelijoita.Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen työelämäpainotteisin osaamisen hankkimistapa, jossa pääosa oppimisesta tapahtuu käytännön työtehtävissä työpaikalla. Oppisopimuskoulutus on myös yksi tapa suorittaa tämän vuoden elokuussa 18-vuoden ikään laajeneva oppivelvollisuus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja vuonna 2021. Vuoden alussa on käynnistynyt puheenjohtajuuteen liittyvä Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla -hanke, jonka tavoitteena on sujuvoittaa ihmisten ja yritysten rajat ylittävää arkea ja liikkumista edistämällä viranomaisten välistä tiedon vaihtoa Pohjoismaissa. Hankkeessa luodaan toimintamalli ja hyviä käytänteitä rajat ylittävän tiedonvaihdon vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. Hanke on kestoltaan kolme vuotta ja kohdistuu vuosille 2021-2023. Pohjoismaiden pääministerien vuonna 2019 antaman yhteisen vision mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Suomen puheenjohtajuushankkeessa tiedonvaihdon toimintamallia kehitetään ihmisten rajat ylittävän liikkumisen tilanteisiin ja tapahtumiin liittyvien palvelu- ja tietokokonaisuuksien avulla. Hankkeen yhtenä tavoitteena on esimerkiksi, että Suomessa määrätyn sähköisen lääkemääräyksen voisi tulevaisuudessa hakea toisen Pohjoismaan apteekista. ”Sujuvan tietojen vaihdon edistäminen Pohjoismaiden ja EU-maiden välillä on tärkeää rajat ylittävän taloudellisen toimeliaisuuden ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi niin työn, opiskelun kuin vapaa-ajan merkeissä. Hallitusohjelman mukaan Pohjoismaiden on oltava maailman parhaiten integroitunut alue ja Suomi pyrkii helpottamaan kansalaisten liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä,” sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Hankkeessa keskitytään ihmisten liikkuvuuden parantamiseen erityisesti koronakriisin jälkeisenä aikana. Tällä hetkellä koronavirusepidemian torjumiseksi tehdyt toimet rajoittavat ihmisten liikkumista myös Pohjoismaiden välillä. Kun rajat ylittävää tiedonvaihtoa lisätään, voidaan jatkossa helpottaa ihmisten arkea ja elämää niin arjessa kuin kriiseissä. . Hankkeessa tarkastellaan tietojen vaihtoa ja rajat ylittävää arkea kolmen kokonaisuuden avulla: Opiskelu toisessa Pohjoismaassa ja BaltiassaTerveydenhuollon palvelujen käyttö toisessa Pohjoismaassa tai Baltian maassaPohjoismaiden ja Baltian maiden lainsäädännön säädöstietohakuHankkeen aluksi laaditaan selvitys ihmisten rajat ylittävän arjen nykytilasta. Hankkeen päätuotos on yhteinen toimintamalli rajat ylittävän tiedonvaihdon vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. Valtiovarainministeriö toteuttaa hankkeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä oikeusministeriön ja näiden hallinnonalojen kanssa. Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla -hankkeeseen osallistuvat kaikki Pohjois-maat ja Baltian maat.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Joulun aika ja vuodenvaihde eivät kertyneen tiedon valossa lisänneet koronavirustartuntoja merkittävästi. Uusia tautitapauksia on kuitenkin runsaasti koko maassa. Testeihin hakeudutaan edelleen huomattavasti vähemmän kuin vielä loppusyksyllä.Monissa Euroopan maissa ja lähialueilla covid-19-tapausten ilmaantuvuus ja tapausmäärät ovat hyvin korkeat. Uudet virusmuunnokset saattavat vaikuttaa epidemiatilanteeseen. Siksi epidemiatilannetta seurataan nyt erityisen tiiviisti. Riski siihen, että epidemiatilanne äkillisesti huononee koko maassa, on edelleen huomattava.Virusmuunnosten leviämistä Suomeen pyritään torjumaan tehostamalla testaamista rajoilla sekä alueellisin rajoituksin ja suosituksin. On entistäkin tärkeämpää todeta kaikki tartunnat nopeasti, jäljittää ne ja katkaista tartuntaketjut, jotta aiempaa helpommin tarttuvat virusmuunnokset eivät pääse leviämään. Tähän mennessä Isossa-Britanniassa ja Etelä-Afrikassa todettuja uusia virusmuunnoksia on Suomessa havaittu 86:ssä analysoidussa