Mainos:

​Suomalaisedustajat kehuivat ja puolustivat oikeusasiamiehiä Euroopan neuvostossa

NordenBladet —

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskusteli keskiviikkona siitä, miten oikeusasiamiehet eri puolilla Eurooppaa toimivat ja mitenoikeusasiamiesinstituutiota voisi vahvistaa. Suomen valtuuskunnasta puheenvuoron saivat kansanedustajat Hilkka Kemppi (kesk.) ja Inka Hopsu (vihr.). Molemmat korostivat oikeusasiamiehen tärkeää roolia hyvän hallinnon ja kansalaisten perusoikeuksien valvojana.

”Jokainen valitus oikeusasiamiehelle kertoo kuitenkin siitä, että me lainsäätäjinä olemme epäonnistuneet. Olen huolissani, että juuri opetussektorin kanteluiden määrä on noussut oikeusasiamiehelle Suomessa. Se kertoo, että muutoksia on tehtävä, vaikka määrät ovatkin kansainvälisesti verraten pieniä.  Esimerkiksi perusopetuslakiin tulisi saada mahdollisuus itsenäiseen valvontaan”, Kemppi huomautti.

Oikeusasiamiesinstituutio toimii 140 maassa, mutta oikeusasiamiehille annettu toimivalta ja rahoitus vaihtelevat suuresti. Euroopan neuvoston perustuslakiasioita käsittelevä asiantuntijaelin Venetsian komissio on tänä vuonna laatinut suosituksen siitä, miten oikeusasiamiesten asemaa voisi suojella ja edistää. Oikeusasiamiesinstituutiota uhkaavat muun muassa nimitysten politisoituminen, tiedonsaannin vaikeutuminen ja oikeusasiamiesten toimivallan kaventaminen.

”Tämän vuoksi olisi tärkeää, että Euroopan neuvostolla olisi yhteiset standardit ja myös keinoja valvoa, miten jäsenvaltiot noudattavat Venetsian komission suosituksia. Tästä hyödyttäisiin erityisesti niissä tilanteissa, kun valtio omalla toiminnallaan uhkaa oikeusasiamiehen asemaa ja riippumattomuutta”, Hopsu totesi.

Kemppi ja Hopsu kertoivat eurooppalaisista kansanedustajista koostuvalle kuulijakunnalleen suomalaisesta laillisuusvalvonnan mallista, jota toteuttavat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Oikeusasiamies aloitti toimintansa Suomessa jo vuonna 1920.

”Meillä on kaikilla vastuu siitä, että puolustamme ja suojelemme tätä arvokasta instituutiota siten, että se säilyy aidosti riippumattomana ja että sillä on toimintaansa riittävä rahoitus. Ihmisoikeuksien puolustaminen vaatii puolueetonta tahoa tutkimaan ja tarvittaessa huomauttamaan perusoikeuksien loukkauksista ja hallinnon epäkohdista”, Hopsu sanoi.

Kemppi kertoi, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä laillisuus- ja perusoikeusvalvontaan liittyvät kysymykset kiinnostavat häntä erityisesti. 

”Elämme mielenkiintoisa aikoja. Perustuslakia ja oikeusvaltioperiaatetta kyseenalaistetaan nyt eri puolilla maailmaa, niin Amerikan, Aasian kuin Euroopankin mantereella. Se on todella huolestuttavaa, sillä juuri nyt meidän pitäisi tukea oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja sopimusyhteiskuntaa”, Kemppi mainitsi.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaarinen yleiskokous on koolla 30.9.–4.10. Ranskan Strasbourgissa.

Lähde: Eduskunta.fi



error:
Copyright © NordenBladet 2008-2019 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory