Haatainen: Berliinin muurin murtumisen vuosipäivä muistuttaa vapaudesta ja ihmisoikeuksista
NordenBladet —
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haataisen mukaan Berliinin muurin murtumisen kokeneilla eurooppalaisilla on historiallinen velvollisuus muistuttaa ajasta, jolloin vapaus oli nykyistä paljon rajoitetumpaa, jotta menneisyys ei toistuisi. Haatainen puhui eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestetyssä Berliinin muurin murtumisen 30-vuotisjuhlatilaisuudessa perjantaina. Seminaari oli varapuhemies Haataisen ja eduskunnan Saksa-ystävyysryhmän järjestämä.
”Berliinin muurin murtuminen on ollut monelle meistä sukupolvikokemus. Murtumisen sijaan voitaisiin kuitenkin puhua sen murtamisesta, sillä muuri ei murtunut itsestään. Sen mursivat ihmiset ja heidän aatteensa vapaudesta ja ihmisten oikeuksista”, Haatainen totesi.
Jos joku hetken luuli, että muurin murtumisesta alkanut kehitys olisi johtanut demokratian ja ihmisoikeuksien vääjäämättömään voittokulkuun kaikkialla maailmassa, oli hän väärässä.
”Vapautta ja ihmisoikeuksia haastetaan nyt monelta suunnalta, niin sisältä kuin ulkoa. Itä-Ukrainassa ja Syyriassa pakotetaan väellä ja vallalla toisia tottelemaan ja alistumaan. Vapaus rapistuu, kutistuu ja kuihtuu, ellei sitä puolusta ja sen puolesta puhu ja toimi.”
Demokratiaa kyseenalaistetaan myös vetoamalla siihen, miten autoritääriset tai keskusvaltaisesti johdetut valtiot ovat menestyneet taloudellisesti ja ihmisten elintaso on noussut.
”Itse koen, että tämä tie ei ole silti kestävä. Harvainvallan perusteita ei ole testattu, eikä sen lujuuslaskelmia julkaistu. Jos demokratia on pahimmillaankin enemmistön vallan väärinkäyttöä, saavat vapaat ihmiset sen halutessaan vaihtaa. Autoritäärisissä valtioissa tätä vapautta ei ole.”
Haatainen interreilasi jaettuun Berliiniin vuonna 1985 ja koki häivähdyksen pelosta, jossa itäsaksalaiset elivät, kun Haataisen ja hänen puolisonsa jokaista liikettä kaduilla, kahviloissa ja museoissa seurasi äänetön varjo.
”Se, mikä meille näyttäytyi vain hetkellisenä ahdistuksena, oli monelle todellisuutta vuosikymmeniä. Tämän pelon ja vääryyden voivat ymmärtää täysin vain ne, jotka joutuivat niiden kanssa elämään. Meidän sukupolvellamme, joka muistaa Berliinin muurin, on muistamisen lisäksi velvollisuus muistuttaa niitä, jotka ovat syntyneet vapaudessa eivätkä muusta tiedä – ei asein tai voimakeinoin vaan pysymällä vapaina ja oikeudenmukaisena”, Haatainen vetosi.
Haataisen lisäksi Pikkuparlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa puhuivat Brandenburgin osavaltion sisä- ja kuntaministeri Karl-Heinz Schröter, Saksan Suomen suurlähettiläs Detlef Lingemann, emeritusprofessori Seppo Hentilä ja eduskunnan Saksa-ystävyysryhmän puheenjohtaja Elina Lepomäki (kok.).
Lähde: Eduskunta.fi