näytteessä. Suurin osa tartunnoista on edelleen peräisin kotimaasta, mutta ulkomaisten tartuntojen osuus on viime viikkoina noussut aiemmasta. Viikolla 2 ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 11 %. Näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 2 % kaikista tartunnoista.Epidemiatilanne pysynyt suurin piirtein samalla tasolla neljättä viikkoaViikolla 2 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1689 uutta tapausta, mikä on 136 vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 31 tapausta 100 000 asukasta kohden, mikä oli samaa tasoa kuin edellisellä viikolla.Viimeisen kahden viikon aikana (ajalla 4.1.-17.1.) uusia tapauksia oli 3514, mikä on 112 enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 63 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 61 tapausta.
Uusista tartunnoista kolmannes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Viikolla 2 vajaa puolet uusista tartunnoista todettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Koko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä lähes 60 prosentissa tapauksista. Tartuntoja todetaan edelleen eniten nuorissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,95 (90 % todennäköisyysväli).Testausmäärät ovat romahtaneet – rokotukset käynnissä koko maassaJo viime vuoden lopulla alkoi näkyä, etteivät ihmiset hakeudu testeihin samaan tahtiin kuin aiemmin. Viikolla 2 koko maassa tehtiin alle 65 000 testiä, kun niitä vielä marras-joulukuussa viikoilla 48-49 tehtiin yli 130 000 viikoittain.Koronavirusrokotukset ovat käynnistyneet kaikilla erityisvastuualueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) raportoi päivittäin tietoa rokotusten etenemisestä verkkosivuillaan. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirrossa on vielä monin paikoin puutteita, ja siten todelliset rokotettujen määrät ovat ilmoitettua suuremmat.Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrässä ei suurta muutostaSairaalahoidon tarve on hieman vähentynyt edelliseen viikkoon nähden: 20.1. sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita oli yhteensä 145. Näistä perusterveydenhuollossa osastohoidossa oli yhteensä 56 potilasta, sairaanhoitopiirien sairaaloissa (erikoissairaanhoidossa) yhteensä 63 potilasta ja tehohoidossa 27 potilasta. Tehohoitoa tarvitsevien potilaiden keski-ikä on hieman noussut: suurin ikäluokka tehohoidossa ovat nyt 60-69-vuotiaat.Tautiin liittyviä kuolemia oli 20.1.2021 raportoitu 632.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja)Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla 20.1.2021 (Tehohoidon koordinoiva toimisto)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Minkälaisilla ajoneuvoilla koulukuljetukset tai jätteiden keruu tehdään tulevaisuudessa? Miten suuri osuus paikallisliikenteen uusista linja-autoista on oltava energiatehokkaita sähköbusseja?Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää torstaina 28. tammikuuta klo 12-15 kuulemistilaisuuden lakiluonnoksesta, joka koskee julkisen sektorin ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristövaatimuksia. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita julkisia ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset.Lailla säädettäisiin, miten suuri osuus julkisen sektorin ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoista tulee olla vähäpäästöisiä. Laki koskisi julkisina hankintoina ostettuja ajoneuvoja ja palveluita kuten koulukuljetuksia, jätteiden keruuta, paikallisliikenteen bussipalveluiden ostoja ja Kelan kuljetuksia. Lakiluonnos on osa Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Elokuussa 2021 voimaan tulevan laki auttaa saavuttamaan hallitusohjelman tavoitteen, jonka mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.Ilmoittaudu kuulemistilaisuuteenTilaisuudessa liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijat esittelevät hallituksen esitysluonnosta. Lisäksi kuullaan sidosryhmien näkemyksiä. Webinaari on kaikille avoin ja se järjestetään Teams-sovelluksen välityksellä. Tilaisuuteen voi ilmoittautua 26. tammikuuta mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/S/E6A723C993136701Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta 8.2.2021 mennessä. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lähes 60 prosentilla korkeakouluopiskelijoista geneeriset eli yleiset taidot olivat korkeintaan tyydyttävällä tasolla ja noin 40 prosentilla vähintään hyvällä tasolla. Tulokset ilmenevät Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen sekä Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan keskuksen Kappas!-hankkeen loppuraportista.Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointi Suomessa -hankkeessa selvitettiin geneeristen taitojen tasoa ja kehittymistä opintojen aikana. Tutkittuihin geneerisiin taitoihin lukeutuivat analysointi ja ongelmanratkaisu, argumentatiivinen kirjoittaminen, kielen hallinta, kriittinen lukutaito ja arviointi, tieteellinen ja määrällinen päättely sekä argumenttien analysointi.Tulosten mukaan opiskelijoiden välillä oli eroja, joita selittivät korkeakouluopiskelijan koulutus- ja sosioekonomiseen taustaan liittyvät tekijät. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla geneeristen taitojen taso oli selvästi parempi kuin niillä, joilla ei ollut ylioppilastutkintoa. Tutkimuksen mukaan yleiset taidot näyttäisivät vahvistuvan opintojen aikana, mutta asiasta tarvitaan vielä lisätutkimusta.Hankkeen tuottamien kehittämisehdotusten mukaan jatkuvan oppimisen perustan luomiseksi geneerisiin taitoihin on kiinnitettävä huomiota jo alemmilla koulutusasteilla ja koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Yleisten taitojen huomioimista opiskelijavalinnoissa tulisi selvittää ja taitoja on kehitettävä ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi geneeristen taitojen oppimista on tavoitteellisesti tuettava korkeakouluopetuksessa.Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kappas!-hanke on avannut geneeristen taitojen merkitystä ja tarjonnut korkeakouluille työkaluja opetuksen kehittämiseen. Taitojen arviointiin osallistui noin 2 400 yliopiston alempaa korkeakoulututkintoa ja ammattikorkeakoulututkintoa suorittavaa alku- ja loppuvaiheen opiskelijaa. Yliopistoja mukana oli yksitoista ja ammattikorkeakouluja seitsemän.Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas!-hankkeen tuloksia

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Julkinen sektori voi tukea vähähiilisiä ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja käyttämällä ostovoimaansa ympäristövaikutuksiltaan pienempien tavaroiden, palveluiden ja urakoiden hankkimiseen. Toistaiseksi ympäristönäkökohtia huomioidaan kuitenkin vaihtelevasti ja asetettujen kriteerien käytön ja ympäristötavoitteiden toteutumisen seuranta on puutteellista.21. tammikuuta julkaistun selvityksen mukaan hankintojen ympäristövaikutuksiin sekä julkisen sektorin taloudelliseen kestävyyteen pidemmällä aikavälillä voidaan parhaiten vaikuttaa kehittämällä merkittävimmille julkisten hankintojen tuoteryhmille räätälöityjä ohjauskeinojen yhdistelmiä.Hankintalaki ja muut hankintoihin vaikuttavat lait ovat tärkeitä, mutta yksittäisinä riittämättömiä keinoja ohjata julkisia hankintoja. Julkisten hankintojen ohjaamisessa tulisi keskittyä viiteen teemaan:ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien tuoteryhmien listan laatiminen ja ylläpito,näille tuoteryhmille räätälöityjen ohjauskeinoyhdistelmien kehittäminen,kestävien hankintojen tekemistä tukevien rakenteiden luominen,tiedolla tukemisen ja mittaamisen kehittäminen ja resursointi, jakestävien hankintojen hankintastrategiat hankintayksiköille.Konkreettisena vaatimuksena hankintayksiköille tutkimus suosittaa selvitysvelvollisuutta ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien tuoteryhmien osalta hankinnan valmisteluvaiheessa ja raportointivelvollisuutta, mikäli ympäristötekijöitä ei huomioida tällaisessa hankinnassa.Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke ”HILMI” tuotti tietoa hiili- ja ympäristöjalanjäljestä julkisissa hankinnoissa lainsäädännön ja mittaaminen näkökulmasta. Hanke selvitti, miten lainsäädäntöä ja julkisten hankintojen toimintamalleja tulisi kehittää, ja miten hankinnoille asetettujen tavoitteiden ja kriteerien toteutumista tulisi seurata ja mitata, jotta hiili- ja ympäristöjalanjälki voitaisiin ottaa kustannustehokkaasti huomioon julkisissa hankinnoissa. Selvityksessä kävi ilmi, että hankintojen ympäristövaikutuksista on yhä niukasti tietoa – myös kansainvälisesti.Tuoteryhmien ympäristövaikutuspotentiaalin tunnistaminen on tärkeääHankkeessa laadittiin julkisten hankintojen tuoteryhmien luokittelu niiden ’ympäristövaikutuspotentiaalin’ perusteella. Näin pystyttiin erottamaan tuoteryhmät, joissa ympäristövaikutukset ovat suuria ja joille jo löytyy ympäristökriteerejä (esimerkiksi talonrakennus ja elintarvikkeet) tai joille ympäristökriteerejä pitäisi ensisijaisesti kehittää (esimerkiksi lääkkeet ja hoitotarvikkeet). Lisäksi tunnistettiin tuoteryhmiä, jotka eivät ole yhtä tärkeitä ympäristövaikutusten kannalta, mutta joille kannattaa käyttää ympäristökriteerejä silloin kun se on mahdollista (esimerkiksi toimistotarvikkeet).Ohjauskeinovalikoimaa tulee kehittää laaja-alaisesti ja mittaamista parantaaSelvityksen mukaan ympäristönäkökulmien huomioimiseksi julkisissa hankinnoissa on kehitettävä paitsi hankintalakia, myös muita ohjauskeinoja, kuten tuotekohtaisia vaatimuksia eri sektoreilla sekä ympäristömerkkien ja ilmastoraportoinnin käyttöä.”Ohjauskeinoja on kehitettävä yhdistelminä, jotka kohdennetaan kuhunkin ympäristövaikutuksiltaan merkittävään tuoteryhmään”, kertoo erikoistutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskuksesta.”Lisäksi tulee huomioida, miten ohjauskeinot vaikuttavat toinen toisiinsa. Lukuisten ristikkäisvaikutusten vuoksi on tärkeää panostaa hankintojen kestävyyden tukemiseen pysyvämmillä, hyvin resursoiduilla hallinto- ja organisaatiorakenteilla”, jatkaa hankkeen johtaja, professori Harri Kalimo Itä-Suomen yliopistosta.Kestävien hankintojen toteuttamisen tulee lähteä hankintayksiköiden hankintastrategioista, joita laadittaessa tulee soveltaa kansallisen hankintastrategian, Hankinta-Suomen, teemakohtaisia tavoitteita. Hankintastrategiassa tulee olla suunnitelma tavoitteiden seurannalle ja mittaamiselle. Hankintojen kokonaisuutta mittaamalla ja sitä paremmin ohjaamalla voidaan pienentää hankintojen ympäristövaikutuksia huomattavasti.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi linjauksia itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnin edistämiseksi 20.1.2021.Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamien linjausten mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnista hyötyvien kuntien ja mahdollisesti muiden julkisyhteisöjen kanssa hankeyhtiön perustamiseksi. Hankeyhtiön tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.Neuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjaltaItäisen suunnan nopean raideyhteyden edistämiseksi perustettavan hankeyhtiön tehtävänä olisi yhden uuden ratayhteyden suunnitteleminen. Hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Itäisen suunnan hankeyhtiön suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Lentorata-Porvoo-Kouvola-vaihtoehdossa n. 70 miljoonaa euroaHankeyhtiön perustamisedellytykset olisivat yhdenvertaiset Suomi-rata Oy:n ja Turun Tunnin Juna Oy:n kanssa. Valtio omistaisi hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä olisi, että muut osakkaat sitoutuisivat yhtiön pääomittamiseen noin 49 % osuudella arvioiduista rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannuksista sekä muista hankeyhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista.Hankeyhtiö tulisi liikenne- ja viestintäministeriön omistaja-ohjaukseen.Lopullisen päätöksen tekee eduskuntaValtion rahoitusosuudesta ja määrärahan käyttämisestä hankeyhtiön pääomittamiseen päättäisi kuitenkin eduskunta. Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuotaisiin myös myöhemmin erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.Linjaus itäisen suunnan hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee selvityksen itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen palvelujärjestelmässä ei systemaattisesti tunnisteta ja puututa ikääntyneiden kokemaan väkivaltaan ja kaltoinkohteluun, ilmenee tuoreen Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyn tuloksista.Viranomaisyhteistyö kaltoinkohteluun puuttumiseksi vaihtelee alueittain ja on usein hajanaista, joskus jopa olematonta. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa viranomaisten yhteistyö toteutuu heikosti terveyskeskuspäivystysten ja muiden tahojen välillä, toisaalta Itä-Suomessa sosiaalipäivystys tekee hyvin systemaattista yhteistyötä eri suuntiin.”Ikääntyneiden kaltoinkohtelu jää usein piiloon ulkopuolisilta ja on siten luultua yleisempää. Kaltoinkohtelun tunnistamiseksi on välineitä kuten ikääntyneen huoli-ilmoitus, jota pitäisi käyttää tehokkaammin. Vaikka Suomessa ei ole vielä kansallista toimintamallia, sosiaalihuolto- ja vanhuspalvelulaki velvoittavat ikääntyneiden turvaamisen”, sanoo johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma THL:stä.Ikääntyneen huoli-ilmoitus avuksi kaltoinkohtelun tunnistamisessaHuoli-ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa, että ikääntynyt saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei itse osaa tai ymmärrä sitä pyytää. Huoli-ilmoitus toimii myös välineenä ikääntyneen palvelutarpeen tunnistamisessa. Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.Suurimmassa osassa maata ikääntyneistä tehdyt huoli-ilmoitukset tilastoidaan, mutta asiassa on huomattavia alueellisia eroja. Huoli-ilmoitusten syy, kuten kaltoinkohtelu, tilastoidaan koko maassa ainoastaan 39 prosentilla alueista. Parhaiten iäkkään kaltoinkohtelusta tulleet huoli-ilmoitukset tilastoidaan Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueilla, huonoin tilastointitilanne on Etelä-Suomessa.Huoli-ilmoituksissa korostuvat arjessa pärjääminen, asumisolosuhteet ja terveydentila, mutta niiden aiheina ovat myös toimintakyky, muistisairaudet, päihteet, yleinen palvelujen tarve, kaltoinkohtelu, taloudelliset ongelmat, yksinäisyys sekä mielenterveys. Huoli-ilmoitusten ja kaltoinkohtelun vaihteleva tilastointi näyttäytyy viranomaisyhteistyön ja palvelujärjestelmän suurena puutteena.Ikääntyneiden oikeus turvalliseen elämään ei toteuduVanhuspalvelujen tila -kyselyn aineistoissa korostui systemaattisen yhteistyön vähäisyys ja erot huoli-ilmoitusten ja kaltoinkohtelun tilastoinnissa. Vanhuspalvelujen tila -aineiston lisäksi tutkimukseen on analysoitu COVID-19 -tilannekuvaraportteja, joista nousivat esiin kotona elämiseen liittyvät vaikeudet, yksinäisyys ja huoli vanhuspalvelujen henkilöstön riittävyydestä sekä jaksamisesta.Molempien aineistojen perusteella voidaan todeta, että ikääntyneiden oikeus turvalliseen elämään ei kaikilta osin toteudu. Tämän vuoksi viranomaisyhteistyötä ja palvelujärjestelmän yhteistyötä on tarpeen tiivistää sekä luoda systemaattinen, selkeä toimintatapa kaltoinkohtelun tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyyn sekä COVID-19-tilannekuvaraportteihin, joita kunnat ovat toimittaneet aluehallintovirastoille. Vanhuspalveluiden tila seurannan kuntakyselyyn sisällytettiin iäkkäiden kaltoinkohteluun liittyvät kysymykset sisäministeriön toimeksiannosta.Kysely on osa Turvallinen elämä ikääntyneille toimintaohjelman (2018) toimeenpanoa sekä sisäministeriön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tiedot kerättiin keväällä 2020 ja molemmista aineistoista saadaan tietoa ikääntyneiden elämästä ja palvelujärjestelmän toiminnasta koronaepidemian aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi